EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Euroopan avaruuspolitiikka

Avaruusala on jo kauan ollut Euroopassa edistyksen lähde, jolla on tuettu useita tavoitteita ja politiikan aloja, kuten liikennettä ja liikkuvuutta, tietoyhteiskuntaa, yritysten kilpailukykyä, ympäristönsuojelua, maa- ja kalataloutta sekä siviiliturvallisuutta. Tavoitteena on tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin osaamisyhteiskunta.

SÄÄDÖS

Tammikuun 21. päivänä 2003 julkaistu komission vihreä kirja "Euroopan avaruuspolitiikka" [KOM(2003) 17 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Galileo -hanke (satelliittinavigointi- ja paikantamisjärjestelmä) ja GMES-aloite (es de en fr) (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä) kuvaavat uutta lähestymistapaa, ja niissä tulee selkeästi esiin, että EU:n asemaa avaruuspolitiikassa on vahvistettava (EN).

Vihreän kirjan tavoitteena on saada eurooppalainen yhteiskunta ymmärtämään avaruuden ja avaruuspolitiikan strateginen tärkeys EU:lle ja löytää konkreettisia ratkaisuja kysymyksiin, jotka liittyvät avaruuteen pääsyyn, rahoitukseen ja lainsäädäntöön.

Vihreä kirja on tulosta Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) (EN) tiiviistä ja tehokkaasta yhteistyöstä.

EUROOPAN AVARUUSALA MUUTOKSEN KESKELLÄ

Euroopalla on vuodesta 1980 lähtien ollut Ariane-kantoraketin ja Guyanassa sijaitsevan avaruuskeskuksen ansiosta itsenäinen ja luotettava pääsy avaruuteen, mikä takaa sille laajan aloitevapauden omien avaruushankkeiden toteutuksessa. Euroopan kilpailukyky avaruusalalla perustuu kuitenkin sekä uusiin teknisiin kehitystoimiin että avaruuden käytön julkisen tukimuodon uudistamiseen.

Euroopan avaruusteollisuuden kokonaisliikevaihto on nykyään noin 5,5 miljardia euroa vuodessa. Avaruusala työllistää Euroopassa suoraan 30 000 henkilöä, jotka ovat sijoittautuneet noin 2 000 yritykseen.

Ensisijaiset tavoitteet:

  • taata Euroopan pääsy avaruuteen ja sen rahoitus pitkällä aikavälillä,
  • jakaa vastuu kansallisten ja Euroopan tason toimijoiden välillä,
  • tasapainottaa Euroopan itsenäinen toimintavalmius ja kansainvälinen yhteistyö: Euroopan on tehtävä aloitteita ja toimittava yhteistyökumppaniensa kanssa siten, että sillä on strateginen rooli yhteistyössä toteutetuissa suurissa avaruushankkeissa,
  • luoda laadukas teollisuuspohja ja päästä hyödyntämään avainteknologiaa: Euroopan on yksilöitävä alat, joilla tuotetaan lisäarvoa, ja päätettävä, haluaako se säilyttää teollisen perustan, joka kattaa koko avaruusalan,
  • turvata laaja ja tehokas tekninen perusta, jota ylläpidetään tutkimus- ja demonstraatio-ohjelmien avulla: EU, ESA, kansalliset toimijat ja teollisuus ovat luoneet erilaisia välineitä (avaruusteknologian johtava suunnitelma, seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma ja kansalliset tutkimusohjelmat),
  • siirtää osaaminen ja tiedot tiedemiesten ja insinöörien seuraaville sukupolville: Euroopassa on arvioitu, että lähes 30 prosenttia avaruusalan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle kymmenen seuraavan vuoden kuluessa.

AVARUUDEN TULISI PALVELLA ENEMMÄN EUROOPPAA JA SEN KANSALAISIA

Avaruusalan yhteisön teknisten voimavarojen hyödyntämisen on vastattava yhteiskunnan uusiin tarpeisiin. Tavoitteena on luoda kilpailukykyinen osaamisyhteiskunta, jotta varmistettaisiin, että kaikilla Euroopan kansalaisilla, etenkin niillä, joilla on erityistarpeita, on mahdollisuus päästä osalliseksi kehittyneimmistä tekniikoista ja palveluista.

Tietojenvaihdossa varsin laajalti käytettyjen televiestintäsatelliittien (puhelinviestintä, televisio ja digitaalisen tiedon välitys) lisäksi kantorakettien lähettäminen kiertoradalle tarjoaa yrityksille, julkiselle vallalle ja kansalaisille laajan valikoiman palveluja, kuten kestävän liikkuvuuden, sääennusteet, ilmastonmuutosten seurannan, entistä nopeammat keinot vastata luonnontuhoihin jne.

