Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma (2006–2010)

Tasa-arvon etenemissuunnitelma tukee naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan ohjelman tavoitteita. Se on jatkoa sukupuolten tasa-arvoa koskevalle puitestrategialle (2001–2005), josta tehdään tilannekatsaus kiinnittäen samalla huomiota tarvittaviin parannuksiin. Suunnitelman edistymisestä on laadittava raportti vuonna 2008, ja vuonna 2010 tehdään arviointi, johon liittyy seurantaa koskeva ehdotus.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma 2006–2010 [KOM(2006) 92 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Etenemissuunnitelmassa nimetään kuusi toiminnan keskeistä aluetta, ja jokaiselle niistä valitaan niiden toteuttamista helpottavat tavoitteet ja avaintoimet. Yhdenvertaista kohtelua ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lainsäädännön ansiosta saavutetusta merkittävästä edistyksestä huolimatta Euroopan unionilla (EU) on edelleen vastassaan merkittäviä haasteita.

Naisten ja miesten yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus

• Jotkin Lissabonin tavoitteista liittyvät tasa-arvoon, mutta toimia niiden saavuttamiseksi on tehostettava, erityisesti naisten työllisyys- ja työttömyysasteen osalta.
• Voimassa olevasta yhteisön lainsäädännöstä huolimatta naisten ja miesten palkkaero pysyttelee sitkeästi 15 prosentissa. Tämä aiheuttaa rakenteellista eriarvoisuutta työmarkkinoilla ja välitöntä syrjintää.
• Naisten osuus Euroopan unionin (EU) yrittäjistä on keskimäärin 30 prosenttia. Heillä on usein suurempia vaikeuksia saada rahoitusta ja koulutusta.
• Naisten köyhyysriski on suurempi kuin miesten, koska heidän uransa on katkonaisempi, ja näin ollen heille kertyy vähemmän yksilöllisiä eläkeoikeuksia. Sosiaalisen suojelun järjestelmien pitäisi kerryttää heille riittävät etuudet.
• Naisilla ja miehillä on omat terveysriskinsä. Lääketieteellinen tutkimus sekä turvallisuutta ja terveyttä kuvaavat tilastot ja indikaattorit koskevat pääasiassa miehiä tai miesvaltaisia aloja.
• EU sitoutuu torjumaan maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin kohdistuvaa kaksinkertaista syrjintää.

Yksityis- ja työelämän yhteensovittaminen

• Joustavat työjärjestelyt tarjoavat etuja sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Naiset kuitenkin hyödyntävät useammin yhteensovittamispolitiikkoihin liittyviä järjestelyjä, mikä voi vaikuttaa kielteisesti heidän ammatilliseen asemaansa ja heidän taloudelliseen riippumattomuuteensa.
• EU:n väestön väheneminen ja ikääntyminen vaikuttaa työmarkkinoihin. On välttämätöntä parantaa lastenhoitopalvelujen saatavuutta, edistää tasapainoa työ- ja yksityiselämän välillä sekä kehittää ikääntyneille tarkoitettuja palveluja.
• On edistettävä toimia, joilla miehiä kannustetaan pitämään vanhempainlomaa tai työskentelemään osa-aikaisesti.

Yhdenvertainen edustus päätöksenteossa

• Naisten jatkuva aliedustus kansalaisyhteiskunnan toiminnassa, poliittisessa päätöksenteossa ja julkishallinnon johtotehtävissä muodostaa demokratiavajeen.
• Naisten osallistuminen taloudelliseen päätöksentekoon voi edistää innovointia ja työn tuottavuutta varsinkin työn joustavuuden ja ylennysmenettelyjen avoimuuden kannalta.
• Jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteeksi nostaa johtotehtävissä olevien naisten osuus 25 prosenttiin julkissektorin tutkimuksessa.

Kaiken sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkeminen

• EU torjuu elämää, turvallisuutta, vapautta, ihmisarvoa sekä fyysistä ja henkistä koskemattomuutta koskevia perusoikeusloukkauksia. Sen toimet on suunnattu sellaisia tapaan pohjautuvia käytäntöjä vastaan, jotka loukkaavat mainittuja perusoikeuksia.
• Komissio ehdottaa naiskaupan kriminalisointia ja samalla seksuaalisen hyväksikäytön kysyntää vähentävien toimenpiteiden kehittämistä. Ihmiskaupan uhreille myönnettävää oleskelulupaa koskevan uuden direktiivin avulla uhrit on voitava kotouttaa työmarkkinoille.

Sukupuolistereotypioiden poistaminen

• Kasvatusta, koulutusta ja kulttuuria hyödyntämällä naiset olisi voitava saada valitsemaan perinteestä poikkeavia koulutuspolkuja ja arvostettuja ammattialoja.
• Naiset työskentelevät yleensä vähemmän arvostetuilla aloilla ja organisaatiohierarkiassa alemmilla tasoilla.
• Tiedotusvälineet edistävät osaltaan sukupuolistereotypioiden leviämistä. Viranomaisten ja sidosryhmien on välttämätöntä käydä säännöllistä vuoropuhelua keskenään.

Tasa-arvon edistäminen kolmansissa maissa

• Laajentumisprosessin yhteydessä EU:hun liittyvät valtiot, ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot sitoutuvat sukupuolten tasa-arvoa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon.
• Sukupuolten tasa-arvo on Euroopan naapuruus-, kehitys- ja ulkopolitiikan erityistavoite.
• EU edistää kehityksen vuosituhatjulistuksen ja Beijingin toimintaohjelman kansainvälisiä periaatteita.

