EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017XG0225(02)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät osallistamisesta monimuotoisessa ympäristössä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille

OJ C 62, 25.2.2017, p. 3–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/3


Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät osallistamisesta monimuotoisessa ympäristössä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille

(2017/C 62/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN tämän asian poliittisen taustan, joka on esitetty liitteessä, ja etenkin YK:n kestävän kehityksen tavoitteen (SDG) 4 (1), yhteisen koulutusta koskevan ET 2020 -raportin (2) ja Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (3);

PANEVAT MERKILLE komission tiedonannon koulutuksen parantamisesta ja nykyaikaistamisesta (4); ja

TOTEAVAT, ETTÄ

Euroopan unioni perustuu yhteisiin arvoihin ja yleisiin oikeusperiaatteisiin, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) artikloissa 1–3. Sopimus merkitsi uutta vaihetta kehityksessä yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi;

koulutuspolitiikalla on ensisijaisen tärkeä rooli osallisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittamisen edistämisessä Euroopan unionissa (EU);

osallistava koulutus ottaa huomioon kaikkien oppijoiden tarpeet ja vastaa niihin virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen ympäristöissä, ja sen tavoitteena on kannustaa kaikkia osallistumaan laadukkaaseen koulutukseen;

eurooppalaisten yhteiskuntien monimuotoisuus tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita koulutusjärjestelmille, joiden edellytetään painottavan aiempaa enemmän osallisuutta ja yhteisiä arvoja edistäviä toimia eri kulttuuri-identiteettien rinnakkaiselon tukemiseksi rauhallisessa ja demokraattisessa Euroopassa;

Euroopan monimuotoisuus tulee jatkossakin kasvamaan, ja kaikenlaista sekä Euroopan kansalaisiin että – erityisesti vasta saapuneisiin – muuttajiin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta ja näiden sosiaalista syrjäytymistä vastaan on todella taisteltava;

osallistavan yhteiskunnan rakentamisessa keskeistä on edistää moninaisuudessaan yhtenäistä koulutuspolitiikkaa, ottaen myös huomioon vuoden 1957 Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan;

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

koulutuksella on edistettävä osallisuutta monimuotoisessa ympäristössä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, ja samalla annettava kaikille oppijoille sosiaalisia ja kansalaistaitoja sekä kulttuurienvälisiä valmiuksia EU:n demokraattisten arvojen, perusoikeuksien, sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden sekä aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseksi, korostamiseksi ja edistämiseksi;

laadukkaasta osallistavasta koulutuksesta olisi huolehdittava koko elämän ajan, ja sen olisi katettava kaikki koulutuksen osa-alueet. Laadukkaan osallistavan koulutuksen tulisi olla saatavilla ja mahdollista kaikenikäisille, myös oppijoille, joilla on vaikeuksia, kuten erityistarpeisille tai vammaisille henkilöille, muuttajataustaisille henkilöille tai taustaltaan heikommista sosioekonomisista oloista taikka taantuneilta tai sodan runtelemilta alueilta tuleville, sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta;

TOTEAVAT SEURAAVAA:

kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa (SDG) 4 osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen takaamisesta kaikille ja kaikkien mahdollisuuksien edistämisestä elinikäiseen oppimiseen todetaan, laadukkaan koulutuksen tulisi varmistaa, että kaikki oppijat saavat tarvittavat valmiudet (tiedot, taidot ja asenteet) edistää kestävää kehitystä esimerkiksi seuraavia aiheita käsittelevän koulutuksen keinoin: kestävä kehitys ja kestävyysajattelun mukainen elämäntapa, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistäminen, maailmankansalaisuus sekä kulttuurisen monimuotoisuuden arvostus ja ymmärrys siitä, miten kulttuuri vaikuttaa kestävään kehitykseen;

osallisuuteen, tasa-arvoon, tasapuolisuuteen sekä asianmukaisiin valmiuksiin ja arvoihin perustuva, kaikkien saatavilla oleva laadukas koulutus myös osaltaan edistää oppijoiden työllistyvyyttä, yrittäjyyttä, innovatiivista ajattelua, digitaalisia taitoja ja osaamista sekä kokonaisvaltaista aktiivisen kansalaisuuden kehitystä;

tasa-arvo ja tasapuolisuus eivät ole sama asia, ja koulutusjärjestelmien on hylättävä perinteinen yhteen ainoaan kaikille sopivaan ratkaisuun perustuva ajatusmalli. Yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen kaikille on elintärkeää, mutta yksin se ei riitä: jotta laadukas koulutus saataisiin kaikkien ulottuville, koulutusjärjestelmien tarjoamissa oppimisen tavoitteissa, oppimissisällöissä ja -muodoissa sekä opetusmenetelmissä on pyrittävä tasapuolisuuteen;

