EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.5.2017

JOIN(2017) 18 final

YHTEINEN KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kertomus tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO    

2. KAHDENVÄLISET JA ALUEELLISET SITOUMUKSET – TILANNEKATSAUS    

Kahdenväliset sitoumukset    

Alueellinen sitoutuminen    

3. KESKEISISSÄ PAINOPISTEISSÄ TAPAHTUNUT EDISTYS    

Hyvä hallintotapa, demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet    

Talouskehitykseen perustuva vakauttaminen    

Turvallisuus    

Muuttoliike ja liikkuvuus    

4. TALOUDELLINEN TUKI NAAPURIALUEELLE    

Yhteinen ohjelmasuunnittelu ja lisääntynyt koordinointi EU:n jäsenvaltioiden kanssa    

Yhteistyön lisääminen eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa muun muassa rahoituslähteitä yhdistämällä    

Erityisrahastot    

Joustovara    

Euroopan ulkoinen investointiohjelma    

5. PÄÄTELMÄT    

Kertomus tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta

1. JOHDANTO

Tämä on ensimmäinen marraskuussa 2015 tarkistettua Euroopan naapuruuspolitiikkaa 1 (ENP) koskeva kertomus. Tarkistuksessa luotiin uudet puitteet EU:n ja sen naapurien toimivampien kumppanuuksien rakentamiselle ja määritettiin vakauden tukeminen tärkeimmäksi painopistealaksi. Kertomuksessa käsitellään neuvoston kanssa sovittuja, EU:n ulkoisia toimia koskevia yleisiä poliittisia painopistealoja 2 kesäkuussa 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti.

ENP:n tarkistus perustui laajaan kuulemisprosessiin, johon osallistuivat kumppanit ja EU:n jäsenvaltiot. Saadun palautteen perusteella kehitettiin uusi lähestymistapa, jossa EU:n kumppaneiden erilaiset tarpeet otetaan huomioon entistä paremmin; pyritään tehostamaan toimintaa yhteisen edun mukaisilla aloilla; aletaan käyttää uusia toimintamenetelmiä, jotta voidaan lisätä kumppaneiden kokemaa omistajuutta ja tehostaa jäsenvaltioiden osallistumista ja vastuun jakamista; osoitetaan suurempaa joustoa siinä, miten EU toteuttaa eri alojen politiikkaansa ja käyttää kehitysrahastojaan. Tämä kertomus perustuu ENP:n tarkistuksen yhteydessä annettuihin sitoumuksiin pitää kaikki EU:n sidosryhmät ajan tasalla ENP:n etenemisestä. Lisäksi kertomuksessa käsitellään kehitystä, jota EU:n ja sen kumppaneiden suhteissa on tapahtunut tarkistetun politiikan hyväksymisen jälkeen, ja osoitetaan, miten EU toteuttaa uutta lähestymistapaa.

EU:n naapurialueilla ja EU:ssa tapahtunut kehitys vahvistaa edelleen EU:n ja sen naapurien tiiviiden ja hedelmällisten suhteiden tärkeyttä. EU tukee kaikkien kumppanimaidensa itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. EU:ssa ja naapurimaissa tehdyt terrori-iskut osoittavat, että yhteistyötä on lujitettava sekä turvallisuusasioissa että väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien poliittisten ja sosioekonomisten työntötekijöiden osalta. Sääntöjenvastaiseen maahanmuuttoon puuttuminen sekä pakolaisvirtoihin reagoiminen ovat sekä EU:lle että sen naapurimaille edelleen merkittäviä haasteita ja keskeisiä aloja, joihin toimet on keskitettävä, kun otetaan huomioon konflikteista johtuva jatkuva epävakaus etenkin Libyassa ja Syyriassa. Idässä naapurimaat kamppailevat edelleen yhteiskunnallisen muutoksen kourissa ja koko ajan itsevarmemmaksi muuttuvan Venäjän ulkopolitiikan aiheuttamassa paineessa.

Tässä kertomuksessa korostetaan myös sitä, että EU ja sen kumppanit idässä ja etelässä pyrkivät edistämään vakauttamista ja selviytymiskykyä keskittymällä etenkin talouskehitykseen, työllistymiseen ja nuorisotyöllisyyteen ja vahvistamaan EU:n sitoutumista demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä hyvän hallintotavan, entistä tehokkaamman ja vastuullisemman julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien edistämiseen.

Vuonna 2016 suhteet naapurimaiden kanssa saivat uutta pontta uudenlaisten räätälöityjen kumppanuuksien ansiosta. Tässä yhteydessä on kehitetty kahdenväliselle yhteistyölle uusia maakohtaisia puitteita, joista esimerkkejä ovat kumppanuuden painopisteet ja päivitetyt assosiaatio-ohjelmat. Yhteisvastuuseen perustuvan lähestymistavan avulla on voitu ottaa sekä kumppanimaiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet että EU:n edut ja arvot aiempaa paremmin huomioon.

Taloudellista tukea käytetään entistä joustavammin, jotta voidaan tukea ENP:n uusia painopistealoja. Jäsenvaltiot ovat osallistuneet täysimääräisesti näiden painopistealojen määrittämiseen muun muassa koordinoimalla taloudellista tukea paremmin ja yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla. Myös kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien tiiviimpi osallistuminen on varmistettu.

Globaalistrategia ohjaa EU:n ulkoisia toimia tulevina vuosina, ja tarkistettu ENP on tärkeä väline sen tavoitteiden saavuttamisessa etenkin vastattaessa tarpeeseen parantaa EU:n itä- ja eteläpuolella sijaitsevien valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskykyä asiaa koskevien neuvoston päätelmien 3  mukaisesti. Tarkistettu ENP on linjassa myös Rooman julistuksen 4 kanssa, mitä tulee Euroopan maailmanlaajuisen roolin vahvistamiseen, sekä vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) ja sen tavoitteiden kanssa.

Jäljempänä käsitellään EU:n ja kumppaneiden kahdenvälisissä ja alueellisissa sitoumuksissa tapahtunutta kehitystä, annetaan tietoa yhteistyön keskeisillä painopistealoilla tapahtuneesta edistymisestä, kuvataan taloudellisen tuen vaikutuksia ja luodaan katsaus ENP:n tulevaan kehitykseen.

