Serbian Eurooppa-kumppanuus, mukaan luettuna Kosovo

Serbian, mukaan luettuna Kosovo siten kuin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244 on määritelty, kanssa solmittu Eurooppa-kumppanuus on vakautus- ja assosiaatioprosessin väline, jonka kautta maan viranomaisille osoitetaan mukautetusti lisätukea, jotta Länsi-Balkanin maiden tavoite Euroopan unionin jäsenyydestä voisi toteutua. Kumppanuuden tavoitteena on määritellä ensisijaiset alat, joilla uudistuksia ja muita toimia tarvitaan, ja siinä korostetaan erityisesti maan lainsäädännön lähentämistä yhteisön lainsäädäntöön. Se toimii myös yhteisön rahastoista maksettavan rahoitustuen viitekehyksenä.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2008/213/EY, tehty 18 päivänä helmikuuta 2008, Serbian, mukaan luettuna Kosovo siten kuin 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244 on määritelty, Eurooppa-kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista sekä päätöksen 2006/56/EY kumoamisesta.

TIIVISTELMÄ

Serbian, mukaan luettuna Kosovo siten kuin 10. kesäkuuta 1999 annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien [EN] turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244 on määritelty, Eurooppa-kumppanuus on tärkein väline, jonka avulla paikallisia viranomaisia tuetaan niiden pyrkiessä viemään maata kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Tavoite vahvistettiin Zagrebissa vuonna 2000 pidetyssä huippukokouksessa [EN] ja uudelleen Thessalonikin huippukokouksessa vuonna 2003 [EN].

Eurooppa-kumppanuus on vakautus- ja assosiaatioprosessin väline, joka otettiin käyttöön Länsi-Balkanin maita varten Thessalonikin toimintasuunnitelmassa vuonna 2003 [EN]. Toimintasuunnitelmassa prosessiin liitettiin tämä uusi, ehdokasmaiden liittymiskumppanuuksien pohjalta kehitelty väline, jotta asianomaisia maita voitaisiin tukea vielä enemmän tiellä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-kumppanuuksien oikeusperustana on asetus (EY) N:o 533/2004.

TAVOITE

Eurooppa-kumppanuuden avulla pyritään niveltämään yleiseen viitekehykseen

• ensisijaiset toiminta-alat, joilla tarvitaan uudistuksia ja muita toimia. Toiminta-alat määritellään asianomaisen maan tarpeiden mukaan, ja niihin kuuluu myös asianomaisen lainsäädännön täytäntöönpano;
• rahoitustuen suuntaviivat ensisijaisilla aloilla toteutettavia toimenpiteitä varten;
• kumppanuuden toteuttamisen periaatteet ja ehdot.

Euroopan unionin neuvosto vahvistaa Eurooppa-kumppanuuden sekä siihen myöhemmin tehtävät mukautukset määräenemmistöllä komission ehdotuksen pohjalta.

Nyt kyseessä oleva kumppanuus saattaa ajan tasalle vuonna 2006 vahvistetun kumppanuuden. Eurooppa-kumppanuudet ovat joustavia välineitä, ja ne kehittyvät edunsaajamaissa tapahtuvan edistymisen myötä. Niissä painotetaan komission suorittamien arviointien pohjalta toimia, joita vielä on toteutettava muilla aloilla.

Jotta Serbia voisi saavuttaa Eurooppa-kumppanuudessa määritellyt tavoitteet, sen on hyväksyttävä toimintasuunnitelma, jossa se esittää keinot ja aikataulun kumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kosovolle toimivaltaiset viranomaiset laativat yhteisesti erillisen suunnitelman.

Kumppanuuden täytäntöönpanon seuranta tapahtuu vakautus- ja assosiaatioprosessin ja sen mekanismien yhteydessä, erityisesti komission vuosittain antamalla kertomuksella.

ENSISIJAISET TAVOITTEET

Eurooppa-kumppanuudessa vahvistetaan realistiset ensisijaiset tavoitteet. Siinä erotetaan toisistaan lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet, jotka voidaan toteuttaa vuoden tai kahden vuoden kuluessa, ja keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet, jotka voidaan toteuttaa kolmen tai neljän vuoden kuluessa.

Ensisijaiset tavoitteet perustuvat pääasiassa siihen, kuinka Serbia kykenee

• täyttämään arviointiperusteet [EN], jotka vahvistettiin Kööpenhaminassa vuonna 1993;
• täyttämään edellytykset vakautus- ja assosiaatioprosessin toteuttamiselle (neuvoston päätelmät 27. huhtikuuta 1997 sekä 21. ja 22. kesäkuuta 1999);
• noudattamaan vuonna 2000 annettua Zagrebin julistusta;
• noudattamaan vuonna 2003 vahvistettua Thessalonikin toimintasuunnitelmaa.

