luoda perusta poliittiselle vuoropuhelulle,
tukea valtioiden pyrkimyksiä demokratiansa vahvistamiseksi ja talouksiensa kehittämiseksi,
edistää maiden siirtymistä kohti markkinataloutta,
tukea kauppavaihtoa ja investointeja.

Kumppanuuksien tarkoituksena on luoda perusta yhteistyölle myös lainsäädännön, talouden, sosiaaliasioiden, rahoituksen, siviilitarkoituksiin suunnatun tieteen, tekniikan ja kulttuurin aloilla.

Päätöksillä tehdään sopimukset EU:n puolesta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU on tehnyt kahdeksan kumppanuus- ja yhteistyösopimusta tai tehostettua kumppanuussopimusta muiden kuin EU-maiden kanssa: Armenian, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Kirgisian (Kirgisian tasavalta), Venäjän, Uzbekistanin ja Turkmenistanin kanssa.

Euroopan parlamentin on vielä ratifioitava Turkmenistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus, ja sopimuspuolien välisiin suhteisiin sovelletaan osittain väliaikaista sopimusta ja osittain EU:n ja entisen Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välistä vuoden 1990 sopimusta.

Kazakstanin kanssa tehdyllä tehostetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella päivitetään ja korvataan aiempi kumppanuus- ja yhteistyösopimus.
Armenian kanssa tehtyä kokonaisvaltaista ja tehostettua kumppanuussopimusta sovelletaan parhaillaan väliaikaisesti. Sillä päivitetään ja korvataan sen voimaan tullessa aiempi kumppanuus- ja yhteistyösopimus.
Monet näistä maista ovat EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia kumppaneita, ja sopimukset tarjoavat perustan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanolle.
Venäjän kanssa solmitun sopimuksen tavoitteena on lisäksi luoda tarvittavat olosuhteet vapaakauppa-alueen perustamiseksi tulevaisuudessa.

Pääpiirteet

Kukin näistä sopimuksista sisältää erityisiä ehtoja, joissa otetaan huomioon kahden sopimuspuolen kahdenväliset tavoitteet. Monilla niistä on kuitenkin yhteisiä piirteitä ja samanlaisia muotoja, joista esitetään seuraavassa esimerkkejä.

Yleiset periaatteet: demokratian, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Myös markkinatalouden edistäminen kuuluu kaikkien sopimusten tavoitteisiin. Monia muita periaatteita esitetään sopimuksissa keskeisinä, kuten:
- oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallinto,
- korruption ja rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin eri muotojen torjunta,
- kestävän kehityksen edistäminen ja
- tehokas monenvälisyys.
Kahdenvälisen poliittisen vuoropuhelun perustaminen: pyritään lisäämään yksimielisyyttä yhteistä etua koskevista kansainvälisistä kysymyksistä sekä tekemään yhteistyötä vakauden, turvallisuuden sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi.
- Vuoropuhelu tapahtuu ministeritasolla (yhteistyöneuvosto tai kumppanuusneuvosto), parlamentaarisella tasolla (parlamentaarinen neuvosto) julkishallinnon johtotasolla sekä diplomaattisten kanavien ja asiantuntijatapaamisten kautta.
- Venäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätään myös presidenttitason vuoropuhelusta.
Oikeusasiat, vapaus ja turvallisuus: ensisijaisia tavoitteita voivat olla:
- oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen ja instituutioiden vahvistaminen kaikilla tasoilla sekä hallinnossa yleensä että erityisesti lainvalvonnassa ja oikeudenkäytössä;
- vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen maahanmuuton, turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla;
- järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjuminen.
Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet: EU ja kyseinen maa myöntävät toisilleen suosituimmuuskohtelun. Ne sopivat myös tavaroiden vapaasta kuljetuksesta niiden alueen kautta tai läpi.
- Tilapäisesti hyväksyttyjen kauppatavaroiden tapauksessa kumpikin osapuoli myöntää toiselle vapautuksen tuontimaksuista ja -tulleista.
- Osapuolten välille ei voida asettaa määrällisiä tuontirajoituksia, ja kauppatavarat vaihdetaan markkinahinnoin.
- Määräyksiin kuuluu myös ehtoja, jotka koskevat muun muassa työllisyyttä, yritysten perustamista, hoitamista ja toimintaa, palveluiden rajat ylittävää tarjoamista, juoksevia maksuja ja pääomaa.
Henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelu.
Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö: voi kattaa lukuisilla eri aloilla tehtävän yhteistyön, joka perustuu asteittaiseen yhdenmukaistamiseen EU:n säädösten ja käytäntöjen sekä tarvittaessa kansainvälisten normien ja standardien kanssa. Aloja voivat olla:
- maatalous ja elintarvikeala,
- energia,
- makrotaloudellinen yhteistyö,
- julkisen talouden hoito,
- verotus,
- matkailu,
- ympäristö,
- teollisuus- ja yrityspolitiikka,
- työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteistyö,
- yhteistyö kansalaisyhteiskunnan alalla,
- rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö.
Kulttuurialan yhteistyö.
Rahoitusyhteistyö.

