Help Print this page 
Title and reference
Toissijaisuusperiaate

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html ES html CS html DA html DE html EL html EN html FR html IT html HU html NL html PL html PT html RO html FI html SV
Multilingual display
Text

Toissijaisuusperiaate

JOHDANTO

Toissijaisuusperiaatteella on olennainen merkitys Euroopan unionin (EU) toiminnalle, tarkemmin sanoen sen päätöksenteolle. Sen avulla muun muassa ratkaistaan, milloin EU:lla on valtuudet antaa säädöksiä, ja se edistää päätösten tekemistä mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Toissijaisuusperiaatteesta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa. Toissijaisuusperiaatteen ohella EU:n päätöksenteon kannalta keskeisinä periaatteina pidetään myös annetun toimivallan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään lisäksi toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanosta. Lissabonin sopimuksella on vahvistettu toissijaisuusperiaatetta huomattavasti ottamalla käyttöön useita valvontamekanismeja sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

MÄÄRITELMÄ

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on määritellä kaikkein tarkoituksenmukaisin toiminnan taso EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla. Kyseeseen voivat tulla EU:n, kansallisen tai paikallisen tason toimet. Kaikissa tapauksissa EU voi toteuttaa toimia vain, jos se pystyy toimimaan tehokkaammin kuin jäsenvaltiot. Toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa mainitaan kolme perustetta, joilla pyritään vahvistamaan EU:n tasolla toteutettavien toimien aiheellisuus:

  • liittyykö toimiin ylikansallisia näkökohtia, joita jäsenvaltiot eivät itse pysty ratkaisemaan?
  • olisivatko kansalliset toimet tai niiden toteuttamatta jättäminen vastoin perussopimuksen määräyksiä?
  • olisiko EU:n tason toimien toteuttamisesta selvää etua?

Toissijaisuusperiaatteen avulla pyritään myös lähentämään EU:ta ja sen kansalaisia toisiinsa varmistamalla, että kansallisen tason toimia toteutetaan tarpeen mukaan. Toissijaisuusperiaate ei kuitenkaan tarkoita, että toimet on aina toteutettava mahdollisimman lähellä kansalaisia.

TÄYDENTÄVYYS ANNETUN TOIMIVALLAN PERIAATTEEN JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEEN KANSSA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätään unionin ja jäsenvaltioiden välisestä toimivallan jaosta. Siinä mainitaan aluksi annetun toimivallan periaate, jonka mukaan unioni käyttää ainoastaan perussopimuksissa sille annettua toimivaltaa.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ja ovat erottamaton osa annetun toimivallan periaatetta. Ne ratkaisevat, missä määrin EU voi käyttää sille perussopimuksissa annettua toimivaltaa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti keinot, joita EU käyttää perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Näin ollen unioni voi toteuttaa toimia tietyllä politiikanalalla vain, jos

  • se toimii EU:lle perussopimuksissa myönnetyn toimivallan rajoissa (annetun toimivallan periaate)
  • perussopimuksissa määrätyt tavoitteet voidaan EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla saavuttaa parhaiten EU:n tason toimilla (toissijaisuusperiaate)
  • toiminnan sisältö ja muoto eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi (suhteellisuusperiaate).

TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN VALVONTA

Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismien järjestämisestä määrätään toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa. Valvonnan parantamiseksi ja tehostamiseksi tätä pöytäkirjaa on uudistettu Lissabonin sopimuksessa.

Amsterdamin sopimuksessa käyttöön otetussa pöytäkirjassa määrätään jo tietyistä säädösehdotusten laatimiseen liittyvistä velvoitteista. Ennen kuin komissio tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, sen on laadittava vihreä kirja. Vihreissä kirjoissa kuullaan laajalti eri tahoja. Niiden avulla komissio voi hankkia kansallisten ja paikallisten elinten sekä kansalaisyhteiskunnan lausuntoja säädösehdotuksen aiheellisuudesta etenkin toissijaisuusperiaatteen kannalta.

Pöytäkirjassa komissio velvoitetaan lisäksi liittämään kaikkiin esityksiin, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, selvitys, jossa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen näytetään toteen.

Lissabonin sopimuksessa tehdyssä uudistuksessa kansalliset kansanedustuslaitokset otetaan täysipainoisesti mukaan toissijaisuusperiaatteen valvontaan. Kansalliset kansanedustuslaitokset harjoittavat vastaisuudessa kaksinkertaista valvontaa:

  • niillä on oikeus vastustaa säädösehdotuksia niiden laadinnan aikana. Ne voivat myös palauttaa säädösehdotuksen komission käsiteltäväksi, jos se ei niiden mielestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen (ks. tiivistelmä "Kansalliset kansanedustuslaitokset")
  • ne voivat oman jäsenvaltionsa välityksellä riitauttaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen EU:n tuomioistuimessa, jos se ei niiden mielestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Lissabonin sopimuksella myös alueiden komitea otetaan mukaan toissijaisuusperiaatteen valvontaan. Kansallisten parlamenttien tavoin myös alueiden komitea voi riitauttaa EU:n tuomioistuimessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen, joka ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Viimeisin päivitys 04.03.2010

Top