Seitsemäs puiteohjelma: Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre - JRC) toimet

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tärkeimpänä tehtävänä on tarjota tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin (EU) politiikalle. Käytännössä JRC pyrkii muuttamaan teknologisen tutkimuksen tuloksia sovelluksiksi EU:n politiikan tarkoituksiin. Seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluu erillinen erityisohjelma, jossa määritellään JRC:n toimet. Tässä asiakirjassa selostetaan erityisohjelman ominaispiirteet ja yleiset tavoitteet sekä ohjelman tärkeimmät toimet.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2006/975/EY, annettu 19. joulukuuta 2006, Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007-2013) [EUVL L 400, 30.12.2006].

TIIVISTELMÄ

Yhteinen tutkimuskeskus (JRC tekee perustutkimusta ja tarjoaa tietotaitoa sekä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin (EU) politiikalle. Yksi sen keskeisistä tehtävistä on edistää sen omiin tutkimustuloksiin perustuvaa teknologiansiirtoa lisäarvon luomiseksi teollisuudelle ja EU:n innovaatiopolitiikan edistämiseksi. JRC perustettiin 43 vuotta sitten eurooppalaisen ydinenergia-alan asiantuntemuksen varmistamiseksi, ja siitä on ajan myötä tullut laajamittainen, monipuolinen ja monialainen tutkimuslaitos, joka on täysin integroitunut komission toimintaan.

OMINAISPIIRTEET JA YLEISET TAVOITTEET

JRC:n tehtävänä erityisohjelmassa on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä EU:n politiikan laadinnassa, täytäntöönpanossa ja seurannassa. JRC:n on tarkoitus tukea ja helpottaa tätä prosessia sekä myös reagoida uusiin haasteisiin.

Lähestymistavassa asetetaan etusijalle tarkistetussa Lissabonin strategiassa määritellyt parempaan sääntelyyn liittyvät vaatimukset sekä uusien haasteiden edellyttämien valmiuksien ja edellytysten kehittäminen. Lisäksi JRC vahvistaa tiedeyhteisön verkostoitumista:

• vastaamalla joustavasti EU:n politiikan laatijoiden kehittyviin tarpeisiin ja vaatimuksiin
• suuntaamalla huomiota tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joihin liittyy sekä tieteellinen että sosiaalinen ulottuvuus
• kehittämällä kumppanuuksia jäsenvaltioiden tutkimuskeskusten, korkeakoulujen, yritysten, viranomaisten ja sääntelyelinten kanssa sekä myös EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa
• vahvistamalla osaamistaan ja välineistöään
• tekemällä yhteistyötä EU:n virastojen ja muiden elinten sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Yksi erityisohjelman avainpiirteistä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jota JRC soveltaa antaessaan tieteellistä ja teknistä tukea politiikan tarpeita varten. Tämän lähestymistavan tavoitteena on, että monilla aloilla voidaan ymmärtää paremmin vuorovaikutussuhteita teknologian muutoksen, tieteen kehityksen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn ja politiikan eri vaihtoehtojen välillä.

JRC:n työohjelman valvonta ja arviointi toteutetaan vuosiseurantana, josta vastaa JRC:n hallinnonneuvosto. JRC arvioi vuosittain toimien tulokset ja vaikutukset. Lisäksi asiakastyytyväisyyttä koskevat selvitykset, joita on tähän asti tehty joka toinen vuosi, on määrä korvata jatkuvaluontoisella asiakaspalautteen keruulla. Lisäksi komissio aikoo arviointisääntöjensä ja -käytäntöjensä mukaisesti teettää välivaiheen tarkastelun (kolme ja puoli vuotta tutkimuksen puiteohjelman käynnistämisen jälkeen). Välitarkastelun tekevät ulkopuoliset asiantuntijat muun muassa vuosiseurannan yhteydessä kerättyjen tietojen pohjalta. Puiteohjelman seitsemän vuoden keston päätyttyä tehdään loppuarviointi.

