Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Kansallisten kansanedustuslaitosten asema EU-asioissa

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
Multilingual display
Text

Kansallisten kansanedustuslaitosten asema EU-asioissa

 

TIIVISTELMÄ

JOHDANTO

Lissabonin sopimus on tärkeä vaihe kansallisten kansanedustuslaitosten asemassa EU-asioissa, koska siinä luetellaan ensimmäistä kertaa säännöksessä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artikla) ne tavat, joilla kansalliset kansanedustuslaitokset voivat vaikuttaa EU:n asianmukaiseen toimintaan. Niiden osallistuminen varmistetaan neljällä tärkeimmällä keinolla

tiedon ja asiakirjojen saanti,

toissijaisuusperiaatteen noudattamisen uudelleentarkastelu,

osallistuminen arviointimekanismeihin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella,

TIEDOTTAMINEN

Seuraavat asiakirjat on ehdottomasti toimitettava jäsenvaltioiden kansallisille kansanedustuslaitoksille:

tiedonannot*,

vuotuinen lainsäädäntöohjelma ja kaikki muut lainsäädännön suunnittelua tai poliittista strategiaa koskevat asiakirjat,

esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi,

neuvoston istuntojen esityslistat ja käsittelyn tulokset,

komission vuosikertomus EU:n toimivaltuuksia koskevien periaatteiden täytäntöönpanosta,

EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen politiikkojen täytäntöönpanoa koskevat arvionnit.

Lisäksi kansalliset kansanedustuslaitokset saavat ilmoitukset perussopimusten muutosehdotuksista tavanomaisen tarkistusmenettelyn mukaisesti sekä EU:hun liittymistä koskevista hakemuksista.

TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN UUDELLEENTARKASTELU

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehty pöytäkirja myöntää kansallisille kansanedustuslaitoksille oikeuden antaa perusteltuja lausuntoja, jos ne katsovat, että EU:n säädösluonnos ei noudata toissijaisuusperiaatetta. Lainsäädäntöprosessiin osallistuvien toimielinten olisi otettava huomioon kaikki perustellut lausunnot. Muut lainsäädäntöehdotusta koskevat seuraamukset riippuvat lausuntojen määrästä.

Pöytäkirjassa osoitetaan kaksi ääntä kullekin kansallisille kansanedustuslaitokselle (jos kyseessä on kaksikamarijärjestelmä, niin yksi kullekin kamarille). Jos annettujen perusteltujen lausuntojen määrä vastaa vähintään kolmasosaa äänistä, komission on tarkistettava ehdotuksensa, minkä jälkeen se voi päättää vetää säädösluonnoksen takaisin, muuttaa sitä tai säilyttää sen. Kynnystä voidaan madaltaa neljäsosaan äänistä, kun ehdotus liittyy poliisiyhteistyöhön ja rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön. Jos komissio päättää säilyttää luonnoksen, vaikka perusteltujen lausuntojen määrä vastaa enemmistöä äänistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston on päätettävä, onko luonnos toissijaisuusperiaatteen mukainen ennen ensimmäisen käsittelyn päätökseen saattamista.

Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista EU-maiden nostama tai heidän kansallisen parlamenttinsa tai sen kamarin puolesta oman oikeusjärjestyksensä mukaisesti ilmoittama kanne, joka perustuu säädöksen toissijaisuusperiaatteen laiminlyömiseen.

ERITYINEN ASEMA VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUEELLA

Kansallisilla kansanedustuslaitoksilla on erityinen asema vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Ne osallistuvat Eurojustin toimien arviointiin ja Europolin toimien valvontaan.

Lisäksi kansalliset kansanedustuslaitokset voivat vastustaa neuvoston päätöksiä, joissa laajennetaan tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa (määräenemmistöllä neuvostossa) määrättyihin perheoikeudellisiin seikkoihin, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia ja jotka noudattavat erityistä lainsäätämisjärjestystä ja jotka hyväksytään yksimielisesti neuvostossa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan yhdyskäytävälauseke).

OSALLISTUMINEN PERUSSOPIMUSTEN TARKISTAMISEEN

Lisäksi Lissabonin sopimuksella otetaan kansalliset kansanedustuslaitokset mukaan perussopimusten tarkistusmenettelyihin alla kuvatulla tavalla.

Tavanomaisen tarkistusmenettelyn ja yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn mukaiset muutokset sopimuksiin tulevat voimaan, kun kaikki EU-maat ovat ratifioineet (tai yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn osalta hyväksyneet) ne kunkin maan valtiosäännön vaatimusten mukaisesti, mihin yleensä tarvitaan parlamentaarista menettelyä.

Tavanomaista tarkistusmenettelyä noudattaen valmistelukunta, johon kuuluu muiden jäsenten lisäksi kansallisten kansanedustuslaitosten edustajia, kutsutaan koolle tarkastelemaan ja antamaan tarkistusehdotuksia koskevan suosituksen.

SEUT 48 artiklan 7 kohdanyhdyskäytävälausekkeen” mukaisesti Euroopan neuvoston aikomuksesta korvata erityismenettely tavanomaisella lainsäädäntömenettelyllä tai siirtyä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöön on ilmoitettava kansallisille kansanedustuslaitoksille. Aikomusta ei voida hyväksyä, jos kansallinen kansanedustuslaitos vastustaa sitä kuuden kuukauden sisällä.

UNIONIN ASIOITA KÄSITTELEVIEN PARLAMENTAARISTEN ELINTENKONFERENSSI (COSAC)

Vuodesta 1989 alkaen kansallisten kansanedustuslaitosten EU-asioita käsittelevät jäsenet ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat kokoontuneet puolivuosittain unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssiin, joka tunnetaan paremmin ranskalaisella nimellä COSAC, pääasiassa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja keskustelemaan Euroopan yhteistä etua koskevista asioista.

COSACin asema vahvistetaan kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa, jossa sanotaan, että COSAC voi saattaa aiheellisina pitämänsä näkemykset Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission tietoon.

KESKEISET TERMIT

* Tiedonanto on poliittinen asiakirja, jolla ei ole velvoittavaa viranomaista. Komissio tekee aloitteen tiedonannon julkaisemiseksi, kun se haluaa ilmaista näkemyksiään ajankohtaisesta aiheesta. Tiedonannolla ei ole oikeudellisia vaikutuksia (määritelmä on Euroopan oikeudellisesta verkostosta).

TAUSTAA

Lisätietoa:

Viimeisin päivitys: 20.10.2015

Top