2. KAHDENVÄLISET JA ALUEELLISET SITOUMUKSET – TILANNEKATSAUS

Kahdenväliset sitoumukset

Tarkistetussa ENP:ssä todetaan, että yksittäisillä kumppaneilla on erilaiset tavoitteet ja edut suhteessaan EU:hun. Vuonna 2016 EU pyysi kumppaneiltaan aktiivisesti näkemyksiä tulevaisuudesta, ja useiden ENP-maiden kanssa on aloitettu ja päätetty kuulemisia kahdenvälistä sitoutumista koskevista uusista puitteista. Tavoitteena on ollut tarkastella kunkin maan tavoitetasoa suhteessa EU:hun joko kumppanuuden painopisteiden, päivitettyjen assosiaatio-ohjelmien tai nykyisten toimintaohjelmien osalta. Nämä yhteiset kahdenväliset asiakirjat, joissa käsitellään yhteisiä poliittisia painopistealoja, loivat pohjan uusien kahdenvälisten avustusohjelmien (yhdistettyjen tukikehysten) laatimiselle Euroopan naapuruusvälineen puitteissa vuosiksi 2017–2020. Välinettä käytetään tiiviissä yhteistyössä kumppanimaiden kansallisten viranomaisten ja kaikkien muiden keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan luettuina kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, paikalliset ja alueelliset viranomaiset sekä yksityisen sektorin organisaatiot.

Kumppanuuden painopisteet Libanonin ja Jordanian kanssa hyväksyttiin vuoden 2016 lopussa. 5 Jotta kumpaakin maata voidaan auttaa käsittelemään Syyrian konfliktista johtuvan pakolaistulvan vaikutusta, on laadittu ensisijaisia toimia ja vastavuoroisia sitoumuksia sisältävät kokonaissuunnitelmat, jotka on liitetty kumppanuuksien ensisijaisiin tavoitteisiin. Molemmat kumppanimaat ovat jo saaneet EU:lta tukea, joka on tarkoitettu pakolaisten ja heikossa asemassa olevien vastaanottajayhteisöjen tarpeisiin ja selviytymiskyvyn ja omavaraisuuden parantamiseen. Näin varmistetaan hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämiseen perustuva lähestymistavan (joka sisältää myös humanitaarisen avun) soveltaminen ja saadaan aikaan pitkäaikaista hyötyä eri aloilla, joista esimerkkeinä voidaan mainita kansanterveys, koulutus ja työpaikkojen luominen.

Kumppanuuden painopisteitä koskevat neuvottelut antoivat mahdollisuuden jatkaa suhteita Algerian ja Egyptin kanssa uudelta pohjalta.

Kumppanuuden painopisteet Algerian kanssa hyväksyttiin maaliskuussa 2017. 6 Energiaa ja muuttoliikettä koskevien vuoropuhelujen lisäksi allekirjoitettiin sopimus pelastuspalvelusta ja hyväksyttiin yhteistyösopimukset uusiutuvan energian, talouden monipuolistamisen ja julkisen varainhoidon aloilla. Niillä vastataan Algerian suurimpiin taloudellisiin ja julkisen talouden haasteisiin.

Luonnos kumppanuuden painopisteistä Egyptin kanssa hyväksyttiin alustavasti joulukuussa 2016. Ulkoministeri Shoukhry kutsuttiin ulkoasiainneuvoston maaliskuun kokoukseen keskustelemaan eri tavoista, joilla painopisteitä voidaan viedä eteenpäin.

Tunisian kanssa nykyisiä yhteistyömuotoja tehostettiin vuonna 2016. Syyskuussa 2016 annettiin yhteinen tiedonanto 7 , jossa määritetään uusia toimia pitkäkestoisen vakauden sekä hyvän hallintotavan, oikeuslaitoksen uudistuksen, sosioekonomisen kehityksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Se loi perustan myös EU:n ja Tunisian parlamentaarisen sekavaliokunnan perustamiselle syyskuussa 2016 ja EU:n merkittävälle tuelle Tunisia 2020 sijoittajakonferenssissa, joka pidettiin marraskuussa 2016.

EU on tukenut Marokon uudistusohjelmaa laajasti sosiaalialalla (koulutus, terveydenhuolto, sosiaalinen suojelu, sukupuolikysymykset, tekninen ja ammatillinen koulutus), talouden alalla (sääntelyn lähentäminen, vihreä kasvu, maatalous ja julkinen varainhoito) ja oikeusalalla. Tekninen ja taloudellinen yhteistyö Marokon kanssa on jatkunut koko oikeudellisesti epävarman tilanteen ajan odotettaessa Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä EU:n ja Marokon välisestä maataloussopimuksesta.

Libyan sisäinen tilanne on yhä erittäin vaikea ja epävakaa huolimatta siitä, että Libyaa koskeva poliittinen sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2015. EU-yhteistyötä on sopeutettu erittäin poikkeuksellisiin olosuhteisiin; tukea on esimerkiksi ohjattu kulkemaan kuntien kautta. Kansainvälinen yhteisö, myös EU, on sitoutunut panemaan Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen kokonaan täytäntöön ja jatkamaan sovittelua. Tavoitteena on koota kaikki Libyan toimijat yhteen laatimaan kattavaa sopimusta, jotta voidaan palauttaa yleinen järjestys, vahvistaa oikeusvaltiota, saattaa asevoimat ja turvallisuusjoukot siviilihallintaan, välttää taloudellinen romahdus, säilyttää maan yhtenäisyys sekä torjua terrorismia ja sääntöjenvastaista muuttoliikettä.

