Phare-ohjelma

Yhteisön tukiohjelma Keski- ja Itä-Euroopan maiden hyväksi (Phare) on Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KIE-maat) liittymisstrategian pääasiallinen rahoitusväline. Vuodesta 1994 lähtien Phare-toimet on mukautettu kunkin KIE-maan erityisiin painopisteisiin ja tarpeisiin. Uudistetun Phare-ohjelman budjetti on kaudella 2000-2006 yli 10 miljardia euroa (noin 1,5 miljardia vuodessa). Se keskittyy lähinnä kahteen toimintamuotoon: instituutioiden ja hallinnon kehittäminen sekä investointien rahoitus. Phare-ohjelma kohdennettiin alun perin KIE-maihin, mutta nyt se on laajenemassa Länsi-Balkanin ehdokasmaihin.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3906/89, annettu 18 päivänä joulukuuta 1989, taloudellisen tuen myöntämisestä Unkarin tasavallalle ja Puolan kansantasavallalle. [Ks. Muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Phare-ohjelma on liittymistä valmistelevana välineenä tärkein taloudellisen ja teknisen yhteistyön väline, joka Euroopan yhteisöllä on KIE-maiden kanssa. Phare-ohjelman toiminnat keskitetään kahteen ensisijaiseen tavoitteeseen:

• Ehdokasvaltioiden hallintoja autetaan saavuttamaan yhteisön säännöstön täytäntöönpanon edellyttämät valmiudet. Lisäksi Phare-ohjelmalla autetaan ehdokasvaltioiden kansallisia ja alueellisia hallintoja sekä sääntely- ja valvontaelimiä perehtymään yhteisön tavoitteisiin ja menettelyihin.
• Ehdokasvaltioiden teollisuus ja perusinfrastruktuurit mukautetaan yhteisön sääntöihin tarvittavin investoinnein. Ponnistelut kohdistetaan erityisesti ympäristön, liikenteen, teollisuuden, tuotteiden laadun ja työolojen kaltaisiin aloihin, joilla yhteisön säännöt ovat entistä tiukemmat.

Vuodesta 2000 lähtien Phare-ohjelmaan liitetään uudistettuja hallintamenetelmiä erityisesti seuraavilla aloilla:

• hankkeiden keskittäminen liittymiskumppanuuksien yhteydessä suunniteltuihin yhteisön säännöstön täytäntöönpanon painopisteisiin
• budjetin täytäntöönpanon parantaminen
• hankkeiden huomattava laajentaminen
• hallinnon hajauttamisen jatkaminen edunsaajamaiden hyväksi.

Rahoitusjärjestelmät

Yleensä Phare-ohjelmasta myönnetään apua pikemmin suorien tukien kuin lainojen muodossa. Yhteisö myöntää tukea joko suoraan itse tai yhteisrahoituksena jäsenvaltioiden, Euroopan investointipankin, kolmansien maiden tai edunsaajamaiden elinten kanssa.

Agenda 2000:n sisältämien suuntaviivojen mukaisesti Phare-ohjelma muuttuu vähitellen rakennerahaston tyyppiseksi rahastoksi, jonka tavoitteena on talouskasvun edistäminen. Suuri osa investoinneista rahoitetaan yhdessä muiden instituutioiden, kuten Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin tai Euroopan investointipankin (EIP) kanssa.

Ohjelmasuunnittelu

Alun perin Phare-ohjelma suunniteltiin vuodeksi kerrallaan, mutta nyt se perustuu monivuotiseen suunnitteluun.

Liittymistä valmistelevassa strategiassa ohjelmasuunnittelun perusväline on liittymiskumppanuus, jonka jokainen ehdokasvaltio vahvistaa ja joka sisältää painopisteet, välitavoitteet sekä niiden saavuttamiseen tarvittavat rahoituskeinot. Kumppanuuksia täydentävät yhteisön säännöstön käyttöönottoa koskevat kansalliset ohjelmat.

Liittymiskumppanuudet muodostavat perustan kansallisten Phare-ohjelmien ja rajat ylittävien yhteistyöohjelmien suunnittelulle.

Phare-ohjelma voi sisältää monikansallisia hankkeita, kun tällainen lähestymistapa voidaan perustella mittakaavaetujen saavuttamisella, alueellisen yhteistyön edistämisellä tai tarpeella soveltaa eräitä jakelumekanismeja oikeus- ja sisäasioiden kaltaisilla aloilla.

Menettely

Phare-ohjelman täytäntöönpanotavat perustuvat yhteisön perusasetuksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiin sekä erityisesti Phare-ohjelmaa varten luotuihin menettelyihin.

Komission yhteyteen perustetaan hallintokomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Hallintokomitean työskentelyyn osallistuu lisäksi Euroopan investointipankin (EIP) edustaja.

