Valtiosta riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa suoritettava rahoitus

Vahvistetaan hallintoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt toimille, joita Euroopan yhteisö rahoittaa yhdessä eurooppalaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa kehitysmaita koskevilla aloilla. Asetus kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta korvaa tämän asetuksen 1. tammikuuta 2007.

SÄÄDÖS

Kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavien toimien yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta 17. heinäkuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1658/98.

TIIVISTELMÄ

1. Taustaa

Valtiosta riippumattomilla järjestöillä on kansalaisyhteiskunnan toimijoina yhä tärkeämpi rooli kehitysmaissa toteutettavien tukitoimien täytäntöönpanossa. Euroopan yhteisö on jo vuosia sitten tunnustanut niiden olevan ratkaisevassa, etuoikeutetussa asemassa ja korostanut niiden itsenäisyyden ja riippumattomuuden merkitystä.

2. Rahoitettavat toimet

Yhteisön varoista rahoitetaan kolmentyyppisiä toimia:

• paikan päällä toteutettavia toimiaToimet toteutetaan valtiosta riippumattomien järjestöjen ja niiden kehitysmaissa olevien kumppaneiden aloitteesta kehitysmaissa. Toimien ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden torjunta, ja ne koskevat erityisesti maaseudun ja kaupunkien paikallista kehittämistä sosiaalisella ja taloudellisella alalla, inhimillisten voimavarojen kehittämistä etenkin koulutustoimin sekä kehitysmaissa olevien paikallisten kumppanien hallintojärjestelmien tukemista.
• Euroopan yleiseen mielipiteeseen kohdistuvaa valistus- ja tiedotustoimintaa kehitysmaiden ongelmista sekä näiden maiden ja teollisuusmaiden välisiä suhteita koskevista ongelmistaToiminnassa korostetaan erityisesti jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden keskinäistä riippuvuutta, rohkaistaan valtiosta riippumattomien järjestöjen välistä yhteistoimintaa ja mahdollistetaan kehitysmaissa olevien kumppanien aktiivinen osallistuminen.
• toimia jäsenvaltioissa olevien valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yhteisön toimielinten välisen yhteistyön ja yhteensovittamisen lujittamiseksiToimilla tuetaan asianmukaisten tietojenvaihto- ja tiedotusverkostojen kehittämistä.

Yhteisön rahoitusosuutta saavien hankkeiden on oltava vaikutukseltaan jatkuvia ja selkeästi määriteltyjä. Tavoitteiden toteutumista on seurattava indikaattorien avulla, ja hankkeiden on oltava johdonmukaisia muiden alalla toteutettavien toimien kanssa.

3. Yhteistyökumppanit

Yhteistyökumppaneiden, jotka voivat saada asetuksen mukaista yhteistä rahoitusta, on täytettävä tietyt edellytykset. Niiden on oltava riippumattomia, voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, niillä on oltava toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa ja niiden rahoituksesta suurimman osan on oltava eurooppalaista alkuperää. Lisäedellytyksiä ovat kokemus ja alan tuntemus, yleishallinnon ja taloushallinnon valmiudet, valmius toimien tukemiseen sekä kehitysmaissa oleviin kumppaneihin luotujen yhteyksien luonne.

4. Rahoitusta koskevat määräykset

Yhteisön rahoitusosuus annetaan avustuksina, joita ei peritä takaisin. Rahoitussopimuksessa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännöksiä. Sopimukseen voidaan myös sisällyttää määräys, jonka mukaan komissio ja/tai tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa paikan päällä tarkastuksia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Yhteisön tuki annetaan joko ulkomaan valuuttana tai kansallisena valuuttana. Tukea voidaan käyttää investointikustannuksiin, investointeihin liittyviin toimintakustannuksiin tai kaikkiin yhdessä rahoitetun toiminnan asianmukaiseen toteuttamiseen tarvittaviin menoihin, joihin kuuluvat myös valtiosta riippumattomien järjestöjen hallinnolliset menot.

Valtiosta riippumattomien järjestöjen on rohkaistava kehitysmaissa olevia kumppaneita osallistumaan toimintaan mahdollisuuksiensa mukaan rahoitusosuudella tai tavaroiden ja palvelujen tuottajina.

Yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista tai 75 prosenttia rahoitusosuuksien kokonaismäärästä poikkeuksellisia tapauksia lukuun ottamatta, jolloin yhteisön rahoitusosuus voi olla enintään 85 prosenttia.

Yli kahden miljoonan euron suuruista yhteisön rahoitusosuutta koskevista päätöksistä pyydetään lausunto komissiota avustavalta jäsenvaltioiden komitealta.

5. Komission tehtävä

Komissio vastaa yhteisesti rahoitettavien toimien ohjauksesta, päättämisestä ja hallinnosta sekä arvioinnista. Komissiota avustaa joissakin tehtävissä jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea, jonka puheenjohtajana on komissio.

Valtiosta riippumattomien järjestöjen tekemien ehdotusten tukemista koskeva päätös tehdään yleensä kuuden kuukauden kuluessa.

Joka kolmas kuukausi komissio ilmoittaa jäsenvaltioille hyväksytyistä yhteisesti rahoitettavista hankkeista ja ohjelmista mainiten niiden kokonaisrahoituksen määrän, niiden luonteen jne.

6. Vuosikertomus ja arviointi

Komissio antaa kunkin varainhoitovuoden päätyttyä Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen. Siinä kerrotaan tuen saajina olevista valtiosta riippumattomista järjestöistä ja rahoitetuista toimista ja annetaan arvio asetuksen täytäntöönpanosta kyseisen varainhoitovuoden aikana sekä yleiset suuntaviivat seuraavaa vuotta varten. Komitea antaa lausuntonsa suuntaviivoista.

Yhteisesti rahoittavia toimia arvioidaan säännöllisesti.

Komissio antaa kolme vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen parlamentille ja neuvostolle kokonaisarvion yhteisön tämän asetuksen perusteella rahoittamista toimista ja tekee ehdotuksia tämän asetuksen tulevaisuudesta. Tällainen arvio tehtiin vuonna 2000, ja eri osapuolten välillä käydään parhaillaan keskustelua.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006 , annettu 18. joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta, [EUVL L 378, 27.12.2006]

Asetuksella kumotaan asetus (EY) N:o 1658/98.

Viimeisin päivitys 12.09.2007