Viro

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2006 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1998) 705 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 504 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEK(2001) 1747 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEK(2002) 1403 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEK(2003) 1201 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että alalla ja erityisesti rajavalvonnan alalla tapahtuneesta rohkaisevasta edistymisestä huolimatta Virolta vaaditaan edelleen suuria ponnistuksia, mikäli se aikoo saada oikeus- ja sisäasioita koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Komissio kehotti Viroa myös parantamaan pakolais- ja turvapaikkakysymysten käsittelyä sekä torjumaan tehokkaammin järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua.

Marraskuussa 1998 laaditussa kertomuksessa todettiin, että Viro on toteuttanut merkittäviä toimia maahanmuuttokysymysten, rajavalvonnan ja turvapaikka-asioiden osalta. Täytäntöönpanotoimia on kuitenkin vielä toteutettava. Myös poliisivoimia on uudelleen organisoitu tehokkaasti. Huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta todetaan, että Viron on toteutettava merkittäviä toimia tarpeellisten kansainvälisten ja kansallisten lainsäädäntövälineiden hyväksymiseksi. Myös korruption torjuntaa koskevia toimia on jatkettava.

Lokakuussa 1999 laaditussa kertomuksessa arvioitiin, että Viro oli noudattanut lähes kaikkia vuoden 1998 kertomuksessa annettuja suosituksia. Poliisivoimien uudelleenorganisointi voidaan katsoa merkittäväksi edistysaskeleeksi, mikäli poliisien koulutusta ja työoloja vielä kehitetään. Viron odotettiin myös saavan päätökseen itärajan rajahallinnon ja -valvonnan yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa rajahallinnon ja -valvonnan infrastruktuureja ja laitteistoja kehittämällä. Huumekaupan ja korruption torjumiseen tulisi kiinnittää erityishuomiota.

Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa komissio toteaa, että oikeus- ja sisäasioiden alalla on tapahtunut merkittävää edistymistä. Toimia on kuitenkin jatkettava, jotta järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan ja poliisien korruption torjuntaa sekä rajavalvontaa koskeva virolainen lainsäädäntö saadaan yhdenmukaistettua yhteisön säännöstön kanssa.

Marraskuussa 2001 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Viro on edistynyt hyvin oikeus- ja sisäasioiden alalla.

Lokakuussa 2002 laaditussa kertomuksessa komissio antaa tunnustusta siitä, että Viro on edelleen edistynyt tietosuojan, rajavalvonnan, viisumien, maahanmuuton sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla. Kaiken kaikkiaan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on edistynyt kohtuullisen hyvin ja sitä jatketaan edelleen.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Kaikkien Euroopan kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta ja oleskelusta määrätään EY:n perustamissopimuksen 14 artiklassa (entinen 7A artikla) sekä Euroopan kansalaisuutta koskevissa määräyksissä (18 artikla, entinen 8A artikla). Maastrichtin sopimuksessa turvapaikkapolitiikka, unionin ulkorajojen ylittäminen ja maahanmuuttopolitiikka sisällytettiin jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeviksi asioiksi. Nämä kysymykset sisällytettiin Amsterdamin sopimuksessa, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999, EY:n perustamissopimukseen (61-69 artikla). Samalla määrättiin viiden vuoden siirtymäajasta ennen yhteisön menettelyjen täysimittaista soveltamista. Tarkoituksena on luoda tietyn ajanjakson kuluessa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, jossa henkilöitä ei tarkasteta unionin sisärajoilla heidän kansalaisuudestaan riippumatta. Samanaikaisesti on tarkoitus ottaa käyttöön yhteisiä standardeja unionin ulkorajojen valvontaa, viisumeita, turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa varten. Neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa vahvistetaan toteutettavia toimenpiteitä koskeva maaliskuussa 2000 laadittu aikataulu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi viitenä seuraavana vuotena.

Tietyt jäsenvaltiot soveltavat näillä aloilla jo yhteisiä sääntöjä Schengenin sopimusten ansiosta, joista ensimmäinen allekirjoitettiin vuonna 1985. Nämä hallitusten väliset sopimukset on sisällytetty Euroopan unioniin Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä. Ne kuuluvat siten yhteisön säännöstöön, ja ehdokasmaiden on saatettava ne osaksi omaa lainsäädäntöään.