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

koulutusjärjestelmien tulisi ottaa huomioon kaikkien oppijoiden erilaiset tarpeet, kyvyt ja valmiudet ja tarjota oppimismahdollisuuksia kaikille virallisen koulutuksen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen ympäristöissä;

opettajia, kouluttajia ja muuta opetushenkilöstöä on tuettava enemmän, jotta he voisivat toimia onnistuneesti koulutusjärjestelmissä, joissa annetaan mahdollisuus joustaville oppimispoluille ja otetaan huomioon oppijoiden erilaiset tarpeet, kyvyt ja valmiudet; Tarvittaessa näiden oppimispolkujen on oltava räätälöityjä, alhaalta ylöspäin suuntautuvia ja yhteistyöhön perustuvia;

koulutusta ei voida tarkastella erillään sosiaalisista, poliittisista, historiallisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista näkökohdista. Jotta kaikille voitaisiin taata laadukas koulutus, muiden politiikanalojen tulisi yhteistyössä täydentää ja tukea koulutuspolitiikkaa sen ensisijaisessa tehtävässä;

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA KANSALLISET OLOSUHTEET HUOMIOON OTTAEN

1.

harkitsemaan koko koulua koskevaa toimintamallia (whole school approach), jossa sekä koko kouluyhteisöä (5) että entistä laajempaa joukkoa yhteisön sidosryhmiä (6) kannustetaan osallistumaan sellaisten kysymysten käsittelyyn, joihin liittyvää asiantuntemusta kouluilla ei ole eikä voikaan olla. Tämä auttaa takaamaan osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen;

2.

edistämään kouluissa demokraattista ja osallistavaa kulttuuria ja ilmapiiriä, jossa arvostetaan monimuotoisuutta, kannustetaan kehittämään kriittiseen ja harkitsevaan tiedon arviointiin tarvittavaa media- ja informaatiolukutaitoa, lisätään tietoisuutta manipuloinnista ja propagandasta, annetaan tilaa kiistanalaisia kysymyksiä käsittelevälle keskustelulle ja vuoropuhelulle sekä luodaan innostava ja kannustava ympäristö, jossa kaikilla oppijoilla on mahdollisuus hyödyntää kaikkia kykyjään;

3.

edistämään sosiaalisen syrjäytymisen, kiusaamisen, koulunkäynnin keskeyttämisen ja mahdollisesti väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen varhaiseen havaitsemiseen ja ehkäisemiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa;

4.

kannustamaan siihen, että kaikille oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia valita joustava oppimispolku, myös ammatillisen osaamisen ja kvalifikaatioiden kehittämiseen, jossa yhdistyvät viralliset ohjelmat, työpaikalla tapahtuva koulutus, digitaalinen ja etäopiskelu sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen ammatillisten oppilaitosten, yritysmaailman, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien vahvan kumppanuuden pohjalta;

5.

kannustamaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tärkeänä varhaisena toimenpiteenä, mukaan lukien tukitoimet erityistarpeisille lapsille, ottaen tarvittaessa huomioon varhaiskasvatuksen laatupuitteiden keskeiset periaatteet (7). Laadukas varhaiskasvatus on todistettavasti politiikkatoimi, jonka avulla voidaan vähentää eriarvoisuutta koko elinikäisen oppimispolun ajan;

6.

kannustamaan siihen, että koulutuksessa käytettäisiin oppijoita tukevia toimintamalleja, esimerkiksi keräämällä opiskelijoilta palautetta oppimiskokemuksista ja toteuttamalla osallistavia ja tasapuolisuutta lisääviä järjestelyjä, joilla pyritään ottamaan huomioon erilaiset lähtökohdat, eli järjestelyjä, jotka ulottuvat yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista laajemmalle, jotta voitaisiin taata osallisuus monimuotoisessa ympäristössä ja päästä lähemmäs tasapuolisuutta;

7.

