Kohti torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa teemakohtaista strategiaa

Komissio vahvistaa perustan teemakohtaiselle strategialle, jonka tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja yleisesti ottaen torjunta-aineiden kestävämpi käyttö sekä niiden käytön ja käytöstä aiheutuvien riskien huomattava vähentäminen, täyttäen kuitenkin asianmukaisen kasvinsuojelun vaatimukset.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 1. heinäkuuta 2002: Kohti torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaista strategiaa [KOM(2002) 349 lopullinen - Ei julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä].

TIIVISTELMÄ

Tausta

1. Kuudennessa ympäristötoimintaohjelmassa, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistivat 22. heinäkuuta 2002, määrätään torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta.

Kuudennessa ympäristötoimintaohjelmassa määritelty voimassa oleva lainsäädäntö, erityisesti direktiivi 91/414/ETY sekä elintarvikkeissa esiintyviä jäämiä koskevat direktiivit keskittyvät pääasiallisesti torjunta-aineiden elinkaaren alkuun ja loppuun, ts. luvan myöntämiseen kasvinsuojeluvalmisteissa käytettäville aineille ennen markkinoille saattamista (vaikutusten ehkäisemiseksi lähteellä) sekä elintarvikkeissa ja rehuissa olevien jäämien enimmäistasojen vahvistamiseen. Näiden direktiivien muutostyö on parhaillaan meneillään.

Teemakohtainen strategia täydentää olemassa olevaa lainsäädäntöä ja kohdistuu kasvinsuojeluaineiden varsinaiseen käyttövaiheeseen.

Määritelmät ja tiedonannon soveltamisala

2. Termi 'torjunta-aine' on yleinen termi, joka kattaa kaikki aineet tai tuotteet, joilla eliminoidaan haitallisia eliöitä (organismeja). Torjunta-aineiden joukossa tehdään ero seuraavien aineryhmien välillä:

• kasvinsuojeluaineet. Kasvinsuojeluaineet ovat tehoaineita ja yhtä tai useampaa tehoainetta sisältäviä valmisteita, joita käytetään suojelemaan kasveja tai kasveista saatavia tuotteita haitallisilta eliöiltä tai estämään tällaisten eliöiden toiminta. Kasvinsuojeluainaita käytetään erityisesti maanviljelyssä;
• biosidit. Biosidit ovat tehoaineita ja yhtä tai useampaa tehoainetta sisältäviä valmisteita, joita käytetään muilla toimialoilla kuin maanviljelyssä, esimerkiksi puun suojaamiseen, desinfiointiin tai tiettyihin kotitalouden sovelluksiin.

3. Kuudetta ympäristötoimintaohjelmaa koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä käy ilmi, että termin 'torjunta-aine' käytöstä huolimatta päähuolenaiheet liittyvät kasvinsuojeluaineisiin. Sen johdosta tässä tiedonannossa keskitytään pääasiassa kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Jos biosidien kuitenkin katsotaan tulevaisuudessa edellyttävän vastaavia toimia, ne sisällytetään tarvittaessa teemakohtaiseen strategiaan.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö: määrät, hyödyt, kustannukset ja käyttöön liittyvät riskit

4. Määrät. Maatalous on ylivoimaisesti suurin kasvinsuojeluaineiden käyttäjä. Tehoaineita myydään EU:ssa noin 320 000 tonnia vuodessa, mikä on tällä hetkellä neljäsosa kasvinsuojeluaineiden maailmanmarkkinoista. Päätuotetyypit ovat fungisidit (noin 43 % markkinoista), rikkakasvien torjunta-aineet (36 %), hyönteisten torjunta-aineet (12 %) ja muut torjunta-aineet (9 %). Kasvinsuojeluaineteollisuus on merkittävä työnantaja Euroopassa (se työllistää noin 35 000 henkilöä).

