Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
EU:n talous- ja rahaliitto – kolmas vaihe

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

EU:n talous- ja rahaliitto – kolmas vaihe

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 119 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artikla

EU:N TALOUS- JA RAHALIITON KOLMANNEN VAIHEEN TAVOITE

EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen kuuluu euron käyttöönotto ja yhteisen rahapolitiikan täytäntöönpano EU-maissa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EMU on prosessi, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-maiden talous- ja rahapolitiikat. Tähän prosessiin kuuluu kolme seuraavaa vaihetta:

  • vaihe 1 (1. heinäkuuta 1990–31. joulukuuta 1993): pääoman vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä
  • vaihe 2 (1. tammikuuta 1994–31. joulukuuta 1998): EU-maiden talouspolitiikkojen koordinointi lisää maiden kansallisten keskuspankkien yhteistyötä ja vahvistaa talouden lähentymistä EU-maiden välillä
  • vaihe 3 (1. tammikuuta 1999 alkaen): euron vaiheittainen käyttöönotto ja yhteisen rahapolitiikan toteuttaminen Euroopan keskuspankin (EKP) valvonnassa.

EMU:n kaksi ensimmäistä vaihetta on saatu päätökseen. Kolmas ja viimeinen vaihe on vielä kesken. Kolmannessa vaiheessa kysymyksessä on euron käyttöönotto EU-maissa. Tällä hetkellä 19 EU-maata on ottanut käyttöön yhtenäisvaluutta euron. Nämä maat muodostavat ”euroalueen”.

Euroon siirtyminen

Ennen EMU:n kolmanteen vaiheeseen osallistumista EU-maan on täytettävä useita talouteen ja lainsäädäntöön liittyviä kriteerejä.

Talouteen liittyviä vaatimuksia kutsutaan lähentymisperusteiksi. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne on pysyvällä pohjalla, jotta euroalueen vakaus voidaan taata.

Lakisääteisten vaatimusten mukaisesti kansallisen lain on oltava yhteensopiva EU:n perussopimusten kanssa, erityisesti kansalliseen keskuspankkiin ja valuuttaan liittyen.

Kun EU-maa täyttää kaikki kriteerit, se voi osallistua EMU:n kolmanteen vaiheeseen ja ottaa käyttöön yhteisen valuutan, euron. Euro korvaa tällöin aikaisemman kansallisen valuutan, ja siitä tulee maan virallinen valuutta.

Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankilla on keskeinen rooli EMU:ssa. EKP on vastuussa euroalueen maiden rahapolitiikan määrittelystä. Sillä on myös yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseenlaskuun. EU-maat voivat laskea liikkeeseen kolikkoja, mutta EKP:n on tätä ennen hyväksyttävä niiden vuosittainen summa.

Euroalueen ensimmäiset maat

3. toukokuuta 1998 on historiallinen päivä talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen käynnistämisessä. Tällöin neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla vahvistetaan, että 11 EU-maata on täyttänyt vaadittavat kriteerit yhteisvaluutan käyttöön ottamiseksi 1. tammikuuta 1999 alkaen (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi).

Euro otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa:

  • 1. tammikuuta 1999: euro otettiin käyttöön tilivaluuttana ja muuntokertoimet sidottiin aikaisempiin kansallisiin valuuttoihin, jolloin niistä tuli euron desimaalittomia alayksiköitä
  • 1. tammikuuta 2002: eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön EU-maissa. Eurooppalaiset henkilöt ja yritykset pystyivät suorittamaan käteismaksujaan euroilla.

Kreikka, joka ei täyttänyt lähentymiskriteerejä vuonna 1998, pyysi tilanteensa uudelleenarviointia vuonna 2000. Euroopan komissio antoi myönteisen lausunnon ja Kreikka tuli virallisesti mukaan EMU:n kolmanteen vaiheeseen 1. tammikuuta 2001.

Euroalueen laajentuminen

Teoriassa kaikkien EU-maiden tulee osallistua EMU:n kolmanteen vaiheeseen ja ottaa euro käyttöön (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 119 artikla). Tietyt maat eivät kuitenkaan vielä täytä vaadittuja talous- ja rahoituskriteerejä. Näihin maihin sovelletaan tilapäistä poikkeusta, kunnes maat voivat liittyä euroalueeseen. Lisäksi Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on poikkeusjärjestely, jota kutsutaan ulkopuolelle jättäytymiseksi, eivätkä ne ota euroa käyttöön (katso jäljempänä).

Komissio ja EKP arvioivat vähintään joka toinen vuosi niiden maiden kehitystä, joihin sovelletaan poikkeuksia lähentymisperusteista ja oikeudellisista vaatimuksista. Jos ne antavat myönteisen lausunnon maan kyvystä osallistua EMU:n kolmanteen vaiheeseen, neuvosto hyväksyy maan liittymisen euroalueeseen.

Tämän menettelyn pohjalta euroaluetta on laajennettu useita kertoja ja seuraavat maat on hyväksytty mukaan:

Tällä hetkellä 28 EU-maasta 19 käyttää euroa yhtenäisvaluuttanaan.

Poikkeukset

Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska ovat ilmoittaneet jäävänsä EMU:n kolmannen vaiheen ulkopuolelle, eivätkä ne näin ollen ota euroa käyttöön. Näillä kahdella maalla on erivapaus olla osallistumatta EMU:un, ja tämän järjestelyn yksityiskohdat ovat nähtävissä EU:n perustamissopimusten liitteenä pöytäkirjoissa nro 15 ja 16. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat kuitenkin varanneet itselleen mahdollisuuden lopettaa poikkeuksen soveltamisen ja jättää hakemuksen EMU:n kolmanteen vaiheeseen liittymisestä.

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 119 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artikla

Viimeisin päivitys: 01.08.2016

Top