EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus: oikeudet

Tässä tiedonannossa kerrotaan Euroopan kansalaisille heidän oikeuksistaan silloin, kun he haluavat työskennellä toisessa Euroopan unioniin (EU) kuuluvassa maassa. Heitä on kohdeltava samalla tavoin kuin kotimaan kansalaisia työnsaantiin, työehtoihin, verotukseen ja sosiaalietuuksiin liittyvissä asioissa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2010, Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet [KOM(2010) 373 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Sen jälkeen, kun Euroopan unionissa (EU) otettiin käyttöön henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaate, monia liikkuvuuden esteitä on poistettu. Komissio esittää tässä tiedonannossa merkittävimmät oikeudelliset edistysaskeleet, jotka ovat parantaneet eurooppalaisten siirtotyöläisten oikeuksia. Liikkuvuuden edistäminen on lisäksi yksi uuden Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus

Henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatetta sovelletaan kaikkiin Euroopan kansalaisiin, joiden oleskelu kestää korkeintaan kolme kuukautta. Tämän aikarajan jälkeen vapaalle liikkuvuudelle asetetaan eräitä ehtoja. Siirtotyöläisiä koskevat ehdot ovat kuitenkin paremmat kuin työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla kansalaisilla.

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti kaikilla Euroopan kansalaisilla on oikeus tehdä työtä toisessa EU-maassa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 45 artikla). Jotkin maat voivat edellyttää työntekijöiden rekisteröitymistä, jos työskentely kestää kauemmin kuin kolme kuukautta, mutta eivät asettaa oleskelulle muita ehtoja.

Itsenäisiä ammatinharjoittajia (SEUT 49 artikla) ja lähetettyjä työntekijöitä, jotka ovat toisessa jäsenvaltiossa palvelujen tarjoamista varten, koskevat muut säännökset.

Siirtotyöläinen määritellään seuraavasti:

  • hänellä on tuloja, mukaan lukien vähäiset tai luontoisetuuksina saatavat tulot. Vain vapaaehtoistyö jää määritelmän ulkopuolelle
  • palkkatyö tapahtuu alaisuussuhteessa (työnantaja määrittää toiminnan, palkan, työehdot jne.)
  • toiminta on tuottavaa ja tuloksellista, sillä se ei saa olla toisarvoista ja epäoleellista. Osa-aikainen työ, harjoittelu ja tietynlainen koulutus kuuluvat kuitenkin määritelmän piiriin
  • määritelmässä edellytetään lisäksi rajatylittävää yhteyttä, mikä tarkoittaa, että henkilön on työskenneltävä muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, josta hän on kotoisin.

Oikeus työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen yli kolmen kuukauden ajan koskee myös seuraavia väestönosia:

  • siirtotyöläisen perheenjäsenet kansalaisuudesta riippumatta. Heillä on oikeus vastaanottavan maan sosiaalietuuksiin
  • työntekijän aseman säilyttävät henkilöt, vaikka heillä ei enää ole työsuhdetta vastaanottavassa maassa (tilapäinen työkyvyttömyys, tahaton työttömyys tms.)
  • työnhakijat, jos he kykenevät osoittamaan hakevansa töitä aktiivisesti.

Työnsaanti

Siirtotyöläisten on voitava harjoittaa ammatillista toimintaansa samoin edellytyksin kuin kotimaiset työntekijät. Siirtotyöläistä ei siis voida syrjiä seuraavissa tapauksissa:

  • hän harjoittaa säänneltyä ammattia, sillä hän voi hakea ammattipätevyytensä tai tutkintonsa tunnustamista
  • kielitaitovaatimukset, joiden on oltava kohtuullisia ja tarpeen kyseisen työn kannalta
  • julkisen sektorin virat lukuun ottamatta tietynlaisia palvelussuhteita, joihin liittyy julkisen vallan käyttämistä
  • ammattiurheilijoiden ja puoliammattilaisten vapaa liikkuvuus.

Työnhakijoilla on oikeus käyttää julkisia työvoimapalveluja sekä saada rahaetuuksia, joilla on tarkoitus helpottaa työnsaantia vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoilla.

Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu

Kaikenlainen syrjintä on kielletty työnsaantiin, palkkaukseen ja työehtoihin liittyvissä asioissa.

Siirtotyöläiset rinnastetaan kotimaisiin työntekijöihin:

  • heihin sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lakeja ja työehtosopimuksia
  • heillä on ensimmäisestä työpäivästään lähtien oikeus samoihin, heidän asemaansa maassa asuvana henkilönä tai työntekijänä liittyviin sosiaalietuuksiin kuin kotimaisilla työntekijöillä
  • heitä ei saa syrjiä verotukseen liittyvissä asioissa kansalaisuuden tai siirtotyöläisen aseman perusteella.

EU:n kansalaisten oikeuksien vahvistaminen

Komission tiedonannon jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät huhtikuussa 2014 direktiivin 2014/54/UE työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä.

Direktiivin tarkoituksena on:

  • taata EU:n siirtotyöläisille asianmukaiset oikeussuojakeinot kansallisella tasolla, mikäli he kokevat tulleensa kansalaisuutensa perusteella syrjityiksi,
  • varmistaa, että järjestöt, organisaatiot ja muut oikeushenkilöt voivat aloittaa menettelyn joko EU:n siirtotyöläisten puolesta tai heitä tukeakseen kaikissa oikeudellisissa ja/tai hallinnollisissa menettelyissä, mikäli siirtotyöläisten oikeuksia on loukattu,
  • varmistaa, että työntekijät, jotka haluavat hyödyntää vapaan liikkuvuuden oikeuttaan, sekä alan julkiset ja yksityiset työnantajat saavat paremmin tietoa,
  • edistää vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/54/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä.

Viimeisin päivitys 04.06.2014

Top