EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Leonardo da Vinci -ohjelma (vaihe II) 2000-2006

Leonardo de Vincin tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen koulutusalue kehittämällä elinikäistä oppimista ja takaamalla yhteisön ammatillisen koulutuksen toimijoiden välisen yhteistyön jatkuminen.

ASIAKIRJA

Neuvoston päätös 1999/382/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisön ammatillista koulutusta koskevasta Leonardo da Vinci -toimintaohjelmasta. [Muutossäädökset]

TIIVISTELMÄ

Tässä päätöksessä, joka perustuu Leonardo da Vinci -ohjelman ensimmäisestä vaiheesta saatuihin kokemuksiin ja komission tiedonannossaan "Tietojen ja taitojen Eurooppa (esdeenfr)" määrittelemiin tavoitteisiin, määrätään Euroopan yhteisön ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamista koskevan "Leonardo da Vinci -toimintaohjelman" toisen vaiheen toteuttamisesta 1.1.2000-31.12.2006.

Ohjelman päätavoitteet ovat seuraavat:

  • parantaa henkilöiden, erityisesti nuorten, taitoja ja osaamista ammatillisen peruskoulutuksen kaikilla tasoilla ammatillisen vuorottelu- ja oppisopimuskoulutuksen avulla työllistyvyyden edistämiseksi
  • parantaa ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen laatua ja helpottaa siihen pääsyä sekä taitojen ja osaamisen elinikäistä hankkimista sopeutumiskyvyn lisäämiseksi ja kehittämiseksi
  • edistää ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen osuutta innovointiprosessissa kilpailukyvyn ja yrittäjyyden kehittämiseksi.

Näiden tavoitteiden täytäntöönpano Euroopan tasolla tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toteuttamia politiikkoja. Komissio huolehtii siitä, että toimintaohjelman toimet ovat yhdenmukaisia yhteisön muiden toimien ja politiikkojen kanssa.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleviin henkilöihin vammaiset mukaan luettuina, käytäntöihin, joilla helpotetaan tällaisten henkilöiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen, tasa-arvon edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen.

Toimintaohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

  • ammatillisessa koulutuksessa olevien henkilöiden sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaavien henkilöiden valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden tukeminen
  • valtioiden rajat ylittävään yhteistyökumppanuuteen perustuvien pilottihankkeiden, joilla kehitetään ammatillisen koulutuksen ja sen menetelmien innovointia ja laatua, tukeminen
  • kielitaidon, myös vähemmän käytettyjen ja opetettujen kielten taidon, ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisen edistäminen ammatillisen koulutuksen yhteydessä
  • sellaisten valtioiden rajat ylittävien yhteistyöverkkojen kehittämisen tukeminen, joilla helpotetaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa
  • viiteaineiston ja vertailukelpoisten tietojen kehittäminen ja ajantasaistaminen
  • yhteistoimien kehittäminen muiden yhteisön ohjelmien kanssa
  • täydentävien toimenpiteiden kehittäminen.

Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi päätöksessä määrätään erityisestä tuesta sellaisille valtioiden rajat ylittäville toimille, joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa ja sen käyttöä ammatillisessa koulutuksessa.

Ohjelmaan voivat osallistua kaikki ammatillisen koulutuksen alalla toimivat julkiset ja/tai yksityiset organisaatiot ja laitokset, erityisesti

  • kaikentasoiset ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset, keskukset ja muut organisaatiot, myös korkeakoulut ja yliopistot
  • tutkimuskeskukset ja -organisaatiot
  • yritykset ja yritysryhmittymät, erityisesti pk-yritykset
  • toimialajärjestöt, kauppakamarit mukaan luettuina
  • kaikkien tasojen työmarkkinajärjestöt
  • paikalliset ja alueelliset organisaatiot ja järjestöt
  • erilaiset yhteisöt ja valtioista riippumattomat järjestöt.

Komissio varmistaa ohjelmaan kuuluvien yhteisön toimien toteuttamisen. Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet ohjelman tehokkaan toiminnan varmistamiseksi jäsenvaltioissa. Ne perustavat kansalliset hallintotoimistot (EN) toimien toiminnallista toteutusta varten.

