Euroopalle yhteinen maahanmuuttopolitiikka

Euroopan yhteisen maahanmuuttopolitiikan on tarjottava joustavat puitteet, joissa otetaan huomioon Euroopan unionin (EU) maiden erilaiset tilanteet ja jotka toteutetaan EU‑maiden ja EU:n toimielinten välisessä yhteistyössä. Tässä tiedonannossa on kymmenen periaatetta, joihin yhteinen politiikka perustuu, sekä tarvittavat toimet näiden periaatteiden täytäntöön panemiseksi. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että laillinen maahanmuutto edistää osaltaan EU:n sosioekonomista kehitystä, EU-maiden toimet koordinoidaan, yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kehitetään edelleen ja laittomaan maahanmuuttoon ja ihmiskauppaan puututaan tehokkaasti.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008 – Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet [KOM(2008) 359 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tässä tiedonannossa esitetään kymmenen periaatetta ja konkreettiset toimet niiden täytäntöön panemiseksi, minkä perusteella muotoillaan Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka. Jotta maahanmuuttoon saataisiin koordinoitu ja yhtenäinen lähestymistapa, nämä periaatteet valtavirtaistetaan Euroopan unionin (EU) kolmen perusperiaatteen eli vaurauden, yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden pohjalta.

Yhteinen maahanmuuttopolitiikka julkistetaan EU-maiden ja EU:n toimielinten yhteistyönä. Sitä seurataan säännöllisesti uudella seuranta- ja arviointimekanismilla, johon kuuluu vuosiarviointi. Eurooppa-neuvosto antaa suosituksia EU:n ja eri maiden maahanmuuttotilannetta käsittelevän komission raportin perusteella.

VAURAUS: laillisen maahanmuuton myönteinen vaikutus EU:n sosioekonomiseen kehitykseen

Selvät säännöt ja tasainen pelikenttä

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan ominaisuuksiin pitää kuulua selkeys, avoimuus ja oikeudenmukaisuus, ja se pitää kohdistaa laillisen maahanmuuton edistämiseen. Siksi onkin varmistettava, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset saavat tarvittavat tiedot laillisesta EU:hun tulosta ja siellä oleskelusta. Lisäksi on taattava EU:ssa laillisesti asuvien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Näiden periaatteiden täytäntöön panemiseksi EU:n ja sen maiden pitää

• määritellä selvät ja avoimet säännöt EU:hun tuloa ja siellä asumista varten
• tarjota mahdollisille maahanmuuttajille ja hakijoille tietoa varsinkin heidän oikeuksistaan ja velvoitteistaan EU:n asukkaina
• tarjota lähtö- ja kohdemaille tukea ja apua tulo- ja asumisoloja koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisessa
• edistettävä joustavaa Euroopan laajuista viisumipolitiikkaa.

Sopivat taidot ja tarpeet

Lissabonin strategian mukaan taloudellisen maahanmuuton edistämisen on perustuttava EU:n työmarkkinoiden tarveperusteiseen arviointiin. Kaikkien taitotasojen ja toimialojen edistystä on harkittava suhteessa tietotalouteen ja talouskasvuun. Samalla on pidettävä mielessä EU:n ensisijainen periaate eli EU-maiden oikeus määritellä tulijoiden määrä, samoin maahanmuuttajien oikeudet. Käytännössä tämä tarkoittaa EU:n ja sen maiden kannalta seuraavaa

• Euroopan työmarkkinoiden tarpeiden nykyisten, keskipitkän ja pitkän aikavälin (vuoteen 2020) arviointi taitovaatimuksilla mitattuna
• kansallisten "maahanmuuttoprofiilien" kehittäminen – näihin sisältyy tietoja työmarkkinatilanteesta ja tarjolla olevista taidoista sekä kattavien ja vertailukelpoisten tietojen keräämistä maahanmuutosta
• työntekijöiden sopeuttamisvälineiden ja -politiikan kehittäminen, ulkomailla suoritettujen opintojen tunnistamismekanismien vahvistaminen ja koulutuksen järjestäminen lähtömaissa
• maahanmuuttajien nykyisen ja tulevan yrittäjäpotentiaalin arviointi, mukaan lukien lainsäädännölliset ja toiminnalliset puitteet yritysten perustamiselle ja tukitoimien kehittäminen
• EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten, varsinkin naisten, työllisyyttä lisäävien toimien edistäminen sekä vaihtoehtojen tarjoaminen laittomille työpaikoille.