EU:n Syyriaa koskevassa strategiassa 8 määritetään EU:n strategiset tavoitteet, välittömät tavoitteet ja toimintalinjat Syyrian sodan ratkaisemiseksi ja sen välittömistä ja pitkäaikaisista humanitaarisista seurauksista selviämiseksi. Strategiassa määritetään, miten EU:lla voisi olla vahvempi rooli, kun Syyriaan pyritään saamaan kestävä poliittinen ratkaisu YK:ssa sovittujen puitteiden mukaisesti. Lisäksi siinä tarkastellaan sitä, miten EU voi jatkaa Syyrian yli 13 miljoonan hädänalaisen ihmisen tukemista, auttaa parantamaan maan selviytymiskykyä ja vakautta sekä tukea sopimuksen soveltamisen jälkeistä uudelleenrakentamista sekä maan sisäisten ja muiden pakolaisten vapaaehtoista, ihmisarvoa kunnioittavaa ja turvallista paluuta sen jälkeen, kun uskottava poliittinen siirtymävaihe on alkanut.

Vaikka kahdenväliset ohjelmat Syyrian hallituksen kanssa on keskeytetty vuonna 2011, EU tukee syyrialaisia antamalla ihmishenkien pelastamiseen tarkoitettua humanitaarista apua, tukemalla selviytymiskykyä ja tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa. EU on keskittänyt tukensa esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: yhteisön selviytymiskyky, julkisten palvelujen tuottaminen ja paikallishallinto, ihmisoikeudet ja vastuuvelvollisuus, rauhanrakentaminen sekä sukupuoli- ja vähemmistökysymykset. Tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen valmiuksia osallistua uudistusprosessiin ja maan vakauttamiseen. Vuonna 2016 EU lisäsi muuta kuin humanitaarista apuaan tuntuvasti yhdistämällä rajatylittävän avun Syyrian sisältä saatavaan tukeen. Tämän tavoitteena on vastata Syyriassa olevien ihmisten tarpeisiin ja voimistaa paikallista selviytymiskykyä. EU:n avulla tuetaan myös merkittävällä tavalla naapurimaissa oleskelevaa viittä miljoonaa syyrialaispakolaista ja heidän vastaanottajayhteisöjään antamalla humanitaarista apua ja vahvistamalla selviytymiskykyä. Painopiste on koulutuksessa, keskeisten palvelujen saatavuudessa sekä toimissa, joilla edistetään pakolaisten toimeentulomahdollisuuksia. Näin tehostetaan selviytymiskykyä ja lisätään omavaraisuutta. EU jäsenvaltioineen oli suurin avunantaja Syyrian avustuskonferenssissa, joka pidettiin Lontoossa helmikuussa 2016, ja EU käyttää lukuisia välineitä auttaakseen maita, jotka kärsivät Syyrian kriisin sosioekonomisista ja ympäristöseurauksista. Huhtikuussa 2017 EU isännöi Brysselissä kansainvälistä konferenssia ”Supporting the future of Syria and the region” (Syyrian ja sitä ympäröivän alueen tulevaisuuden tukeminen), jossa toistettiin täysi tuki ja sitoutuminen YK:n johdolla Genevessä käytäviin Syyrian sisäisiin keskusteluihin. Näitä keskusteluja pidetään ainoana foorumina, jossa poliittisesta ratkaisusta voidaan neuvotella. Erityisesti korostettiin kansalaisyhteiskunnan roolia tässä prosessissa. Konferenssin päättyessä kansainvälisen yhteisön sitoumusten määrä vuodelle 2017 oli 5,6 miljardia euroa, josta EU:n ja sen jäsenvaltioiden osuus oli 3,7 miljardia euroa. Tämä luku sisältää EU:lta 1,2 miljardin euron summan, joka on tarkoitettu sekä humanitaariseen apuun että selviytymiskyvyn tukemiseen. Tämä oli uusi osoitus Lontoossa annetusta sitoumuksesta. Euroopan unioni lupasi myös 560 miljoonan euron lisäsumman vuodelle 2018 Jordaniaa, Libanonia ja Syyriaa varten.

Israelin ja Palestiinan 9 osalta EU on edelleen voimakkaasti sitoutunut kahden valtion ratkaisuun, joka on elintärkeä alueen rauhan, vakauden ja pitkäaikaisen kehittämisen kannalta. EU on investoinut voimakkaasti palestiinalaishallinnon valmiuksien lujittamiseen, jotta keskeisiä uudistuksia voitaisiin panna täytäntöön esimerkiksi julkisen talouden vakauttamisen, sääntelyjärjestelmän ja julkisen sektorin yhtenäistämisen aloilla. EU:n rahoituksessa on keskitytty myös sellaisiin sijoituksiin, joilla voidaan pysyvällä tavalla parantaa elinolosuhteita, etenkin Gazan alueella.

Itäisten naapurimaiden kanssa on yhteisin ponnisteluin jatkettu suhteiden kehittämistä siten, että niissä otetaan kumppaneiden ominaispiirteet entistä paremmin huomioon.

EU on sitoutunut poliittiseen assosiaatioon ja taloudelliseen yhdentymiseen Ukrainan kanssa. Assosiaatiosopimuksen osia on sovellettu väliaikaisesti vuodesta 2014, ja pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta on sovellettu väliaikaisesti 1. tammikuuta 2016 alkaen. Kahden viime vuoden aikana EU:n poliittisella, teknisellä ja taloudellisella tuella on tehty merkittävää työtä maan vakauttamiseksi ja modernisoimiseksi. Ukrainan hallitus on hyväksynyt suuria uudistuksia, jotka koskevat etenkin korruption torjuntaa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja julkishallintoa. Ukrainan poliittiseen ja taloudelliseen vakauttamiseen tarkoitettu tuki annetaan makrotaloudellisen rahoitusavun ja erityisten toimenpideohjelmien välityksellä.

EU on yhä sitoutunut poliittiseen assosiaatioon ja taloudelliseen yhdentymiseen Georgian kanssa. Sen suhteet Georgiaan ovat syventyneet niiden välisen assosiaatiosopimuksen heinäkuussa 2016 tapahtuneen voimaantulon (sopimusta on sovellettu väliaikaisesti vuodesta 2014), meneillään olevan EU:n ja Georgian välisen, vuosien 2017–2020 assosiaatio-ohjelman 10 tarkistuksen ja lokakuussa 2016 tapahtuneen Georgian energiayhteisön perustamissopimukseen liittymisen myötä. EU:n ja Georgian välistä viisumivapautta koskeva vuoropuhelu 11 osoittautui tehokkaaksi työkaluksi edistettäessä laaja-alaisia uudistuksia ja mahdollisti lyhytaikaisen viisumivapaan matkustamisen maaliskuusta 2017 alkaen.