Kansalliset ohjelmat pannaan täytäntöön hajautetusti, joten täytäntöönpano on myös ehdokasvaltioiden tehtävä siltä osin kuin yhteisön varainhoitoasetus sen sallii. Komissio harjoittaa valvontatehtäväänsä yhdessä ehdokasvaltioiden kanssa.

Tausta

Vuonna 1989 Puolan ja Unkarin uudistusprosessin sekä taloudellisen ja poliittisen siirtymävaiheen tukemiseksi perustetusta Phare-ohjelmasta tuli joulukuussa 1994 Essenissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen liittymistä valmistelevan strategian rahoitusväline, jonka perimmäisenä tavoitteena oli Keski- ja Itä-Euroopan kymmenen assosioituneen maan liittyminen Euroopan unioniin.

Ensimmäisten siirtymävaiheiden aikana tuki keskitettiin taitotiedon tai teknisen avun tarjoamiseen ja tarvittaessa humanitaariseen apuun. Saavutetun kehityksen ansiosta teknisen tuen kysyntä on jonkin verran pienentynyt, kun taas investointituen tarve on noussut huomattavasti erityisesti infrastruktuurin tai ympäristönsuojelun kaltaisilla aloilla.

Agenda 2000:n julkaisemisen ja tätä seuranneen laajentumisprosessin vauhdittumisen jälkeen Pharen varoja alettiin suunnata ehdokasvaltioiden liittymisvalmisteluihin, ja niitä täydennettiin kahdella muulla välineellä: liittymistä edeltävällä rakennepolitiikan välineellä (ISPA) ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityisellä liittymisohjelmalla (Sapard). Nämä vuosia 2000-2006 varten perustetut välineet korvataan vuosina 2007-2013 liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IAP).

Phare-ohjelmasta tukea saaneita ehdokasmaita ovat olleet Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Turkki on saanut erityistä liittymistä valmistelevaa tukea asetuksen (EY) N:o 2500/2001 nojalla, joka myös korvataan IAP:lla.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus, annettu 12 päivänä tammikuuta 2007, "Vuoden 2005 kertomus Phare-ohjelmasta sekä liittymisvalmisteluja ja siirtymäjärjestelyä koskevista tukivälineistä" [KOM(2007) 3 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Kertomuksessa esitetään yhteenveto vuoden 2005 liittymistä valmistelevasta tuesta eli Phare-, Sapard- ja ISPA-ohjelmista sekä Turkin erityisestä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä. Kroatia on otettu mukaan Phare-, Sapard- ja ISPA-ohjelmiin. Vuonna 2005 sitouduttiin seuraaviin maksuihin:

• Phare: 1178,96 miljoonaa euroa, josta 921 miljoonaa euroa kansallisiin ohjelmiin, 80 miljoonaa euroa rajat ylittävään yhteistyöhön, 84,75 miljoonaa euroa alueellisiin ja horisontaalisiin ohjelmiin, 6,31 miljoonaa euroa ydinturvallisuuteen, 50 miljoonaa euroa Kozloduyn voimalan käytöstä poistamiseen Bulgariassa ja 36,9 miljoonaa euroa lisämäärärahaa Bulgarian ja Romanian tulvien vuoksi;
• Turkin liittymistä valmisteleva tuki: 277,7 miljoonaa euroa;
• Siirtymävaiheen järjestely (liittymisasiakirjan 34 artiklalla perustettu tilapäinen rahoitusväline kymmenelle vuonna 2004 liittyneelle jäsenvaltiolle): 128,1 miljoonaa euroa.

EU-jäsenyyteen valmistautuessaan ehdokasmaat valmistautuvat vähitellen hallinnoimaan yhteisön varoja laajennetussa hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä (EDIS). Hajauttaminen toteutetaan liittymistä valmistelevan tuen hallinnoinnin yhteydessä. Bulgaria ja Romania saivat komissiolta lisätukea Phare-ohjelmien hallinnon ja toteutuksen siirtämiseksi kansallisille viranomaisille ennen niiden liittymistä. Kroatia hallinnoi Phare-varoja osittain hajautetusti (DIS), samoin Turkki, jonka tavoitteena on siirtyminen EDIS-järjestelmään vuonna 2007.

Vuoden 2005 kertomuksessa käsitellään myös ohjelmien yhteisrahoitusta kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Tätä rahoitusmuotoa käytetään lähinnä horisontaalisissa Phare-ohjelmissa, jotka liittyvät pk-yritysten ja kuntien rahoitusmekanismeihin. Euroopan investointipankki (EIP) jatkaa raja-alueita varten komission kanssa perustamansa rahoitusvälineen käyttöä, jolla edistetään ehdokasmaiden raja-alueiden yhdentymistä.

