Help Print this page 
Title and reference
Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavat järjestelmät

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavat järjestelmät

Reilu kauppa vaikuttaa olennaisella tavalla kestävään kehitykseen. Euroopan unioni (EU) edistää sertifiointi- ja merkintäjärjestelmien moninaisuutta.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, ”Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavat järjestelmät kestävän kehityksen edistäjinä” [KOM(2009) 215 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Julkaistuaan vuonna 1999 tiedonannon reilusta kaupasta komissio kartoittaa tämänkertaisessa tiedonannossaan reilun kaupan alalla tapahtunutta kehitystä.

Vuoden 1999 jälkeen jäsenvaltioiden reilun kaupan kansalliset sertifiointimerkit on korvattu yhteisellä kansainvälisellä merkillä. Merkin käyttöönotto on vahvistanut kuluttajien luottamusta ja lisännyt reilun kaupan tuotteiden tunnettuutta. Vuonna 2009 reilun kaupan maailmanlaajuisesta myynnistä 60–70 prosenttia kohdistui Euroopan unioniin (EU).

Alan kasvu on edistänyt uusien kestävyyden varmistavien järjestelmien syntyä. Reilu kauppa * perustuu talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kehitykseen. Yksityiset kestävän kaupan varmistavat järjestelmät * puolestaan perustuvat yhteen tai useampaan näistä kolmesta alasta.

Reilun kaupan määritelmä pohjautuu yhteisiin perusteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä koskevaa yhtenäistä lähestymistapaa. Perusteet koskevat seuraavia asioita:

  • määritellään reilu hinta, joka kattaa kestävällä tavalla tuotanto- ja elinkustannukset, ja tarjotaan mahdollisuus suorittaa tuottajille maksettavat maksut osittain ennakkoon
  • luodaan tuottajien ja jakelijoiden välille pitkäaikaisia suhteita
  • noudatetaan avoimuutta ja jäljitettävyyttä koko toimitusketjun ajan
  • noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, jotka koskevat muun muassa ihmisarvoista työtä, ammatillista järjestäytymisvapautta ja työnormeja
  • kunnioitetaan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja perinteisiä menetelmiä
  • parannetaan tuotantovalmiuksia ja tuottajien pääsyä markkinoille
  • valistetaan elinkeinonharjoittajia ja kuluttajia reilun kaupan toiminnasta ja tavoitteista
  • luodaan sertifiointimenetelmä
  • arvioidaan reilun kaupan toimien vaikutusta.

Yksityiset kestävän kaupan varmistavat järjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuksia talouskasvuun ja kestävään kehitykseen. Komissio katsoo, että tällaisten järjestelmien tuloksellisuutta voidaan parantaa tietyin toimenpitein. Järjestelmiä kehittävien organisaatioiden valtiosta riippumaton luonne on säilytettävä, eri järjestelmien välisiä yhteisvaikutuksia on vahvistettava ja järjestelmille on saatava lisää näkyvyyttä. Perusvaatimuksille on myös saatava yhteinen määritelmä ja vaikutusten arvioinnille vahvistettava perusteet.

Yksityisissä kestävän kaupan varmistavissa järjestelmissä noudatetaan monenvälisen kauppajärjestelmän periaatteita. Maailman kauppajärjestön (WTO) ja EU:n kauppapoliittisilla toimilla tuetaan kehitysmaiden yhdentymistä maailmantalouteen. Reilun kaupan merkkejä myönnettäessä on kuitenkin täytettävä WTO:n vaatimukset, jotka koskevat avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

Julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin käytetään 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Julkisissa hankintamenettelyissä olisikin noudatettava laajemmin kestävän kehityksen periaatteita. Komissio esitti vuonna 2009 tiedonannon ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista. Parhaillaan laaditaan myös sosiaalista hankintapolitiikkaa koskevaa opasta. Siinä suositetaan, että reilun kaupan perusteet otetaan huomioon julkisissa tarjouksissa.

EU tukee reilun kaupan toimia toteuttavia kansalaisjärjestöjä kehitysyhteistyötä koskevilla rahoitusvälineillään. Vuosina 2007–2008 EU rahoittikin etenkin reilua kauppaa koskevia valistustoimia yhteensä 19 466 miljoonalla eurolla. Vastaavanlaisia toimia toteutetaan myös maatalouden, maaseudun ja kaupan alan tukitoiminnassa perinteisiä AKT-valtioiden banaanintuottajia ja sokeripöytäkirjan maita koskevien erityisten tukikehysten avulla.

Lähivuosina toteutettavien lisätoimenpiteiden avulla on määrä lisätä EU:n tukea reilun kaupan järjestelmien kehittämiseksi. Komissio on ehdottanut, että nykyisiä tukitoimia parannetaan tuesta ja sen vaikutuksista laadittavilla arvioinneilla ja lisäämällä markkinoiden avoimuutta.

Keskeiset termit

  • Reilu kauppa: termillä viitataan järjestöihin, jotka noudattavat toiminnassaan International Social and Environment Accreditations and Labelling (ISEAL) -organisaatioon kuuluvien kansainvälisten standardisoimiselinten ja vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitosten laatimia standardeja.
  • Yksityiset kestävyyden varmistavat järjestelmät: termillä kuvataan merkintäjärjestelmiä, joilla tiedotetaan kuluttajille tuotteen kestävästä tuotannosta.

Viimeisin päivitys 11.09.2009

Top