Kotoutuminen on avain onnistuneeseen maahanmuuttoon

Kotoutumista edistetään "kaksisuuntaisena prosessina" kotouttamista koskevia yhteisiä periaatteita noudattaen. Maahanmuuttajien osallisuutta on vahvistettava samalla, kun kehitetään isäntämaiden yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja monimuotoisuutta koskevia lähestymistapoja. Siksi EU:n ja sen maiden pitää

• vakiinnuttaa EU:n kotoutumispuitteet
• tukea monimuotoisuuden hallintaa ja EU-maiden kotouttamispolitiikan tulosten arviointia
• edistää kotoutumisohjelmia, joiden kohteena ovat vasta saapuneet maahanmuuttajat
• taata EU:n ulkopuolisista maista laillisesti saapuville työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä työuralla
• soveltaa sosiaaliturvajärjestelmiä yhdenvertaisesti maahanmuuttajiin ja EU:n kansalaisiin
• kehittää tapoja lisätä maahanmuuttajien yhteiskunnallista osallistumista
• tarkistaa neuvoston direktiivi 2003/86/EY, joka oikeutta perheen yhdistämiseen
• noudattaa edelleen EU:n turvapaikkapolitiikkaa kehittäen toimia pidemmälle, varsinkin turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman avulla.

YHTEENKUULUVUUS: EU-maiden välinen koordinointi ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

Avoimuus, luottamus ja yhteistyö

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan pitäisi pohjautua EU:n ja sen maiden yhteenkuuluvuuden, keskinäisen luottamuksen, avoimuuden, vastuun ja yhteistyön periaatteisiin. Siksi niiden pitää yrittää

• parantaa tiedon jakamista koordinoidakseen lähestymistavat tarvittaessa
• kehittää mekanismeja kansallisten toimien vaikutusten seurantaan, jotta toiminta olisi yhdenmukaista koko EU:ssa
• perustaa yhteentoimivia järjestelmiä maahanmuuton hallinnan tehostamiseksi
• viestittää EU:n maahanmuuttopolitiikasta sekä unionin sisä- että ulkopuolella.

Tarjolla olevien keinojen tehokas ja yhdenmukainen käyttö

Yhteenkuuluvuuden nimissä talousarviossa pitäisi ottaa huomioon erityiset haasteet, joita aiheuttavat tiettyjen EU-maiden ulkorajat. Siksi EU:n ja sen maiden pitää

• täydentää kansallisia resursseja käyttämällä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa puiteohjelmaa (2007–2013)
• tukea kansallisen politiikan täytäntöön panoa ja kykyä vastata äkillisiin tilanteisiin edellä mainitun ohjelman mekanismien avulla
• arvioida jatkuvasti ohjelman kautta kulkevien varojen kohdennusta EU-maissa ja muuttaa näitä kohdennuksia tarvittaessa
• kehittää edelleen sekä EU:lta että kansallisista lähteistä rahoitusta saavien toimien hallintaa rinnakkaisen toiminnan välttämiseksi.

Kumppanuus EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

Maahanmuuton pitää olla olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa. Kaikkia maahanmuuttoasioiden näkökulmia pitäisi edistää yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Siksi EU:n ja sen maiden pitää

• tukea EU:n ulkopuolisten maiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiä, myös lainsäädäntöpuitteita
• vahvistaa yhteistyötä ja taitojen parantamista kumppanuusmaissa sekä kehittää työvoiman maahanmuuttoon liittyviä mobiliteettikumppanuuksia
• ottaa käyttöön poliittisia välineitä, joita on kehitetty muuttoliikettä koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa, vahvistaa varsinkin yhteistyötä (mahdollisten) ehdokasmaiden kanssa, sekä taata näiden puitteiden toteutukseen tarvittavien rahoitusvälineiden saatavuus ja tehokas käyttö
• tehdä yhteistyötä afrikkalaisten kumppanimaiden kanssa vuoden 2006 Rabatin prosessin sekä EU:n ja Afrikan maahanmuutto-, liikkuvuus- ja työllisyyshankkeen täytäntöön panemiseksi
• vahvistaa yhteistyötä EU:n naapurimaiden, Latinalaisen Amerikan ja Karibian sekä Aasian maiden kanssa maahanmuuton tuomiin haasteisiin liittyvän yhteisymmärryksen kehittämiseksi
• kehittää lainsäädännöllisiä ja operatiivisia keinoja tarjota mahdollisuuksia kiertävään maahanmuuttoon sekä tehdä lähtömaiden kanssa laitonta maahanmuuttoa torjuvaa yhteistyötä
• sisällyttää sosiaaliturvaa koskevia lausekkeita EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmittaviin liityntäsopimuksiin.

TURVALLISUUS: tehokasta taistelua laitonta maahanmuuttoa vastaan

Euroopan ja sen kumppanuusmaiden etuja palveleva viisumipolitiikka

Yhteisellä viisumipolitiikalla pitää helpottaa laillisten kävijöiden tuloa EU:n maaperälle ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Tämän viisumipolitiikan on perustuttava uusien tekniikoiden käyttöön ja EU-maiden väliseen laajaan tiedonvaihtoon. Siksi EU:n ja sen maiden pitää

• sopia nelivaiheisesta lähestymistavasta, johon kuuluu viisuminhakijoiden valvonta kaikissa vaiheissa
• ottaa käyttöön yhtenäiset Schengen-viisumit
• käyttää yhteisiä konsulaatteja viisumien myöntämiseen
• perehtyä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten sähköisesti lähettämään matkustuslupahakemukseen
• tutkia entistä tarkemmin viisumimenettelyt, varsinkin pitkäaikaisten viisumien osalta.

