EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Uudet puitteet sosiaalista suojelua ja osallisuuden edistämistä koskevan politiikan avointa koordinointia varten

Tiedonannon tavoitteena on ottaa käyttöön vahvistettu avoin koordinointimenetelmä sosiaalista suojelua ja osallisuuden edistämistä koskevassa politiikassa. Avoin koordinointimenetelmä on näkyvämpi, kohdistuu enemmän täytäntöönpanoon ja on paremmin yhteydessä tarkistettuun Lissabonin strategiaan. Sillä yksinkertaistetaan raportointia ja laajennetaan mahdollisuuksia politiikkaa koskevaan tiedonvaihtoon jäsenvaltioiden välillä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, 22. joulukuuta 2005, "Uudet puitteet sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevan politiikan avointa koordinointia varten" [KOM(2005) 706 - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

AVOIMEN KOORDINOINTIMENETELMÄN PUITTEISSA SAAVUTETTUJEN TULOSTEN ARVIOINTI

Ennen ehdotuksen tekemistä komissio pyysi jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä ja sosiaaliturvalaitoksia vastaamaan kysymyksiin, jotka koskivat avointa koordinointimenetelmää ja sen toimintaa.

Sidosryhmät pitävät avointa koordinointimenetelmää arvokkaana ja katsovat, että sillä on positiivinen vaikutus poliittiseen päätöksentekoon. Sidosryhmät tukevat yleisesti selkeämpää prosessia, jossa raportointia on yksinkertaistettu.

Selkeyttämisellä olisi

  • tuotava yhteen kolme toiminta-alaa mutta niin, että kunkin kehittymiselle tärkeät erityispiirteet säilyvät. Uusien yhdennettyjen ja yhteisten tavoitteiden ei pitäisi kuitenkaan vähentää eri politiikanalojen perusteellista tarkastelua.
  • tuettava kokemusten vaihtoa ja integroitava se paremmin raportointiin ja arviointiin
  • edistettävä tarkistetun Lissabonin strategian ja uudelleen käynnistetyn kestävän kehityksen strategian välistä hyvää vuorovaikutusta
  • pyrittävä edistämään käytäntöä, jolla saadaan toiminta-alalla edistyneimmät toimijat entistä paremmin mukaan.

SELKEYTETYN AVOIMEN KOORDINOINTIMENETELMÄN UUDET YHTEISET TAVOITTEET

Nämä uudet tavoitteet perustuvat Nizzassa asetettuihin osallisuustavoitteisiin ja Laekenissa asetettuihin eläketavoitteisiin.

Yleiset tavoitteet

  • Edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia riittävien, avointen, rahoitukseltaan kestävien, sopeutumiskykyisten ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien ja sosiaalista osallisuutta koskevan politiikan kautta.
  • Toimitaan tiiviissä vuorovaikutuksessa talouskasvun parantamista ja työpaikkojen määrän ja laadun lisäämistä koskevien Lissabonin tavoitteiden sekä EU:n kestävän kehityksen strategian kanssa.
  • Parannetaan hallintotapaa ja lisätään avoimuutta politiikan suunnittelussa, täytäntöönpanossa sekä seurannassa ja parannetaan sidosryhmien osallistumista niihin.

Eri toiminta-aloilla sovellettavat tavoitteet:

  • Edistetään merkittävästi köyhyyden ja syrjäytymisen poistamista - Varmistetaan kaikkien aktiivinen sosiaalinen osallisuus edistämällä osallistumista työmarkkinoille ja torjumalla köyhyyttä ja syrjäytymistä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien parissa.- Torjutaan kaikenlaista syrjintää, joka johtaa syrjäytymiseen.- Otetaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta huomioon kaikessa asiaan liittyvässä politiikassa, myös talous- ja budjettipolitiikassa, koulutuspolitiikassa sekä rakennerahastojen (erityisesti Euroopan sosiaalirahaston) ohjelmissa.
  • Turvataan riittävät ja kestävät eläkkeet - Taataan kaikille riittävä eläketulo ja sellaiset eläkkeet, jotka mahdollistavat kohtuullisessa määrin oman elintason säilyttämisen eläkkeellejäännin jälkeen.- Taataan vakaan julkisen talouden puitteissa julkisten ja yksityisten eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyys erityisesti niin, että tuetaan pidempää työssäoloa ja aktiivisena ikääntymistä, taataan asianmukainen ja oikeudenmukainen eläkemaksujen ja -etuuksien tasapaino ja edistetään rahastoitujen ja yksityisten järjestelmien kohtuuhintaisuutta ja varmistetaan niiden turvallisuus.- Varmistetaan, että eläkejärjestelmät ovat ymmärrettäviä ja että ihmiset saavat tarvitsemansa tiedot suunnitellakseen eläkkeellejääntiään.
  • Taataan korkeatasoisen ja rahoitukseltaan kestävän terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon saatavuus - Taataan asianmukaisen terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon saatavuus kaikille ja varmistetaan, että hoitotarve ei johda köyhyyteen eikä taloudelliseen riippuvuuteen.- Edistetään terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon laatua ja resurssien järkevää käyttöä.