Serbian osalta lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet luokitellaan seuraavasti:

• Keskeiset ensisijaiset tavoitteet ovat lyhyen aikavälin tavoitteita. Ne koskevat vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa ja väliaikaisessa sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden noudattamista, entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen kanssa tehtävää täysipainoista yhteistyötä, Kosovoa koskeviin kysymyksiin liittyvää rakentavaa yhteistyötä, perustuslaillisten säännösten täytäntöönpanoa eurooppalaisten normien mukaisesti, virallisia elimiä ja julkishallintoa (julkishallinnon uudistus, Eurooppaan yhdentymisen rakenteet, toimintapolitiikkojen yhteensovittaminen), oikeusjärjestelmän uudistusta, korruption torjuntaa sekä yksityistämisprosessin saattamista päätökseen.
• Poliittiset arviointiperusteet koskevat demokratiaa ja oikeusvaltiota (perustuslaki, parlamentti, julkishallinto, turvallisuusjoukkojen siviilivalvonta, oikeusjärjestelmä, korruption torjunta, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet, kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset oikeudet, vähemmistöjen oikeudet ja suojelu). Ne koskevat myös alueellisia kysymyksiä ja kansainvälisiä velvoitteita (Daytonin sopimusten noudattaminen, alueellisen yhteistyön, sovinnon ja hyvien naapuruussuhteiden vahvistaminen, sopimusten teko naapurimaiden kanssa rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi, rajoihin sekä pakolaisten paluuseen ja kotouttamiseen liittyvien kysymysten selvittäminen sekä Sarajevon julistuksen täytäntöönpano).
• Taloudelliset arviointiperusteet koskevat vakaan ja elinkelpoisen finanssipolitiikan toteuttamista, julkisen varainhoidon uudistusta, vakaata rahapolitiikkaa, konkurssimenettelyjen parantamista, viimeisten säänneltyjen hintojen vapauttamista, varainhoidon valvonnan tehostamista, eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmien uudistusta, vakuutusalan rakenneuudistusta ja yksityistämistä, harmaan talouden sääntelyä, vakaiden ja elinkykyisten maa- ja kiinteistömarkkinoiden kehittämistä, työllisyyden edistämistä (koulutus, rakenteellisen jäykkyyden vähentäminen sekä koulutusjärjestelmän ja yritysten toimintaympäristön parantaminen), yksityistämistä ja kilpailupolitiikan lujittamista.
• Eurooppalaiset normit, jotka kattavat sisämarkkinoita, eri alojen politiikkoja sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aluetta koskevat yhteisön säännöstön osat. Edellä mainituilla aloilla Serbian olisi ensin yhdenmukaistettava lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa ja pantava se sitten täytäntöön.

Kosovoa koskevat lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1244 [FR], ja tavoitteena on luoda turvallinen, demokraattinen ja monietninen Kosovo. Tavoitteet luokitellaan seuraavasti:

• Lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet. Ne liittyvät oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, ihmisoikeuksien ja uskonnon vapauden kunnioittamiseen ja vähemmistöjen suojeluun; demokraattisesti toteutettuun hallintoon ja julkisten palvelujen järjestämiseen; vastuullisen ja avoimen julkishallinnon luomiseen; paikallisen itsehallinnon uudistuksen jatkamiseen sekä hallinnollisten valmiuksien parantamiseen. Tavoitteena on luoda sovinnollinen, suvaitseva ja etnisten ryhmien välistä vuorovaikutusta ja kestävää moniarvoisuutta edistävä ilmapiiri, joka helpottaisi kotiseudultaan lähtemään joutuneiden paluuta. Lisäksi pyritään saamaan aikaan yhteistyötä Serbiaan liittyvissä kysymyksissä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen sekä kansainvälistä/EU:n operaatiota valmistelevien suunnitteluryhmien kanssa. Korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjuntaa on jatkettava. Tavoitteena on myös luoda syrjimätön yhteiskunta, johon integroidaan myös erityisen heikossa asemassa olevat väestöryhmät, sekä lujittaa omistusoikeuksia, oikeudellista toimintakehystä ja oikeutta tuomioistuinmenettelyyn.
• Poliittiset arviointiperusteet koskevat demokratiaa ja oikeusvaltiota (väliaikaisen itsehallinnon toimielimet, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja korruption torjunta, parlamentti ja vaalit, julkishallinto, oikeusjärjestelmä, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet ja suojelu, kulttuuriset oikeudet). Ne koskevat myös alueellisia kysymyksiä ja kansainvälisiä velvoitteita (alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden vahvistaminen, Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA-sopimus) täytäntöönpano ja osallistuminen kaikkiin asiaa koskeviin alueellisiin aloitteisiin).
• Taloudelliset arviointiperusteet liittyvät seuraaviin aiheisiin: vakaan finanssipolitiikan harjoittaminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen painottuvan sosiaalipolitiikan elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä, julkisten yritysten laskutusasteen parantaminen, hallintotapa sekä opetuksen laatu ja määrä, yksityistäminen ja rakenneuudistus, julkisten yritysten taloudellinen suorituskyky, virallisten työmarkkinoiden perustaminen, omistusoikeuden, oikeusvaltion ja tuomioistuinkäsittelyn saamista koskevan oikeuden lujittaminen, aktiivisen työmarkkinapolitiikan toteuttaminen sekä vientikapasiteetin kasvattaminen.
• Eurooppalaiset normit, jotka kattavat sisämarkkinoita, eri alojen politiikkoja sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aluetta koskevat yhteisön säännöstön osat. Edellä mainituilla aloilla Kosovon on ensin yhdenmukaistettava lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa ja pantava se sitten täytäntöön. Lisäksi sen on kehitettävä ja vahvistettava hallinnollisia valmiuksiaan, jotta se voisi varmistaa, että toimintapolitiikat ja lainsäädäntö vastaavat EU:n määräyksiä, ja panna ne täytäntöön.