Yhtenäinen rajavalvonta

Schengen-alueen yhtenäisyyden suojelu on tärkeää. Siksi ulkorajojen hallintaa pitää parantaa ja rajavalvontaa liittyviä periaatteita kehittää linjassa tullitarkastusten ja uhkien torjunnan kehittämisen kanssa. Käytännössä EU:n ja sen maiden pitää

• vahvistaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) toiminnallisia näkökulmia
• sopia yhtenäisestä lähestymistavasta rajavalvontaan tietotekniikan tehostetun käytön ja seitsemännen puiteohjelman (FP7) pohjalta
• jatkaa Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) kehittämistä
• tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa rajavalvonnan kehittämiseksi asianmukaisissa lähtö- ja läpikulkumaissa
• tarjota taloudellista tukea Euroopan yhtenäisen rajavalvontajärjestelmän kehittämiseen
• kehittää yhdessä pisteessä toimiva valvontajärjestelmä maarajoille parantamalla EU‑maiden viranomaisten välistä yhteistyötä.

Laittoman maahanmuuton torjunnan vauhdittaminen ja nollatoleranssi ihmissalakuljetukseen

Kehitetään yhtenäinen politiikka laittoman maahanmuuton ja ihmissalakuljetuksen torjuntaan. Sovitaan keinoista torjua harmaata ja laitonta työvoimaa sekä suojella ihmissalakuljetuksen uhreja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n ja sen maiden pitää

• tarjota resursseja salakuljetus- ja ihmissalakuljetustapausten tutkimiseen
• tehdä yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa torjuakseen laitonta työvoimaa
• kehittää riskianalyysivälineitä, arvioida politiikkoja sekä kehittää mittaustekniikoita
• tukea viranomaisten välistä yhteistyötä, varsinkin ristiintarkastusten osalta, sekä edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa
• kannustaa käyttämään biometriikkaa tehokkaana keinona torjua laitonta maahanmuuttoa ja ihmissalakuljetusta
• soveltaa perusihmisoikeuksia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka asuvat laillisesti EU:ssa
• tarjota suojelua ja tukea ihmissalakuljetuksen uhreille, myös kuntoutumiseen ja yhteiskuntaan sopeutumiseen
• laajentaa lainsäädäntöpuitteita, joita voidaan soveltaa laittomaan maahanmuuttoon ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviin uusiin rikollisiin ilmiöihin
• varmistaa kansainvälisten välineiden tehokas täytäntöönpano maahanmuuttajien salakuljetuksessa ja ihmissalakuljetuksessa EU:hun.

Tehokkaat ja kestävät palauttamisperiaatteet

Palauttamisperiaatteet ovat olennainen osa maahanmuuttopolitiikkaa. Valtioita ei pidä kannustaa myöntämään laillista asemaa suurelle joukolle. Silti ei pidä heikentää mahdollisuutta myöntää yksittäiselle maahanmuuttajalle laillinen asema. Siksi EU:n ja sen maiden pitää

• varmistaa, että palauttamispäätökset hyväksytään EU:ssa vastavuoroisesti, ja tukea EU‑maiden välistä yhteistyötä näiden päätösten toteutuksessa
• varmistaa, että yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annettua direktiiviä noudatetaan ja sovelletaan heti sen tultua voimaan
• kehittää keinoja tunnistaa ilman matkustusasiakirjoja palautettavat henkilöt ja tutkia, voisiko EU:n kulkulupaa käyttää ilman henkilöllisyystodistusta matkustavien maahanmuuttajien palauttamiseen
• tukea EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmittujen, takaisinpääsyä koskevien sopimusten täytäntöönpanoa
• sopia yhteisestä eurooppalaisesta lähestymistavasta myöntää laillinen asema laittomille maahanmuuttajille.

Taustaa

Nykypäivän Euroopassa, jossa ei ole sisärajoja, on erittäin tärkeää valvoa maahanmuuttoa yhtenäisellä tavalla. EU on pyrkinyt tähän vuodesta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen) mukaisesti. Komission mielestä saavutukset eivät silti ole tähän mennessä olleet riittäviä. Euroopan laajuista yhteistä politiikkaa tarvitaan antamaan puitteet yhdenmukaisille toimille. Näkemys tästä politiikasta esiteltiin 5 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission tiedonannossa "Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa". Sen jälkeen Eurooppa-neuvosto on vahvistanut yhteisen politiikan kehittämisen tärkeyden ja pyytänyt komissiolta ehdotuksia vuonna 2008.

Viimeisin päivitys 16.05.2011