Keskeiset toimet

Komission on nykyaikaistettava voimassa olevaa yhteisön tasa-arvolainsäädäntöä. Vuonna 2006 toteutettiin yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön uudelleenlaadinta. Komissio varmistaa, että tasa-arvonäkökohdat otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kaikessa politiikassa, esimerkiksi kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa sekä uudessa järkiperäistetyssä avoimessa koordinointimenetelmässä, joka kattaa eläkkeet, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon sekä pitkäaikaishoidon.

Sukupuoleen perustuvien stereotypioiden poistamisessa hyödynnetään pääasiassa tiedottamista. Komissio aikoo muun muassa tiivistää vuoropuhelua EU:n kansalaisten kanssa kansanvaltaa, kuuntelemista ja keskustelua koskevan "K-suunnitelman" osana ja ‑portaalin Sinun Eurooppasi kautta.

Useimmilla aloilla on ilmeisen tarpeellista kehittää tilastoja. Uusilla indikaattoreilla ja uudella tasa-arvoa kuvaavalla yhdistelmäindeksillä pitäisi pystyä vertailemaan tietoja helpommin EU:n tasolla. Myös tilastojen erittely sukupuolen mukaan on tärkeää.

Lisäksi tarvitaan sukupuolinäkökohtiin liittyvää tutkimusta, joka koskee terveydenhuoltoalaa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatteja. Nais- ja miespäättäjiä koskevan eurooppalaisen tietokannan kehittämistä jatketaan. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemäs puiteohjelma voi toimia kohdennetun tutkimuksen rahoitusvälineenä.

Kansainvälisesti Beijingin toimintaohjelma, jota komissio tukee, tarjoaa parhaat puitteet tasa-arvonäkökohtia koskevien tietojen keruuseen kehitysmaissa.

Rahoitus

Uudella Euroopan tasa-arvoinstituutilla, jolle on myönnetty 50 miljoonan euron määrärahat, on oltava keskeinen asema useimpien toimien seurannassa.

Progress-ohjelmasta rahoitetaan toimia, joilla on monialainen ulottuvuus, koska tasa‑arvonäkökohdat ovat yhteisiä useille politiikanaloille. Tästä syystä komission on kehitettävä tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista ja vaikutusten arviointia EU:n budjettiprosessissa.

Rakennerahastot ovat tärkeitä rahoituslähteitä. Rakennerahastojen avulla voidaan toteuttaa lastenhoitopalveluihin ja terveydenhoitopalveluiden kehittämiseen liittyviä Barcelonan tavoitteita. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) osallistuu naisten integroimiseen työmarkkinoille mutta myös niiden naisten integroimiseen Euroopan unioniin, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, sekä stereotypioiden poistamiseen.

Taustaa

Tasa-arvoa on tehtävä tunnetuksi useilla tapahtumilla, joista mainittakoon Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 ja Euroopan teemavuosi 2010 köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi sekä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä Euro–Välimeri-ministerikokous 2006.

Komission on perustettava taloudellisina ja poliittisina päätöksentekijöinä toimivien naisten EU-verkosto sekä tasa-arvoelinten EU-verkosto. Se työskentelee tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Väliraportti naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman (2006–2010) edistymisestä [KOM(2008) 760 – Ei julkaistu EUVL:ssä]. Tässä käsitellyssä raportissa tehdään väliarviointi etenemissuunnitelman 2006–2010 hyväksymisen jälkeen saavutetuista tuloksista. Suunnitelma on toteutettu kahden vuotuisen työohjelman avulla, ja sen tavoitteita lujitettiin vuonna 2007 hyväksytyllä Euroopan tasa‑arvosopimuksella. Progress‑ohjelmasta on puolestaan rahoitettu etenemissuunnitelman poikittaistason täytäntöönpano muilla politiikanaloilla sekä tiedotustoimia.

Huomattavimmat tasa-arvoon liittyvät edistysaskeleet on saavutettu niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat asettaneet yhteisiä määrällisiä tavoitteita. Näin ollen lähes kaikilla etenemissuunnitelmaan kuuluvilla aloilla on edistytty. Jäsenvaltioiden edistyminen on kuitenkin ollut epätasaista, ja niiden on ponnisteltava saavuttaakseen vuodeksi 2010 asetetut tavoitteet. Tätä silmällä pitäen tiedonannossa tehdään useita ehdotuksia:

• hallintotavan parantaminen, komissio pitää välttämättömänä kaikkien toimijoiden yhteistä sitoutumista sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön lainsäädännön, EU:n ohjelmien ja oman talousarviomenettelynsä arviointia, jotta tasa-arvoperiaate voidaan ottaa paremmin huomioon. Kansainvälisiä ja EU:n indikaattoreita sekä yhdenmukaistettujen tilastotietojen vertailukelpoisuutta on parannettava. Euroopan tasa‑arvoinstituutin toiminnan käynnistyminen on välttämätöntä etenemissuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi
• sosiaalisia ja taloudellisia panoksia koskevan tietoisuuden lisääminen, etenkin Lissabonin strategian, uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman sekä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinaatiomenetelmän avulla. Koheesio-, koulutus- ja tutkimuspolitiikkoja on arvioitava. Sukupuolten tasa-arvoa on parannettava niin poliittisissa ja taloudellisissa päätöksentekoelimissä kuin tiedotusvälineissäkin.

Yllä mainituista toimista on esitettävä lopullinen vaikutustenarviointi vuonna 2010.

Viimeisin päivitys 18.09.2009