Help Print this page 
Title and reference
Euroopan unionin päätökset

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Euroopan unionin päätökset

EU:n toimielimet voivat käyttää toimivaltaansa hyväksymällä viidentyyppisiä säädöksiä. Päätös on velvoittava säädös, joka voi päteä yleisesti tai joka voidaan osoittaa tietylle vastaanottajalle.

TIIVISTELMÄ

EU:n toimielimet voivat käyttää toimivaltaansa hyväksymällä viidentyyppisiä säädöksiä. Päätös on velvoittava säädös, joka voi päteä yleisesti tai joka voidaan osoittaa tietylle vastaanottajalle.

Päätös on osa EU:n johdettua oikeutta. EU:n toimielimet hyväksyvät päätöksiä perustamissopimusten nojalla.

Kaikilta osiltaan velvoittava säädös

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 288 artiklassa päätöksen todetaan olevan kaikilta osiltaan velvoittava säädös. Asetuksen tapaan sitäkään ei siis voida panna täytäntöön puutteellisesti, valikoivasti tai osittain.

Päätös voi olla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös tai muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös.

Päätökset ovat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä silloin,

kun Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ne yhdessä tavallista lainsäätämismenettelyä noudattaen tai

kun Euroopan parlamentti hyväksyy ne neuvoston avustuksella tai

kun neuvosto hyväksyy ne Euroopan parlamentin avustuksella erityistä lainsäätämismenettelyä noudattaen.

Muissa tapauksissa päätökset ovat muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä. Ne voivat olla esimerkiksi Eurooppa-neuvoston, neuvoston tai komission hyväksymiä.

Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset voivat olla muodoltaan delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä.

Päätös, jossa vastaanottaja on nimetty

Päätös voidaan osoittaa yhdelle tai useammalle vastaanottajalle (yhdelle tai useammalle EU-maalle, yhdelle tai useammalle yritykselle tai henkilölle). Esimerkiksi kun komission päätöksellä määrättiin ohjelmistojätti Microsoftille sakko määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, päätös osoitettiin suoraan ainoastaan Microsoftille.

Päätös, jossa vastaanottaja on nimetty, tulee voimaan, kun siitä on ilmoitettu asianosaisille. Ilmoitus voidaan toimittaa kirjattuna kirjeenä. Päätös, jossa vastaanottaja on nimetty, voidaan myös julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Julkaiseminen ei kuitenkaan poista ilmoitusvelvoitetta, joka on ainoa keino tehdä päätöksestä pätevä vastaanottajiin nähden.

Päätöksillä, jotka on osoitettu yhdelle tai useammalle henkilölle tai yritykselle, on välitön vaikutus (toisin sanoen niillä voidaan asettaa vastaanottajille välittömiä oikeuksia tai velvoitteita, joihin vastaanottajat voivat vedota tuomioistuimissa).

Myös tietylle EU-maalle tai EU-maille osoitetuilla päätöksillä voi olla välitön vaikutus riippuen niiden luonteesta, taustasta ja sanamuodosta. EU:n tuomioistuin tunnustaa yhdelle tai useammalle EU-maalle osoitettujen päätösten osalta vain ”vertikaalisen” välittömän vaikutuksen. Se tarkoittaa, että kansalaiset voivat vedota päätökseen vain kyseistä EU-maata vastaan (ei toista henkilöä vastaan).

Päätökset, joissa vastaanottajaa ei ole nimetty

Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien päätöstä ei ole enää pakko osoittaa tietylle vastaanottajalle. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 288 artiklassa tarkennetaan, että päätöksen vastaanottaja voidaan nimetä, kun taas sen edeltäjässä (Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 249 artiklassa) puhuttiin vain sellaisista päätöksistä, joissa vastaanottaja on nimetty.

Päätökset, joissa vastaanottajaa ei ole nimetty, voidaan hyväksyä lainsäätämismenettelyjä noudattaen.

Päätökset, joissa vastaanottajaa ei ole nimetty ja joita ei ole hyväksytty lainsäätämismenettelyjä noudattaen, ovat muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä. Muista kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä on tullut yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alan perussäädöksiä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 25 artiklan mukaan EU:n on toteutettava yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa:

määrittelemällä yleiset suuntaviivat,

määrittelemällä toimet, jotka unioni toteuttaa,

määrittelemällä kannat, jotka unioni omaksuu,

määrittelemällä edellä mainittujen toimien ja kantojen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Tässä tarkoituksessa ja SEU:n nojalla Eurooppa-neuvosto ja neuvosto hyväksyvät muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset (SEU:n 31 artiklan 1 kohta).

Päätökset, joissa vastaanottajaa ei ole nimetty, olipa ne hyväksytty lainsäätämisjärjestyksessä tai ei, on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä määriteltynä päivänä tai jos päivää ei ole määritelty, 20. päivänä niiden julkaisemispäivästä.

Lisätietoja löytyy EU:n lainsäädäntöä käsittelevältä Euroopan unionin verkkosivustolta.

Viimeisin päivitys: 16.09.2015

Top