Hakijoiden ehdotuspyyntöjen perusteella esittämät ehdotukset valitaan noudattamalla jotain seuraavista menettelyistä:

  • Menettely A, jota sovelletaan liikkuvuutta edistäviin toimiin. Tämän toimenpiteen yleisenä tavoitteena on varojen antaminen henkilöille ulkomailla hankittavaa koulutusta varten. Tätä menettelyä ohjaavat kansalliset toimistot, joille komissio antaa vuosittaisen kokonaistuen.
  • Menettely B, jota sovelletaan pilottihankkeisiin temaattisia toimia lukuun ottamatta, kielitaitohankkeisiin ja valtioiden rajat ylittäviin verkkoihin. Tämä menettely koostuu kaksivaiheisesta valintamenettelystä, jonka yhteydessä osallistujavaltiot arvioivat ja valitsevat ehdotukset. Komission tehtävänä on arvioida ehdotukset ja asettaa ne etusijajärjestykseen.
  • Menettely C, jota sovelletaan viiteaineistoon, temaattisiin toimiin, yhteistoimiin ja eurooppalaisten organisaatioiden hankkeisiin. Kyse on keskitetystä menettelystä, jossa komissio vastaa sopimusten tekemisestä sekä projektien hallinnosta ja seurannasta.

Komissiota avustaa komitea, jossa on jäseniä jäsenvaltioista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Ohjelman täytäntöön panemiseksi komissio pyrkii kehittämään yhteisön tason sosiaalista vuoropuhelua tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Komissio varmistaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) osallistuu toimintaan, ja koordinoi toimintaa Euroopan koulutussäätiön kanssa.

Ohjelmaan voivat osallistua Euroopan unionin jäsenvaltiot (Belgia, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta), kolme Euroopan talousalueeseen kuuluvaa maata (ETA - Islanti, Liechtenstein ja Norja) ja kaksi ehdokasmaata (Bulgaria ja Romania). Turkin oletetaan voivan osallistua vuodesta 2004 alkaen.

Komissio vahvistaa yhteistyötään kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Komissio seuraa ohjelman toteuttamista säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio toimittaa seuraavat asiakirjat Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle jäsenvaltioiden viimeistään 31. joulukuuta 2003 ja 30. kesäkuuta 2007 toimittamien kertomusten perusteella:

  • ensimmäisen välikertomuksen tämän ohjelman alustavasta toiminnallisesta toteutuksesta viimeistään 30. kesäkuuta 2002
  • toisen välikertomuksen tämän ohjelman toteutuksesta viimeistään 30. kesäkuuta 2004
  • tiedonannon ohjelman jatkumisesta viimeistään 31. joulukuuta 2004; tiedonannossa on tarvittaessa esitettävä asianmukainen ehdotus
  • loppukertomuksen tämän ohjelman toteutuksesta viimeistään 31. joulukuuta 2007.

Viitteet

Asiakirja

Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Neuvoston päätös 1999/382/EY

26.4.1999

.

EUVL L 146, 11.6.1999

Muutosasiakirjat

Voimaantulo

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003

20.11.2003

-

EUVL L 284, 31.10.2003

Neuvoston asetus (EY) N:o 885/2004

1.5.2004

-

EUVL L 168, 1.5.2004

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2006/1720/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta [EUVL L 327, 24.11.2006].

Komission kertomus Leonardo da Vinci -ohjelman toisen vaiheen (2002-2006) täytäntöönpanoa koskevasta väliarvioinnista [KOM(2004) 152 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Yleisesti ottaen Leonardo da Vinci II -ohjelman tavoitteet ja prioriteetit vaikuttavat täyttävän ohjelman hankevastaavien ja tuensaajien tärkeimmät odotukset ja tarpeet. Tiedonannossa todetaan, että yli 80 prosenttia budjetista käytettiin neljän ensimmäisen vuoden aikana liikkuvuus- ja pilottihankkeisiin. Budjettivaroja on näin ollen käytettävissä vain hyvin vähän muihin aloitteisiin, joita olisi todennäköisesti tuettava enemmän.

