EU:n kansainväliset sopimukset

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 216 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla

MITÄ EU:N PERUSSOPIMUKSISSA SANOTAAN EU:N YLEISSOPIMUKSISTA JA SOPIMUKSISTA?

• Ne ovat kansainvälisen julkisoikeuden alaisia sopimuksia, joista seuraa sopijapuolten keskenään sopimia oikeuksia ja velvoitteita sopijapuolille.
• Toisin kuin yksipuoliset sopimukset, nämä sopimukset eivät siis ole seurausta lainsäädäntömenettelystä tai vain yhden toimielimen päätöksestä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Kansainväliset sopimukset (yleissopimukset, sopimukset)

Kansainväliset sopimukset EU on tehnyt toisen kansainvälisen julkisoikeudellisen subjektin, kuten valtion tai kansainvälisen järjestön, kanssa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 216 artiklassa kerrotaan tilanteet, joissa EU:lla on valtuutus tällaisten sopimusten solmimiseen. Neuvottelujen ja allekirjoitusten jälkeen aihealueesta riippuen näihin sopimuksiin saatetaan tarvita ratifiointi sekundaarilainsäädännön asetuksella.

Lisäksi EU:n ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyt kansainväliset sopimukset ovat keskeinen osa EU:n lainsäädäntöä. Nämä sopimukset on erotettu primaarilainsäädännöstä ja johdetusta oikeudesta, ja ne muodostavat sui generis -luokan. Joidenkin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden mukaan niillä voi joskus olla suora vaikutus ja niiden oikeudellinen arvo on joskus suurempi kuin johdetun oikeuden, jonka on näin ollen oltava niiden mukainen.

Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklassa säännellään EU:n kauppapolitiikkaa, joka on tärkeä EU:n ulkoinen toimivalta ja keskeinen tekijä sen suhteissa muun maailman kanssa.

Esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista:

• Nagoyan pöytäkirja: geenivarojen saanti ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen jako
• EU:n sekä Kolumbian, Perun ja Ecuadorin välinen kauppasopimus.

Ellei sopimuksen aihealue sisälly EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin, myös EU-maiden on allekirjoitettava sopimus. Nämä ovat niin sanottuja sekasopimuksia. Se tarkoittaa, että EU:n lisäksi EU-maista tulee EU:n ulkopuolisten sopijapuolien sopijapuolia. Sekasopimusten edellytyksenä voi myös olla EU-maiden ja EU:n välisten velvoitteiden jakamista koskevan EU:n sisäisen säädöksen antaminen.

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto — Viides osa: Unionin ulkoinen toiminta – V osasto: Kansainväliset sopimukset – 216 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 144)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto — Viides osa: Unionin ulkoinen toiminta – II osasto: Yhteinen kauppapolitiikka – 207 artikla (aiempi EY-sopimuksen 133 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 140–141)

Viimeisin päivitys: 13.03.2020