Sikojen suojelu

Euroopan unioni vahvistaa kasvatussikojen suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset niiden suojelemiseksi ja eri jäsenvaltioiden tuottajien välisten kilpailuvääristymien välttämiseksi.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 91/630/ETY, annettu 19 päivänä marraskuuta 1991, sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista [ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Tuotantotilojen eläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen pohjalta laaditussa direktiivissä 98/58/EY vahvistetaan eläinten suojelua koskevat yhteisön säännökset. Direktiivissä säädetään, että kaikilla eläimillä on oltava käytössään eläinsuoja ja että niiden on saatava ruokaa, vettä ja tarpeidensa mukaista hoitoa.

Direktiivissä vahvistetaan kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettujen sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset.

Kaikkien hiljattain rakennettujen tai uudelleenrakennettujen ja/tai ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2003 jälkeen käyttöönotettujen tilojen on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

• Kullakin ryhmässä kasvatetulla vieroitetulla sialla tai tuotantosialla on oltava käytettävissään - painonsa mukaan - säännösten mukainen vähimmäismäärä vapaata kokonaislattia-alaa.
• Kunkin täysikasvuisen emakon käytettävissä olevan vapaan kokonaislattia-alan on oltava vähintään 2,25 m2 ja kunkin nuoren emakon (synnyttämättömän naarassian) käytettävissä olevan vapaan kokonaislattia-alan on oltava vähintään 1,64 m2.
• Lattiarakenteen on täytettävä palkkien vähimmäisleveyttä ja rakojen enimmäisleveyttä koskevat vaatimukset.
• Sellaisten eläinsuojien rakentaminen, joissa täysikasvuisia ja nuoria emakoita pidetään kytkettyinä, ja suojien sellaisiksi muuttaminen on kielletty.Eläinten pitäminen kytkettyinä on kielletty 1. tammikuuta 2006 alkaen.
• Täysikasvuisia ja nuoria emakoita on kasvatettava ryhmissä aikana, joka alkaa neljä viikkoa astutuksen jälkeen ja päättyy viikko ennen arvioitua porsimispäivää.Säännöstä ei sovelleta tiloihin, joissa emakoita on alle kymmenen.
• Ryhmissä kasvatettavat täysikasvuiset ja nuoret emakot on ruokittava käyttäen järjestelmää, jolla varmistetaan, että kukin eläin saa riittävästi ruokaa silloinkin kun muita ravinnosta kilpailevia eläimiä on paikalla.
• Nälän ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi on täysikasvuisille ja nuorille kantaville emakoille annettava riittävästi täyttävää tai kuitupitoista rehua sekä energiapitoista rehua.
• Ryhmissä kasvatettavat siat, jotka ovat aggressiivisia, jotka ovat joutuneet toisten sikojen aggressiivisen käyttäytymisen kohteeksi tai jotka ovat sairaita tai loukkaantuneita, voidaan väliaikaisesti pitää yksittäiskarsinoissa, joiden koko on sen mukainen, että sika pääsee liikkumaan vaivatta, ja joka ei ole ristiriidassa tiettyjen eläinlääketieteellisten ohjeiden kanssa

Kyseisen artiklan säännökset ovat pakollisia kaikille tiloille 1. tammikuuta 2013 alkaen. Niitä ei kuitenkaan sovelleta tiloihin, joissa on alle kuusi sikaa tai viisi emakkoa porsaineen.

Direktiivillä vahvistetaan hyvinvoinnin edellyttämät vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat

• eläinsuojien rakentamisessa käytettäviä materiaaleja
• eläinsuojien järjestämistä: jokaisella sialla on oltava mahdollisuus käydä makuulle, levätä ja nousta vaikeuksitta sekä nähdä toisia sikoja
• rakennuksen eristystä, lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta sekä rakennuksen sisällä vallitsevaa melua
• eläinten tarkastusta vähintään kerran päivässä: jokainen sairas tai loukkaantunut sika on hoidettava viipymättä ja tarvittaessa saatettava eläinlääkärin tarkastettavaksi
• toimenpiteitä, joiden avulla voidaan välttää eläinten keskinäinen aggressiivisuus
• työkalujen, varusteiden ja käytettyjen eläinsuojien puhdistusta ja desinfiointia
• sikojen ruokavaliota, jonka on oltava terveellinen sekä niiden iälle ja painolle sopiva.

Erityissäännökset koskevat eri tyyppisiä sikoja: karjuja, täysikasvuisia ja nuoria emakkoja, porsaita, vieroitettuja porsaita ja tuotantosikoja.

Komissio esittää mieluiten ennen 1. tammikuuta 2005 neuvostolle kertomuksen sosioekonomisista, terveydellisistä ja ympäristötekijöistä, jotka vaikuttavat tehotuotantojärjestelmiin. Se tekee mahdollisesti parannusehdotuksia. Neuvosto tekee päätöksensä ehdotuksista määräenemmistöllä kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen esittämisestä.

Komissio esittää viimeistään 1. tammikuuta 2008 sikojen hyvinvointia koskevan kertomuksen, joka kattaa erilaisissa kasvatusjärjestelmissä sovellettavien eläintiheyksien, sikalamallien ja lattiatyyppien vaikutukset sekä hännänpurentaan liittyvät riskitekijät. Siinä käsitellään myös kantavien emakoiden ryhmäkasvatusjärjestelmien kehitystä, arvioidaan yksittäisten eläinten tilatarvetta ja tutkitaan kuluttajien käyttäytymistä sianlihan suhteen.

Komissio ja jäsenvaltiot tarkistavat kentällä tämän direktiivin täytäntöönpanon. Komission asiantuntijat voivat yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehdä tarkastuksia tiloilla. Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suoritettujen tarkastusten tulosten pohjalta.

Jotta kolmansista maista lähtöisin olevia eläimiä voidaan tuoda yhteisöön, on niiden mukana seurattava todistus, josta ilmenee, että eläimiä on kohdeltu vastaavalla tavalla kuin direktiivissä on säädetty.

Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä niihin mahdollisesti liittyvät seuraamukset voimaan viimeistään 1. tammikuuta 1994. Ne voivat pitää voimassa tai soveltaa tiukempia säännöksiä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus: Neuvoston direktiivi, annettu 8 päivänä marraskuuta 2006, sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista [KOM(2006) 669 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus kodifioida direktiivi 91/630/ETY. Kyse on muodollisesta muutoksesta, jolla pyritään kokoamaan yhdeksi säädökseksi alkuperäinen direktiivi ja sen muutossäädökset itse säännösten sisältöä muuttamatta.

Viimeisin päivitys 13.04.2007