Suhteita Moldovan tasavallan (jäljempänä ’Moldova’) kanssa jatketaan heinäkuussa 2016 voimaan tulleen EU:n ja Moldovan välisen assosiaatiosopimuksen nojalla (sopimusta on sovellettu väliaikaisesti vuodesta 2014). Vuosia 2017–2020 koskevan assosiaatio-ohjelman tarkistus on meneillään.

Kumppanuuden painopisteitä koskevat kuulemiset on aloitettu Armenian, Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän kanssa.

Neuvottelut Armenian kanssa uudesta kattavasta ja parannetusta kumppanuussopimuksesta saatiin päätökseen helmikuussa 2017. EU:n ja Armenian välisessä yhteistyössä keskitytään taloudellisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, joiden tavoitteena on vahvistaa maan selviytymiskykyä ja osallistavaa talouskehitystä. Azerbaidžanin kanssa aloitettiin helmikuussa 2017 neuvottelut kattavasta sopimuksesta, jonka on määrä korvata (vuodesta 1999 voimassa ollut) kumppanuus- ja yhteistyösopimus. EU on edelleen sitoutunut tiiviiseen yhteistyöhön Azerbaidžanin kanssa talouskehityksen, verkkoyhteyksien ja kansalaisyhteiskunnan tukemisen alalla.

Vuoden 2016 alussa perustettiin EU:n ja Valko-Venäjän johtavista virkamiehistä koostuva epävirallinen koordinointiryhmä, jotta kahdenvälisten suhteiden tilaa voitaisiin tarkastella aiempaa paremmin. Konkreettiset toimet, joita Valko-Venäjä on toteuttanut yleismaailmallisten perusvapauksien, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, myös kuolemanrangaistuksen käytön osalta, ovat edelleen keskeisiä seikkoja, joiden perusteella EU:n tulevaa Valko-Venäjän-politiikkaa valmistellaan.

Viisi kuudesta itäisestä kumppanimaasta kärsii konflikteista. EU on tukenut diplomaattisia ponnisteluja, joiden tavoitteena on löytää rauhanomainen ratkaisu Itä-Ukrainan konfliktiin panemalla Minskin sopimukset täysimääräisesti täytäntöön, ja se tukee edelleen rauhanomaisen ratkaisun löytämistä itsenäisyyttä havitteleville Etelä-Ossetian ja Abhasian alueille sekä Transnistrian konfliktin rauhanomaista sovittelua niin, että Transnistrian alue saisi erityisaseman. Lisäksi EU jatkaa tukeaan rauhanomaisen ratkaisun löytämiselle Vuoristo-Karabahin konfliktiin, koska alueella vallitseva tilanne on kestämätön. Konfliktiin ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua, vaan siinä tarvitaan pikainen poliittinen ratkaisu kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. EU jatkaa täyden tuen antamista Etyjin alaisen Minskin-ryhmän puheenjohtajien sovitteluponnisteluille ja -ehdotuksille.

Alueellinen sitoutuminen

Itäinen kumppanuus tuo yhteen EU:n ja kuusi itäistä naapurimaata, ja sen tarkoituksena on käsitellä molemmille osapuolille tärkeitä kysymyksiä. Kumppanuutta ohjaavat neljä Riian huippukokouksessa 12 vuonna 2015 määritettyä painopistettä: talouskehitys ja markkinamahdollisuudet; instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen; verkkoyhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos; liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet.

Näiden painopisteiden mukaisesti itäisessä kumppanuudessa on vuodesta 2016 alkaen sovellettu entistä tulossuuntautuneempaa lähestymistapaa, ja siinä keskitytään edelleen voimistamaan valtion ja yhteiskunnan selviytymiskykyä. EU:n ja kuuden maan työtä huippukokousten välillä ohjaa uusi strateginen työsuunnitelma, jossa yhdistyvät kahdenvälinen ja alueellinen yhteistyö. Tarkoituksena on saavuttaa 20 tavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Kuhunkin tavoitteeseen on liitetty täytäntöönpanovälineet ja selvät virstanpylväät, jotka on määrä saavuttaa seuraavaan itäisen kumppanuuden huippukokoukseen mennessä (marraskuu 2017). Lopulliset tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan on jatkettu Mustanmeren synergiaan 13 liittyvää työtä.

Itäinen kumppanuus tukee kumppanimaiden yhteisöjä ja toimielimiä, myös lainsäätäjiä, parlamentaarisen edustajakokouksen (Euronest) 14 välityksellä sekä kunta- ja paikallishallintoa CORLEAP-rakenteen 15 avulla. Itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi ja kansalliset kansalaisyhteiskuntafoorumit osallistuivat poliittiseen vuoropuheluun kaikilla tasoilla: assosiaatiokomiteoissa, paneeleissa, foorumeissa ja ministerikokouksissa. Itäisen kumppanuuden puitteissa on pidetty monia ministerikokouksia, joissa on käsitelty terveydenhuoltoa, oikeus- ja sisäasioita, pk-yrityksiä, ympäristöä ja ilmastonmuutosta, digitaalista taloutta sekä tutkimusta ja innovointia.

Tehokasta tiedottamista EU:n toimintapolitiikoista alueella on parannettu EU:n uuden East StratCom -työryhmän avulla ja lisäämällä EU:n yhteistyöohjelmien näkyvyyttä. Armeniassa ja Moldovassa on suunniteltu korruption vastaisia ja oikeusvaltiota tukevia kampanjoita. Lisätiedotustoimilla on edistetty niitä konkreettisia hyötyjä, joita EU:n tuesta koituu Georgian kansalaisille, kuten viisumivapautta ja assosiaatiosopimuksia. Ukrainassa ”Stronger Together” -toimintamalli on auttanut luomaan rohkean ja yhtenäisen viestin EU:n tuesta Ukrainalle.

