Help Print this page 
Title and reference
Vahingonkorvauskanne

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Vahingonkorvauskanne

Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa. Vahingonkorvauskanteen nostamalla vahinkoja kärsinyt yksityishenkilö tai jäsenvaltio voi saada korvausta vahingon aiheuttaneelta toimielimeltä.

Vahingonkorvauskanne on kanne, joka käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kanteen voivat nostaa jäsenvaltiot tai yksityishenkilöt.

Vahingonkorvauskanteen nostamalla voi saada korvauksia vahingosta, josta Euroopan unioni on vastuussa. Kanteilla voi olla kaksi perustaa:

  • unionin sopimussuhteeseen perustuva vastuu unionin ollessa yksi sopimuspuolista
  • unionin sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu, joka kohdistuu unionin toimielinten tai henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamaan vahinkoon.

Sopimussuhteeseen perustuva unionin vastuu

Euroopan unionin toimielimet ja henkilöstön jäsenet voivat tehdä sopimuksia, jotka synnyttävät Euroopan unionin vastuun. Euroopan unionin tuomioistuimella ei kuitenkaan aina ole toimivaltaa ratkaista tällaisista sopimuksista johtuvia riita-asioita.

Itse asiassa vahingonkorvauskannetta voidaan käsitellä Euroopan unionin tuomioistuimessa vain silloin, jos siitä määrätään välityslausekkeessa. Toisin sanoen unionin yhtenä osapuolena solmimassa sopimuksessa on oltava lauseke, jossa todetaan Euroopan unionin tuomioistuimen olevan riita-asiassa toimivaltainen. Mikäli sopimuksessa ei ole kyseistä lauseketta, sopimuksesta syntyneen riita-asian ratkaisussa toimivalta on kansallisilla tuomioistuimilla.

Sopimussuhteen ulkopuolinen unionin vastuu

Unionin on korvattava vahingot, joista se on vastuussa. Vahingot ovat voineet syntyä esimerkiksi Euroopan unionin toimihenkilön suorittaessa tehtäviään. Ne voivat myös syntyä eurooppalaisten toimielinten ja elinten lainsäädäntötoiminnasta, kuten asetuksen antamisesta.

Sopimussuhteen ulkopuolisessa unionin vastuussa noudatetaan yhtenäisiä määräyksiä, jotka perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Kanteen voivat nostaa yksityishenkilöt tai jäsenvaltiot, jotka ovat kärsineet vahinkoa ja haluavat saada korvausta. Kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa vahingon aiheutumisesta.

Unionin tuomioistuin katsoo unionin olevan vastuullinen, kun kolme ehtoa täyttyy:

  • kantajaan on kohdistunut vahinko
  • Euroopan unionin toimielimet tai niiden henkilöstö ovat rikkoneet unionin oikeutta
  • kantajan kärsimän vahingon ja Euroopan unionin toimielinten tai niiden henkilöstön laittoman toiminnan välillä on suora syy-yhteys.

Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltävällä vahingonkorvauskanteella voidaan ainoastaan määrittää unionin vastuu. Yksityishenkilöt voivat myös vaatia jäsenvaltioita vastuuseen, mikäli unionin oikeussääntöä on sovellettu puutteellisesti. Jäsenvaltioita vastaan nostettavat vahingonkorvauskanteet on kuitenkin käsiteltävä kansallisissa tuomioistuimissa.

Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimivallan jako

Unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta käsitellä ensimmäisenä oikeusasteena yksityishenkilöiden nostamia kanteita.

Unionin tuomioistuimella taas on toimivalta käsitellä jäsenvaltioiden nostamia kanteita. Se käsittelee myös unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita koskevia muutoksenhakukanteita. Jälkimmäisessä tapauksessa se tekee ratkaisuja vain oikeuskysymyksissä eikä käsittele uudelleen itse tapahtumia.

Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin voivat myös tehdä ratkaisuja kanteissa, joissa vedotaan unionin sopimussuhteeseen perustuvaan vastuuseen. Kanteiden nostamisessa on noudatettava niiden sopimusten ehtoja, joissa unioni on sopimuspuolena.

See also

Viimeisin päivitys 26.11.2010

Top