5. Hyödyt. Kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyy merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Maanviljelijät käyttävät kasvinsuojeluaineita parantaakseen satoa tai turvatakseen sen eliminoimalla tai vähentämällä rikkakasvien aikaansaamaa kilpailua ja tuholaisten toimia ja minimoidakseen työntekijöiden tarvetta. Myös se kasvinsuojeluaineiden merkitys on tärkeä, että niiden avulla tuotetaan joka vuosi maataloustuotteita halpaan hintaan, jonka ansiosta ne ovat kaikkien kuluttajien ulottuvilla. Kasvinsuojeluaineiden käyttö pienentää myös elintarviketuotantoon käytettävän maan tarvetta. Maata voidaan silloin käyttää muihin tarkoituksiin, kuten virkistyskäyttöön, luonnonpuistoihin tai biodiversiteetin suojelemiseen. Näiden hyötyjen arvioimiseksi ei kuitenkaan ole käytössä koko EU:ta koskevia lukuja.

6. Kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvät riskit ja kustannukset. Torjunta-aineet ovat kemikaaleja, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska useimmilla niistä on luontaisia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä vaarallisia terveydelle ja ympäristölle.

Ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat riskit johtuvat tiettyjen kasvinsuojeluaineiden voimakkaasta toksisuudesta (myrkyllisyydestä). Terveysriskit voivat johtua suorasta altistuksesta (torjunta-aineteollisuudessa työskentelevät ja torjunta-aineita työkseen käyttävät) tai epäsuorasta altistuksesta (kuluttajat ja sivulliset). Kasvinsuojeluaineille tapahtuneen altistuksen krooniset vaikutukset, jotka voivat vaarantaa altistuneiden populaatioiden terveyden, liittyvät aineiden biologiseen kertymiseen ja pysyvyyteen, niistä aiheutuviin pysyviin vaurioihin (esim. karsinogeenisuus, mutageenisuus ja genotoksisuus) taikka nisäkkäiden, kalojen tai lintujen immuuni- ja hormonijärjestelmään kohdistuviin haittavaikutuksiin.

Kulkeutuminen tuulen mukana, huuhtoutuminen tai valuminen ovat hajakuormitusta, joiden kautta kasvinsuojeluaineet leviävät kontrolloimattomasti ympäristöön, mikä johtaa maaperän ja veden saastumiseen. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä voi olla myös muita välillisiä vaikutuksia ekosysteemeihin, esim. eliölajien määrän vähenemistä. Käytännössä on erittäin vaikeaa kvantifioida torjunta-aineiden käytön todellisia haittavaikutuksia. Ei siis ole mahdollista antaa tarkkoja lukuja torjunta-aineiden käytön kokonaiskustannuksista EU:ssa.

Teemakohtaisen strategian tavoitteet

7. Tämä tiedonanto on tärkeä vaihe valmisteltaessa teemakohtaista strategiaa torjunta-aineiden kestävää käyttöä varten. Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat määritelleet strategialle jäljempänä esitettävät tavoitteet. Tiedonannossa esitetään keinoja, miten kukin tavoite voitaisiin saavuttaa, ja avataan keskustelu kaikkien tahojen kuulemiseksi.

8. Tavoite 1. Torjunta-aineiden käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen ja riskien vähentäminen mahdollisimman täydellisesti seuraavin toimenpitein:

• laaditaan kansalliset suunnitelmat, joiden mukaisesti vähennetään vaaroja, riskejä ja riippuvuutta torjuntakemikaaleista;
• vähennetään erityisiä riskejä, joita ovat esimerkiksi vesistöjen, ojien ja valuma-alueiden saastuminen, ja toteutetaan torjuntakemikaaleja koskevia toimenpiteitä pilaantumisalttiilla alueilla;
• parannetaan tietämystä riskeistä seuraavin keinoin: seuraamalla niiden työntekijöiden terveyttä, joihin kohdistuu erityisen suuri riski, kuten maataloudessa työskenteleviä ja tavallista herkempiä kuluttajia; keräämällä tietoja tapauksista, jotka ovat vaikuttaneet työntekijöiden ja yksityisten käyttäjien terveyteen ja ympäristöön; keräämällä ja analysoimalla taloudellisia tietoja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja niiden vaihtoehdoista;
• aloitetaan uusia tutkimus- ja kehittämistoimia, jotka koskevat vaarattomampien kasvinsuojeluaineiden käyttö- ja käsittelymenetelmiä.

