Help Print this page 
Title and reference
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen tarkoituksena on helpottaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa (EU). Yhteensovittaminen perustuu kansallisten sosiaalivakuutuslaitosten väliseen yhteistyöhön.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 , annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Euroopan unioniin (EU) kuuluvien maiden sosiaaliturvajärjestelmät on sovitettu yhteen. Sosiaalietuudet ja niiden myöntämisedellytykset kuitenkin määritetään kansallisella tasolla kunkin maan perinteiden ja kulttuurin mukaisesti.

Euroopan unionin oikeudessa vahvistetaan sääntöjä ja periaatteita, joilla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Sosiaaliturvan suhteen tämä oikeus taataan ennen kaikkea kaikkien vakuutuksen, työskentelyn, itsenäisen ammatinharjoittamisen tai asumisen kausien yhteenlaskemisen periaatteella ja etujen viemisen periaatteella kaikissa jäsenmaissa, joissa edunsaaja tai hänen perheenjäsenensä asuvat.

Henkilöt, joihin asetusta sovelletaan

Käsillä olevaa asetusta sovelletaan kaikkiin EU-maiden kansalaisiin, jotka kuuluvat tai jotka ovat kuuluneet kyseisten maiden sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, sekä heidän perheenjäseniinsä ja heidän jälkeensä eläviin.

Sitä sovelletaan myös EU:n alueella laillisesti oleskeleviin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka ovat tilanteensa takia sidoksissa useampaan jäsenvaltioon. Asetusta sovelletaan myös heidän perheenjäseniinsä ja heidän jälkeensä eläviin.

Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti EU-maiden kansalaisilla ja henkilöillä, jotka asuvat kyseisissä maissa olematta niiden kansalaisia, on kansallisen lainsäädännön mukaiset yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

Käsillä olevan asetuksen säännökset koskevat kaikkia tavanomaisia sosiaaliturvan kohteita, toisin sanoen

  • sairautta
  • äitiyttä
  • työtapaturmia
  • ammattitauteja
  • vanhuuseläkkeitä
  • jälkeenjääneiden etuuksia
  • työkyvyttömyysetuuksia
  • työttömyysetuuksia
  • perhe-etuuksia
  • varhaiseläke-etuuksia
  • kuolemantapauksen johdosta myönnettäviä avustuksia.

Asetuksessa tunnustetaan niin ikään kausien yhteenlaskemisen periaate, jonka mukaan yhdessä EU-maassa täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet otetaan huomioon kaikissa muissa EU-maissa. Oikeuden saaminen etuuksiin jossakin valtiossa merkitsee siis, että toisessa EU:n jäsenvaltiossa täyttyneet vakuutus-, työskentely- ja asumiskaudet sekä itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet on otettava huomioon.

Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen

Vakuutettu henkilö kuuluu vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan. Kyseinen jäsenvaltio on se, jossa hän harjoittaa ammatillista toimintaa.

Asetuksessa on annettu joitakin työntekijäryhmiä koskevia erityissäännöksiä. Ne koskevat muun muassa virkamiehiä, jotka ovat sen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia, jonka viranomaisen palveluksessa he ovat, ja työntekijöitä, jotka ovat palkkatyössä tai toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina useassa EU-maassa.

Luontoisetuudet (sairaus-, äitiys- ja isyysetuudet)

Toisessa EU-maassa asuvat siirtotyöläiset kuuluvat työskentelymaansa sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, ja heillä on oikeus terveydenhoitoon molemmissa maissa. Asetuksessa on annettu erityissäännöksiä heidän perheenjäsenilleen kuuluvista luontoisetuuksista.

Henkilöiden, jotka oleskelevat jossain muussa EU-maassa kuin asuinmaassaan esimerkiksi lomansa aikana, on voitava käyttää tarvitsemiaan terveydenhoitopalveluja oleskelunsa aikana. Näiden palvelujen tarjoamista koskevista taloudellisista edellytyksistä määrätään oleskeluvaltion lainsäädännössä, mutta kustannuksista vastaa tai ne korvaa kotimaan sosiaalivakuutusjärjestelmä.

Oikeus terveydenhoitopalveluihin todistetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jota jokainen vakuutettu voi hakea omalta sosiaaliturvalaitokseltaan.

Eläkkeellä olevan työntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja määrättyihin luontoisetuuksiin, vaikka asuvat muussa kuin eläkkeensaajan asuinjäsenvaltiossa.

