Help Print this page 
Title and reference
Euroopan parlamentti

Summaries of EU legislation: direct access to the main summaries page.
Multilingual display
Text

Euroopan parlamentti

JOHDANTO

Euroopan parlamentti on toimielin, jossa EU:n kansalaiset ovat suoraan edustettuina. Kansalaiset valitsevat viiden vuoden välein parlamentin jäsenet, joita valitaan tietty lukumäärä jokaista jäsenvaltiota kohden.

Euroopan parlamentin toimivaltuuksia on kehitetty EU:n perussopimusten muutosten kautta. Nyt parlamentilla on neuvoston kanssa tasavertainen lainsäädäntövalta useimmilla EU:n toimivalta-alueilla. Se päättää unionin budjetista neuvoston kanssa. Se varmistaa komission poliittisen valvonnan.

KOKOONPANO

Paikkojen jakautuminen parlamentissa jäsenvaltioiden kesken on monitahoinen kysymys, josta on keskusteltu usein sopimusten tarkistusten yhteydessä. Paikkajaon avulla on ennen kaikkea varmistettava, että jäsenvaltioille jaetaan sopiva määrä paikkoja suhteessa niiden väkilukuun. Sen ansiosta parlamentin on pystyttävä harkitsemaan tärkeitä poliittisia kysymyksiä myös asukasmäärältään pienimpien jäsenvaltioiden osalta. Parlamentin jäsenten kokonaismäärä ei myöskään saa ylittää tiettyä enimmäismäärää, jotta se ei haittaisi parlamentin tehokasta työskentelyä.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan paikkajaosta ei enää määrätä perussopimuksissa. Tästedes parlamentti laatii paikkajakoa koskevan ehdotuksen, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti.

Sopimuksessa määritetään perussäännöt parlamentin kokoonpanolle:

  • Parlamentissa on enintään 751 jäsentä puhemies mukaan luettuna.
  • Jäsenvaltion edustajien vähimmäismääräksi vahvistetaan 6.
  • Jäsenvaltion edustajien enimmäismäärä on 96.
  • Paikkajako perustuu alenevan suhteellisuuden periaatteeseen. Toisin sanoen mitä suurempi on jäsenvaltion väkiluku, sitä suurempi on niiden asukkaiden määrä, jota sen jäsenet edustavat.

Kroatian liityttyä unioniin heinäkuussa 2013 Euroopan parlamentin jäsenten lukumäärä oli tilapäisesti 766. Toukokuussa 2014 järjestettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen lukumääräksi tuli jälleen 751, kun 12 valtiota menetti yhden paikan (Romania, Kreikka, Belgia, Portugali, Tšekin tasavalta, Unkari, Itävalta, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Liettua ja Latvia) ja Saksa menetti kolme paikkaa.

TOIMIVALTA

Lissabonin sopimuksella vahvistettiin Euroopan unionin demokraattista luonnetta laajentamalla Euroopan parlamentin valtaoikeuksia. Yhteispäätösmenettelystä, jossa parlamentti on tasa-arvoinen neuvoston kanssa, käytetään nimitystä tavanomainen lainsäätämismenettely. Yli 40 uudella toimialueella käytetään tavanomaista lainsäätämismenettelyä, mukaan lukien maatalous, energiavarmuus, maahanmuutto, oikeusasiat, sisäiset asiat, terveydenhuolto ja rakennerahastot (ks. lainsäätämismenettelyjä koskeva asiakirja). Parlamentti osallistuu myös säädöksiin, jotka on hyväksytty erityisten lainsäätämismenettelyjen alalla, antamalla mielipiteensä (kuulemismenettely) tai hyväksyntänsä (hyväksymismenettely).

Kansainvälisellä tasolla parlamentin hyväksyntää tarvitaan useisiin erilaisiin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa solmittaviin sopimuksiin, kuten assosiaatiosopimukset tai sopimukset alueilla, joihin sovelletaan tavanomaista lainsäätämismenettelyä (esimerkiksi kaupalliset sopimukset). Sille on lisäksi ilmoitettava kaikista muun tyyppisistä kansainvälisistä sopimuksista ja sitä on kuultava niistä.

Parlamentin budjettivaltaa vahvistettiin Lissabonin sopimuksella. Sillä on tasa-arvoinen asema neuvoston kanssa koko EU:n vuotuisen talousarvion eikä pelkästään ei-pakollisten menojen hyväksymismenettelyssä. Ennen Lissabonin sopimuksen astumista voimaan parlamentilla ei ollut päätäntävaltaa pakollisissa menoissa, etenkään maanviljelyn tai kansainvälisten sopimusten osalta (noin 45 prosenttia unionin koko budjetista), joihin voitiin ainoastaan ehdottaa muutoksia. Menettelyä on yksinkertaistettu: siihen kuuluu vain yksi käsittely parlamentissa ja neuvostossa, minkä jälkeen turvaudutaan tarvittaessa sovittelukomiteaan (314 artikla sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta).

Parlamentin valtuuksia on myös lisätty Euroopan komission poliittisen valvonnan osalta. Puheenjohtaja valitaan Euroopan neuvoston ehdotuksen jälkeen. Euroopan parlamenttivaalien tulokset on otettava huomioon. Komission virkaanastuminen kokonaisuudessaan riippuu siten parlamentin hyväksynnästä. Tähän hyväksyntään kuuluu myös unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, joka on samanaikaisesti Euroopan komission varapuheenjohtaja, nimeäminen. SEUT-sopimuksen 234 artiklan mukaisesti EU:n parlamentti voi myös pakottaa komission eroamaan äänestämällä sitä koskevasta epäluottamuslauseesta.

Myös parlamentin vastuu EU:n perustamissopimusten muuttamisesta kasvaa. Sillä on aloiteoikeus ja se voi esittää ehdotuksen perussopimusten muuttamiseksi. Se osallistuu valmistelukuntaan, joka käsittelee perussopimusten tavanomaisessa tarkistusmenettelyssä esitettyjä ehdotuksia, ja sen kuuleminen on välttämätöntä perussopimusten muuttamiseksi yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

-

Artiklat

Aihe

EU-sopimus

14

Parlamentin asema ja kokoonpano

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

223-234

Euroopan parlamentin toiminta

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

2013/312/EU: Euroopan neuvoston päätös, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan parlamentin kokoonpanosta [EUVL L 181, 29.6.2013].

Viimeisin päivitys 08.05.2014

Top