eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille

Digitaaliseen tietotalouteen siirtymisen katsotaan lisäävän voimakkaasti kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista. Sen myötä on niin ikään mahdollista parantaa kansalaisten elämänlaatua ja ympäristöä. Tällaisen "kaikille avoimen tietoyhteiskunnan" luomiseksi komissio käynnisti vuonna 1999 eEurope-aloitteen - kunnianhimoisen ohjelman, jonka tavoitteena on tietotekniikan levittäminen mahdollisimman laajalle.

SÄÄDÖS

eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille - Tiedonanto 8. joulukuuta 1999 - Komission aloite Eurooppa-neuvoston ylimääräiselle kokoukselle Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 [KOM(1999) 687 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

YHTEENVETO

eEurope on poliittinen aloite, jolla pyritään varmistamaan, että Euroopan unioni hyötyy täysimittaisesti tietoyhteiskunnan mukanaan tuomista muutoksista.

EU:n tasolla on toimittu usealla saralla tietoyhteiskunnan edistämiseksi: telealan vapautumista kilpailulle on edistetty, sähköiselle kaupalle on luotu selkeät oikeudelliset puitteet ja alan yritys- ja T&K-toimintaa on tuettu.

Teknologia ja markkinat muuttuvat nykyään kuitenkin hyvin nopeasti. Joitakin poliittisia periaatteita onkin pyrittävä edistämään nykyistä aikataulua nopeammin, ja siksi eEurope-aloite on tehtävä jo nyt.

Aloitteen tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat:

• tuodaan jokainen kansalainen, koti ja koulu, jokainen yritys ja hallintoelin verkkoympäristöön ja digitaalikaudelle
• luodaan Eurooppaan digitaalista osaamista tukemalla yrityskulttuuria, jossa ollaan valmiita rahoittamaan ja kehittämään uusia ideoita
• varmistetaan, että muutosprosessi kokonaisuutena on yhteiskunnallisesti syrjimätön, lisää kuluttajien luottamusta ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin, komissio ehdotti kymmentä seuraavaa painopistealuetta, jotka komissio, jäsenvaltiot, yritykset ja Euroopan kansalaiset toteuttavat yhteistyössä.

Euroopan nuoriso digitaaliaikaan

5. Tietoteknisten apuvälineiden käytöstä on tultava yksi kaikkien eurooppalaisten nuorten perustaidoista. Kouluissa on oltava mahdollisuus Internetin ja multimedia-aineiston käyttöön, ja opetuksen on siirryttävä digitaaliaikaan.

Jäsenvaltioiden olisi taattava, että vuoden 2001 loppuun mennessä kaikilla kouluilla on pääsy Internetiin ja multimediatiedon lähteille, ja vuoden 2003 loppuun mennessä kaikilla oppilailla tulisi koulunsa päättäessään olla "digitaalinen lukutaito".

Halvemmat Internet-yhteydet

6. Kilpailua on lisättävä, jotta saadaan hinnat alenemaan ja voidaan laajentaa tarjontaa kuluttajille. Tietoliikenteen infrastruktuurien ja telepalvelumarkkinoiden vapauttamisesta huolimatta vakiintuneilla operaattoreilla on yleensä vielä määräävä asema varsinkin tilaajayhteyksien (es de en fr) markkinoilla. Nämä esteet (joita käsiteltiin vuoden 1999 viestintäalan uudelleentarkastelussa) on poistettava mahdollisimman pian, jotta kuluttajat saisivat enemmän valinnanmahdollisuuksia ja nopean Internet-yhteyden kilpailukykyiseen hintaan.

Vuoden 2000 loppuun mennessä vakiintuneiden operaattorien olisi eriytettävä tilaajayhteydet syrjimättömin ehdoin, jotta kaikki operaattorit voisivat päästä markkinoille. Vuoden 2001 loppuun mennessä multimediaa välittäville langattomille järjestelmille olisi varattava tarvittavat taajuudet.

Sähköisen kaupan edistäminen

7. Euroopan on nopeutettava sähköisen kaupan kasvua varsinkin pk-yrityksissä, jotta ne voivat pitää koko Eurooppaa markkina-alueenaan. Tätä varten sisämarkkinoille on perustettava mahdollisimman pian luotettavat oikeudelliset puitteet (varsinkin sähköisen kaupan oikeudellisia näkökohtia koskevalla direktiivillä).

Unionin on myös huolehdittava siitä, että julkishallinnot edistävät sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä.

Nopeita Internet-yhteyksiä tutkijoille ja opiskelijoille

8. Euroopan tasolla tavoitteena on varmistaa nopeat Internet-yhteydet kaikille opiskelijoille ja tutkimustyötä tekeville.

Näin voidaan tehostaa eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta Euroopassa tutkimuksen ja koulutuksen eduksi.

Vuoden 2001 loppuun mennessä vähintään yhdellä yliopistolla ja yhdellä tieteellisellä tutkimuslaitoksella kussakin maassa tulisi olla oma erillisverkko, joka pystyy välittämään multimedia-aineistoa. Tämä verkko tulisi laajentaa nopeasti kaikkiin yliopistoihin.