Eläkkeellä olevat rajatyöntekijät

Tämä vakuutettujen ryhmä voi saada etuuksia viimeisessä työskentelyvaltiossaan, jos kyseessä on tässä jäsenvaltiossa aloitetun sairaanhoidon jatkaminen

He voivat perheineen jatkaa terveydenhuollon saantia viimeisessä työskentelyvaltiossaan

  • rajoituksetta toimittuaan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltävinä viitenä vuotena vähintään kahden vuoden ajan rajatyöntekijänä
  • jos kyseiset jäsenvaltiot ovat valinneet tämän vaihtoehdon.

Työtapaturma- ja ammattitautietuudet

Henkilö, joka asuu tai oleskelee muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka sosiaaliturvan piiriin hän kuuluu, on silti oikeutettu työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan järjestelmän etuuksiin. Kyseiset etuudet myöntää asuin- tai oleskelupaikan laitos asuin- tai oleskelupaikassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Sen valtion laitos, jossa työntekijä on vakuutettuna, vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat henkilön kuljettamisesta hänen asuinpaikkaansa. Tämä edellyttää, että laitos on antanut ennakolta luvan kuljettamiseen, paitsi jos kyseessä on rajatyöntekijä.

Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset

Jos vakuutettu tai hänen perheenjäsenensä kuolee muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, kuoleman katsotaan tapahtuneen toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Toimivaltainen laitos on siis velvollinen myöntämään avustukset, jotka sen soveltaman lainsäädännön perusteella on maksettava kuolemantapauksen johdosta, vaikka niihin oikeutettu henkilö asuu muussa jäsenvaltiossa.

Työkyvyttömyysetuudet

Työkyvyttömyysetuuksien osalta asetus erottelee A-tyypin lainsäädännön, jonka mukaan työkyvyttömyysetuuksien määrä on riippumaton vakuutus- tai asumiskausien pituudesta ja jonka toimivaltainen laitos maksaa vain silloin, kun työkyvyttömyyteen johtava työhön kykenemättömyys ilmeni, ja muut etuudet, jotka lukeutuvat B-tyypin lainsäädäntöön ja jotka sovitetaan yhteen samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeet.

Vanhuuseläkkeet

Jäsenvaltio, jossa henkilö on vakuutettu, maksaa hänelle vanhuuseläkettä hänen saavutettuaan eläkeiän. Etuuksien määrä määritetään laskemalla yhteen muissa jäsenvaltioissa täyttyneet kaudet.

Säännöksiä annetaan myös tavasta, jolla toimivaltaiset laitokset laskevat etuudet ja vahvistavat päällekkäisyyttä estävät säännöt.

Jos työntekijä on oikeutettu etuuksiin useammassa EU-maassa, näiden etuuksien kokonaismäärä ei saa alittaa työntekijän asuinvaltion lainsäädännön mukaisen etuuden vähimmäismäärää, mikäli asuinvaltiossa on käytössä vähimmäiseläkejärjestelmä.

Työttömyysetuudet

Työttömyysetuuksien osalta jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen on otettava huomioon vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet ja tarkasteltava niitä ikään kuin ne olisivat täyttyneet sen soveltaman lainsäädännön alaisuudessa, jos kyseisen henkilön vakuutuskausi on viimeksi täyttynyt tässä maassa.

Työtön voi siirtyä toiseen jäsenvaltioon työnhakuun ja säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen kolmen kuukauden ajan. Toimivaltaiset viranomaiset tai laitokset voivat pidentää tämän ajan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos työtön ei palaa ennen kyseisen ajanjakson päättymistä, hän voi menettää kaiken oikeutensa etuuksiin.

Varhaiseläke

Lakisääteisten varhaiseläkejärjestelmien piiriin kuuluvat henkilöt voivat saada heille kuuluvat etuudet sekä kuulua terveydenhuolto- ja perhe-etuusjärjestelmien piiriin toisessa Euroopan maassa. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kyseisen maan kansalaisilla.

Koska lakisääteisiä varhaiseläkejärjestelmiä on vain harvassa jäsenvaltiossa, varhaiseläke-etuuksiin oikeuttava kausien yhteenlaskemista koskeva sääntö on jätetty pois asetuksesta.