Vuosien 2002-2003 osalta luvut osoittavat selkeästi liikkuvuus- ja pilottihankkeiden tehokkuuden ja muiden toimenpiteiden heikkouden:

  • valtioiden rajat ylittävä liikkuvuus. Noin 7 000 harjoittelijavaihtohankkeeseen ja noin 2 300 henkilövaihtohankkeeseen varattiin yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Hankkeisiin osallistui yhteensä noin 143 000 opiskelijaa tai nuorta työntekijää ja 22 000 kouluttajaa.
  • pilottihankkeet. Tukea annettiin 825 pilottihankkeelle, ja määrärahoja oli yhteensä 271 miljoonaa euroa. Toimintaan osallistui yli 8 000 organisaatiota.
  • kielitaito. Tukea annettiin 88 kielitaitohankkeelle, joita varten osoitettiin määrärahoja yhteensä 26,7 miljoonaa euroa. Toimintaan osallistui noin 800 organisaatiota. Vaikka kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen merkitystä ammatillisessa koulutuksessa ei eurooppalaisissa yhteyksissä asetetakaan kyseenalaiseksi, hankevastaavat eivät näytä ymmärtäneen toimenpiteen arvoa ja tavoitteita. Tiedonannossa suositellaan yhdistämään kielitaitoa koskeva toimenpide pilottihankkeisiin.
  • valtioiden rajat ylittävät yhteistyöverkot. Tukea annettiin 45 valtioiden rajat ylittävälle verkolle, joita varten osoitettiin määrärahoja yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Toimintaan osallistui noin 720 organisaatiota. Verkkojen erityistehtävää olisi kehitettävä ja selitettävä paremmin, ja niiden roolia olisi vahvistettava tavallisissa hankkeissa.
  • viiteaineisto. Tukea annettiin 46 rajatylittävälle viiteaineistohankkeelle, joita varten osoitettiin määrärahoja yhteensä 19 miljoonaa euroa. Toimintaan osallistui 500 organisaatiota. Ehdotuspyyntöihin perustuva lähestymistapa ei toiminut odotetulla tavalla. Tämän vuoksi komissio päätti vuonna 2002 käynnistää joitakin ehdotuspyyntöjä tarvittavien tilastotietojen keräämiseksi.
  • yhteistoimet muiden yhteisön ohjelmien kanssa. Tukea annettiin 37 yhteishankkeelle, joita varten osoitettiin määrärahoja yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Toimintaan osallistui noin 300 organisaatiota. Tähän mennessä kokemukset ovat rajoittuneet yhteistyöhankkeisiin Nuoriso- ja Sokrates-ohjelman kanssa. Toimenpiteen toteutusta rajoittaa sen hallinnollinen raskaus.

Tiedonannossa todetaan lisäksi, että kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen toteuttama ohjelman monien toimien hajauttaminen on vaikuttanut myönteisesti ohjelman täytäntöönpanoon. Tiedonannossa tullaan siihen tulokseen, että ohjelman tehokkuus on lisääntynyt edelliseen vuosikymmeneen nähden.

Komission kertomus - Euroopan komission välikertomus Leonardo da Vinci -toimintaohjelman toisen vaiheen (2000-2006) käytännön toteuttamisen käynnistämisestä [KOM(2002) 315 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Vahvistaessaan, että elinikäinen oppiminen on olennainen osa pyrkimystä tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva yhteiskunta, Lissabonin Eurooppa-neuvosto toi koulutusstrategiaan uudenlaisen näkökulman. Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttamisesta on tullut ohjenuora kaikille ohjelman yhteydessä toteutettaville toimille. Kaikkien ohjelman yhteydessä esitettävien ehdotusten on kuitenkin liityttävä johonkin kolmesta seuraavasta painopistealueesta:

  • oppimisen arvostaminen sekä oppimisen ja todistusten vastavuoroinen tunnustaminen
  • uudenlaisten oppimis- ja opetusmuotojen (kuten oppimaan oppimisen) edistäminen, ammatillista koulutusta koskevien perustaitojen (kuten tieto- ja viestintäteknisten taitojen ja kielitaidon) kannustaminen
  • ohjauksen ja neuvonnan parantaminen vaihtamalla kokemuksia ja tietoja vaatimuksista.

