Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan

Varauduttaessa väestön ikääntymiseen nuorten kouluttaminen ja työllistäminen ovat suuria haasteita kaikille Euroopan kansalaisille. Nuorten integroiminen yhteiskuntaan tapahtuu investoimalla enemmän nuorten koulutukseen, terveyteen, nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen ja toimenpiteisiin, joilla edistetään siirtymistä koulutuksesta työelämään.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 5. syyskuuta 2007, Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan [KOM(2007) 498 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Nuorten yleisten olosuhteiden kehitys Euroopan unionissa (EU) on laimea. Komissio korostaa, että on tarpeen investoida jo varhaisemmassa vaiheessa ja enemmän eurooppalaisiin nuoriin, jotta edistettäisiin heidän sosiaalista osallisuuttaan.

Vuonna 2005 luotiin nuorisopolitiikan puitteet eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa (esdeenfr), mutta sillä ei ole pystytty puuttumaan nuorisoon kohdistuviin haasteisiin tarpeeksi tehokkaasti. Tässä tiedonannossa painotetaan, kuinka tärkeää on kiinnittää enemmän huomiota nuoriin sosiaalista osallisuutta edistävässä politiikassa ja uudistetussa Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa.

Komissio ehdottaa monialaista strategiaa, joka edellyttää poliittisten toimijoiden ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä yhteisön tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tämä strategia näkyy useina aloitteita, joiden tarkoituksena on rohkaista jäsenvaltioita saamaan nuoret täysipainoisemmin mukaan yhteiskunnan toimintaan luomalla yhteyksiä koulumaailman ja työelämän välille.

Nuorten koulutus ja työelämään siirtyminen

Nuorten työelämään pääseminen perustuu pääasiallisesti koulutusjärjestelmään. Lähes joka kuudes nuori lopettaa koulunkäynnin EU:ssa. Oppilailla on huomattavia puutteita perustaidoissa (luku- ja laskutaidossa), ja usein koulutus ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita, mikä vaikeuttaa myös työelämään siirtymistä.

Jotta koulutusjärjestelmä pystyisi antamaan nuorille riittävät valmiudet työmarkkinoille pääsemiseksi ja valmistaisi heitä elinikäiseen oppimiseen, komissio kehottaa jäsenvaltioita:

• korostamaan avaintaitoja (esdeenfr) jo varhaisiän koulutuksesta lähtien kansallisissa elinikäisen oppimisen strategioissaan
• uudenaikaistamaan korkea-asteen koulutusta muuttamalla hallintotapaa, rahoitusta ja opetussuunnitelmia
• luomaan tiiviimmät yhteydet koulutusjärjestelmän ja työelämän välille esimerkiksi varmistamalla korkeatasoisen opinnonohjauksen tai edistämällä oppilaitosten ja työelämän välisiä yhteyksiä
• kehittämään yhteisön välineen nuorten tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi Europass-todistuksessa ja panemaan täytäntöön tutkintojen tunnustamista koskevan eurooppalaisen kehyksen.

Nuoret ja työllisyys

EU:ssa joka kolmas nuori (1524-vuotiaat) on työttömänä vielä vuoden kuluttua opintojensa päättämisestä. Nuorten työttömyysaste on liian korkea, mikä on voimavarojen hukkaamista. Nuorilla on yli kaksinkertainen todennäköisyys joutua työttömiksi kuin nuorilla aikuisilla (2529-vuotiaat). Nuoret naiset ovat yliedustettuina tässä ryhmässä.

Nuorten työmarkkinoille siirtymisen nopeuttamiseksi, komissio kehottaa jäsenvaltioita:

• parantamaan liikkuvuutta ja helpottamaan työpaikan hankkimista ulkomailta EURES -välineen ja kokeiluhankkeen Ensimmäinen työpaikkani ulkomailla " kautta
• laatimaan joustoturvastrategioita, joiden tavoitteena on nuorten työuran turvaaminen ja työehtojen parantaminen jo seuraavassa Lissabonin strategian syklissä vuonna 2008 ja kiinnittämään enemmän huomiota nuoriin kansallisissa uudistusohjelmissa (esdeenfr)
• määrittelemään opinto-ohjelmaan liittyville harjoittelujaksoille asianmukaiset puitteet. Komissio ehdottaa vuonna 2008 harjoittelujaksoja koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan hyväksymistä
• rohkaisemaan nuorten yrittäjyyttä (esdeenfr) ja kehittämään yrittäjäkoulutusta (esdeenfr)
• hyödyntämään EU:n rahastoja (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto jne.) nuorten työelämään siirtymisessä ja alueellisten erojen vähentämisessä.

Sosiaalisen osallisuuden edistäminen

Nuorten sosiaalinen osallisuus ja työelämään siirtyminen täydentävät toisiaan. Tähän liittyen komissio kehottaa jäsenvaltioita:

• panostamaan enemmän lasten köyhyyden torjuntaan ja edistämään sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksen alalla
• kehittämään räätälöityjä toimia nuorten terveyden edistämiseksi kiinnittäen huomiota esimerkiksi alkoholiin, huumeisiin, tupakkaan, ravitsemukseen, mielenterveyteen.

Nuorten aktiivinen kansalaisuus

Nuorten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan voitaisiin edistää seuraavasti:

• nuorten osallistuminen jatkuvaan vuoropuheluun päättäjien kanssa, kuten maaliskuussa 2007 Roomassa pidetyssä nuorten huippukokouksessa "Sinun Eurooppasi" tai nuorten osallistuminen kulttuuritoimintaan aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi
• vapaaehtoistoiminnan, kuten nuorten eurooppalaisen vapaaehtoistyön (esdeenfr), tunnustaminen
• EU:n ja nuorten välisen kumppanuuden vahvistaminen Euroopan nuorisofoorumin (EN) (FR) kautta ja nuorisoa käsittelevän EU:n raportin, jolla seurataan ja parannetaan asiaan liittyvien kysymysten ymmärtämistä, laatiminen joka kolmas vuosi.

Tausta

Tällä tiedonannolla syvennetään eurooppalaisen nuorisosopimuksen tärkeimpiä toimenpiteitä ja viitataan työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin ja sosiaalipoliittisen ohjelman tavoitteisiin.

Komission toiminta perustuu nuorisopolitiikan kehykseen, jota on luotu valkoisesta kirjasta " EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet " lähtien.

Viimeisin päivitys 27.11.2007