kannustamaan digitaalisen koulutuksen huomioon ottamiseen koulutusohjelmissa niiden laadun parantamiseksi sekä tasapuolisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi, samalla tiedostaen sen, että tämän onnistunut toteuttaminen edellyttää yhdistettyä lähestymistapaa, johon kuuluu soveltuva sisältö, infrastruktuuri (8), tukitoimet (9) ja toimintakulttuuri (10);

8.

tarpeen mukaan kehittämään erilaisia todistukseen johtavia koulutusväyliä ja edistämään joustavia oppimispolkuja. Tämä antaa kaikenlaisille oppijoille mahdollisuuden saada tunnustettu pätevyystodistus ja sitä kautta löytää mielekästä työtä sekä kehittää itseään;

9.

tukemaan opettajia, kouluttajia ja muuta opetushenkilöstöä sekä edistämään heidän motivaatiotaan ja taitoaan, mukaan lukien esimerkiksi tunteiden rakentava käsittely ja sosiaaliset taidot, käsitellä monimuotoisuutta opettajien peruskoulutusohjelmissa ja jatkuvassa ammatillisessa kehittämisessä, myös digitaalisen koulutuksen, käytännön välineiden sekä jatkuvan tuen ja opastuksen avulla, edistäen samalla myös entistä monimuotoisempaa opettajakuntaa;

10.

rohkaisemaan oppilaitoksia, paikallisyhteisöjä, paikallis- ja aluehallintoja, vanhempia, sukua, nuorisoalan toimijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, työmarkkinajärjestöjä, työnantajia ja kansalaisyhteiskuntaa tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään innovatiivisia lähestymistapoja osallisuuden lisäämiseksi ja johonkin kuulumisen tunteen sekä myönteisen identiteetin voimistamiseksi, estäen näin osaltaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista (11) sekä varmistaen, että opetussisällöt, -menetelmät ja -välineet ovat ajantasaisia ja paikalliseen toimintaympäristöön sopivia;

11.

kannustamaan yhteistyön tiivistämiseen ja innovatiivisten lähestymistapojen hyödyntämiseen koulutuksen ja muiden asiaankuuluvien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi kulttuuri, nuoriso, urheilu, työllisyys, hyvinvointi, turvallisuus ja muut sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät toimintakanavat; sekä tarpeen mukaan kehittämään keskinäistä tukea sosiaali-, kulttuuri-, nuoriso-, talous- ja koulutuspolitiikkojen välille, jotta voitaisiin taata osallisuus monimuotoisessa ympäristössä (12);

12.

kannustamaan erilaisten arviointimuotojen käyttöön, jotta erilaiset oppimistavat otettaisiin huomioon;

13.

harkitsemaan sellaisten opetussuunnitelmien ja pedagogisten lähestymistapojen käyttöä, jotka ottavat huomioon oppijoiden sosiaalisen, kulttuurisen ja muun monimuotoisuuden;

14.

tukemaan korkeakouluja niiden pyrkimyksissä lisätä aliedustettujen ryhmien korkeakoulutukseen osallistumista ja sen suorittamisastetta, sekä edistämään korkeakoulujen henkilöstön ja korkeakouluopiskelijoiden osallistumista kansalaistoimintaan;

15.

edistämään kolmansien maiden kansalaisten ja myös vasta saapuneiden kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden integroitumista koulutusympäristöön esimerkiksi kielenopetuksen avulla;

KEHOTTAVAT KOMISSIOTA

1.

jatkamaan työtä, jota se on tehnyt edistääkseen sellaisten hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten lähestymistapojen vaihtoa, joiden avulla osallistava, tasapuolinen ja laadukas koulutus voitaisiin taata kaikille; esimerkkeinä ET 2020 -työryhmät, erityisesti kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla käsittelevä työryhmä, ja hyvien käytäntöjen verkkokoosteen laatiminen;

2.

edistämään esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tehtäviä, riittäviä ja tehokkaita investointeja, joiden avulla osallistava, tasapuolinen ja laadukas koulutus voitaisiin taata kaikille;

3.

tukemaan vertaisneuvontaa, joka koskee osallisuutta monimuotoisessa koulutusympäristössä ja jossa kootaan yhteen saman alan toimijoita kansallisista hallintoelimistä, jotta voitaisiin sekä antaa ulkopuolista neuvontaa tukea pyytävälle maalle että vaihtaa kokemuksia ja tietoja keskenään. Voitaisiin myös pohtia, kannattaisiko vertaisneuvontaa lisätä entisestään esimerkiksi lyhytkestoisilla tutustumiskäynneillä opetushallintojen välillä;