Ohjelmaa on pyritty yksinkertaistamaan ja keventämään vähentämällä tavoitteiden lukumäärää kuudesta (katso 20. tammikuuta 2000 tehty komission päätös) kolmeen.

Ohjelman organisoinnin ja hallinnon osalta kertomuksessa korostetaan hajauttamispyrkimystä kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen (EN) roolin vahvistamiseksi. Kansallisten toimistojen on hallinnoitava noin 83:a prosenttia ohjelman talousarviosta. Komissio vastaa ohjelman toteuttamisen varmistamisesta Leonardo da Vinci -komitean avustamana ja neuvoston päätöksen mukaisesti. Komiteassa on jäseniä kustakin jäsenvaltiosta ja ehdokasmaista, ja lisäksi siinä on työmarkkinaosapuolten edustajia. Hajauttamisen ansiosta joustavuus on lisääntynyt ja hankkeiden valitsemiseen kuluvaa aikaa on voitu lyhentää; valintojen tekemiseen kuluu nykyään keskimäärin seitsemän kuukautta.

Liikkuvuusprojekteja koskevan menettelyn A, jonka yhteydessä noin 75 500 henkilölle myönnettiin yhteensä 141,2 miljoonaa euroa yhteisön rahoitusta, hyvien tulosten ansiosta komissio päätti asettaa kyseisen menettelyn entistä tärkeämpään asemaan. Komissio haluaa parantaa tältä osin ulkomaankokemuksista annettavia todistuksia, erityisesti Europass-todistusta.

Menettelyyn B liittyvien pilottihankkeiden osuus on ehdottomasti suurin - 36 prosenttia kokonaisbudjetista. Vuosina 2000-2001 valittiin 373 pilottihanketta, joista 45 hanketta oli kielitaitohankkeita, ja luotiin 27 verkkoa. Pilottihankkeista saatujen hyvien tulosten vuoksi komissio päätti lisätä niihin kohdennettavia määrärahoja. Kertomuksessa menettelyn C osalta esitetyt tulokset eivät ole kuitenkaan yhtä hyviä. Rahoitusta myönnettiin ainoastaan viidelle temaattiselle hankkeelle, seitsemälle yhteistoimelle, joiden tarkoituksena oli edistää Leonardo-ohjelman koordinointia muiden rahoituksen piiriin kuuluvien aloitteiden kanssa, ja 27 hankkeelle, joiden avulla pyrittiin kokoamaan vertailukelpoisia tietoja. Komissio päätti kuitenkin parantaa näiden välineiden saatavuutta ja vahvistaa elinikäisen oppimisen asemaa.

Euroguidance-verkoston (DE) (EN) (FR) avulla pyritään ensisijaisesti kannustamaan liikkuvuutta Euroopassa rahoittamalla sitä koskevia hankkeita ja tukemaan koulutusjärjestelmiä ja ammattipätevyyksiä koskevaa tiedonvaihtoa Euroopassa. Verkostoon kuuluu nykyään 50 keskusta kaikissa osallistujamaissa. Verkoston rooli elinikäisen oppimisen toteuttamista koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanossa on tärkeä, ja sen avulla tuetaan eurooppalaista ohjausfoorumia.

Kohderyhmien koulutushankkeisiin osallistumisen osalta komission suunnitelmiin kuuluvat menettelyjen yksinkertaistaminen uudelleen pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen helpottamiseksi, yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen (DE) (EN) (FR) naisten aiempaa aktiivisemman osallistumisen varmistamiseksi ja ehdokasmaiden osallistuminen. Turkki on ainoa maa, joka ei osallistu vielä ohjelmaan.

Komissio aikoo tehostaa ohjelman tulosten levittämistä luomalla Internet-pohjaisen tietokannan ja toimintasuunnitelman hankkeiden tulosten hyödyntämiseksi sekä taata Leonardo-ohjelman ja muiden henkilöresurssien kehittämiseen tarkoitettujen rahoitusvälineiden, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan työllisyysstrategian, välisen täydentävyyden.

Viimeisin päivitys 21.02.2007

Top