Perhe-etuudet

Henkilöllä on oikeus perhe-etuuksiin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa myös toisessa jäsenvaltiossa asuvien perheenjäsentensä osalta, ikään kuin he asuisivat ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa.

Jos oikeudet ovat päällekkäisiä, perhe-etuudet myönnetään ensisijaiseksi määritellyn lainsäädännön mukaisesti. Muiden jäsenvaltoiden, joiden lainsäädäntö on myös sovellettavissa, laitokset saattavat myöntää erotusetuuden, mutta se ei ole ensisijainen.

Maksuihin perustumattomat erityiset rahaetuudet

Pääsäännöstä poiketen kyseisiä etuuksia ei voi viedä maasta, jos ne on mainittu liitteen X luettelossa ja ne täyttävät tietyt perusteet. Lisäksi kyseisiä perusteita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin, niin että samankaltaisia etuuksia voidaan käsitellä yhtenäisellä tavalla.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisvälineet

Tässä asetuksessa vahvistetaan hyvän hallintotavan periaate. Laitosten on vastattava kaikkiin kyselyihin kohtuullisessa ajassa ja toimitettava asianmukaisille henkilöille kaikki tarvittavat tiedot, jotta he voivat käyttää asetuksen mukaisia oikeuksiaan. Lisäksi, jos asetuksen tulkinnassa tai soveltamisessa ilmenee vaikeuksia, laitosten, joita asia koskee, on oltava yhteydessä keskenään, jotta kyseiselle henkilölle löydetään ratkaisu.

Asetuksessa säädetään mekanismit, joilla pyritään takaamaan järjestelmän sujuvuus sekä parantamaan jäsenvaltioiden ja niiden laitosten keskinäistä yhteistyötä sosiaaliturvan alalla erityisesti seuraavien elinten avulla:

  • hallintotoimikunta käsittelee kaikkia tulkinnallisia kysymyksiä, jotka johtuvat tämän asetuksen säännöksistä tai mistä tahansa sopimuksesta tai järjestelystä, joka on tehty asetuksen perusteella
  • hallintotoimikuntaan perustettu tekninen toimikunta kerää asiaan liittyvät tekniset asiakirjat, tutkimukset ja muut vaadittavat tekijät
  • tilintarkastuslautakunta vahvistaa keskimääräiset kustannukset terveydenhuollon korvaamista varten jäsenvaltioissa
  • neuvoa-antava komitea laatii hallintotoimikunnalle lausuntoja ja ehdotuksia.

Liitteet

Asetuksen eri liitteillä on kahtalainen tehtävä:

  • niissä viitataan kansalliseen lainsäädäntöön tai kansallisiin sääntöihin, joita voidaan soveltaa yhteensovittamisen täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja
  • niissä määritetään tiettyjä jäsenvaltioita koskevat tapaukset, joissa noudatetaan erityisiä säännöksiä (mukaan lukien rajoitukset, lisäoikeudet, poikkeukset jne.) paikallisen lainsäädännön erityispiirteiden huomioimiseksi

Näitä liitteitä päivitetään jäsenvaltioiden lainsäädännön muutosten mukaisesti.

Taustaa

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen toteutettiin vuonna 1952 asetuksella N:o 3, jota seurasi 1 päivänä lokakuuta 1972 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71. Asetuksella on voitu taata, että kaikki jäsenvaltioista lähtöisin olevat työntekijät voivat saada yhdenvertaisen kohtelun ja sosiaaliturvaetuudet riippumatta siitä, missä he työskentelevät tai asuvat.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Asetus (EY) N:o 883/2004

20.5.2004

-

EUVL L 314, 7.6.2004

Muutossäädökset

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Asetus (EY) N:o 988/2009

30.10.2009

-

EUVL L 284, 30.10.2009

Asetus (EU) N:o 1231/2010

1.1.2010

-

EUVL L 344, 29.12.2010

Asetus (EU) N:o 465/2012

28.6.2012

-

EUVL L 149, 8.6.2012

Asetus (EU) N:o 1224/2012

8.1.2013

-

EUVL 349, 19.12.2012

Asetukseen (EY) N:o 883/2004 tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009 , annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä [EUVL L 284, 30.10.2009].

Asetuksessa eritellään tarkemmin täytäntöönpanomenettelyt, joiden avulla on voitava varmistaa etuuksien nopea ja tehokas myöntäminen kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien suurista eroavaisuuksista huolimatta.

Viimeisin päivitys 17.01.2014

Top