9. Tavoite 2. Torjunta-aineiden käytön ja jakelun valvonnan parantaminen:

• edellytetään, että tuottajat ja jakelijat antavat kasvinsuojeluaineiden tuotannon, tuonnin ja viennin määrät tiedoksi kansallisille viranomaisille;
• tehostetaan käyttöä koskevien tietojen keruuta (käytettyjen kasvinsuojeluaineiden määrät kasvia, tuotetta, pinta-alaa, käyttöajankohtaa jne. kohti);
• tehostetaan koordinoidusti direktiivin 91/414/ETY 17 artiklaan perustuvaa järjestelmää (kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja jakelua koskevat tarkastukset ja seuranta, joiden kohteena ovat tukku- ja vähittäiskauppiaat ja maanviljelijät);
• otetaan käyttöön järjestelmä, jossa kasvinsuojeluaineiden pakkaukset sekä käyttämättömät tuotteet kerätään turvallisesti, mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen ja lopulta hävitetään kontrolloidusti;
• otetaan käyttöön levityskaluston säännölliset tekniset tarkastukset;
• tehdään koulutus, valistus ja sertifiointi pakolliseksi kaikille kasvinsuojeluaineiden käyttäjille (maanviljelijät, paikallisviranomaiset, työntekijät, jakelijat, kauppiaat ja neuvojat).

10. Tavoite 3. Haitallisten tehoainejäämien tason pienentäminen korvaamalla vaarallisimmat aineet turvallisemmilla vaihtoehdoilla, myös muilla kuin kemikaaleilla: Tämä tavoite on määrä saavuttaa pääasiassa direktiivin 91/414/ETY nopeamman täytäntöönpanon kautta. Direktiivissä säädetään vanhojen tehoaineiden uudellentarkasteluohjelmasta, ja direktiivin tekstiin lisätään maininta edellä mainitusta periaatteesta, kun direktiivi lähitulevaisuudessa tarkistetaan.

11. Tavoite 4. Vähän torjunta-aineita käyttävän tai torjunta-aineettoman viljelyn edistäminen erityisesti valistamalla käyttäjiä, edistämällä hyvien käytäntöjen soveltamista ja harkitsemalla mahdollista taloudellisten välineiden käyttöä:

• edistetään ja kehitetään kemiallisille torjuntakeinoille vaihtoehtoisia ratkaisuja; tarkastellaan mahdollista geenitekniikan käyttöä, kun sen käyttö katsotaan turvalliseksi terveydelle ja ympäristölle; edistetään hyviä käytäntöjä kehittämällä pidemmälle hyviä maatalouskäytäntöjä ja sisällyttämällä niihin haitallisten eliöiden integroidun torjunnan periaatteita; jäsenvaltioita kehotetaan antamaan lisää varoja, ja maanviljelijöitä kannustetaan toteuttamaan maaseudun kehittämistoimia ja muita asiaan liittyviä toimia, kuten koulutusta;
• käyttäjille asetetaan seuraamuksia siten, että vähennetään tai peruutetaan tukijärjestelmistä saatavia etuja;
• otetaan käyttöön erityisiä torjunta-aineveroja, mikä parantaisi tietoisuutta kasvinsuojeluaineiden liian intensiivisen käytön haittavaikutuksista ja vähentäisi osaltaan nykymaatalouden riippuvuutta kemikaalien käytöstä;
• yhdenmukaistetaan kasvinsuojeluaineiden arvonlisävero (ne vaihtelevat eri jäsenvaltioissa välillä 3-25 %).

12. Tavoite 5. Avoimen järjestelmän kehittäminen ilmoitusmenettelyyn ja strategian tavoitteiden toteuttamisessa saavutetun edistyksen seurantaan, mukaan luettuna sopivien indikaattorien kehittäminen:

• raportoidaan säännöllisesti kansallisista riskinvähentämisohjelmista;
• kehitetään sopivia indikaattoreita seurantaa varten ja määritellään kvantitatiiviset tavoitteet.