Komission kertomus, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, "Vuoden 2004 kertomus Phare-ohjelmasta ja liittymisvalmisteluja ja siirtymäjärjestelyä koskevista tukivälineistä" [KOM(2005) 701 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. Kertomuksessa esitetään yhteenveto vuoden 2004 liittymistä valmistelevasta tuesta eli Phare-, Sapard- ja ISPA-ohjelmista, joiden ainoita tuensaajia ovat enää Bulgaria ja Romania, sekä Turkin erityisestä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä. Lisäksi siinä arvioidaan kymmenelle uudelle jäsenvaltiolle, jotka eivät enää voi hyötyä liittymistä valmistelevista välineistä, siirtymävaiheen järjestelyllä annettua tukea. Tällainen järjestely perustettiin vuoden 2003 liittymissopimuksella vuosiksi 2004-2006. Vuonna 2004 sitouduttiin seuraaviin maksuihin:

• Phare: 757,7 miljoonaa euroa, josta 577,8 miljoonaa euroa kansallisiin ohjelmiin, 85 miljoonaa euroa ydinvoimaloiden purkamiseen, 64 miljoonaa euroa rajat ylittävään yhteistyöhön ja 28,4 miljoonaa euroa eri tuensaajien yhteisiin ja monialaisiin ohjelmiin. Lopuilla 2,5 miljoonalla eurolla katetaan sitoumukset Euroopan koulutussäätiölle;
• Turkin liittymistä valmisteleva tuki: 245,9 miljoonaa euroa;
• Siirtymävaiheen järjestely: 189,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2004 kertomuksessa käsitellään myös Kyproksen pohjoisosan tukemista ja ohjelmien yhteisrahoittamista Euroopan investointipankin (EIP) ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Siinä esitellään Pharen ohjelmasuunnittelua ja käsitellään tässä yhteydessä rajat ylittävän yhteistyön mukauttamista Interreg-aloitteeseen, yhtenäistä lähestymistapaa ydinturvallisuuteen ja siirtymistä hankkeiden hallinnossa laajennettuun hajautettuun täytäntöönpanojärjestelmään (EDIS).

Komission kertomus, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2005, "PHARE-ohjelman vuosikertomus 2003 sekä Kyprokselle, Maltalle ja Turkille tarkoitetut liittymistä valmistelevat välineet" [KOM(2005) 64 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. Komissio arvioi Phare-ohjelman edistymistä kymmenessä edunsaajamaassa mutta käsittelee sen lisäksi Kyprokselle, Maltalle ja Turkille tarkoitettuja liittymistä valmistelevia välineitä. Kertomuksen liitteenä olevassa teknisessä asiakirjassa on Phare-ohjelman ohjelmasuunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevat jaksot kustakin 13 edunsaajamaasta. Vuonna 2003 yhteensä 1,699 miljardin euron Phare-maksusitoumukset jakautuivat seuraavasti: maakohtaiset ohjelmat 1,223 miljardia euroa, rajat ylittävä yhteistyö 161 miljoonaa euroa, alueelliset ja monialaiset ohjelmat 187 miljoonaa euroa sekä ydinturvallisuus 128 miljoonaa euroa.

Komission kertomus, annettu 11 päivänä marraskuuta 2003, "Phare-ohjelman vuosikertomus 2002 sekä Kyprokselle, Maltalle ja Turkille tarkoitetut liittymistä valmistelevat välineet" [KOM(2003) 497 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. Ajanjaksona 2000-2002 Phare-ohjelmasta myönnettiin 5 miljardia euroa investointien tukemiseen ja instituutioiden kehittämiseen edunsaajamaissa. Tähän tarkoitukseen käytetyt välineet olivat kummitoiminta (jäsenvaltioiden asiantuntijoita siirretään ehdokasmaihin auttamaan yhteisön lainsäädännön täytäntöön panemisessa) ja tekninen tuki. Vuonna 2002 Phare-ohjelman maksusitoumusmäärärahat olivat 1,699 miljardia euroa, joista 1,168 miljardia euroa oli suunnattu kansallisiin ohjelmiin, 163 miljoonaa euroa rajat ylittävään yhteistyöhön, 260 miljoonaa euroa alueellisiin ja monialaisiin ohjelmiin ja 108 miljoonaa euroa ydinturvallisuuteen. Samana vuonna Kyproksen, Maltan ja Turkin liittymistä valmistelevien tukiohjelmien määrärahat olivat 168 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa Maltalle, 12 miljoonaa Kyprokselle ja 146 miljoonaa euroa Turkille.

Komissio on jatkanut Phare-ohjelman hallinnointiin ja täytäntöönpanoon liittyvän vastuun siirtämistä ehdokasvaltioiden viranomaisille. Samoin menetellään Maltalle ja Kyprokselle suunnattujen liittymistä valmistelevien tukiohjelmien osalta. Vastuun jakamisen tavoitteena on valmistella tulevia jäsenvaltioita rakennerahastojen hajautettuun hallinnointiin.