Alueellista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja itäisten kumppanimaiden kanssa EU:n ulkorajoilla on jatkettu hyväksymällä rajatylittävän yhteistyön ohjelmat vuosiksi 2014–2020 16 maarajan, merimatkojen ja merialueiden osalta. Moldovan ja Ukrainan osallistumista Tonavan aluetta koskevaan makroalueelliseen strategiaan 17 on onnistuttu tehostamaan.

Välimeren unioni yhdistää EU:n jäsenvaltiot, eteläiset naapurimaat ja muut Välimeren alueen maat. Tarkistetussa ENP:ssä todetaan, että EU:n alueellisessa yhteistyössä eteläisellä naapurialueella painopisteeksi otetaan Välimeren unioni. Jordania on hoitanut Välimeren unionin yhteispuheenjohtajuutta vuodesta 2012; yhteispuheenjohtajuus korostaa tämän tärkeän foorumin yhteisomistajuutta. Korkean edustajan aloitteesta on järjestetty ulkoministerikokouksia, joista viimeisin pidettiin tammikuussa 2017. Välimeren unionilla on ainutlaatuisia mahdollisuuksia alueella: se voi yhdistää kaikki kumppanit ja tuottaa välittömiä hyötyjä alueella varsinkin nuorisotyöllisyyden, yrittäjyyden, ympäristön sekä vesihuollon ja infrastruktuurin aloilla. Tämä on näkynyt Välimeren unionin ulkoministerikokouksissa, joissa ministerit ovat hyväksyneet yhteisiä painopisteitä keskeisille aloille, kuten sininen talous (marraskuu 2015) 18 , työllisyys ja työvoima (syyskuu 2016) 19 ja energia (joulukuu 2016) 20 . Ensimmäinen alueellista yhteistyötä ja aluesuunnittelua käsitellyt Välimeren unionin ministerikokous (kesäkuu 2016) vahvisti kumppanimaiden sitoutumista alueelliseen yhteistyöjärjestelyyn, jossa painotetaan käytännöllisiä ja konkreettisia aloitteita ja hankkeita. Vesiasioita käsitellyt Välimeren unionin ministerikokous pidettiin huhtikuussa 2017, ja siinä sovittiin Välimeren unionin alueellista vesihuoltoa koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta. 21 Etenemissuunnitelma 22 , joka sisältää konkreettisia, nykyisten painopisteiden tarkistamista ja synergioiden lisäämistä koskevia ehdotuksia, hyväksyttiin Välimeren unionin ulkoministerikokouksessa, joka pidettiin 23. tammikuuta 2017 Barcelonassa. EU on jatkanut Välimeren unionin kauppaministerien kokouksen valmisteluja. Lisäksi perustettiin digitaalisen talouden asiantuntijoista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä digitaalisen talouden kysymyksiä alueellisella tasolla.

Lisäksi EU lujitti yhteistyötään Arabiliiton valtioiden kanssa. Marraskuussa 2015 Brysselissä aloitetun EU:n ja Arabiliiton strategisen vuoropuhelun johdosta on perustettu kaksi uutta työryhmää, jotka käsittelevät järjestäytyneen ylikansallisen rikollisuuden torjuntaa ja kansainvälistä muuttoliikettä, jo olemassa olevien työryhmien (terrorismin torjunta, joukkotuhoaseet, kriisinhallinta, ennakkovaroitus- ja kriisinhallintajärjestelmä sekä humanitaarinen apu) lisäksi. Tähän mennessä työryhmät ovat keskittyneet poliittiseen vuoropuheluun ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen. Yhteinen työohjelma vahvistettiin EU:n ja Arabiliiton ministerikokouksessa, joka pidettiin Kairossa joulukuussa 2016. Siinä korostetaan toimia, jotka liittyvät kriisinhallintaan, kansalaisyhteiskuntaan, ihmisoikeuksiin, diplomatiaan, vaalitarkkailuun sekä toimiin, joilla lisätään naisten osallistumista talouden kehittämiseen. Korkea edustaja osallistui Arabiliiton vuosikokoukseen, joka pidettiin Jordaniassa maaliskuussa 2017.

EU:n ja Islamilaisten maiden järjestön (OIC) yhteistyö on saanut uutta pontta sen jälkeen, kun niiden tammikuussa 2016 New Yorkissa yhdessä järjestämä muslimeihin kohdistuvaa syrjintää ja vihaa käsitellyt korkean tason tapaaminen osoittautui menestykseksi.

Vuodesta 2014 Brysselissä vuosittain järjestettävä eteläisten maiden kansalaisyhteiskuntafoorumi on ollut perustamisestaan lähtien keskeinen osa meneillään olevaa kansalaisyhteiskunnan kuulemismenettelyä. Se liittyy aloitteeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelumekanismeja kansalaisyhteiskunnan, EU:n ja eteläisten naapurimaiden viranomaisten välillä. Vuonna 2016 foorumin keskusteluissa keskityttiin muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kapenemiseen. Anna Lindh -säätiö ja sen 42 maata kattava Välimeren unionin laajuinen verkosto, johon kuuluu 5 000 kansalaisjärjestöä, on edelleen EU:n tärkein yhteistyötaho kulttuurienväliseen vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseen liittyvissä asioissa.

EU on tukenut SESAME-nimisen aloitteen 23 käynnistämistä. Se on Jordaniasta käsin toimiva ainutlaatuinen kansainvälisen tiedediplomatian aloite, jonka tarkoituksena on edistää rauhaa tieteen keinoin. Se on Lähi-idän ensimmäinen suuri kansainvälinen tutkimuskeskus. Siihen kuuluu myös naapurialueen ulkopuolisia maita (Bahrain, Iran, Pakistan ja Turkki).

Myös Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuden (PRIMA) käynnistämisessä on edistytty tuntuvasti. Tämän kumppanuuden tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja kestävään vesivarojen hallintaan ja elintarviketuotantoon.

EU haluaa myös osallistua muihin alueellisen yhteistyön muotoihin ja kannustaa kehittämään niitä etenkin eteläisellä naapurialueella, jossa alueellinen yhteistyö on vähäistä. Tältä osin EU osallistuu 5+5-vuoropuhelun 24 eri muotoihin ja kannustaa voimakkaasti lisäämään yhteistyötä Maghreb-maiden välillä.