Erityisohjelman täytäntöönpanoon 1. tammikuuta 2007 - 31. joulukuuta 2013 tarvittava rahoitusmäärä on arviolta 1 751 miljoonaa euroa.

Seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanossa ja niihin perustuvassa tutkimustoiminnassa noudatetaan eettisiä perusperiaatteita sekä sosiaalisia, oikeudellisia, sosioekonomisia, kulttuurisia ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä arvoja.

TOIMET

JRC:n toimet jakaantuvat seuraaviin aihepiireihin:

• hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa
• solidaarisuus ja luonnonvarojen vastuullinen hoito
• turvallisuus ja vapaus
• Euroopan maailmanlaajuiset kumppanuussuhteet.

Hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa

Tämä aihepiiri jakaantuu viiteen osioon seuraavasti:

• kilpailukyky ja innovaatiot
• Eurooppalainen tutkimusalue
• energia ja liikenne
• tietoyhteiskunta
• biotieteet ja bioteknologia.

Kilpailukykyä ja innovaatioita edistetään useilla eri tavoilla:

• tuottamalla ja levittämällä käyttöön kansainvälisesti hyväksyttyjä referenssejä
• tukemalla yhteiseurooppalaisen mittausjärjestelmän käyttöönottoa
• tukemalla EU:n kansainvälisen kauppapolitiikan kehittämistä painottaen erityisesti kauppapolitiikan vaikutuksia kestävään kehitykseen ja kilpailukykyyn
• tuottamalla lisää tietoa vuorovaikutussuhteista koulutustarjonnan, osaamisyhteiskunnan tarpeiden ja koulutusmahdollisuuksien tasavertaisuuteen liittyvien tekijöiden välillä sekä siitä, miten koulutusresurssit voitaisiin hyödyntää tehokkaasti
• määrittelemällä ja arvioimalla ekotehokkaita teknologioita ja tutkimalla niiden kehittämisen edellytyksiä.

JRC tukee eurooppalaista tutkimusaluetta suoraan:

• verkostoimalla tiedemaailmaa ja edistämällä tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta
• tarjoamalla tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia
• kehittämällä tutkimusyhteistyötä
• tukemalla tutkimuspolitiikan täytäntöönpanoa
• tekemällä teknologia-arviointeja yksittäisten aihealueiden tutkimuspainotuksista *
• tuottamalla ja hyödyntämällä tieteen ja teknologian kehityksen ennakointimenetelmiä.

JRC:n keskeisinä tavoitteina energia-alalla on:

• luoda kestävän energiantuotannon referenssijärjestelmä
• toimia valikoitujen teknologioiden suorituskykyverifioinnin ja -sertifioinnin referenssikeskuksena
• tarjota tietoa energian toimitusvarmuudesta Euroopassa.

Liikenteen alalla JRC keskittyy seuraaviin kysymyksiin:

• kestävän liikenteen kehittämisen ja ympäristönsuojelun välinen tasapaino
• uusien polttoaineiden ja moottoreiden teknis-taloudellinen ulottuvuus
• yhteiskunnallinen ulottuvuus, johon sisältyvät muun muassa maankäytön suunnittelu ja terveysvaikutukset; lisäksi tutkitaan ilma-, maa- ja meriliikenteen turvallisuutta ja varmuutta.

Niin ikään JRC tukee tietoyhteiskunnan teknologiaan liittyvien toimien ja toteutusvälineiden määrittelyä sekä tietoyhteiskunnan teknologian kehitykseen yhteydessä olevan EU-politiikan täytäntöönpanoa. Tämä kattaa sovellukset muun muassa sähköisen kaupankäynnin, henkilökohtaisen turvallisuuden ja sähköisen hallinnon aloilla. JRC myös arvioi, millaisia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan teknologia tarjoaa pyrittäessä toteuttamaan EU:n kokonaisstrategiaa kasvun, osallistamisen ja elämänlaadun suhteen. Tietoyhteiskunnan teknologioiden konvergenssin osalta JRC pyrkii arvioimaan konvergenssin vaikutuksia yhteiskuntaan terveydenhuollossa, turvallisuusalalla ja ympäristöalalla. Näitä vaikutuksia on tarkoitus arvioida kilpailukyvyn, yksityisyyden suojan, yhteiskunnan "omaksi tuntemisen" (ownership) ja yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta.