Tämän kumppanuuden puitteissa määritellyt ensisijaiset tavoitteet ovat perustana myös komission tulevissa arvioinneissa.

RAHOITUSKEHYS

Serbia, mukaan luettuna Kosovo sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244, saa kaudella 2007–2013 tukea liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA). Eurooppa-kumppanuus on viiteasiakirja, jossa määriteltyjen varat kohdennetaan sen ensisijaisten tavoitteiden mukaan määritellyille aloille. Rahoitusavun varsinaisena oikeusperustana ovat kuitenkin ohjelma-asiakirjat.

Monivuotisen ohjeellisen rahoituskehyksen (MIFF) 2009–2011 (mukaan luettuna vuodet 2007 ja 2008) soveltamisaikana Serbialle myönnetään tukea 976,8 miljoonaa euroa ja Kosovolle 395,1 miljoonaa euroa. Rahoituskehys korvaa CARDS-ohjelman (2000–2006), jonka aikana Serbialle ja Kosovolle, Montenegro mukaan luettuna, maksettiin rahoitusapua 2 559,8 miljoonaa euroa.

Yhteisön avun edellytyksenä on, että avunsaajamaat noudattavat perusperiaatteita, jotka säätelevät niiden suhteita EU:hun. Erityisen tärkeää on, että ne todella toteuttavat uudistuksia. Eurooppa-kumppanuuden mukaan on olennaista, että maa täyttää Kööpenhaminassa vahvistetut arviointiperusteet, saavuttaa kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet ja täyttää neuvoston 29. huhtikuuta 1997 antamissa päätelmissä määritellyt edellytykset. Muussa tapauksessa neuvosto voi lakkauttaa rahoitusavun.

Kosovo sai vuonna 2006 lisäksi avustuksena poikkeuksellista rahoitusapua julkisen talouden sekä taloudellisen tilanteen ja rahoitusaseman vahvistamiseksi, sillä Kosovo ei nykyisellään voi liittyä kansainvälisiin rahoituslaitoksiin eikä saada tukea lainojen muodossa. Kyseisellä rahoitusavulla, joka on alun perin suunniteltu kaksivuotiseksi ja jota ei vielä ole maksettu, halutaan myös auttaa Kosovoa kestävän veropolitiikan kehittämisessä.

Serbia ja Kosovo saavat lisäksi rahoitusta Euroopan investointipankilta (EIP) [EN] Kaakkois-Euroopassa sijaitseville naapurimaille tarkoitettujen ulkoisten lainojen puitteissa. EIP myöntää rahoituksen avustuksina ja lainoina. Vaikka Kosovo allekirjoitti EIP:n kanssa puitesopimuksen vuonna 2005, se ei ole vielä saanut EIP:ltä rahoitusta.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 5. maaliskuuta 2008: Länsi-Balkan – lähemmäksi EU-jäsenyyttä [KOM(2008) 127 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]

Komission tiedonanto, annettu 27. tammikuuta 2006: Länsi-Balkanin maat matkalla kohti EU:ta: vakauden varmistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen [KOM(2006) 27 – ei julkaistu EUVL:ssä]

RAHOITUSAPU

Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä [EUVL L 210, 31.7.2006]

Liittymistä valmistelevan tukivälineen monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys:

• 2008–2010 [KOM(2006) 672 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]
• 2009–2011 [KOM(2007) 689 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]

Serbian [EN] ja Kosovon [EN] monivuotiset ohjeelliset suunnitteluasiakirjat

Neuvoston päätös 2006/880/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2006, yhteisön poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Kosovolle [EUVL L 339, 6.12.2006]

ARVIOINTI

Serbia

Komission kertomus, annettu 6. marraskuuta 2007 [KOM(2007) 663 lopullinen – SEK(2007) 1435, ei julkaistu EUVL:ssä]Komission kertomus, annettu 8. marraskuuta 2006 – Serbia [KOM(2006) 649 lopullinen – SEK(2006) 1389, ei julkaistu EUVL:ssä]

Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244)

Komission kertomus, annettu 6. marraskuuta 2007 [KOM(2007) 663 lopullinen – SEK(2007) 1433, ei julkaistu EUVL:ssä]

Komission kertomus, annettu 8. marraskuuta 2006 – Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244) [KOM(2006) 649 lopullinen – SEK(2006) 1386, ei julkaistu EUVL:ssä].

See also

Edellisten vuosien kertomuksiin voi tutustua Euroopan komission laajentumisasioiden pääosaston internet-sivustolla

Viimeisin päivitys 21.05.2008