Lisäksi EU tekee yhteistyötä kaikkien Afrikan valtioiden, myös Pohjois-Afrikan maiden, kanssa osana yhteistä EU-Afrikka-strategiaa 25 ja osana yhteistyötään Afrikan unionin kanssa. Komissio ja korkea edustaja ovat antaneet hiljattain yhteisen tiedonannon 26 , jonka tarkoituksena on antaa uutta pontta strategiselle kumppanuudelle Afrikan kanssa.

EU pyrkii parantamaan strategista viestintää ja kehittämään sekä idän että etelän yhteistyökumppaneille räätälöityjä strategioita. Etenkin OPEN-ohjelma 27 edistää osaltaan kohdennetumpia viestintätoimia, koska siinä tehdään säännöllisiä mielipidekyselyjä ja kohdistetaan viestejä ENP-maihin sosiaalisessa mediassa toteutettavien kampanjoiden, ihmisten välisten yhteyksien ja mediakoulutuksen avulla. Myös kulttuurin hyödyntäminen julkisen diplomatian välineenä auttaa tekemään EU:sta aiempaa näkyvämmän ja vahvemman globaalin toimijan naapurustossaan.

3. KESKEISISSÄ PAINOPISTEISSÄ TAPAHTUNUT EDISTYS

Tarkistetun ENP:n yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan naapuruston vakauttamista ja sen selviytymiskykyä. Tavoitteeseen pyritään kohdennetuilla toimilla, jotka ilmentävät tarkistuksessa mainittuja EU:n etujen mukaisia painopistealoja: hyvä hallinto, demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet; talouskehitykseen perustuva vakaus; turvallisuus; muuttoliike ja liikkuvuus.

Kumppaneiden kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että erityistä huomiota on kiinnitettävä uudistuksiin, jotka vahvistavat tärkeimpiä julkisia palveluja ja voimistavat yhteiskuntien ja yhteisöjen kykyä mukautua nopeisiin muutoksiin ja kestää ulkoisia paineita. Näiden uudistusten avulla EU voi tuottaa konkreettisia hyötyjä kansalaisille esimerkiksi viisumivapauden muodossa, tukemalla mahdollisuuksien ja työpaikkojen luomista nuorille sekä olemalla entistä joustavampi talous- ja kauppasuhteissaan kunkin maan kanssa.

Hyvä hallintotapa, demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet

EU:n oma vakaus perustuu hyvään hallintotapaan, demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Näillä aloilla tapahtuvien uudistusten edistäminen on keskeinen seikka vakauttamista koskevan ENP:n tavoitteen osalta. EU tukee pyrkimyksiä, joilla edistetään oikeusvaltiota ja demokraattisia arvoja sekä oikeuslaitoksen uudistamista ja riippumattomuutta, korruption vastaisia toimia, ihmisoikeuksien suojelua, perusoikeuksia ja vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Nämä asiat ovat näkyvästi esillä kumppanuuksien painopisteitä ja tarkistettuja assosiaatio-ohjelmia koskevissa keskusteluissa. Poliittisen vuoropuhelun avulla EU jatkaa yhteistyötä kumppaneidensa kanssa kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten noudattamisen edistämiseksi.

Joissakin ENP-maissa on järjestetty vaaleja. Useimmat olivat demokraattisia ja avoimia vaaleja koskevien kansainvälisten vaatimusten mukaisia. Egyptissä siirtymävaiheen etenemissuunnitelman mukaiset institutionaaliset toimet toteutettiin vuoden 2015 lopussa, kun maassa pidettiin parlamenttivaalit. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta arvioi, että Jordanian parlamenttivaalit olivat avoimet ja hyvin toteutetut. 28 EU on tukenut johdonmukaisesti Jordanian vaalijärjestelmän kehittämistä, ja helmikuussa 2017 se hyväksyi uuden 15 miljoonan euron ohjelman 29 , jolla on määrä vahvistaa demokraattista hallintotapaa. EU:n vaaliasiantuntijaryhmä tarkkaili Marokossa lokakuussa 2016 pidettyjä parlamenttivaaleja, joiden katsottiin olevan seuraava vaihe Marokossa vuodesta 2011 toteutetun uudistusohjelman konsolidoinnissa. 30 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunta arvioi Georgian parlamenttivaaleja myönteisesti: tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli kilpailua, ne toimitettiin hyvin ja perusvapauksia kunnioitettiin yleisesti. 31 Kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta, joka nimitettiin Valko-Venäjällä syyskuussa 2016 käytyjä parlamenttivaaleja varten, pani merkille Valko-Venäjän halukkuuden toteuttaa vaaliuudistus ja ensimmäiset toimet, joihin se on ryhtynyt muutamien pitkän aikaa esillä olleiden kysymysten käsittelemiseksi, mutta monet ODIHR:n ja Venetsian komission suosituksista ovat jääneet toteuttamatta. Tämä osoittaa, että kattavan vaaliuudistuksen on oltava osa laajempaa demokratisointiprosessia.

Monissa naapurimaissa on puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, korruptiota sekä heikot ja epäluotettavat hallinnolliset valmiudet. Tämä on omiaan vaikeuttamaan taloudellista ja poliittista kehitystä sekä idässä että etelässä.

Vuonna 2016 komissio laati OECD:n kanssa yhteisen SIGMA-ohjelman puitteissa julkishallintoa koskevat periaatteet. Ne on tarkoitettu käytettäväksi viitekehyksenä niissä ENP-maissa, jotka ovat sitoutuneet uudistamaan hallintonsa kansainvälisesti tunnustettujen, hyvää hallintoa koskevien periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti.