Viro on ilmoittanut, että se on valmis noudattamaan Schengenin säännöstön määräyksiä. Se on jo toteuttanut toimia tätä silmällä pitäen ja pyytänyt Euroopan unionin jäsenvaltioilta apua rajavalvontansa vahvistamiseen.

Turvapaikkapolitiikka

Euroopan turvapaikkapolitiikka on ollut jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Se perustuu pääasiassa sellaisiin välineisiin, joilla ei ole oikeusvaikutusta, kuten vuonna 1992 annettuihin, selvästi perusteettomia turvapaikkapyyntöjä koskeviin Lontoon päätöslauselmiin ja "Host third countries" -periaatteeseen tai kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten pakolaisten asemasta vuonna 1951 annettuun Geneven yleissopimukseen.

Jäsenvaltiot allekirjoittivat Schengenin sopimusten yhteydessä 15. kesäkuuta 1990 Dublinin yleissopimuksen, joka koskee jossakin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittelyä. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 1997. Tätä kysymystä ei ollut ratkaistu Geneven yleissopimuksessa. Dublinin yleissopimuksella perustettu komitea hyväksyi tämän jälkeen erilaisia toimenpiteitä.

Komission ja neuvoston 3. joulukuuta 1998 antaman toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista strategiaa. Neuvosto on pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen perustamalla turvapaikkaa ja maahanmuuttoa käsittelevän työryhmän.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka on ollut yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Se liittyy hallitustenväliseen yhteistyöhön sisäasioiden alalla, mutta se ei ole vielä varsinaista eurooppalaista politiikkaa. Yhtäkään kolmansien maiden kansalaisten unionin alueelle tuloa ja oleskelua koskevaa sääntöä ei ole annettu.

Kuitenkin 3. joulukuuta 1998 annetussa toimintasuunnitelmassa määrätään tätä alaa koskevien erityistoimenpiteiden hyväksymisestä.

Yksityisoikeudellinen yhteistyö

Tällä EU:n toiminta-alalla on hyväksytty Maastrichtin sopimuksesta alkaen vain vähän toimenpiteitä. Tähän mennessä merkittävin asiakirja on yleissopimus oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Tämä yleissopimus on siirretty osaksi yhteisön lainsäädäntöä toukokuussa 2000 annetulla asetuksella. Tärkeimmät yksityisoikeudellista yhteistyötä helpottavat välineet on laadittu kansainvälisellä tasolla (esimerkiksi Brysselin ja Rooman yleissopimukset).

Neuvoston ja komission 3. päivänä joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa säädetään myös uusien sääntöjen hyväksymisestä.

Poliisi-, tulli- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

Näitä aloja koskeva yhteisön säännöstö kuuluu pääasiassa Euroopan unionin perustamissopimuksen VI osastossa määritettyyn yhteistyöhön eli kolmanteen pilariin. Amsterdamin sopimuksessa on muutettu alaa koskevia oikeussäännöksiä. Vastedes VI osasto koskee lähinnä poliisiyhteistyötä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, laittoman huumekaupan torjuntaa, korruption ja petosten torjuntaa, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja tulliyhteistyötä. Siinä säilytetään Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1993 vahvistetut hallitustenväliset menettelyt.

Oikeus- ja sisäasioita koskeva yhteisön säännöstö edellyttää hallintoelinten välistä konkreettista ja tiivistä yhteistyötä sekä säännösten laatimista ja niiden tehokasta soveltamista. Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto ovat rahoittaneet tätä varten vuosina 1996-1998 ensimmäistä Octopus-ohjelmaa. Octopus II -ohjelman (1999-2000) tarkoituksena on helpottaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä tiettyjen uusien itsenäisten valtioiden uusien lainsäädännöllisten ja perustuslaillisten toimenpiteiden hyväksymistä EU:ssa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tarjoamalla koulutusta ja tukea kaikille niille henkilöille, joiden tehtävänä on torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. EU:n ja KIE-maiden välillä allekirjoitettiin lisäksi 28. toukokuuta 1998 järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva sopimus.