JRC kehittää edelleen osaamistaan myös biotieteiden ja bioteknologian alalla. JRC tekee erityisesti selvityksiä valikoitujen bioteknologian ja biotieteiden sovellusten sosioekonomisista vaikutuksista ja auttaa kehittämään uusia strategioita ja teknologioita. Kyse on erityisesti terveyteen ja maatalouteen (myös elintarviketuotantoon) liittyvistä bioteknologioista.

Solidaarisuus ja luonnonvarojen vastuullinen hallinta

Tämä aihepiiri jakaantuu neljään osioon seuraavasti:

• maaseudun kehittäminen, maatalous ja kalatalous
• luonnonvarat
• ympäristö ja terveys
• ilmastonmuutos.

JRC tukee maaseudun kehittämispolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa ja kalastuspolitiikkaa kolmella tasolla siten, että otetaan huomioon tuotantonäkökohdat, ympäristönäkökohdat sekä tuottaja-/kuluttajanäkökohdat. Erityisohjelmalla parannetaan tieteellisen tiedon laatua ja saantia sekä kehitetään prosesseja politiikan eri vaihtoehtojen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia varten.

Luonnonvaroihin liittyvissä JRC:n toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

• vesivarojen hoito, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa Euroopan sisä- ja rannikkovesien ekologiseen laatuun ja pilaavien aineiden kiertoon
• maaperän hoito ja seuranta
• luonnonvarojen käytön elinkaarianalyysimenetelmät, joiden avulla voidaan seurata materiaaleja aina niiden käyttöönotosta kierrätykseen ja lopulliseen käytöstäpoistoon asti
• luonnonvarojen ja materiaalien kestävä tuotanto ja kulutus
• tuotteiden ympäristövaikutukset ja kestävyys erilaisissa teknologisissa ja poliittisissa skenaarioissa
• metsätalous (mm. metsien biologinen monimuotoisuus, metsäpalot, metsävarat ja ilmastonmuutos)
• tekninen tuki EU:n yhteiselle ympäristötietojärjestelmälle INSPIREn (EN) kehittämisen yhteydessä
• rakenne - ja koheesio -ohjelmien vaikutusten arviointi sekä tuki EU:n aluepolitiikalle.

JRC tutkii ympäristön ja terveyden välistä suhdetta:

• kehittämällä ja validoimalla menetelmiä kulkeutumisreittien seurantaa varten, kohteina ympäröivä ilma, sisäilma, juomavesi, elintarvikkeet ja kemikaalit
• arvioimalla eri altistumistapojen terveysvaikutuksia
• edistämällä kokonaisvaltaisen ympäristö-/terveysjärjestelmän kehitystä.

Ilmastonmuutokseen liittyen JRC:n toimissa on keskeisellä sijalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi JRC arvioi ilmastovaikutuksia niiden kannalta herkillä Euroopan talouden aloilla (erityisesti maa- ja metsätaloudessa). Tällöin keskitytään tulvien, kuivuuksien, metsäpalojen, myrskyjen jne. esiintymiseen EU:ssa. JRC:n tehtävänä on myös tarkastella ilmastopolitiikan sisällyttämistä politiikan muihin osa-alueisiin ja analysoida tässä yhteydessä vaihtoehtoja Kioton pöytäkirjan jälkeistä vaihetta varten.

Turvallisuus ja vapaus

Tämä aihepiiri jakautuu kolmeen osioon:

• sisäinen turvallisuus
• katastrofit ja niihin reagoiminen
• elintarvikkeiden ja rehun turvallisuus ja laatu.