Tunisia, Georgia ja Ukraina ovat toteuttaneet EU:n tuella merkittäviä oikeusalaa, oikeusvaltiota ja korruption torjuntaa koskevia uudistuksia julkishallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. Tunisia laati hallinnon lisäuudistuksia (etenkin julkishallinnon uudistusta ja korruption torjuntaa) koskevia suunnitelmia viisivuotisessa kehityssuunnitelmassaan (2016–2020). Georgia tehosti pienimuotoisen korruption torjumiseen tähtääviä ponnistelujaan oikeuslaitosta koskevalla uudistuspaketilla. Ukrainassa hajauttamista, julkishallintoa koskevien periaatteiden noudattamista, korruption torjuntaa ja oikeusvaltion kehittämistä edistettiin laajamittaisilla ohjelmilla sekä Ukrainan tukiryhmän ja Ukrainan siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevan Euroopan unionin neuvontaoperaation antamalla tuella. Moldovassa hyväksyttiin vuonna 2016 useita lakeja, jotka liittyvät oikeuslaitoksen uudistamiseen, julkishallintoa koskevien periaatteiden noudattamiseen ja korruption torjuntaan, ja niiden täytäntöönpano on yhä meneillään. Armeniassa puolestaan ratifioitiin vuonna 2017 uusi julkishallinnon periaatteiden soveltamista koskeva hallitusohjelma, ja Azerbaidžanissa on tehostettu toimia, joilla edistetään julkishallintoa koskevien periaatteiden noudattamista. Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa nykyaikaistetaan julkista varainhoitoa. Libanonissa pitkään jatkunut poliittinen pattitilanne purkautui presidentin valinnan ja hallituksen muodostamisen myötä, mutta avoimuudessa ja valtioelinten tehokkuudessa on yhä heikkouksia varsinkin korruption takia. Kuntavaalit pidettiin toukokuussa 2016, ja parlamenttivaalit ovat tulossa. EU on jatkanut tiivistä yhteistyötään Israelin kanssa hyvin monilla aloilla. Suhteen koko potentiaalin hyödyntämiseen vaikuttaa kuitenkin Lähi-idän rauhanprosessin eteneminen. EU on investoinut voimakkaasti palestiinalaishallinnon keskeisten uudistusten edistämiseen eritoten hallinnon, julkisen talouden vakauttamisen ja sääntelyjärjestelmän aloilla. Jatkuva miehitys sekä Länsirannan ja Gazan alueen välinen jako ovat kuitenkin yhä esteinä Palestiinan valtionrakenteiden kehittämiselle.

Ihmisoikeustilanne on heikentynyt huomattavasti kahden viime vuoden aikana Libyan, Syyrian ja Itä-Ukrainan aseellisten konfliktien, Krimin ja Sevastopolin laittoman Venäjään liittämisen ja terroristi-iskujen vuoksi. Joissakin maissa demokratian vastaiset suuntaukset ovat johtaneet perusvapauksien kaventumiseen, ihmisoikeuksien puolustajien vainoamiseen ja demokraattisten instituutioiden horjuttamiseen. EU seuraa edelleen tiiviisti näitä suuntauksia, jotka ovat olleet näkyvästi esillä sen poliittisessa vuoropuhelussa kahdenvälisellä tasolla ja monenvälisillä foorumeilla. Lisäksi EU jatkaa säännöllistä yhteydenpitoa ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) on keskeinen väline, myös kaikkein vaikeimmissa ympäristöissä. Siitä annetaan jatkuvaa tukea yksittäisille ihmisoikeuksien puolustajille sekä ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen parissa työskenteleville kansalaisjärjestöille. Myös EU:n taloudellinen tuki eurooppalaiselle demokratiarahastolle uudistettiin, jotta voidaan antaa tukea oikeuksien puolustamiseen keskittyville järjestöille ja yksittäisille henkilöille maissa, joissa ihmisoikeuksien edistäminen on muuttunut vaikeaksi.

Vuonna 2016 EU alkoi soveltaa kaikki ihmisoikeudet kattavaa oikeusperustaista lähestymistapaa yhtenä Euroopan naapuruusvälineen taloudellisen tuen johtavana periaatteena. Se on myös mahdollisuus ottaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu entistä tehokkaammin huomioon.

Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on keskeinen osa EU:n suhteita kaikkien ENP-maiden kanssa. EU on jatkanut kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien vähentämisen kyseenalaistamista naapurialueillaan, ja se puolustaa ilmaisu- ja yhdistymisvapautta aktiivisen ja selviytymiskykyisen kansalaiskulttuurin vahvistamiseksi. EU kehittää toimintatapaansa pienempien ja uudempien, myös pääkaupunkialueiden ulkopuolisten, organisaatioiden tavoittamiseksi ja toteuttaa etenemissuunnitelmia 32 , jotka liittyvät kansalaisyhteiskunnan kanssa toimimiseen. Kansalaistoimintaa koskevia apuraha-aloitteita toteutetaan nyt täysimittaisina ohjelmina sekä eteläisissä että itäisissä naapurimaissa, ja niiden kohderyhmänä ovat nuorisojärjestöt ja poliittiset ryhmät. Tunisiassa aktiivista kansalaisyhteiskuntaa kuullaan säännöllisesti valmisteltaessa pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta, liikkuvuuskumppanuutta ja muita asioita koskevia institutionaalisia kokouksia ja neuvotteluja. Georgiassa, Jordaniassa, Libanonissa ja Marokossa EU pyrkii tekemään yhteistyötä poliittisten, yhteiskunnallisten, kulttuurialan ja ihmisoikeuksia edistävien toimijoiden kanssa entistä monipuolisemmin. Egyptissä EU:n kahdenvälisen tuen keskipisteessä on kansalaisyhteiskunnalle annettava tuki, koska riippumattomilla kansalaisjärjestöillä voi olla tärkeä tehtävä kestävän vakauden ja turvallisuuden luomisessa. EU tekee tiivistä ja hyvää yhteistyötä Ukrainan pitkälle kehittyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on lisätä kansalaisjärjestöjen valmiutta osallistua poliittiseen vuoropuheluun kansallisten hallitusten ja EU:n kanssa, mikä parantaa itäiseen kumppanuuteen liittyvän kansalaisyhteiskuntafoorumin ja sen kansallisten foorumeiden välisen jäsennellyn vuoropuhelun laatua.