VAHVISTETUN AVOIMEN KOORDINOINTIMENETELMÄN MENETTELYT JA TYÖSKENTELYMENETELMÄT

Raportointi- ja arviointimenettelyt Uusien yhteisten tavoitteiden perusteella laaditaan sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevat kansalliset strategiat, joihin sisältyvät seuraavat:

  • Yhteinen osio, jossa arvioidaan sosiaalinen tilanne ja esitetään yleinen strateginen lähestymistapa, jolla nykyaikaistetaan sosiaalista suojelua ja osallisuuden edistämistä koskevaa politiikkaa.
  • Kolme aihekohtaista suunnitelmaa kattavat sosiaalisen osallisuuden, eläkkeet ja terveydenhuollon. Niissä olisi suuntauduttava tulevaisuuteen ja asetettava priorisoidut kansalliset tavoitteet, joilla yhteiset tavoitteet siirretään kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

Komissio laatii sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raportin, jonka neuvosto ja komissio hyväksyvät yhdessä ja jossa arvioidaan jäsenvaltioiden edistymistä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa ja esitetään yleiset suuntaukset.

Raportoinnin ja arvioinnin aikataulu

Kansalliset strategiat kattavat yleensä kolmen vuoden jakson. Ensimmäiset raportit olisi siis jätettävä syyskuussa 2006, jotta ne sopisivat uuteen Lissabonin aikatauluun. Jäsenvaltioita ei vaadita toimittamaan kansallisia strategioita välivuosilta. Halutessaan ne voivat raportoida uusista aloitteista ja täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä.

Kokemustenvaihdon tukeminen

Vaihtotoiminnalle olisi jatkossa annettava näkyvämpi asema avoimessa koordinointimenetelmässä, ja se olisi integroitava paremmin raportointiin ja arviointiin. Suunnitellusta Progress-ohjelman budjettikohdasta tuetaan jatkossa samanlaista vaihtotoimintaa avoimen koordinointimenetelmän kaikilla aloilla.

Toimijoiden aktivointi ja hallintotapa

Selkeytetyssä avoimessa koordinointimenetelmässä olisi keskityttävä voimakkaammin hyvän hallintotavan, avoimuuden ja toimijoiden osallistumisen edistämiseen.

  • Osallisuuden alalla: edistetään päätöksentekoon osallistumista ja varmistetaan poliittinen koordinointi hallinnon eri haarojen ja tasojen välillä.
  • Eläkkeiden alalla: tehdään eläkejärjestelmistä ymmärrettäviä ja tarjotaan kansalaisille tietoja, joita he tarvitsevat eläkesuunnitteluaan varten.
  • Terveydenhuollon alalla: asetetaan etusijalle hyvä poliittinen koordinointi järjestelmän eri osien välillä ja parannetaan tiedottamista kansalaisille.

Avoimen koordinointimenetelmän tekeminen tunnetuksi

Avoimen koordinointimenetelmän tunnetummaksi tekemisellä voitaisiin vaikuttaa positiivisesti jäsenvaltioissa käytäviin keskusteluihin. Suunniteltua raportoinnin ja arvioinnin keventämistä voitaisiin hyödyntää kiinnittämällä enemmän huomiota avoimen koordinointimenetelmän tunnetuksi tekemiseen järjestämällä kaikille toimijoille avoimia kansallisia seminaareja.

Tausta

Siltä osin kuin sosiaalista suojelua ja osallisuuden edistämistä koskevaa politiikkaa ei ole sisällytetty yhteisön lainsäädäntöön, sen täytäntöönpanoon unionin sisällä on maaliskuussa 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston jälkeen sovellettu avointa koordinointimenetelmää. Sen avulla on mahdollista määritellä yhteiset tavoitteet ja vertailla hyviä toimintatapoja jäsenvaltioiden välillä seuraavilla kolmella alalla: sosiaalisen osallisuuden edistäminen (vuodesta 2000), eläkkeet ja eläkejärjestelmät (vuodesta 2001) ja terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tulevaisuus (vuodesta 2004). Avoimessa koordinointimenetelmässä ilmoitetaan yhteiset yleistavoitteet, laaditaan toimintasuunnitelmia ja kansallisia raportteja, joissa jäsenvaltiot vahvistavat politiikan, jolla ne pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin, sekä arvioidaan näitä suunnitelmia ja strategioita komission ja neuvoston yhteisissä raporteissa.

Jotta koordinointi näiden sosiaalisten prosessien välillä paranisi ja ne saataisiin paremmin liitettyä Lissabonin strategiaan (erityisesti talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin ja Euroopan työllisyysstrategiaan), avointa koordinointimenetelmää päätettiin ryhtyä selkeyttämään vuodesta 2003 (ks. komission tiedonanto, toukokuu 2003, "Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen: avoimen koordinoinnin selkeyttäminen sosiaalisen suojelun alalla").

Selkeyttämispyrkimysten jatkoksi tässä tiedonannossa ehdotetaan uusia yhteisiä tavoitteita avoimen koordinointimenetelmän kolmelle osa-alueelle ja uusien menettelyiden soveltamista vuodesta 2006. Vahvistetun avoimen koordinointimenetelmän olisi toimittava rinnakkain ja tiiviissä vuorovaikutuksessa tarkistetun Lissabonin strategian kanssa: se antaa panoksensa kasvua ja työllisyyttä koskeviin tavoitteisiin, kun taas Lissabonin strategiaan kuuluvissa ohjelmissa pyritään edelleen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 20.4.2004, "Sosiaalisen suojelun uudistaminen laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kestävän terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kehittämiseksi: kansallisten strategioiden tukeminen avoimen koordinointimenetelmän avulla" [KOM(2004) 304 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 27.5.2003, "Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen: avoimen koordinoinnin selkeyttäminen sosiaalisen suojelun alalla" [KOM(2003) 261 lopullinen - EUVL L 314, 13.10.2004].

Komission tiedonanto "Turvattuja ja kestäviä eläkkeitä koskevien kansallisten strategioiden tukeminen kokonaisvaltaisella lähestymistavalla" - KOM(2001) 362 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Viimeisin päivitys 19.01.2006

Top