Euroopan unionissa neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa mainitaan erilaiset toimenpiteet, jotka on hyväksyttävä lyhyellä aikavälillä (kaksi vuotta) ja keskipitkällä aikavälillä (viisi vuotta) todellisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan poliisiviraston Europolin kehittäminen ja etenkin viraston ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten suhteiden järjestely, poliisi- ja tulliyhteistyötä koskevan Schengenin säännöstön sisällyttäminen sekä tarvittavien tietojen keruun ja tallentamisen järjestäminen rajatylittävän rikollisuuden alalla.

Eurooppa-assosiaatiosopimus sekä Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita käsittelevä valkoinen kirja

Viron kanssa tehtyyn Eurooppa-assosiaatiosopimukseen sisältyy määräyksiä huumeiden väärinkäytön ja rahanpesun torjuntaa koskevasta yhteistyöstä.

Keski- ja Itä-Euroopan maita sekä sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa ei suoraan käsitellä kolmatta pilaria, vaan rahanpesun ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden kaltaisia kysymyksiä, jotka liittyvät läheisesti oikeus- ja sisäasioita koskeviin ongelmiin.

ARVIOINTI

Viro ratifioi marraskuussa 2001 yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Se astui voimaan maaliskuussa 2002. Poliisin on edelleen noudatettava Euroopan neuvoston antamaa suositusta henkilötietojen luovuttamisesta poliisikäyttöön.

Viisumipolitiikan osalta on saavutettu merkittävää edistymistä. Viro on kehittänyt hallinnollisia valmiuksiaan uuden verkossa toimivan kansallisen viisumirekisterin perustamisen ansiosta. Näin kaikki Virossa sijaitsevissa ulkomaiden edustustoissa tehdyt viisumihakemukset hoidetaan viisumirekisterin kautta.

Euroopan unioniin liittymiseksi Viron on vielä yhdenmukaistettava luettelo niistä maista, joiden kansalaisilta ei vaadita viisumia esimerkiksi viisumivapaudesta solmittujen sopimusten perusteella. Viron hallitus hyväksyi heinäkuussa 2001 Schengenin sopimusta koskevan toimintasuunnitelman. Tämän suunnitelman mukaisesti Viro valmistautuu liittymään Schengenin tietojärjestelmään (SIS II). Viron on edelleen toteutettava toimia, jotta se on valmis soveltamaan Schengenin säännöstöä kokonaisuudessaan, ja saatettava nykyinen suunnitelmansa ajan tasalle. Siltä puuttuu myös edelleen kattava Schengen-strategia.

Ulkorajojen valvonta on tyydyttävää. Valvontaa on kuitenkin edelleen vahvistettava laitteistoja, koulutusta, infrastruktuureja ja rajavartijoiden elinolosuhteita parantamalla. Lisäksi merialueiden valvontajärjestelmän perustamista ja käyttöönottoa on nopeutettava. Joulukuussa 2001 parlamentti ratifioi yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa kansainvälistä meriliikennettä.

Maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä on vielä edistyttävä. Laitonta maahanmuuttoa on torjuttava. Vuonna 2001 Viron parlamentti hyväksyi muutoksia ulkomaalaisia, pakolaisia, maastapoistumisvelvollisuutta, maahantulokieltoa ja henkilöllisyystodistuksia koskeviin lakeihin. Tarkastettu laki ulkomaalaisista ja perheiden yhdistämisestä hyväksyttiin kesäkuussa 2002.

Kansalaisuus- ja siirtolaisuustoimiston viisumeista ja laitonta maahanmuuttoa koskevista kysymyksistä vastaava erikoisyksikkö aloitti toimintansa helmikuussa 2002.

Vuoden 2002 kesäkuuhun mennessä Viro oli solminut 33 valtion kanssa sopimuksen takaisinottamisesta. Viron on pyrittävä solmimaan takaisinottoa koskevia sopimuksia myös sellaisten kolmansien valtioiden kanssa, joista laitonta maahanmuuttoa mahdollisesti tapahtuu.

Vaikka Virossa esitettyjen turvapaikkahakemusten määrä on vähäinen, Viron parlamentti muutti tammikuussa 2001 sekä toukokuussa 2002 pakolaisia koskevaa lainsäädäntöään. Lainsäädännön yhdenmukaistamista on edelleen jatkettava. Helmikuussa 2002 perustettiin erityinen pakolaisasioista vastaava yksikkö. Pakolaisten integraatiota koskevia toimia, kuten perheiden yhdistämistä ja pysyvän oleskeluluvan saamista, on vielä parannettava.

