Help Print this page 
Title and reference
Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavat kieltokanteet - EUR-Lex

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavat kieltokanteet

Kieltokanteiden on oltava riittävän tehokkaita, jotta niillä voidaan lopettaa kuluttajien yhteisiin etuihin kohdistuvat oikeudenloukkaukset. Yhtenäistämällä kansallista lainsäädäntöä tällä alalla pyritään edistämään sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista (Kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti).

TIIVISTELMÄ

Kieltokanteiden tarkoituksena on lopettaa tai kieltää kuluttajien yhteisiin etuihin kohdistuvat oikeudenloukkaukset. Yhtenäistämällä lainsäädäntöä tällä direktiivillä voidaan edistää näiden toimien vaikuttavuutta ja sisämarkkinoiden toiminnan sujuvuutta.

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat erityisesti seuraavia asioita koskevat oikeudenloukkaukset: kulutusluotto, pakettilomat ja pakettikiertomatkat, kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot, etäsopimukset ja sopimattomat kaupalliset menettelyt. Näitä aloja koskevat direktiivit on lueteltu liitteessä I.

Kieltokanteen avulla voidaan

  • lopettaa tai kieltää oikeudenloukkaus tarvittaessa kiireellistä menettelyä noudattaen
  • poistaa oikeudenloukkauksen jatkuvat vaikutukset muun muassa julkaisemalla päätös
  • tuomita vastaaja noudattamaan päätöstä määräämällä myöhästymismaksu.

Direktiivi ei rajoita kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen soveltamista, joten yleensä sovelletaan joko sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, josta oikeudenloukkaus on peräisin, tai sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa oikeudenloukkauksen vaikutukset ilmenevät.

Kieltokanteen nostamiseen oikeutetuilla yksiköillä on oikeus valvoa kuluttajien yhteisiä etuja ja sisämarkkinoiden toiminnan sujuvuutta. Tällaisia yksiköitä ovat riippumattomat julkiset elimet, joiden tehtävänä on kuluttajien yhteisten etujen suojaaminen, sekä kuluttajansuojajärjestöt. Jokainen jäsenvaltio laati niistä luettelon, joka julkaistiin vuonna 2013 komission tiedonannossa.

Komissio laatii luettelon viranomaisista, jotka ovat oikeutettuja puuttumaan yhteisön sisällä tapahtuviin oikeudenloukkauksiin. Luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Luetteloon kirjattujen oikeutettujen yksiköiden on tällöin voitava saattaa asia oikeusviranomaisten tai hallintoviranomaisten käsittelyyn siinä jäsenvaltiossa, jossa oikeudenloukkaus on tapahtunut.

Jäsenvaltio, jossa kanne on nostettava, voi päättää osapuolten välisestä ennakkoneuvottelusta, joka voidaan järjestää kyseisen jäsenvaltion oikeutetun yksikön läsnä ollessa. Jos oikeudenloukkausta ei saada lakkaamaan kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön vastaanottamisesta, kieltokanne voidaan nostaa viipymättä.

Taustaa

Direktiivi 98/27/EY kumottiin 29. joulukuuta 2009 direktiivillä 2009/22/EY. Sillä kodifioidaan direktiiviin 98/27/EY tehdyt peräkkäiset muutokset.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Direktiivi 2009/22/EY

29.12.2009

1.1.2001

EUVL L 110, 1.5.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/22/EY, jolla on kodifioitu direktiivi 98/27/EY, 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista yksiköistä, joilla on oikeus nostaa kanne kyseisen direktiivin 2 artiklan mukaisesti [EUVL C 97, 31.3.2012].

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/11/EU , annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta [EUVL L 165, 18.6.2013].

Tällä direktiivillä yleistetään ja yhtenäistetään vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä EU:n sisäiselle kulutukselle. Se antaa kuluttajille yksinkertaisen, tehokkaan, nopean ja edullisen tavan ratkaista sekä kansallisia että rajat ylittäviä riitoja, jotka aiheutuvat tuotteiden myynnistä tai palvelujen tarjoamisesta. Se koskee ainoastaan valituksia, jotka kuluttajat ovat tehneet elinkeinonharjoittajia kohtaan, ja kattaa sekä verkossa että muulla tavalla tehdyt sopimukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 524/2013 , annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta [EUVL L 165, 18.6.2013].

Tässä asetuksessa, jolla täydennetään direktiiviä 2013/11/EU, määritetään verkkovälitteinen riidanratkaisufoorumi, joka tarjoaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille keskitetyn asiointipisteen vaihtoehtoiseen riidanratkaisumenetelmään tähän foorumin liittyneen vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen avulla riidoissa, jotka ovat aiheutuneet verkossa tehtävistä kauppa- ja palvelusopimuksista kuluttajan ja unioniin sijoittuvan elinkeinonharjoittajan välillä.

Komission tiedonanto kuluttajan etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY, jolla on kodifioitu direktiivi 98/27/EY, 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista yksiköistä, joilla on oikeus nostaa kanne kyseisen direktiivin 2 artiklan mukaisesti [EUVL C 323, 8.11.2013].

Viimeisin päivitys 09.04.2014

Top