Help Print this page 
Title and reference
Työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Neuvoston suuntaviivat toimivat ohjenuorana Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamiselle. Suuntaviivat perustuvat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, ja niiden tarkoituksena on tukea uudistuksia, joilla pyritään osaamiseen ja innovointiin perustuvaan, kestävään kasvuun.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista.

TIIVISTELMÄ

EU:n jäsenvaltiot ottavat työllisyyspolitiikan suuntaviivat huomioon laatiessaan politiikkojaan ja määrittäessään kansallisia tavoitteitaan. Viimeisimmät suuntaviivat ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti.

Suuntaviivat liittyvät talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin, joiden kanssa ne muodostavat Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat. Ne myös tukevat EU:n vuosittaista yhteistä työllisyysraporttia.

Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen

EU pyrkii nostamaan 20-64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysasteen 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Poliitikoissaan jäsenvaltioiden on siten edistettävä nuorten, iäkkäiden työntekijöiden, matalan osaamistason työntekijöiden ja laillisten maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Niiden on myös tehtävä työllistymisestä houkuttelevampaa ja keskityttävä joustoturvaan, työntekijöiden liikkuvuuteen ja työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä edistettävä itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreillä toimialoilla ja hoitoalalla.

Ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen

Työntekijöiden tuottavuutta ja työllistyvyyttä voidaan lisätä kehittämällä uusia taitoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita. Jäsenvaltioiden on lisättävä koulutus- ja työharjoittelujärjestelmien kapasiteettia ja sovitettava ne yhteiskunnan tarpeisiin sekä vähähiilisen ja resurssitehokkaan talouden vaatimuksiin.

Toimenpiteiden on keskityttävä laadukkaaseen peruskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, ja koulutusta on oltava saatavilla matalan tai korkean osaamistason työntekijöille.

Jäsenvaltioiden on myös kannustettava työvoiman liikkuvuuteen ja kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä.

Koulutusjärjestelmien parantaminen

Vuonna 2020 koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on alle 10 prosenttia, ja vähintään 40 prosentilla 30-34-vuotiaista on korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinto. Jäsenvaltioiden on edistettävä elinikäistä oppimista sekä opettajien ja oppijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, kehitettävä tutkintokehyksiä, joilla mahdollistetaan joustavat oppimisväylät, ja kehitettävä kumppanuuksia yritysten kanssa.

Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen

Eurooppa 2020 -strategia edistää sosiaalista osallisuutta ja pyrkii vähentämään köyhyyttä, jotta 20 miljoonaa ihmistä saataisiin pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään pisimpään työmarkkinoilta poissa olleiden työllistymistä, voimavaraistamaan ihmisiä ja ehkäisemään työssäkäyvien köyhyyttä.

Kansallisilla politiikoilla on taattava pääsy kohtuuhintaisiin, kestäviin ja korkealaatuisiin palveluihin, erityisesti sosiaalialalla. Niillä on myös nykyaikaistettava ja tuettava sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä.

Jäsenvaltioiden olisi myös tuettava yhteisötaloutta ja sosiaalista innovaatiota sekä varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet ja torjuttava syrjintää.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Päätös 2010/707/EU

21.10.2010

-

EUVL L 308, 24.11.2010

Muutossäädökset

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Päätös 2013/208/EU

22.4.2013

-

EUVL L 118, 22.4.2013

Päätös 2014/322/EU

14.5.2013

-

EUVL L 165, 4.6.2014

Viimeisin päivitys 28.07.2014

Top