Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Sopimusvelvoitteet EU:ssa – sovellettavan kansallisen lain määrittäminen

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
Multilingual display
Text

Sopimusvelvoitteet EU:ssa – sovellettavan kansallisen lain määrittäminen

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EY) N:o 593/2008 – sopimusvelvoitteisiin sovellettava laki

TIIVISTELMÄ

ASETUKSEN TARKOITUS

  • Asetuksessa vahvistetaan EU:n laajuiset säännöt sen määrittämiseksi, minkä maan kansallista lakia sopimusvelvoitteisiin sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, kun osallisina on enemmän kuin yksi maa.
  • Tämän ns. Rooma I -asetuksen rinnalla käytetään Rooma II- (sopimukseen perustumattomat velvoitteet) ja Rooma III -asetusta (avio- ja asumusero) sovellettavan lain määrittämiseksi erityyppisissä siviili- ja kauppaoikeusasioissa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Asetusta ei sovelleta vero-, tulli- tai hallintoasioihin eikä todisteluun tai menettelyyn liittyviin asioihin oikeusprosessissa. Sitä ei myöskään sovelleta velvoitteisiin, jotka liittyvät seuraaviin asioihin:

  • henkilön oikeudellinen asema tai oikeuskelpoisuus
  • perhesuhteet
  • aviopuolisoiden varallisuussuhteet
  • asiakirjat, joilla taataan tietyn rahasumman maksaminen, kuten vekseli, sekki tai nimennäisvelkakirja
  • välityssopimukset ja oikeuspaikkaa koskevat sopimukset
  • yhtiöitä tai muita yhteisöjä tai yhteenliittymiä koskeva laki
  • trustit
  • ennen sopimuksen tekoa syntyneet velvoitteet.

Sovellettavan lain soveltamisala

Asetuksella määritetään sovellettava kansallinen laki, joka liittyy esimerkiksi seuraaviin sopimuksen näkökohtiin:

  • kuinka sopimusta tulkitaan ja mitä sen ehtojen täyttämiseksi on tehtävä
  • sopimusvelvoitteiden rikkomisesta johtuvat seuraukset, mukaan lukien vahingon arviointi
  • erilaiset sopimusvelvoitteiden raukeamisen muodot (esim. maksu, korvaus, sopimuksen kumoaminen), vanhentuminen* ja oikeustoimien määräaika
  • laillisesti mitättömästä sopimuksesta määrättävät seuraukset.

Sovellettava laki

  • Sopimusosapuolet voivat valita sovellettavan lain.
  • Sitä voidaan soveltaa joko koko sopimukseen tai vain sen osaan.
  • Osapuolet voivat milloin tahansa sopia, että sovellettavaa lakia muutetaan.

Sovellettava laki lakiviittauksen puuttuessa

Jos osapuolet eivät ole valinneet sovellettavaa lakia, soveltamissäännöt määräytyvät sopimustyypin mukaan:

  • Irtaimen tavaran kauppaa, palvelun suorittamista, franchise-toimintaa tai jakelua koskeviin sopimuksiin sovelletaan sen maan lakia, jossa myyjän, palveluntuottajan tai toimiluvanhaltijan asuinpaikka on.
  • Kiinteää omaisuutta koskeviin sopimuksiin sovelletaan sen maan lakia, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, lukuun ottamatta tilapäiseen ja yksityiskäyttöön tarkoitettua vuokraamista (enintään kuudeksi peräkkäiseksi kuukaudeksi). Tällaisissa tapauksissa sovelletaan sen maan lakia, jossa vuokranantajan asuinpaikka on.
  • Huutokaupalla tehtyyn irtaimen tavaran kauppasopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa huutokauppa pidetään.
  • Jos sopimukseen ei sovelleta yhtään tai siihen sovelletaan useampaa kuin yhtä edellä mainituista säännöistä, sovelletaan sen maan lakia, jossa on sen osapuolen asuinpaikka, joka vastaa sopimuksen merkittävimmän osan suorituksesta.

Jos sopimus kuitenkin liittyy kiinteämmin johonkin muuhun kuin näissä säännöissä määriteltyyn maahan, sovelletaan tämän toisen maan lainsäädäntöä. Periaate on sama, mikäli sovellettavaa lakia ei voida määrittää.

Erityiset sopimukset

Asetuksessa määritetään myös tietyn tyyppisiin sopimuksiin sovellettavaa lakia koskevat vaihtoehdot ja sovellettava lakiviittaus, mikäli lakia ei ole määritelty. Tällaisia tapauksia ovat muun muassa

  • tavarankuljetussopimukset
  • matkustajien kuljetusta koskevat sopimukset
  • kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien väliset kuluttajasopimukset
  • vakuutussopimukset
  • yksittäiset työsopimukset.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta sovelletaan 17. joulukuuta 2009 jälkeen tehtyihin sopimuksiin.

TAUSTAA

Sopimusvelvoitteet ja sopimukseen perustumattomat velvoitteet

KESKEINEN TERMI

* Vanhentuminen: ajankulun merkitys oikeuksien saamiselle ja päättymiselle

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) (EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6–16)

Asetukseen (EY) N:o 593/2008 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 864/2007, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2007, sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 40–49)

Neuvoston asetus (EU) N:o 1259/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla (EUVL L 343, 29.12.2010, s. 10–16)

Viimeisin päivitys: 11.01.2016

Top