Poliisiyhteistyössä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on edistytty (lainsäädännön yhdenmukaistaminen, koulutus, kansainvälinen yhteistyö, jne.). Viro allekirjoitti Euroopan neuvoston yleissopimuksen tietoverkkorikollisuudesta marraskuussa 2001. Viron ja Europolin välillä tehty yhteistyösopimus hyväksyttiin lokakuussa 2002. Viro on allekirjoittanut vuonna 2000 tehdyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen. Viro ei vielä ole ratifioinut sopimusta. Sen on myös allekirjoitettava ja ratifioitava keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja.

Sopimusten täytäntöönpanon osalta komissio kehottaa Viroa kehittämään ja vahvistamaan poliisivalmiuksiaan ratkaistakseen tiettyjä erityisongelmia, kuten talousrikosten ja huumeiden väärinkäyttöä. Kaikissa poliisilaitoksissa toimii vuodesta 2002 alkaen elektroninen rikosten rekisteröintijärjestelmä (POLIS).

Terrorismin torjunnassa on edistytty useiden kansainvälisten sopimusten ratifioinnin ansiosta. Viro on ratifioinut

• merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen (lokakuussa 2001)
• kansainvälisen yleissopimuksen panttivankien ottamista vastaan (marraskuussa 2001)
• terroristien pommi-iskujen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (tammikuussa 2002)
• Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen (maaliskuussa 2002).

Viron parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2001 uuden rikoslain, joka pyrkii yhdenmukaistamaan petosten, korruption ja rahanpesun torjuntaa koskevan kansallisen lainsäädännön yhteisön lainsäädännön kanssa. Vuonna 1995 solmitun Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen ratifiointia koskevat valmistelut on pyrittävä aloittamaan.

Joulukuussa 2001 Viro ratifioi lahjontaa koskevan eurooppalaisen rikosoikeudellisen yleissopimuksen.

Rahanpesua koskeva lainsäädäntö on jo suurelta osin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa, mutta rahanpesun selvittelykeskusten, talousrikoksia tutkivien poliisiyksikköjen, syyttäjien, tullin virkamiesten sekä pankinjohtajien ja virkailijoiden kouluttamista on edelleen jatkettava.

Huumausaineiden osalta voidaan todeta, että Viro on ratifioinut Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen. Huumerikoksista langetettavat rangaistukset ovat nykyään myös entistä pidempiä. Poliisivoimiin on perustettu huumekaupan torjuntaan erikoistuneita erikoisyksikköjä. Lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaista yhteisön säännöstön kanssa. Huumeiden torjunnassa on otettu edistysaskelia kansallisen huumestrategian toteuttamisen sekä strategian toteuttamiseen osallistuvien hallinnollisten elinten vahvistamisen ansiosta.

Viroon perustettiin huumausaineiden seurantakeskus heinäkuussa 2001. Keskus toimii huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevan eurooppalaisen tietoverkon (REITOX) kansallisena seurantakeskuksena. Huumekaupan torjuntavalmiuksia on kuitenkin edelleen parannettava lain soveltamisesta vastuussa olevien elinten, erityisesti poliisin ja tullin hallinnollisia ja toiminnallisia valmiuksia vahvistamalla.

Tulliyhteistyötä koskevan yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistytty hyvin. Viron on kuitenkin vielä tehtävä työtä tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä vuonna 1997 tehdyn yleissopimuksen (Napoli II -yleissopimus) ja SID-yleissopimuksen (tietotekniikan käyttöä tullialalla koskeva yleissopimus) täytäntöön panemiseksi. Lisäksi tullin hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava varmistamalla riittävien henkilöstövoimavarojen ja laitteistojen saatavuus.

Oikeudellisen yhteistyön osalta Viro on vuonna 2001 ratifioinut

• yleissopimuksen rikosasioissa annettujen ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanosta
• lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen
• Haagin kansainvälisistä lapsikaappauksista tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen
• ja asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomaille hallinnollisissa asioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen.

Yksityisoikeuden alalla on myös edistytty: kesäkuussa 2002 Viro ratifioi vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä lapsen huoltoa ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa.

Ihmisoikeuksien suojelun osalta Viro on ratifioinut kaikki yhteisön lainsäädäntövälineet ratifioituaan yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä koskevan yleissopimuksen.

Viimeisin päivitys 12.09.2005