4.

syventämään osallisuuteen monimuotoisessa ympäristössä liittyvää keskinäistä oppimista, erityisesti opettajille tarkoitettujen, Erasmus+ -ohjelman liikkuvuusosion ammatillisen kehittymisen ohjelmien kautta, sekä jatkamaan eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin ja European Toolkit for Schools -verkkopalvelun kehittämistä;

5.

perustamaan työnsä EU:n perusoikeusviraston toimiin keskinäisen kunnioituksen, syrjimättömyyden, perusvapauksien ja solidaarisuuden edistämiseksi kaikkialla EU:ssa;

6.

perustamaan työnsä Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen toimiin osallistavan koulutuksen toteuttamista koskevien, näyttöön perustuvien tietojen ja ohjeiden tuottamiseksi;

7.

järjestämään tiedotustoimintaa, esimerkiksi konferenssin aiheesta Osallistaminen monimuotoisessa ympäristössä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille, ottaen huomioon muiden kansainvälisten järjestöjen vastaavanlaiset hankkeet;

8.

ottamaan huomioon nämä päätelmät valmistellessaan ja pannessaan täytäntöön osallistavaa ja laadukasta koulutusta koskevia toimia.


(1)  Unesco 2015. Education 2030: Framework for Action. Towards inclusive and equitable quality education and lifelong learning for all, s. 2.

(2)  Marraskuussa 2015 annettu yhteinen koulutusta koskeva ET 2020 –raportti (14440/1/15 REV 1).

(3)  Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, Pariisi, 17.3.2015.

(4)  Asiak. 15418/16.

(5)  Koulun johto, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö, oppijat, vanhemmat ja perheet.

(6)  Esimerkiksi sosiaalipalvelut, nuorisopalvelut, etsivät sosiaalityöntekijät, psykologit, sairaanhoitajat, puheterapeutit, ammatillisen ohjauksen asiantuntijat, paikallisviranomaiset, kansalaisjärjestöt, yritykset, ammattijärjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät.

(7)  Euroopan komission johdolla varhaiskasvatusta pohtineen työryhmän raportti lokakuulta 2014: Proposal for Key principles of a Quality Framework for Early Childhood Education and Care.

(8)  Laitteet (laajakaistaverkot, 4G-verkot, tuetun teknologian ja omien laitteiden käytön [BYOD] tuki), ohjelmistoinfrastruktuuri, erityisesti portaalit ja resurssirekisterit, sekä verkot.

(9)  Järjestelmälliset kannustimet ja koulutus, joiden avulla opettajat voivat kokeilla digitaalisia opetusmenetelmiä, myös ryhmäopetuksessa, parhaiden käytäntöjen poimiminen ja levittäminen sekä opettajien keskuudessa että kansallisessa politiikassa.

(10)  Koulutusvisioiden, -politiikkojen ja -strategioiden on siirryttävä teknologian edistämisestä teknologian tukeman, avoimen ja verkottuneen toimintakulttuurin edistämiseen.

(11)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä, asiak. 14276/16, s. 6.

(12)  Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, Pariisi, 17.3.2015, s. 5.


LIITE

Neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020), 12.5.2009.

Neuvoston päätelmät maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta, 26.11.2009.

Neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta, 18.–19.11.2010.

Neuvoston päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta, 11.5.2010.

Neuvoston päätelmät tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydestä, 10.–11.5.2012.

Neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta, 16.5.2013.

Neuvoston päätelmät tehokkaasta johtamisesta koulutusalalla, 25.–26.11.2013.

Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, Pariisi, 17.3.2015.

Neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä, 18.–19.5.2015.

Unesco 2015. Education 2030: Framework for Action. Towards inclusive and equitable quality education and lifelong learning for all.

Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, 23.–24.11.2015.

Neuvoston päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä, 23.–24.11.2015.

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon, 24.2.2016.

Neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla, 30.–31.5.2016.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma, 7.6.2016.

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä, 21.–22.11.2016.

Education and Training Monitor 2016 (koulutuksen seurantakatsaus), marraskuu 2016.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle koulutuksen parantamisesta ja nykyaikaistamisesta, joulukuu 2016.


Top