Ensisijaiset tavoitteet:

  • laajentaa avaruustutkimuksen alaa siten, että siihen osallistuu muitakin toimijoita kuin perinteisen avaruusteollisuuden toimijat: on edistettävä tutkimustoimien kohdistumista sellaisiin teollisiin sovelluksiin ja lisäarvopalveluihin, jotka eivät rajoitu pelkästään avaruusalaan,
  • siirtää tekniikkoja tutkimusalalta kaupallisen alan käyttöön: yksityisiä investointeja on kannustettava julkisten viranomaisten pitkän aikavälin sitoumusten kautta,
  • kehittää uusia sovelluksia, joilla parhaiten hyödynnetään maanpäällisten ja avaruustekniikoiden etuja,
  • suojella laajentuneen unionin etuja: kaikki Euroopan kansalaiset, myös uusien jäsenvaltioiden kansalaiset, voivat hyötyä laadukkaista palveluista, jos EU ottaa käyttöön esimerkiksi uusia laajakaistaisia avaruusjärjestelmiä,
  • tukea kestävää kehitystä: avaruusteknologiaa käytetään maapallon - etenkin sään ja ympäristön - havainnointiin planeetan kehityksen seuraamiseksi (ilmasto, sää, valtameret, kasvillisuus, maapallon lämpeneminen, öljylauttojen valvonta merellä jne.),
  • edistää satelliittinavigointijärjestelmien kehittämistä lento-, meri- ja maaliikenteen tueksi,
  • parantaa kansalaisten turvallisuutta: kriisien hallinta on suoraan kytköksissä avaruusteknologian hallintaan etenkin sotilaallisella avaruusalalla.

TEHOKKAAMPI JA KUNNIANHIMOISEMPI ORGANISAATIO JA RAKENNE

Vuonna 1975 perustetun ESAn alkuperäinen tavoite oli koota yhteen resurssit ja osaaminen, joita tarvittiin sellaisen kokonaisvaltaisen avaruustiedeohjelman luomiseen, jota täydentävät joidenkin jäsenvaltioiden kansalliset virastot, toiminnalliset elimet ja yhteisön avaruusalaan liittyvät aloitteet.

Ensisijaiset tavoitteet:

  • optimoida Euroopan avaruusalan vahvuus toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen uusien tavoitteiden asettamiseksi,
  • varmistaa, että eri institutionaaliset toimijat edistävät yhdessä määriteltyjä tavoitteita,
  • määritellä avaruusalan institutionaalisten toimijoiden - etenkin kehityksestä ja alan sovellusten hyödyntämisestä vastaavien - vastuualueet ja suhteet yksityiseen sektoriin,
  • kehittää avaruusteollisuutta ennakoitavissa olevassa ja vakaassa lainsäädäntöympäristössä päättäjien ja investoijien motivoimiseksi: menettelyjä on pyrittävä yksinkertaistamaan ja lainsäädännöllisiä esteitä poistamaan.

Tausta

Vihreän kirjan julkaisemisesta alkoi virallinen kuulemisprosessi, joka päättyi 30. toukokuuta 2003. Asianosaisten kysymyksiin antamien vastausten pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma (11. marraskuuta 2003 annettu valkoinen kirja) eurooppalaisen avaruuspolitiikan toimeenpanemiseksi. Komission toukokuussa 2005 antamassa tiedonannossa luodaan pohja eurooppalaiselle avaruusohjelmalle EU:n uudessa institutionaalisessa ja teknologiatilanteessa (Galileon ja GMESin kehitys).

Viitteet

Asiakirja

Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

KOM(2003) 17 lopullinen

-

-

-

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 23 päivänä toukokuuta 2005, "Euroopan avaruuspolitiikka - alustavia näkökohtia" [KOM(2005) 208 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä]

Neuvoston päätös 2004/578/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen tekemisestä [EUVL L 261, 6.8.2004].

Komission valkoinen kirja, annettu 11. marraskuuta 2003, "Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus - Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi" [KOM(2003) 673 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Tämä kirja laadittiin tammikuussa 2003 julkaistun vihreän kirjan johdosta käynnistetyn kuulemisjakson jälkeen. Siinä ehdotetaan toimintasuunnitelmaa eurooppalaiselle avaruuspolitiikalle, jolla edistetään kilpailukykyä ja kestävää kehitystä EU:ssa. Galileo- ja GMES-ohjelmat ovat konkreettisia esimerkkejä avaruusteknologioista, joilla edistetään EU:n poliittiisia tavoitteita.

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: "Ilmailu- ja avaruusalan yhtenäinen kehys - Vastaus STAR21-raporttiin" [KOM(2003) 600 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: "Euroopan avaruusstrategian uusi vaihe" [KOM(2000) 597 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

Strategiassa ehdotetaan, että julkisten ja yksityisten toimijoiden aloitteita tuettaisiin politiikan keinoin avaruusalan poliittisten ja yhteisöllisten näkymien määrittelemiseksi.

Tiedonannossa esitetään avaruusstrategian osatekijät ja päälinjat sekä asetetaan kolme tavoitetta:

  • vahvistaa ja ylläpitää itsenäistä ja kohtuuhintaista pääsyä avaruuteen,
  • kasvattaa tieteellistä osaamista,
  • tarjota markkinoille ja yhteiskunnalle mahdollisuus hyötyä avaruusalan teknisistä valmiuksista.

Viimeisin päivitys 18.07.2006

Top