Ehdokasmaiden työllisyyspolitiikkaa koskevat yhteiset arvioinnit

Komissio esittää ehdokasmaiden kanssa käynnistettyyn työllisyyttä koskevaan yhteistyöhön liittyvästi katsauksen todetuista haasteista, saavutetusta edistyksestä sekä toimista, joita on vielä toteutettava.

ASIAKIRJA

Komission 30 päivänä tammikuuta 2003 antama tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Edistyminen työllisyyspolitiikkaa koskevien yhteisten arviointiasiakirjojen toteuttamisessa ehdokasmaissa [KOM(2003) 37 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Yhteiset arviointiasiakirjat ("Joint assessment papers" - JAP)

Liittyminen Euroopan unioniin edellyttää, että ehdokasmaat omaksuvat yhteisön säännöstön. Euroopan komission tehtävänä on avustaa ehdokasmaita sekä seurata niiden edistymistä.

Tästä syystä komissio aloitti vuonna 1999 työllisyyttä koskevan yhteistyön ehdokasmaiden kanssa. Ne määrittelivät yhdessä yhteisissä arviointiasiakirjoissa ("Joint assessment papers" - JAP) ne työllisyyspolitiikan haasteet, jotka aiheutuvat Lissabonin tavoitteiden toteuttamisesta ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen työllisyyttä koskevan osaston täytäntöönpanosta. EU:n taloudellinen liittymistuki voidaan siten keskittää tukemaan määriteltyjä ensisijaisia tavoitteita.

Euroopan komissio tekee yhteenvedon yhteisissä arviointiasiakirjoissa todetuista haasteista ja esittää ensimmäisen katsauksen niiden täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä.

Ehdokasmaiden kohtaamat haasteet

Pyrkiessään saavuttamaan Euroopan työllisyysstrategian tavoitteet ehdokasmaat kohtaavat useita haasteita, kun ne uudistavat työmarkkinoitaan (mitä talouden rakenneuudistus monimutkaistaa) ja kehittävät politiikkaansa.

Ehdokasmaiden on siksi

• nostettava työllisyysastettaan, joka on yleisesti EU:n keskiarvoa alempi ja Lissabonin tavoitteita heikompi
• lisättävä työvoiman saatavuutta, sillä siirtymävaihe on johtanut työvoiman huomattavaan vetäytymiseen työmarkkinoilta
• tuettava talouden rakenneuudistusta työmarkkinoiden toiminnan kautta varsinkin auttamalla työntekijöitä mukautumaan taloudelliseen muutokseen ja siirtymään taantuvilta teollisuusaloilta nykyaikaisille teollisuusaloille
• lisättävä työvoiman ammattitaitoa tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Komissio on määritellyt ehdokasmaiden kohtaamien haasteiden perusteella seuraavat toiminta-alat:

• edistetään työllisyyttä palkkakehityksen sekä vero- ja sosiaalietuusjärjestelmien avulla
• investoidaan henkilöstöön ja poistetaan ammattitaidossa olevia puutteita jatkamalla koulutusjärjestelmien ja elinikäisen oppimisen järjestelmien uudistuksia
• turvataan tehokas toiminta julkisille työnvälityspalveluille, jotka ovat välttämättömiä taloudellisen siirtymävaiheen ja rakenneuudistuksen aikana
• edistetään entistä ennakoivampaa ja ennaltaehkäisevämpää toimintaa
• turvataan sosiaalinen yhteenkuuluvuus integroimalla etniset vähemmistöt, joista useimmat ovat epäsuotuisassa asemassa työmarkkinoilla ja joista tiettyjä ryhmiä, varsinkin romaneja, uhkaa voimakkaasti sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys
• nykyaikaistetaan työmarkkinoita ja annetaan työmarkkinaosapuolille aktiivinen rooli varsinkin työn organisointia, työoloja, joustavuutta ja turvallisuutta koskevissa asioissa
• edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa ehdokasmaiden työmarkkinoilla, joilla esiintyy huomattavaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää
• vahvistetaan hallinnollista toimintakykyä, jota tarvitaan sellaisen työllisyyspolitiikan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa, jonka on sovittava talouspolitiikan kokonaisstrategiaan; lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimiin liittyviin valmisteluihin
• varmistetaan työllisyyspolitiikan resurssien saatavuus, osaamispääomaan tehtävät investoinnit ja yhteiskunnallinen infrastruktuuri mukaan luettuina.

Seuraavat vaiheet

Yhteistyöprosessi päättyy, kun ehdokasmaat liittyvät unioniin. Sitä ennen niiden on laadittava kansallisia kehittämissuunnitelmia, joissa asetetaan puitteet työllisyyden ja henkilöstöpolitiikan kehittämiselle sekä tulevalle Euroopan sosiaalirahastosta saatavalle rahoitukselle. Jokaisen ehdokasmaan on myös tarkistettava perusteellisesti toimintatavat, toimielinrakenteet ja hallinnon toimintakyky työllisyyspolitiikan ja siihen liittyvän ESR-toiminnan osalta. Ehdokasmaat osallistuvat jo vuodesta 2003 alkaen yhteisön työllisyyden edistämistoimiin.

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Komission 6 päivänä marraskuuta 2003 antama tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Edistyminen työllisyyspolitiikkaa koskevien yhteisten arviointiasiakirjojen toteuttamisessa liittymässä olevissa maissa [KOM(2003) 663 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Liittymässä olevien maiden kanssa tehtiin keväällä ja kesällä 2003 arviointeja, joiden pohjalta Euroopan komissio ajantasaistaa arvioinnin, joka koskee liittymässä olevien kymmenen maan työmarkkinoihin kohdistuvia strategisia haasteita, poliittisilla toimilla saavutettua edistystä sekä työllisyyspolitiikkaan ja Euroopan sosiaalirahastoon liittyviä hallinnollisia valmiuksia.

Komission mukaan tarvitaan vielä ponnistuksia, jotta saadaan koordinoitua työllisyyspolitiikan laadinta ja täytäntöönpano. Se muistuttaa hallintotapaan ja kumppanuuteen liittyvistä keskeisistä tekijöistä, jotka ovat tarpeen Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanemiseksi. Se toteaa olevansa huolestunut tarvittavista hallinnollisista valmiuksista, joita tarvitaan Euroopan rakennerahastojen täysimittaiseen hyödyntämiseen.

Komissio päättää täten liittymässä olevien kymmenen maan kanssa käydyn yhteisiin arviointiasiakirjoihin perustuvan yhteistyön. Liittymisen jälkeen uudet jäsenvaltiot osallistuvat Euroopan työllisyysstrategiaan ja esittävät ensimmäiset kansalliset toimintasuunnitelmansa komissiolle lokakuussa 2004.

Viimeisin päivitys 16.04.2004