Help Print this page 
Title and reference
Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act)

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act)

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevalla aloitteella (Small Business Act, SBA) luodaan poliittiset puitteet, jotta voitaisiin paremmin hyödyntää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kasvu- ja innovaatiokykyä. Samalla olisi voitava edistää Euroopan unionin (EU) kestävää kilpailukykyä ja sen siirtymistä osaamistalouteen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle annettu 25 päivänä kesäkuuta 2008: Pienet ensin. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act)[KOM(2008) 394 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaksi aloitteeksi nimitetyllä Small Business Actilla (SBA), on tarkoitus luoda suotuisat edellytykset eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kasvulle ja kestävälle kilpailukyvylle. Pk-yritysten merkitys talouskasvulle ja työllisyydelle on otettava paremmin huomioon yhteisön ja jäsenvaltioiden politiikassa.

SBA:ssa on kymmenen perusperiaatetta, joiden tarkoituksena on ohjata yhteisön ja jäsenvaltioiden politiikkojen muotoilua sekä niiden täytäntöönpanoa koskevia käytännön toimia.

Luodaan yrittäjien kannalta suotuisa toimintaympäristö, jotta pk-yrityksiä olisi helpompi perustaa ja jotta edistettäisiin liiketoiminnan siirtoa etenkin pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä.

Komissio edistää yrittäjäkulttuuria muun muassa yritysten verkottumisen ja kokemustenvaihdon avulla. Jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, verotuksen ja yrittäjille, varsinkin erityisryhmille kuten naisille tai nuorille, suunnattujen tukitoimien alalla.

Tuetaan vilpittömästi toimineita yrittäjiä, jotka haluavat konkurssin jälkeen käynnistää toiminnan uudelleen.

Komissio edistää uuden mahdollisuuden strategian kehittämistä. Tätä varten jäsenvaltiot perustavat tukiohjelmia ja rajoittavat selvitysmenettelyjen kestoa kun on kyse konkurssista, johon ei liity petosta.

Sääntöjen laatiminen pienet ensin -periaatteen (Think Small First) mukaan.

Ennen uusien sääntöjen hyväksymistä komissio ja jäsenvaltiot arvioivat niiden vaikutuksen pk-yritystestin avulla ja kuulevat sidosryhmiä. On suunniteltava pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin kohdistettuja toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen ja raportointiin.

Julkishallinnon mukauttaminen pk-yritysten tarpeisiin ja hallinnollisten esteiden poistaminen.

Jäsenvaltioiden on yleisemmin turvauduttava yksinkertaistettuihin menettelyihin, sähköisiin viranomaispalveluihin ja yhden palvelupisteen järjestelmään. Ne sitoutuvat nopeuttamaan yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen liittyviä menettelyjä.

Julkisiin hankintoihin ja valtiontukien myöntämiseen liittyvien poliittisten välineiden mukauttaminen.

Komission on julkaistava parhaita käytäntöjä koskevat säännöt julkisista hankinnoista vastaaville hankintaviranomaisille ja valtiontukien käsikirja pk-yrityksille. Jäsenvaltioiden on toteutettava pk-yrityksiin kohdennettuja toimenpiteitä ja tiedotettava niille paremmin nykyisistä mahdollisuuksista.

Turvautuminen monipuolisiin rahoitusmuotoihin, kuten riskipääomaan, mikroluottoihin ja mezzanine-rahoitukseen.

Komission on luotava suotuisat investointiedellytykset etenkin rajatylittävälle toiminnalle. Jäsenvaltioiden on käynnistettävä uusia kannustinjärjestelmiä ja hyödynnettävä samalla yhteisön varojen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa 2007-2013 (CIP), koheesiopolitiikan ohjelmia ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto).

Yhtenäismarkkinapolitiikan mukauttaminen pk-yritysten erityispiirteisiin sekä sen hallinnon ja tunnettuuden parantaminen.

Komission on huolehdittava siitä, että pk-yritykset hyötyvät yhtenäismarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista varsinkin patentteja ja yhteisön tavaramerkkiä koskevien järjestelmien avulla. Lisäksi jäsenvaltioiden on valvottava vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen noudattamista ja huolehdittava sisämarkkinoiden ongelmanratkaisujärjestelmän (SOLVIT) toimivuudesta.

Pk-yritysten innovointi-, tutkimus- ja kehittämiskyvyn edistäminen yrittäjien ja henkilöstön hankkimien tarvittavien taitojen, klustereiden muodostamisen ja kansallisten aloitteiden koordinoinnin avulla.

Komissio edistää pk-yritysten osallistumista yhteisön ohjelmiin, kuten oppisopimusoppilaiden liikkuvuutta edistävään Leonardo Da Vinci -ohjelmaan sekä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan (TTK-puiteohjelma). Sen on lisättävä pk-yrityksen mahdollisuuksia saada valtiontukea.