Erityiskertomus nro 5/2003 ehdokasmaiden ympäristöhankkeiden Phare- ja Ispa-rahoituksesta sekä komission vastaukset [EUVL C 167, 17.7.2003].

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Yleiskertomus liittymistä edeltävästä tuesta (PHARE - ISPA - SAPARD) vuonna 2005 KOM(2006) 746 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Yleiskertomus liittymistä edeltävästä tuesta (Phare - Ispa - Sapard) vuonna 2004 [KOM(2006) 137 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Yleiskertomus liittymistä valmistelevasta tuesta (PHARE - ISPA - SAPARD) vuonna 2003 [KOM(2005) 178 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus - Yleiskertomus liittymistä valmistelevasta tuesta (Phare - ISPA - SAPARD) vuonna 2002 [KOM(2003) 844 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission kertomus - Yleiskertomus liittymistä valmistelevasta tuesta (Phare - ISPA - SAPARD) vuonna 2001 [KOM(2003) 329 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission kertomus - Yleiskertomus liittymistä valmistelevasta tuesta (Phare - ISPA - SAPARD) vuonna 2000 [KOM(2002) 781 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Phare-ohjelmaa koskeva komission vuoden 2001 vuosikertomus, julkaistu 3 päivänä maaliskuuta 2003 [KOM(2003) 97 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]. Ajanjaksona 2000-2006 ohjelmasta myönnetään noin 11 miljardia euroa hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen kummitoiminnalla ja asiantuntija-avulla sekä myös investointitukiin. Vuonna 2001 Phare-ohjelman maksusitoumukset olivat 1,641 miljardia euroa, josta 1,091 miljardia osoitettiin kansallisiin ohjelmiin, 163 miljoonaa rajat ylittävään yhteistyöhön, 219 miljoonaa alueellisiin ja monialaisiin ohjelmiin sekä 168 miljoonaa ydinturvallisuuteen. Ohjelmassa vahvistettiin tukea edunsaajamaiden toimielimille, joiden tehtävänä on panna yhteisön säännöstö täytäntöön heti unioniin liittymisen jälkeen. Vuonna 2001 Phare-ohjelmasta myönnettiin 111,6 miljoonaa euroa kymmenen KIE-maan osallistumiseen yhteisön ohjelmiin sekä 2,15 miljoonaa kyseisten maiden osallistumiseen Euroopan ympäristökeskukseen.

Ohjelman hallinnosta mainittakoon, että ulkoisen hajauttamisen prosessi, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteisön KIE-maille osoittaman tuen hallinnointia asianomaisissa maissa, jatkui vuonna 2001.

Komission päätös, tehty 13 päivänä lokakuuta 1999, Phare-ohjelman täytäntöönpanon suuntaviivoista jäsenyyttä hakeneissa maissa vuosiksi 2000-2006 asetuksen (ETY) N:o 3906/89 8 artiklan mukaisesti [SEC(1999) 1596 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Tässä päätöksessä vahvistetaan Phare-ohjelmaa koskevat tärkeimmät suuntaviivat esitettyä ajanjaksoa varten. Phare-ohjelma perustuu kahteen keskeiseen tekijään:

• institutionaalisten valmiuksien kehittämien
• investoinnit.

Institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseksi komission päätöksessä määrätään tärkeimmäksi välineeksi kummitoiminta. Tämän lisäksi toteutetaan erityistoimia, jotka koskevat ehdokasvaltioiden osallistumista yhteisön ohjelmiin ja yhteisön virastojen toimintaan sekä toimien toteuttamista kansalaisyhteiskunnan puitteissa demokratisoitumisprosessin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Investointia koskevassa painopisteessä keskitytään kahteen asiaan, erityisesti ehdokasvaltioiden mukauttamiseen Euroopan unionin sääntöihin ja normeihin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen investointiin, ja samalla otetaan huomioon myös eräillä talouden avainaloilla toteutettujen rakenneuudistusten seuraukset. Lisäksi komission päätöksessä vahvistetaan Phare-ohjelman soveltamismekanismit ja -menettelyt, jotka perustuvat pääasiassa hajauttamiseen (jota laajennetaan) ja komission harjoittamaan valvontaan (valtuuskuntien välityksellä). Kyseisessä päätöksessä esitettyjä suuntaviivoja tarkistetaan ennen vuoden 2002 loppua, ja niihin saatetaan tehdä muutoksia, jotta liittymisprosessissa mahdollisesti tapahtunut kehitys voitaisiin ottaa huomioon.

Viimeisin päivitys 12.02.2007