Help Print this page 
Title and reference
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen

Tällä direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytölle kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja puhtaamman liikenteen edistämiseksi. Tätä varten määritellään kansallisia toimintasuunnitelmia sekä biopolttoaineiden käyttämistä koskevat säännöt.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

TIIVISTELMÄ

Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannolle ja käytön edistämiselle.

Kansalliset tavoitteet sekä toimenpiteet

Kullekin jäsenvaltiolle on laskettu tavoite, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020. Tämä tavoite on Euroopan unionin (EU) 20-20-20-kokonaistavoitteen mukainen.

Lisäksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön osuuden liikenteen alalla on vuonna 2020 oltava vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta.

Kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmat

Jokaisen jäsenvaltion on otettava käyttöön vuotta 2020 koskeva kansallinen toimintasuunnitelma, jossa määritetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus:

  • liikenteessä
  • sähköntuotannossa
  • lämmityksessä

Näissä toimintasuunnitelmissa on otettava huomioon muut energiatehokkuuteen liittyvät toimet ja erityisesti tavoite laskea energian kokonaiskulutusta. Suunnitelmissa on myös vahvistettava, miten suunnittelu- ja maksujärjestelmiä ja sähköverkkoon pääsyä uudistetaan niin, että edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä.

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

Jäsenvaltiot voivat vaihtaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa tilastollisilla siirroilla ja käynnistää yhteisiä hankkeita, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa sähkö- ja lämmitysenergiaa.

Myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Seuraavien ehtojen on täytyttävä:

  • sähkö on kulutettava EU:ssa
  • sähkö on tuotettava kesäkuun 2009 jälkeen rakennetussa laitoksessa
  • tuotetulle ja viedylle sähkölle ei saada myöntää muuta tukea.

Alkuperätakuu

Kaikkien jäsenvaltioiden on voitava taata sähkön alkuperä ja lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetyn, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alkuperä. Alkuperätakuun sisältämä tieto normalisoidaan, ja se on tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa. Sen avulla voidaan myös antaa kuluttajille tietoja eri sähköntuotantolähteiden koostumuksesta.

Pääsy sähköverkkoon ja verkkojen toiminta

Jäsenvaltioiden on perustettava infrastruktuurit, joita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttäminen liikenteessä edellyttää. Tätä varten niiden on

  • varmistettava, että operaattorit takaavat uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön siirron ja jakelun
  • säädettävä, että uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle järjestetään ensisijainen pääsy verkkoon.

Biopolttoaineet ja bionesteet

Direktiivissä otetaan huomioon biopolttoaineista ja bionesteistä peräisin oleva energia. Niiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 35 prosenttia, jotta ne otettaisiin huomioon. Tammikuun 1 päivästä 2017 niiden käytöstä saatavan vähennyksen päästöissä on oltava 50 prosenttia.

Biopolttoaineet ja bionesteet valmistetaan raaka-aineista, jotka ovat peräisin joko yhteisöstä tai sen ulkopuolelta. Niitä ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu biologisesti monimuotoiselta maa-alueelta tai maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä. Saadakseen taloudellista tukea niiden on oltava kestäviä tässä direktiivissä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Tausta

Direktiivi on osa energia- ja ilmastonmuutoslainsäädäntökokonaisuutta, jolla luodaan sääntelypuitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteille EU:ssa. Sillä edistetään energiatehokkuutta, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutusta, energiahuollon parantamista sekä sellaisen dynaamisen alan taloudellista elvyttämistä, jossa Eurooppa toimii edelläkävijänä.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Direktiivi 2009/28/EY

25.6.2009

5.12.2010

EUVL L 140, 5.6.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, kestävyyteen liittyvistä vaatimuksista kiinteiden ja kaasumaisten biomassalähteiden käytössä sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä ( KOM(2010) 11 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä)

Kertomukseen liittyy vaikutustenarviointi (SEC(2010) 65) ja tiivistelmä vaikutustenarvioinnista (SEC(2010) 66).

Kertomuksessa esitetään komission analyysi muun biomassan kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden energiakäytön (ts. sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettyjen kiinteiden ja kaasumaisten polttoaineiden) kestävyysjärjestelmän vaatimuksista.

Tutkittuaan edellytyksiä EU:n kestävyysjärjestelmän laajentamiseksi sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettyihin kiinteisiin ja kaasumaisiin biomassapolttoaineisiin komissio on yksilöinyt kolme periaatteellista vaatimusta, jotka Euroopan laajuisen biomassan kestävyyttä koskevan politiikan on täytettävä:

  • järjestelmän tuloksellisuus kestävän biomassan käytön ongelmien ratkaisussa
  • kustannustehokkuus tavoitteiden saavuttamisessa
  • johdonmukaisuus suhteessa muuhun politiikkaan.

Kertomuksessa päätellään tämän analyysin perusteella, että tässä vaiheessa ei ole tarpeen luoda sitovaa ja yhdenmukaistettua järjestelmää ja että nykyiset toimenpiteet riittävät takaamaan, että sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä EU:ssa käytetty kiinteä ja kaasumainen biomassa tuotetaan kestävästi.

Komissio esittää kertomuksessaan kuitenkin kestävyyttä koskevia suosituksia ja kehottaa voimakkaasti jäsenvaltioita ottamaan ne huomioon kansallisten kestävyysjärjestelmien johdonmukaisuuden varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Suositukset perustuvat pääasiassa direktiivin 2009/28/EY sisältämään biopolttoaineita ja bionesteitä koskevaan kestävyysjärjestelmään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Komissio katsoo kertomuksessaan, että sen analyysin johtopäätöksistä on raportoiva ja niitä on seurattava. Se täsmentääkin kertomuksensa päätelmissä laativansa 31. joulukuuta 2011 mennessä uuden kertomuksen siitä, onko kansallisissa järjestelmissä ratkaistu asianmukaisesti EU:sta ja sen ulkopuolelta peräisin olevan biomassan käytön kestävyyteen liittyviä ongelmia ja onko kyseisistä järjestelmistä aiheutunut esteitä kaupalle ja bioenergia-alan kehitykselle. Kertomuksessa harkitaan lisätoimenpiteiden, kuten EU:n tason yhteisten kestävyyskriteerien, tarvetta.

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle edistymisestä uusiutuvien energialähteiden käytössä ( COM(2013)0175 final ) [Ei julkaistu EUVL:ssä].

Kertomuksen tarkoituksena on arvioida jäsenvaltioiden edistymistä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisessä ja käytössä pyrittäessä vuoden 2020 tavoitteisiin. Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin täytäntöönpano ja kansallisten toimintasuunnitelmien mukaiset kansalliset politiikat ovat merkittävästi lisänneet uusiutuvien energialähteiden käyttöä useimmissa jäsenvaltioissa komission edellisen kertomuksen jälkeen. Kasvun esteiden poistuminen on kuitenkin hidasta. ja vuoden 2020 näkymät ovat synkät. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia jäsenvaltiotasolla.

Toimien pitäisi kohdistua:

  • infrastruktuurin suunnittelun ja hyväksynnän sekä kehittämisen ja käytön hallintamenettelyjen yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen
  • uusiutuvan energian tuotannon hallintaan sähköjärjestelmässä
  • uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmien tehokkuuteen.

Tärkeitä ovat myös teknologinen kehitys ja kustannusten alentaminen, joita tarkastellaan komission kertomuksesta energia-alan teknologioista ja innovaatioista.

Viimeisin päivitys 06.02.2014

Top