Ehdokasmaat

13. Useissa ehdokasmaissa sijaitsevien käytöstä poistettujen torjunta-aineiden varastojen jätehuolto on tässä yhteydessä useasti mainittu EU:n laajentumisen yhteydessä. Suuret määrät useissa ehdokasmaissa yhä käytössä olevia torjunta-aineita saatetaan joutua poistamaan käytöstä maan liittyessä EU:hun. Lisäksi käytöstä poistettuja torjunta-aineita näyttää jo nyt olevan huomattavat varastot. Koska asianmukaisia toimenpiteitä ei ole toteutettu, ei ehdokasmailla ehkä ole polttolaitoksia, joiden päästöt olisivat enimmäisrajoja koskevien määräysten mukaisia. Polttolaitoksia on pakko uudenaikaistaa, tai torjunta-ainejätteet on kuljetettava muualle. Osa käytöstä poistetuista torjunta-aineista kuuluu pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteitä) koskevan Tukholman yleissopimuksen soveltamisalaan, mutta ehdokasmaat tarvitsevat todennäköisesti lisätukea.

Kansainväliset näkökohdat

14. Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä kasvinsuojeluaineiden turvallista käyttöä kehitysmaissa ja uusissa itsenäisissä valtioissa seuraamalla ja arvioimalla tarkemmin kemikaalivientiä tai -lahjoituksia, toteuttamalla kasvinsuojeluaineiden käyttöön, käsittelyyn ja varastointiin liittyvää koulutusta ja valvontaa sekä myötävaikuttamalla käytöstä poistettujen torjunta-aineiden jätehuoltoon tukemalle valmiuksien luomista ja tiedonvaihtoa. Rotterdamin (ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettely eli PIC-menettely) ja Tukholman (POP-yhdisteet) yleissopimusten täysimääräinen täytäntöönpano on merkittävä askel tähän suuntaan. On myös tärkeää sisällyttää ympäristötavoitteet kehityspolitiikkaan ja vaikuttaa osaltaan hallitustenvälisen kemikaaliturvallisuusfoorumin tavoitteiden toteuttamiseen.

Strategian täytäntöönpano

15. Tiedonannossa tehtyjen analyysien ja meneillään olevan kuulemismenettelyn tulosten pohjalta komissio aikoo ehdottaa vuoden 2004 alussa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan kattavan teemakohtaisen strategian edellyttämiä toimenpiteitä.

16. Yhteisö ja jäsenvaltiot voisivat tällaista strategiaa toteuttaessaan soveltaa useita eri välineitä: oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä, taloudellisia kannustimia, tutkimusta tai vapaaehtoisia toimenpiteitä. Myös eri välineiden yhdistely on mahdollista. Monet toimenpiteet voitaisiin toteuttaa tehokkaimmin integroimalla ne jo olemassa tai kehitteillä oleviin politiikan aloihin, jotka liittyvät torjunta-aineisiin. Näitä aloja ovat esim. vesien suojelu, terveyden ja kuluttajien suojelu ja yhteinen maatalouspolitiikka.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 12. heinäkuuta 2006, Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisesta strategiasta [KOM(2006) 372 lopullinen - Ei julkaistu virallisessa lehdessä].Tässä esitettyyn strategiaan kuuluu toisaalta olemassa oleviin lainsäädäntövälineisiin ja voimassa oleviin politiikkoihin yhdennettävissä olevia toimenpiteitä ja toisaalta toimenpiteitä, joiden yhdentäminen olemassa oleviin välineisiin on mahdotonta. Viimeksi mainituista esitetään rinnakkainen direktiiviehdotus. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus pyrkiä saavuttamaan edellä mainitussa vuonna 2002 annetussa tiedonannossa yksilöidyt tavoitteet.

Viimeisin päivitys 12.04.2007