JRC tukee EU:n politiikkaa sisäisen turvallisuuden alalla erityisesti soveltamalla järjestelmäanalyyttistä osaamista:

• rikosten, petosten ja laittoman maahantuonnin torjunnassa
• kriittisten infrastruktuurien suojelussa
• terrorismin torjunnassa
• maahanmuuton hallinnassa ja rajavalvonnassa.

JRC toteuttaa myös luonnonkatastrofeihin sekä teknisiin katastrofeihin ja onnettomuuksiin liittyviä toimia. Erityisesti se pyrkii parantamaan EU:n reagointivalmiuksia ja kriisinhallintaa nopean reagoinnin, seurannan ja vaurioiden arvioinnin osalta.

Elintarvikkeiden osalta JRC:n toimissa sovelletaan "ruokapöydästä maatilalle" -periaatetta. JRC tarjoaa menetelmien validointia ja yhdenmukaistettuja menettelymalleja monenlaisia elintarvike- ja rehutyyppejä varten. Lisäksi se vahvistaa kykyään toimia elintarvike- ja rehukriiseissä.

Eurooppa maailmanlaajuisena kumppanina

Tämä aihepiiri liittyy EU:n ulkosuhteisiin ja sisältää seuraavat kaksi osiota: globaali turvallisuus ja kehitysyhteistyö.

Globaaliin turvallisuuteen liittyen JRC antaa teknologista tukea muun muassa:

• unohdettujen kriisien havaitsemisessa
• potentiaalisten kriisien ennakoinnissa
• humanitaarisen avuntarpeen arvioinnissa ja avun toteutuksessa
• kokonaisvaltaisissa kriisitoimenpiteissä
• kriisin jälkeisessä vahinkojen arvioinnissa
• paikkatietokannan perustamisessa (nopea kartoitus)
• rajaturvallisuudessa (joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, salakuljetuksen ja terrorismin ehkäisy).

Kehitysyhteistyön alalla JRC osallistuu erityisen kestävän kehityksen ja ympäristön seurantakeskuksen perustamiseen ja toimintaan. Seurantakeskus perustetaan alkuvaiheessa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin. Seurantakeskuksen ydintoimintoihin kuuluvalla tiedonkeruu- ja viestintäjärjestelmällä palvellaan kolmea osa-aluetta, jotka ovat:

• ympäristödiagnostiikka ja maaprofiilit
• skenaarioiden hahmottelu
• eri politiikkojen vuorovaikutussuhteet.

Seurantakeskuksen toimet on suunniteltu siten, että ne vastaavat kehitysmaiden nykyisiä tarpeita ja ovat kehitysmaiden sovellettavissa.

Tausta

EU on toteuttanut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvää politiikkaa monivuotisten puiteohjelmien pohjalta vuodesta 1984 saakka. Seitsemäs puiteohjelma on toinen Lissabonin strategian käynnistämistä (2000) seuraava puiteohjelma. Sen on määrä olla keskeinen apuväline Euroopan kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Komissio haluaa kehittää tutkimuspolitiikasta, koulutuksesta ja innovoinnista muodostuvaa "osaamisen kolmiota", jotta osaaminen palvelisi taloudellista dynamiikkaa, sosiaalista kehitystä ja ympäristötavoitteita.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2006/977/Euratom, tehty 19. joulukuuta 2006, Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa (2007-2011) [EUVL L 400, 30.12.2006].

Kyseinen päätös koskee Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC tavoitteita ja toimia Euratomin erityisohjelmassa. Nämä tavoitteet ja toimet liittyvät pääasiallisesti koulutukseen, tietämyksen hallintaan, ydinturvallisuuteen, ydinjätehuoltoon sekä ympäristövaikutuksiin.

See also

• Yhteinen tutkimuskeskus (EN)

Viimeisin päivitys 12.01.2007