Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
Kansainväliset sopimukset ja Euroopan unionin ulkoinen toiminta

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
Multilingual display
Text

Kansainväliset sopimukset ja Euroopan unionin ulkoinen toiminta

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 216 artikla

MITÄ PERUSSOPIMUKSISSA SANOTAAN EUROOPAN UNIONISTA (EU) JA SEN ULKOISESTA TOIMIVALLASTA?

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myös EU:sta on tullut oikeushenkilö. EU on siis nyt kansainvälisen oikeuden subjekti, joka voi neuvotella ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään, eli sille on siirretty perussopimuksille toimivaltaa tällä alalla.

Näillä kansainvälisillä sopimuksilla on oikeudellisia vaikutuksia EU:n ja EU-maiden sisäiseen lainsäädäntöön. EU:n perustamissopimuksissa määritetään yksityiskohtaiset säännöt, joiden puitteissa EU voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia.

Määritelmä

Kansainväliset sopimukset ovat tulosta EU:n ja EU:n ulkopuolisen maan tai jonkin organisaation välisestä yhteisymmärryksestä. Sopimukset asettavat sekä EU:n toimielimille että EU-maille oikeuksia ja velvoitteita. Sopimuksista tulee osa EU:n oikeutta niiden voimaantulopäivänä tai muuna määrättynä päivänä.

Kansainväliset sopimukset ovat juridisesti katsottuna johdetun oikeuden piiriin kuuluvia sopimuksia, joten niiden on oltava EU:n perustamissopimusten mukaisia. Ne ovat kuitenkin niin sanottujen ”yksipuolisten” johdetun oikeuden säädösten, toisin sanoen EU:n toimielinten yksipuolisesti hyväksymien säädösten (asetukset, direktiivit ja päätökset) yläpuolella.

EU:n ulkoinen toimivalta

EU:n ulkoinen toimivalta on määritelty EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 216 artiklassa. Sen nojalla EU voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia

  • perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa
  • kun sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa säädöksessä
  • kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin tavoitteen saavuttamiseksi myös EU:n sisäisen lainsäädännön puuttuessa
  • kun sopimus voi vaikuttaa EU:n hyväksymiin oikeuden yhteisiin sääntöihin. Näin ollen, kun EU on hyväksynyt yhteisiä sääntöjä politiikan täytäntöön panemiseksi, EU-maat eivät enää voi solmia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sopimuksia, jotka vaikuttavat yhteisiin sääntöihin.

Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla määrittää EU:n kauppapolitiikan, joka on olennaista EU:n ulkoista toimintaa ja keskeinen tekijä sen suhteissa muun maailman kanssa.

Yksinomainen toimivalta ja jaettu toimivalta

EU:n ja EU-maiden välinen toimivallan jako näkyy myös kansainvälisellä tasolla. Näin ollen EU:lla on kansainvälisiä sopimuksia neuvotellessaan ja tehdessään joko yksinomainen toimivalta tai EU-maiden kanssa jaettu toimivalta.

Toimivallan ollessa yksinomainen ainoastaan EU voi neuvotella ja tehdä sopimuksen. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklassa nimetään alat, joilla EU:lla on yksinomainen toimivalta kansainvälisten sopimuksen tekemiseen, mukaan lukien kauppasopimukset.

Kun EU:lla on jaettu toimivalta EU-maiden kanssa, sopimuksen tekevät EU ja EU-maat yhdessä. Tällöin kyseessä on sekasopimus, jolle on saatava EU-maiden hyväksyntä. Jaetun toimivallan piiriin kuuluvat alat on lueteltu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklassa.

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 51)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 51–52)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 140–141)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 216 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 144)

Viimeisin päivitys: 08.08.2016

Top