Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohta – oikeudellinen perusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artikla – tavoitteet

ARTIKLOJEN TARKOITUS

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 2 kohdassa, jossa vahvistetaan Euroopan unionin (EU) keskeiset tavoitteet, kiinnitetään enemmän huomiota vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen kuin edeltävässä Nizzan sopimuksessa.
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan mukaan EU pyrkii varmistamaan korkean turvallisuustason rikollisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä, poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisillä yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteillä sekä rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisella tunnustamisella ja tarvittaessa EU:n jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä.
• Alue luotiin poistamaan rajavalvonta sisärajoilta ja tarjoamaan kansalaisille korkeatasoista suojelua.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

SEUT-sopimuksen V osasto – 67–89 artiklat – keskittyy vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen. Yleisten määräysten lisäksi tässä osastossa on erityisiä lukuja, joissa käsitellään

• rajavalvonta-, turvapaikka ja maahanmuuttopolitiikkaa
• oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla
• oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla
• poliisiyhteistyötä.

SEU-sopimuksen 47 artiklassa tunnustetaan yksiselitteisesti EU:n oikeushenkilöllisyys. Ennen SEU-sopimuksen voimaantuloa rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja poliisiyhteistyöhön liittyvät asiat kuuluivat kuitenkin niin kutsutun EU:n kolmannen pilarin piiriin, ja niitä hallinnoitiin hallitustenvälisen yhteistyön avulla. Kolmannen pilarin asioissa EU:n toimielimillä ei ollut toimivaltaa, eivätkä ne voineet antaa asetuksia tai direktiivejä. Tähän tuli muutos Lissabonin sopimuksen myötä, sillä sopimuksessa annetaan EU:lle oikeus toimia kaikissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevissa kysymyksissä.

Rajavalvonta, turvapaikka-asiat ja maahanmuutto

Lissabonin sopimuksessa annetaan Euroopan unionin toimielimille uusia toimivaltuuksia, ja ne voivat toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on

• ottaa käyttöön EU:n ulkorajojen yhdennetty valvonta erityisesti vahvistamalla Frontex-nimistä EU:n rajaturvallisuusvirastoa.
• luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka perustuu yhtenäisiin eurooppalaisiin sääntöihin sekä turvapaikan myöntämistä ja peruuttamista koskeviin menettelyihin
• vahvistaa laillista maahanmuuttoa koskevat säännöt, ehdot ja oikeudet.

Oikeudellinen yhteistyö siviilioikeudellisissa asioissa

Lissabonin sopimuksessa valtuutetaan EU:n toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, toteuttamaan toimenpiteitä, jotka koskevat

• vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen noudattamista – kunkin oikeusjärjestelmän on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tekemät päätökset päteviksi ja lainvoimaisiksi
• tehokasta oikeussuojan saatavuutta
• vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittämistä
• tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta.

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa

EU:n kolmannen pilarin poistamisen myötä EU:n toimielimillä on oikeus säätää lakeja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Käytännössä ne voivat SEUT-sopimuksen 83 artiklan nojalla säätää vähimmäissäännöistä, jotka koskevat rikosten ja seuraamusten määrittelyä erityisen vakavan rikollisuuden alalla.

EU voi myös määritellä rikosoikeudenkäyntien kulkua koskevia yhteisiä sääntöjä esimerkiksi todisteiden hyväksyttävyyden tai yksilön oikeuksien osalta.

Lissabonin sopimus vahvisti Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) asemaa. Eurojustin tehtävänä on osallistua tutkinta- ja syytetoimien koordinointiin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Poliisiyhteistyö

Tehokas poliisiyhteistyö on keskeinen tekijä luotaessa EU:sta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, joka perustuu perusoikeuksien kunnioittamiseen. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttö on ulotettu koskemaan muuta kuin operatiivista poliisiyhteistyötä. Samalla operatiiviseen yhteistyöhön sovelletaan erityistä lainsäätämisjärjestystä, joka edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä. Lissabonin sopimuksessa määrätään kuitenkin myös mahdollisuudesta tehdä tiiviimpää yhteistyötä silloin, kun neuvosto ei pääse asiasta yksimielisyyteen.

Lissabonin sopimus mahdollistaa myös Euroopan unionin lainvalvontaviraston (Europol) asteittaisen vahvistamisen. Sopimuksessa annetaan parlamentille ja neuvostolle valtuudet kehittää Eurojustin tavoin myös Europolin tehtäviä ja toimivaltuuksia. Siinä tarkennetaan, että uusiin tehtäviin kuuluu myös operatiivisten toimien koordinointi, organisointi ja toteuttaminen, ja ne sisällytetään tarkistettuun Europol-asetukseen (asetus (EU) 2016/794 – ks. tiivistelmä).

Poikkeukset

Tanskassa ja Irlannissa on käytössä erityisjärjestely. Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla (pöytäkirja N:o 22 – ”osallistumattomuusoikeus”, jonka mukaisesti Tanska voi olla osallistumatta toimintapolitiikkaan). Irlanti osallistuu erityisten toimenpiteiden antamiseen ja soveltamiseen tehtyään päätöksen niihin ”osallistumisesta” (pöytäkirja N:o 21).

Tanskaan ja Irlantiin sovelletaan kahta eri poikkeuslauseketta:

• ”osallistumista” koskeva lauseke joka antaa kummallekin mahdollisuuden osallistua tapauskohtaisesti toimenpiteen hyväksymismenettelyyn tai ottaa käyttöön jo hyväksytyn toimenpiteen. Tämä menettely sitoo niitä samalla tavalla kuin muitakin jäsenvaltioita.
• ”vapauttava” lauseke, joka antaa niille mahdollisuuden olla soveltamatta toimenpiteitä.

TAUSTAA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan EU tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja. Tällä alueella taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus ja toteutetaan samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevia aiheellisia toimenpiteitä.

ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – I osasto – Yhteiset määräykset – 3 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 2 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 17).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – V osasto – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – 1 luku – Yleiset määräykset – 67 artikla (aiemmat EY-sopimuksen 61 artikla ja SEU-sopimuksen 29 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 73).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Pöytäkirja (N:o 21) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 295–297).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Pöytäkirja (N:o 22) Tanskan asemasta (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 298–302).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1–131).

Asetukseen (EU) 2019/1896 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138–183).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, VI osasto – Loppumääräykset, 47 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 41).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – V osasto – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – 4 luku – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – 83 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 31 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 80–81).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53–114).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60–95).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu) (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1–32).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1–9).

Viimeisin päivitys: 15.01.2024