Help Print this page 
Title and reference
Talouspolitiikan laajat suuntaviivat (2008–2010)

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html DA html DE html EL html EN html FR html IT html NL html PT html FI html SV
Multilingual display
Text

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat (2008–2010)

Euroopan unionin (EU) vakautta ja talouden kasvupotentiaalia on vahvistettava asianmukaisten kansallisten politiikkojen avulla. Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ottamaan makro * ja mikrotalouspolitiikan * suunnittelussa huomioon eurooppalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja kansainväliset suhdannevaihtelut.

ASIAKIRJA

Neuvoston suositus 2008/390/EY, annettu 14 päivänä toukokuuta 2008, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (2008–2010) [EUVL L 137, 27.5.2008].

TIIVISTELMÄ

Suosituksessa talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi vahvistetaan perusedellytykset Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden politiikkojen yhteensovittamiselle.

Kasvua ja työllisyyttä edistävä makrotalouspolitiikka

Noudattamalla suuntaviivoja 1–5 pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

  • Talouden vakauden turvaaminen kestävän kasvun edistämiseksi. Jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että niiden julkisen talouden kehitys on vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) mukaista. Niiden on myös varmistettava, että vaihtotaseen ollessa alijäämäinen ne toteuttavat markkinoidensa kilpailukyvyn edistämiseen soveltuvia rakenneuudistuksia ja veropolitiikkaa.
  • Talouden ja julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen Euroopan väestön ikääntymisen varalta. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä alentamaan julkista velkaa riittävän nopeasti ja parannettava eläke-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiensä tehokkuutta. Niiden on edistettävä työntekijöiden pitkäkestoisempaa osallistumista työmarkkinoille.
  • Julkisen talouden tehokkuuden lisääminen. Julkisia menoja on suunnattava uudistetun Lissabonin strategian kasvutavoitteiden mukaisesti ja työllisyyttä ja investointeja kannustettava verotuksellisilla toimenpiteillä.
  • Talouskasvun ja vakauden tukeminen palkkakehityksen avulla. Tuetaan asianmukaisten perusedellytysten luomista palkkaneuvotteluille. Työvoimakustannusten on näin ollen edistettävä hintavakautta ja parannettava tuottavuutta.
  • Makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen. Parannetaan tuote- ja työmarkkinoiden kykyä sopeutua maailmantalouden vaatimuksiin joustoturvan periaatteen mukaisesti.

Suuntaviivassa 6 kehotetaan euroalueen jäsenvaltioita huolehtimaan talous- ja finanssipolitiikkojensa paremmasta yhteensovittamisesta euroalueen dynaamisuuden ja toimivuuden edistämiseksi. Niiden on vakaus- ja kasvusopimusta noudattaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen talouden kestävyyteen ja tehostettava tuottavuutta, kilpailukykyä ja talouden mukautumiskykyä koskevia rakenneuudistuksia. Myös euroalueen kansainvälistä vaikutusta ja kilpailukykyä on vahvistettava.

Euroopan kasvupotentiaalia lisäävät mikrotaloudelliset uudistukset

Suuntaviivoissa 7–11 korostetaan Lissabonin strategian mukaisesti osaamisen ja innovoinnin merkitystä kilpailukyvyn, kasvun ja kestävän kehityksen edistämisen kannalta. Yhteisön jäsenvaltioiden on sovellettava ilmasto- ja energiapolitiikkaan yhdennettyä lähestymistapaa lisätäkseen energian toimitusvarmuutta ja kohtuuhintaisen energian saatavuutta sekä torjuakseen ilmastonmuutosta.

Jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden tavoitteet ovat seuraavat:

  • Lisätään erityisesti yrityssektorin investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yleiseksi investointitavoitteeksi asetetaan 3 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen vuoteen 2010 mennessä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kehitetään. Samoin kehitetään kansallisten koulutus- ja tutkimuslaitosten osaamiskeskuksia sekä teknologian siirtoa julkisten tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välillä.
  • Helpotetaan kaikentyyppistä innovointia ottamalla käyttöön tukipalveluja, turvautumalla julkisiin hankintoihin, parantamalla kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen saatavuutta sekä turvaamalla teollis- ja tekijänoikeudet. Paikallisten ja alueellisten innovaatiokeskusten on edistettävä EU:n alueiden teknologista lähentymistä.
  • Edistetään tieto- ja viestintätekniikan (TVT) leviämistä ja käytön yleistymistä parantamalla muun muassa tietoverkkojen käyttöönottoa, tehoa ja yhteentoimivuutta.
  • Vahvistetaan eurooppalaista teollisuuspohjaa soveltamalla lähestymistapaa, jonka avulla parannetaan teollisuuden kykyä suunnata uudelleen toimintojaan tuottavammille aloille.
  • Käytetään resursseja kestävällä tavalla ja luodaan synergiaa tuotannon, ympäristön ja kasvun välille. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiot painottavat ensisijaisesti energiatehokkuutta ja ilmastonmuutosten torjumista.

Euroopan unionin (EU) on lisättävä houkuttelevuuttaan sijoittajien ja ulkomaisten työntekijöiden silmissä. Suuntaviivoissa 12–16 annetaan seuraavat suositukset:

  • Sisämarkkinoita laajennetaan ja syvennetään poistamalla EU:sta loput rajatylittävää toimintaa haittaavat esteet, palvelumarkkinoita ja julkisia hankintoja koskevat esteet mukaan luettuna.
  • Markkinoiden avoimuus ja kilpailukyky varmistetaan tehostamalla kilpailupolitiikan täytäntöönpanoa myös verkkotoimialoilla. Valtiontukia on suunnattava horisontaalisiin tavoitteisiin kuten tutkimukseen, innovointiin ja inhimillisen pääoman optimaaliseen käyttöön.
  • Eurooppalaista ja kansallista sääntelyä parannetaan ottamalla huomioon sen talouden ja yhteiskunnan aloihin, ympäristöön ja yritysten kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset. Yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta on vähennettävä.
  • Edistetään yrittäjyyttä ja luodaan pk-yrityksiä tukeva ympäristö etenkin niiden perustamista, omistusoikeuden siirtymistä ja rahoitusmahdollisuuksia ajatellen.
  • Laajennetaan, yhdistetään ja uudistetaan eurooppalaista infrastruktuuria, jotta edistetään markkinoiden yhdentymistä. Jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle Euroopan laajuiset verkot (TEN).

Asiakirjan avainkäsitteet

  • Makrotalouspolitiikka: käsite kattaa ne politiikanalat, joiden oletetaan vaikuttavan laajoihin taloudellisiin tekijöihin kuten hintatasoon, työttömyyteen, kasvupotentiaaliin, bruttokansantuotteeseen ja niin edelleen.
  • Mikrotalouspolitiikka: käsite kattaa ne politiikanalat, joiden tarkoituksena on ohjata esimerkiksi luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taloudellista päätöksentekoa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston suositus 2009/531/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009 jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkistamisesta vuonna 2009 ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanosta [EUVL L 183, 15.7.2009]. Neuvosto antaa jäsenvaltioille suosituksia, jotta ne ottaisivat huomioon kasvun ja työllisyyden yhdennettyihin suuntaviivoihin vuonna 2009 tehdyn tarkistuksen. Suositukset on mukautettu kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteisiin ja laadittu käyttäen lähtökohtana maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttamaa talouden laskusuhdannetta ja työllisyyden kasvun hidastumista.

Jäsenvaltioiden on mukautettava kansallisia uudistusohjelmiaan ja annettava selvitys näistä mukautuksista uudistusohjelmien täytäntöönpanoa koskevissa vuotuisissa raporteissa.

Suositukset annetaan kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian toisen vaiheen (2008–2010) aikana yhdessä asiakirjassa. Siinä käsitellään talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyttä koskevien suuntaviivojen tarkistamista.

See also

Viimeisin päivitys 19.11.2009

Top