Help Print this page 

Summaries of EU Legislation

Title and reference
EU:n perussopimusten tarkistaminen

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Languages and formats available
Multilingual display
Text

EU:n perussopimusten tarkistaminen

 

TIIVISTELMÄ

Perussopimusten tarkistamismahdollisuus on Euroopan unionin (EU) kannalta välttämätöntä. Sen ansiosta lainsäädännön ja EU:n politiikanalojen puitteet on mahdollista mukauttaa EU:n kohtaamiin uusiin haasteisiin. Lissabonin sopimuksella yksinkertaistetaan tarkistusmenettelyä ja lisätään samalla sen demokraattisuutta.

Tarkistusmenettelyt esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa. Valitusta menettelystä riippumatta EU-maiden on yksimielisesti hyväksyttävä sopimuksen säännösten tarkistaminen.

TAVANOMAINEN TARKISTUSMENETTELY

Tavanomainen tarkistusmenettely koskee perussopimuksiin tehtäviä tärkeimpiä muutoksia, kuten EU:n toimivallan lisäämistä tai vähentämistä. Se toimii seuraavasti:

EU-maan parlamentti, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä neuvostolle perussopimusten muutosehdotuksen. Neuvosto toimittaa ehdotukset Eurooppa-neuvostolle (EU-maiden valtioiden ja hallitusten päämiehet), ja kansallisille parlamenteille ilmoitetaan ehdotetusta menettelystä.

Jos Eurooppa-neuvosto hyväksyy ehdotuksen, kansallisten parlamenttien edustajista, EU-maiden valtioiden ja hallitusten päämiehistä, Euroopan parlamentin ja komission edustajista koostuva valmistelukunta kutsutaan koolle. Se tarkastelee muutosehdotuksia ja hyväksyy päätökset yksimielisesti.

Neuvoston puheenjohtaja kutsuu sitten koolle EU-maiden hallitustenvälisen konferenssin (HVK), joka hyväksyy perussopimusten muutokset yhteisymmärryksessä. Perussopimuksiin tehdyt muutokset tulevat voimaan vasta kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne.

Eurooppa-neuvosto voi myös päättää Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos muutokset eivät ole kovin merkittäviä.

YKSINKERTAISTETTU TARKISTUSMENETTELY

Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön EU:n sisäisiin politiikkoihin ja toimiin (kuten esimerkiksi maatalous ja kalastus, sisämarkkinat, rajavalvonta, talous- ja rahapolitiikka) sovellettava yksinkertaistettu tarkistusmenettely. Tavoitteena on edistää Euroopan yhdentymistä kyseisillä aloilla.

Tällaisen menettelyn ansiosta Eurooppa-valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin koollekutsuminen ei ole välttämätöntä.

Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia, jos tarkistus koskee rahapolitiikan alaa. Perussopimusten muutokset tulevat voimaan vasta, kun kaikki EU-maat ovat ratifioineet ne.

Yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn avulla ei kuitenkaan voida laajentaa EU:n toimivaltaa.

Vuoden 2008 pankkikriisin jälkeen yksinkertaistettua menettelyä käytettiin, kun Euroopan vakausmekanismi hyväksyttiin euroalueen maiden hallitustenvälisellä sopimuksella. Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2011 tekemällä päätöksellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklaan lisättiin kolmas kohta: ”Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, voivat perustaa vakausmekanismin…” mutta ”…mahdollisen pyydetyn rahoitustuen myöntämiselle mekanismin puitteissa asetetaan tiukat ehdot”.

YHDYSKÄYTÄVÄLAUSEKKEET

Toinen yksinkertaistettu tarkistusmenettely on yhdyskäytävälauseke.

Yleinen yhdyskäytävälauseke (TEU 48 artikla 7 kohta) koskee kahta tapausta:

1.

Kun perustamissopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa säädöksen yksimielisellä päätöksellä, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmiställä lukuun ottamatta päätöksiä, jotka koskevat puolustuspolitiikkaa ja päätökset, joilla on sotilaallista merkitystä.

2.

Kun perussopimuksissa määrätään, että säädös annetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan kyseinen säädös annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystänoudattaen.

Molemmissa tapauksissa Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kullakin kansallisella kansanedustuslaitoksella on lisäksi oikeus vastustaa yleisen yhdyskäytävälausekkeen käyttöä ja estää se.

JOUSTOLAUSEKE (SEUT 352 ARTIKLA)

Lausekkeella laajennetaan EU:n toimivaltuuksia, jos tietty toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista. Neuvosto hyväksyy tämän säännöksen mukaiset toimet yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Toimet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista niissä tapauksissa, joissa se ei perussopimusten mukaan ole mahdollista.

Viimeisin päivitys: 17.11.2015

Top