Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Vuotuinen lausuma euroalueesta

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Vuotuinen lausuma euroalueesta

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Tiedonanto (KOM(2009) 527 lopullinen) – Vuotuinen lausuma euroalueesta 2009

TIEDONANNON TARKOITUS

  • Siinä selvitetään tarkemmin toimet, joilla euroalue reagoi vuoden 2008 talouskriisiin, ja ehdotetaan keinoja talous- ja rahaliiton toiminnan tehostamiseksi.
  • Siinä tuodaan esiin, että rahoitusjärjestelmien makrotalouden valvontaa on tarpeen laajentaa euroalueella siten, että tulevaisuudessa voidaan nopeammin ottaa käyttöön tehokkaasti koordinoituja toimia.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

  • Kesällä 2007 alkaneen ja vuonna 2008 huippunsa saavuttaneen talouskriisin jälkeen rahoitusjärjestelmä on vihdoin alkanut osoittaa vakaantumisen merkkejä. Euro on kriisin aikana suojannut euroaluetta tehokkaasti valuuttakurssi- ja korkomyllerrykseltä, joka on aiemmissa finanssimarkkinoiden stressitilanteissa osoittautunut erittäin haitalliseksi Euroopan unionin (EU) maille. Euroalueen kyky koordinoida toimia nopeasti keskuspankkien kanssa on myötävaikuttanut koko kansainvälisen valuuttajärjestelmän vakauteen.
  • Finanssikriisi on tuonut esiin euroalueen jäsenyydestä koituvat edut ja lisännyt sen houkuttelevuutta euroalueen ulkopuolisten EU-maiden silmissä. Etuihin kuuluu muun muassa euroalueen maiden omien laitosten mahdollisuus hyödyntää Euroopan keskuspankin maksuvalmiustukea.
  • Euro ei kuitenkaan pysty suojaamaan euroaluetta kaikilta talouden ongelmilta, eikä etenkään niiltä, jotka liittyvät makrotalouden epätasapainoon. Kriisi toi selvästi esiin tietyt euroalueen heikkoudet. Euroalueen epätasapaino altisti jotkin taloudet kriisille toisia pahemmin. Ennen kriisiä monet euroalueen maat jättivät epätasapainoon liittyvät riskit huomiotta, mutta finanssikriisi on osoittanut muutoksen tarpeellisuuden.

Euroalueen reaktiot kriisiin

  • Euroalueella ei ollut riittäviä valvontajärjestelyjä, eikä se pystynyt toimimaan nopeasti ja reagoimaan koordinoidusti kriisin alkaessa. Euroalueen maiden ensimmäiset reaktiot muovautuivat pitkälti niiden omista lähtökohdista käsin. Lokakuussa 2008 pidetty ensimmäinen euroryhmän huippukokous auttoi käynnistämään EU:n tason toimet, joiden yhteydessä Euroopan komissio laati yhteisen strategian pankkien kansallisten pelastussuunnitelmien toteuttamiseksi.
  • Komissio on sen jälkeen esittänyt virallisia lainsäädäntöehdotuksia, joiden tuloksena perustettiin uusi Euroopan finanssivalvontajärjestelmä. Tavoitteena oli tiukentaa toiminnan vakauden valvontaa sekä yksittäisten finanssilaitosten että koko rahoitusjärjestelmän osalta.
  • Sisäisten toimien ohella EU:lla on johtava rooli myös finanssimarkkinoiden sääntelyn uudistamisessa, ja se auttaa muokkaamaan ja kehittämään G20-ryhmän aloitteita ja sitoumuksia.
  • Euroalueen julkisen talouden vakauttaminen vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti sai aikaan sen, että useimmat maat kykenivät aiempaa paremmin selviämään kriisistä. Julkisen talouden vakauttaminenoli kuitenkin kesken joissakin euroalueen maissa, joissa julkisen velan määrä oli edelleen suuri ja julkinen talous tuli riippuvaiseksi valtion tuloista. Sen seurauksena jotkin euroalueen maat eivät pystyneet riittävästi osallistumaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisiin yhteisiin finanssipoliittisiin elvytystoimiin.
  • Koordinoinnilla on olennainen merkitys euroalueen maille, kun otetaan huomioon niiden tiiviit taloudelliset ja rahoitukselliset kytkökset, jotka perustuvat yhteiseen valuuttaan ja rahapolitiikkaan. Euroalueen maat olisivat voineet reagoida kriisiin nopeammin ja tehokkaammin koordinoimalla toimiaan paremmin.

Tulevat toimet – laajemmalle ulottuva makrotalouden valvonta

  • Kriisi on osoittanut, että euroalueen maiden on edettävä EMU@10-uudistusohjelman soveltamisessa. Komissio ehdotti 7. toukokuuta 2008 antamassaan tiedonannossa uudistusohjelmaa, jolla tehostettaisiin talous- ja rahaliiton (EMU) toimintaa nopeasti muuttuvassa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä, jota leimaavat sekä väestön vanheneminen että kasvava huoli energia- ja ilmastonmuutoskysymyksistä. Uudistusohjelman ulkoisia toimia koskevan osan mukaan euroalueen pitäisi ottaa näkyvämpi rooli maailmantalouden ohjauksessa.
  • Euroalueen epätasapainoa ei hoidettu ennen finanssikriisiä. Siksi koordinoitujen toimien toteuttaminen edellyttää laajemmalle ulottuvaa valvontaa. Sen olisi katettava myös finanssimarkkinoiden kehitys. Yksityissektorin ylivelkaantuminen johti kestämättömään talouskehitykseen. Rahoitusmarkkinoiden epätasapaino on havaittava ja siihen on puututtava aikaisemmassa vaiheessa.
  • Valvontaa on laajennettava, jotta julkisen talouden kestävyys voidaan varmistaa. Hidas kasvu yhdistettynä lisääntyvään velkataakkaan asettaa julkisen talouden epävarmaan tilanteeseen juuri, kun väestön ikääntymisen vaikutukset alkavat näkyä. Konkreettiset strategiset sitoumukset ovat välttämättömiä finanssialan yhteistyön tiivistämiseksi, jotta vakauttamiseen ja kestävyyteen liittyvät näkökohdat saadaan keskenään tasapainoon vakaus- ja kasvusopimuksen suositusten mukaisesti.
  • Yhteensovittamista on tehostettava eri politiikanalojen ja euroalueen maiden kesken, jotta irtautumisstrategioista muodostuisi järkeviä. Yhteensovittamisen on perustuttava yhteiseen näkemykseen politiikan asetelmien tarkoituksenmukaisesta ajoituksesta, vauhdista ja normalisoinnin jaksottamisesta.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan keskuspankille – Vuotuinen lausuma euroalueesta 2009 (KOM(2009) 527 lopullinen, 7.10.2009)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan keskuspankille – EMU@10: saavutukset ja haasteet talous- ja rahaliiton kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen {SEC(2008) 553} (KOM(2008) 238 lopullinen, 7.5.2008)

Viimeisin päivitys: 28.03.2017

Top