VOIMAANTULO

Kazakstanin kanssa tehty tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2020.

Armenian kanssa tehtyä kokonaisvaltaista ja tehostettua kumppanuussopimusta on sovellettu ennen sen ratifioimista väliaikaisesti 1. kesäkuuta 2018 alkaen.
Tadžikistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2010.
Uzbekistanin, Azerbaidžanin ja Kirgisian kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset tulivat voimaan 1. heinäkuuta 1999.
Venäjän kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 1997.

TAUSTAA

Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ovat yleensä aluksi voimassa kymmenen vuotta; voimassaolo kuitenkin jatkuu ilman eri toimenpiteitä vuoden kerrallaan, jollei jompikumpi osapuoli vastusta sitä.
Lisätietoja:
- Neuvottelut ja sopimukset (Euroopan komissio).

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välinen kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus (EUVL L 23, 26.1.2018, s. 4–466)

Neuvoston päätös (EU) 2018/104, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 23, 26.1.2018, s. 1–3)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadžikistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus kumppanuuden perustamisesta (EUVL L 350, 29.12.2009, s. 3–51)

Neuvoston ja komission päätös 2009/989/EY, Euratom, tehty 17 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadžikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustavan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä (EUVL L 350, 29.12.2009, s. 1–2)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus kumppanuuden perustamisesta (EYVL L 229, 31.8.1999, s. 3–52)

Neuvoston ja komission päätös 1999/593/EY, EHTY, Euratom, tehty 31 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistan tasavallan välistä kumppanuutta koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä (EYVL L 229, 31.8.1999, s. 1–2)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimus (EYVL L 246, 17.9.1999, s. 3–51)

Neuvoston ja komission päätös 99/614/EY, EHTY, Euratom, tehty 31 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä (EYVL L 246, 17.9.1999, s. 1–2)

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan kesken (EYVL L 196, 28.7.1999, s. 48–89)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston ja komission päätös 1999/491/EY, EHTY, Euratom, tehty 12 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä (EYVL L 196, 28.7.1999, s. 46–47)

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (EUVL L 29, 4.2.2016, s. 3–150)

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken (EYVL L 327, 28.11.1997, s. 3–69)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston ja komission päätös 97/800/EHTY, EY, Euratom, tehty 30 päivänä lokakuuta 1997, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä (EYVL L 327, 28.11.1997, s. 1–2)

Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välinen kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskeva sopimus (EYVL L 68, 15.3.1990, s. 3–17)

Neuvoston päätös 90/116/ETY, tehty 26 päivänä helmikuuta 1990, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välisen kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan talousyhteisön puolesta (EYVL L 68, 15.3.1990, s. 1)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ilmoitus Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 122, 17.5.2018, s. 1)

Ilmoitus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadžikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustavan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulopäivästä (EUVL L 350, 29.12.2009, s. 57)

Ilmoitus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulosta (EYVL L 261, 7.10.1999, s. 41)

Ilmoitus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulosta (EYVL L 248, 21.9.1999, s. 35)

Ilmoitus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulosta (EYVL L 248, 21.9.1999, s. 36)

Ilmoitus Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulosta (EUVL L 51, 25.2.2020, s. 2)

Viimeisin päivitys: 12.06.2020

Top