Tavaroiden ja palvelujen tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyvien ympäristöuhkien muuttaminen mahdollisuuksiksi.

Komission on muun muassa helpotettava osallistumista yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS). Jäsenvaltiot kannustavat pk-yrityksiä kehittämään uusia ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja ja ottamaan käyttöön ekotehokkaita hallintajärjestelmiä.

Pk-yritysten pääsy ulkomaisille markkinoille.

Pk-yrityksiä on tuettava paremmin, jotta ne selviytyvät kolmansien maiden ja etenkin kehittyvien talouksien kanssa käytävän kaupan esteistä. Tätä varten komissio perustaa kansainvälisen tason eurooppalaisia yrityskeskuksia aluksi Kiinaan ja Intiaan ja edistää kolmansien maiden yksityisten ja julkisten hankintojen markkinoiden avautumista.

Lainsäädäntöehdotukset

SBA:ssa annetaan myös useita uusia säädöksiä, jotka vastaavat pk-yritysten tarpeita. Ehdotukset koskevat pk-yrityksille tarjottuja mahdollisuuksia, jotka liittyvät yhteismarkkinoille soveltuviin valtiontukiin, yksityisten eurooppayhtiöiden (SPE) sääntöihin, määrättyihin alennettuihin arvonlisäverokantoihin (ALV), laskutusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen sekä maksuviivästysten vähentämiseen.

Taustaa

Pk-yritysten liiketoimintaympäristö on kehittynyt etenkin EU:n poliittisten välineiden käyttöönoton ansiosta. Esimerkkeinä voisi mainita nykyaikaisen pk-yrityspolitiikan ja pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan. Uutta taloudellista kehitystä vastaava tarkoituksenmukainen poliittinen ratkaisu on kuitenkin välttämätön etenkin maailmanlaajuisen finanssikriisin ja sen reaalitalouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi.

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite hyväksyttiin virallisesti 1. ja 2. syyskuuta 2008 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmissä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan alue- ja talouskomitealle ja alueiden komitealle: Järkevä sääntely - Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet [ KOM(2013) 122 lopullinen].

Tiedonannossa arvioidaan komission vuodesta 2011 alkaen toteuttamia toimia pk-yrityksille koituvaan taakkaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Small Business Act -aloitteen hyväksymisestä alkaen komissio on pyrkinyt vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan nykyistä sääntely-ympäristöä. Tiedonannossa tarkastellaan kehitystä seuraavilla aloilla:

  • Mikroyrityksiä koskevat poikkeukset EU:n lainsäädännöstä: Komissio arvioi lainsäädännöstä pk-yrityksille aiheutuvat kustannukset järjestelmällisesti vaikutustenarvioinneilla ennen lainsäädäntöehdotusten hyväksymistä. Vaikutustenarvioinnissa määritetään, onko mikroyrityksille mahdollista myöntää poikkeus sääntelystä perustelluissa tapauksissa.
  • Pk-yrityksille kevyempi sääntelyjärjestelmä: Jos pk-yrityksille ei ole mahdollista myöntää poikkeuksia, lainsäädäntöehdotuksilla voidaan ottaa käyttöön kevyempi sääntelyjärjestelmä pienimpiä yrityksiä varten (esimerkiksi työntekijöille tiedottamisen ja heidän kuulemisensa, elintarvikehygienian, jätteiden ja tilinpäätöksen aloilla).
  • Pk-yritysten tulostaulu: Komissio julkaisee vuotuisen tulostaulun lainsäädäntöaloitteista, joilla odotetaan olevan merkittävä vaikutus pk-yrityksiin. Tulostaulun ansiosta voidaan seurata pk-yrityksiä koskevan lainsäädännön alalla tapahtunutta edistystä. Sen avulla voidaan seurata myös lainsäädäntöprosessin etenemistä komission esittämästä ehdotuksesta aina täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa.
  • Pk-yritysten tukeminen ja kuuleminen: Etenemissuunnitelmien avulla komissio kuulee asianosaisia osapuolia, esimerkiksi yrityksiä, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä, ja ylläpitää avointa vuoropuhelua näiden kanssa voidakseen valvoa, että sen ehdotukset vastaavat kentän todellisuutta. Small Business Act -aloitteen toimeenpanoa tukee kansallisten pk-yritysedustajien verkosto.

Joulukuussa 2012 käynnistetyssä uudessa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa ohjelmassa (REFIT) tehdään yksinkertaistamismahdollisuuksien, tarpeettomien sääntelykustannusten ja parantamista vaativien alojen kartoittamisesta kiinteä ja pysyvä osa päätöksentekoa.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma - Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen [ KOM(2012) 795 lopullinen]

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu [ KOM(2011) 78 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 08.11.2013

Top