Help Print this page 
Title and reference
Länsi-Balkan: lähemmäksi EU-jäsenyyttä

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Länsi-Balkan: lähemmäksi EU-jäsenyyttä

Vuoden 2008 tiedonannossaan Länsi-Balkan - lähemmäksi EU-jäsenyyttä komissio vahvistaa Euroopan unionin (EU) olevan sitoutunut Länsi-Balkanin tulevaisuuteen. Se osoittaa erityisesti tukensa alueen maiden enemmistölle, joka vähitellen lähestyy ehdokasmaan asemaa.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto parlamentille ja neuvostolle, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, Länsi-Balkan - lähemmäksi EU-jäsenyyttä (KOM(2008) 127 - Ei julkaistu EUVL:ssä).

TIIVISTELMÄ

Tiedonannossa ehdotetaan puiteohjelmaa EU:n sitoutumisen Länsi-Balkaniin vahvistamiseksi. Länsi-Balkaniin kuuluvat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Kosovo (sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244).

Tavoitteena on, että maat lähentyvät EU:ta ja että EU-jäsenyydestä tulee heille mahdollisimman konkreettinen vaihtoehto.

ALUEELLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Maiden EU:hun lähentymisen helpottamiseksi tiedonannossa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa

  • alueellista yhteistyötä,
  • hyviä naapuruussuhteita Länsi-Balkanin maiden välillä,
  • yhteistyötä Jugoslavia-tuomioistuimen (ICTY) kanssa,
  • liittymiskumppanuuksissa asetettujen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista,
  • vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (SAA) päätökseen saattamista ja täytäntöönpanoa jokaisen asianosaisen maan kanssa.

TYÖSKENTELY KANSOJEN VÄLISEN SOVINNON JA YHTEISTYÖN SAAVUTTAMISEKSI

Tiedonannossa esitetyn strategian tavoitteena on ruohonjuuritason kontaktientutustumaan paremmin EU:hun edistäminen alueen kansojen välillä ja työskentely sovinnon edistämiseksi. Lisätavoitteena on saada asianosaiset maattutustumaan paremmin EU:hun levittämällä tietämystä unionista.

Yhteistyö alueen maiden ja EU:n välillä kattaa suuren määrän aloja, mukaan luettuna tiede, tutkimus, koulutus, kulttuuri, nuoriso ja tiedotusvälineet. Mukana on toimia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa Balkanin maiden osallistuminen tiettyihin yhteisön ohjelmiin ja virastojen toimintaan, mukaan luettuna opiskelijavaihto-ohjelmat kuten Erasmus.

Lisäksi liikkuvuutta pyritään helpottamaan viisumivapausjärjestelmällä, joka on osa jäsenyysvalmisteluja, ja osallistumisella Schengen-alueeseen. Takaisinottosopimusten lisäksi viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset ovat ensimmäinen askel kohti täydellistä viisumivapautta.

TALOUDEN KEHITTÄMINEN JA EU:N TUKI

Alueella on edessään useita taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä haasteita. Nämä haasteet koskevat kilpailukykyä, työttömyyden vähentämistä, työmarkkinoille osallistumista, infrastruktuuria ja inhimillistä kehitystä sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta huomioiden samalla asianmukaisesti kestävän kehityksen. Yhteistyö keskittyy kolmelle alalle: mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), infrastruktuuri ja energiatehokkuus.

Alue hyötyy myös EU:lta saamastaan suorasta taloudellisesta tuesta liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) muodossa. Tämä ohjelma auttaa edunsaajia omaksumaan ja toteuttamaan uudistukset, joita tarvitaan EU:n arvojen omaksumiseksi ja EU-lainsäädännön asteittaiseksi sisällyttämiseksi jäsenyyden saavuttamista silmällä pitäen. Euroopan investointipankki (EIP) myöntää myös lainoja useille aloille (liikenne, energia, pk-yritykset, ympäristö, kunnallisinfrastruktuuri, koulutus ja terveys).

IPA antaa tukea myös rajat ylittävään yhteistyöhön.

HYVÄ HALLINTOTAPA JA KANSALAISYHTEISKUNTA

EU tukee kansalaisyhteiskunnan kehitystä paikallistasolla, jotta kansalaisyhteiskunnan asema vahvistuisi ja se saataisiin osallistumaan uudistusprosessiin täysimääräisesti.

Hyvä hallintotapa on keskeisessä asemassa, kun puhutaan Länsi-Balkanin maiden lähenemisestä unioniin.

Edistys oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla on erityisen tärkeää, erityisesti

  • järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja terrorismin torjunta; oikeuslaitoksen ja poliisilaitoksen uudistaminen,
  • rajaturvallisuus,
  • alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö (Frontex),
  • toimet turvapaikkaoikeuden, maahanmuuton ja viisumipolitiikan aloilla,
  • yhteistyö Europolin kanssa.

Tausta

Jugoslavian hajoamisen seurauksena EU esitteli Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen taloudellisten ja poliittisten uudistusten edistämiseksi erityisesti Länsi-Balkanin alueella. Feiran Eurooppa-neuvostossa vuonna 2000 ja Thessalonikin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2003 kaikkia Länsi-Balkanin maita pidettiin mahdollisina tulevina EU-maina. Siitä lähtien maat ovat lähentyneet EU:ta eri tahtiin.

Lisätietoja: Matkalla kohti jäsenyyttä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006).

27.11.2014

Top