Sähköisten yhteyksien tietoturva paremmaksi älykorttien avulla

9. Älykortit ovat toimikortteja, joiden avulla voidaan käyttää terveyspalveluja, sähköisiä maksujärjestelmiä, liikkuvuutta tukevia Internet-sovelluksia, julkisia liikennevälineitä, maksutelevisiopalveluja ja monia muita palveluja. Unioniin tarvitaan uusia rakenteita, jotka mahdollistavat älykorttien käytön kaikkialla. Tulosten saavuttamiseksi eurooppalaisten laitevalmistajien, palveluntarjoajien ja viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä, jotta voidaan luoda yhteiset määritelmät esimerkiksi liikkuvuuteen, tietoturvaan, yksityisyyden suojaan ja käytönvalvontaan liittyvissä kysymyksissä.

Yhteisten määritelmien käyttöönotto olisi aloitettava vuoden 2001 loppuun mennessä, jotta eri alojen perusmaksupalvelut saataisiin käyttöön.

Riskirahoitusta huipputeknologian pk-yrityksille

10. Tällä hetkellä EU:ssa vallitsevat vielä alikehittyneet riskipääomamarkkinat, jotka vaikuttavat suoraan EU:n suorituskykyyn uudessa taloudessa. Unioniin olisikin luotava oikeanlainen ympäristö ideoiden kehittämistä ja rahoittamista varten, jotta huipputeknologiaa tuottaville pk-yrityksille voidaan tarjota mahdollisimman paljon riskipääomaa.

Loputkin täysin yhdentyneiden yleiseurooppalaisten riskipääomamarkkinoiden synnyn esteet olisi poistettava vuoden 2003 loppuun mennessä. Yritysten alkuvaiheen rahoituksen määrän Euroopan unionissa tulisi olla vähintään kolminkertaistunut.

Vammaisten osallistumismahdollisuudet

11. Komissio aikoo varmistaa, että tietoyhteiskunnan kehittämisessä otetaan täysin huomioon vammaisten tarpeet.

Vuoden 2001 loppuun mennessä komission ja jäsenvaltioiden tulisi sitoutua siihen, että kaikki julkisen sektorin verkkosivut soveltuvat rakenteensa ja sisältönsä puolesta myös vammaisille.

Terveysalan verkkopalvelut

12. Älykkäiden verkkojen ja tekniikoiden käyttö kansanterveyden seurannassa, tiedonhaussa ja terveydenhoidossa voisi tuntuvasti parantaa terveydenhoitopalvelujen tehokkuutta, mistä on etua kaikille kansalaisille.

Vuoden 2003 loppuun mennessä kaikilla Euroopan kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus terveydenhuollon älykorttiin, jonka avulla verkossa säilytettäviä potilastietoja voidaan käsitellä niin, että tietoturva ja luottamuksellisuus voidaan taata.

Älykkäät liikennejärjestelmät

Digitaaliteknologian avulla voidaan lisätä liikenneturvallisuutta ja parantaa julkisen liikenteen laatua.

Vuoden 2001 loppuun mennessä kaikilla Euroopassa liikkuvilla tulisi olla 112-hätänumeron kautta käytettävissään täydet hätäpalvelut usealla kielellä ja niin, että hätänumeroon soitettu puhelu voidaan paikantaa. Vuoteen 2004 mennessä kaikilla tärkeimmillä lentoreiteillä tulisi olla käytössä lentokoneisiin asennettu, maasta operoitu tai satelliittien avulla toteutettu järjestelmä, jolla voidaan vähentää ruuhkautumista hyväksyttävälle tasolle samalla parantaen turvallisuutta.

Sähköinen asiointi viranomaisten kanssa

Julkisen sektorin tiedon parempi saatavuus on kaikkien kansalaisten ja yritysten edun mukaista. Tähän päästään hyödyntämällä Internetiä. Julkisen sektorin on sen vuoksi huolehdittava siitä, että kaikki kansalaiset voivat hakea tietoja, käyttää palveluja ja osallistua julkisen hallinnon päätöksentekoon verkossa.

Vuoden 2000 loppuun mennessä jäsenvaltioiden ja komission tulisi varmistaa, että kansalaisilla on käytettävissään kaksisuuntainen sähköinen vuorovaikutusyhteys tärkeimpiä asiointipalveluja varten niin, että he voivat sekä vastaanottaa että lähettää tietoja.

ASIAAN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 1. kesäkuuta 2005: "i2010 - kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta [KOM(2005) 229 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä]. i2010 on Euroopan komission uusi puitestrategia, jossa määritellään tietoyhteiskunnan ja audiovisuaalisen viestinnän poliittiset suuntaviivat.

Komission tiedonanto, annettu 28. toukokuuta 2002 - Toimintasuunnitelma eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille [KOM(2002) 263 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]. eEurope 2005 -toimintasuunnitelman tavoitteena on edistää palvelujen, sovellusten ja sisältöjen kehittämistä nopeuttaen samalla turvallisten laajakaistaisten Internet-yhteyksien käyttöä.

Komission tiedonanto, annettu 13. maaliskuuta 2001 - eEurope 2002: Vaikutukset ja painopisteet - Tiedonanto Eurooppa-neuvoston Tukholman kokoukselle 23.- 24. maaliskuuta 2001 [KOM(2001) 140 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]. eEurope 2002 -toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat Internet-liittymien lisääminen Euroopassa, viestintäverkkojen kilpailun vapauttaminen sekä Internetin käytön edistäminen korostamalla kuluttajien koulutusta ja kuluttajansuojaa.

Viimeisin päivitys 13.09.2005