Vuonna 2017 Young Mediterranean Voices -aloitetta alettiin kehittää Young Arab Voices ohjelman perusteella, ja sen toimintasäde on laajennettu sekä EU-maihin että eteläisiin naapurimaihin. Anna Lindh -säätiön johdolla verkosto tuo yhteen nuoria opettajia, journalisteja, sosiaalisia yrittäjiä sekä rauhan- ja demokratia-aktivisteja. Ohjelman tavoitteena on antaa nuorille johtajille keskustelu- ja neuvottelutaitokoulutusta ja valmistaa heitä siten osallistumaan aktiivisesti politiikan suunnittelua koskeviin aloitteisiin ja poliittiseen elämään.

Alueellinen yhteistyö oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan alalla on jossain määrin vahvistanut eteläisten naapurimaiden kansalaisyhteiskuntia, ja siinä on keskitytty sukupuolten tasa-arvoon ja kansallisten vähemmistöjen integrointiin.

Sukupuolten tasa-arvoa edistävän vuosien 2016–2020 toimintaohjelman 33 täytäntöönpanon myötä tasa-arvoanalyysista on tullut kaikkien hanke-ehdotusten pakollinen osa ja sukupuolikysymykset on sisällytettävä kaikkiin kumppanuuksien painopisteisiin, assosiaatio-ohjelmiin ja maaraportteihin. Tasa-arvonäkökohdat otetaan huomioon myös asiakirjassa ”EaP 20 deliverables for 2020”.

Talouskehitykseen perustuva vakauttaminen

Kestävä taloudellinen kehitys on keskeinen tekijä vakauttamisessa ja vahvistettaessa naapurimaiden kykyä selvitä joistakin haasteista, jotka ovat huolenaiheita myös EU:lle – muuttovirrat, radikalisoituminen, yhteiskunnallinen epävakaus ja kiireellinen tarve antaa kasvavalle ja pääosin nuorelle väestölle myönteisiä tulevaisuudennäkymiä. Tämän alan yhteistyössä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja luoda houkutteleva liiketoimintaympäristö etenkin pk-yrityksille, kehittää henkistä pääomaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta, taata avoimet markkinaolosuhteet ja tukea digitaalisen talouden ja tarvittavan infrastruktuurin kehittämistä. Kaikki nämä tavoitteet ovat olennaisen tärkeitä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta.

Mitä tulee kansalliseen liiketoimintaympäristöön, EU ja OECD käynnistivät lokakuussa 2016 investointien edistämiseen Välimeren alueella tähtäävän yhteisen ohjelman 36 . Sen tavoitteena on parantaa poliittista vuoropuhelua ja edistää aloitteita, joilla tuetaan investointiedellytysten ja liiketoimintaympäristön parantamiseen tähtääviä kumppanimaiden hallitusten pyrkimyksiä. Kansalaisille tästä koituu hyötyä kaupankäyntiin perustuvan taloudellisen kasvun ansiosta. Saataville tulee laajempi valikoima aiempaa laadukkaampia tuotteita ja palveluita, joita yritykset ja kuluttajat saavat entistä edullisempaan hintaan. Tämä sekä lisää maahantuontia että kehittää naapurimaiden sisäisiä markkinoita ja parantaa vientimahdollisuuksia. Myös kauppaoikeuden ja vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen, työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun syventäminen sekä julkishallinnon palveluvalmiuksien kehittäminen parantavat osaltaan liiketoimintaympäristöä.

Pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen (DCFTA) tekeminen Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa ja sen täytäntöönpano luo uusia kauppa- ja investointimahdollisuuksia ja vakaamman toimintaympäristön EU:n ja alueen yrityksille. EU on kaikkien kolmen DCFTA-kumppanin tärkein kauppakumppani. EU:n osuus kyseisten maiden kokonaiskaupasta on kasvanut viime vuosina: vuonna 2016 se oli 55 prosenttia Moldovassa, 41 prosenttia Ukrainassa ja 30 prosenttia Georgiassa. EU on myös Azerbaidžanin ja Armenian tärkein kauppakumppani: EU:n osuus niiden kokonaiskaupasta on 47 prosenttia ja 26 prosenttia. Valko-Venäjälle EU on toiseksi tärkein kauppakumppani; sen osuus on 25 prosenttia 37 .

Huhtikuussa 2016 EU myönsi verottoman lisäkiintiön oliiviöljyn tuonnille Tunisiasta vuosina 2016 ja 2017. 38 Tämä yksipuolinen kauppatoimi oli välitön reaktio unionilta Tunisiassa vuonna 2015 tehdyn terrori-iskun jälkeen. Sen tavoitteena oli tukea Tunisian taloutta sekä vähentää muuttopainetta ja yhteiskunnallista levottomuutta. EU:n ja Tunisian väliset neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta ovat meneillään. Maataloussektorin kehittämiseen tarkoitettua EU-tukea annettiin myös Georgialle, Moldovalle ja Armenialle. Syyskuussa 2016 komissio teki ehdotuksen asetukseksi Ukrainaa koskevien väliaikaisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden käyttöönotosta. 39

EU:n toimintatavassa kunkin ENP-kumppanin kanssa otetaan huomioon se, missä määrin kukin maa on sitoutunut uudistettuun kumppanuuteen EU:n kanssa.

EU hyväksyi heinäkuussa 2016 yksinkertaistetut alkuperäsäännöt 40 useiden jordanialaistuotteiden viennille 10 vuoden ajaksi. Tämä luo työllistymismahdollisuuksia sekä jordanialaisille että syyrialaispakolaisille. Toimenpiteestä tehdään väliarviointi.

Monien talouden modernisoimista ja yrittäjyysstrategioita koskevien aloitteiden tavoitteena on edistää pk-yritysten toimintaa taloudellista osallisuutta etelässä koskevan EU-aloitteen ja itää koskevan EU4Business-aloitteen välityksellä. Myös EU:n ja liiketoimintaa tukevien elinten välisten yhteyksien parantamiseen idässä ja etelässä tähtääviä uusia alueellisia toimia on aloitettu. Lisäksi on käynnistetty toimia, joilla tuetaan sosiaalista yrittäjyyttä innovatiivisena tekijänä työpaikkojen luomisessa etenkin nuorten keskuudessa. Sekä idässä että etelässä EU on tarjonnut merkittäviä mahdollisuuksia monille pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille. Tämä apu kanavoidaan kansainvälisten rahoituslaitosten ja jäsenvaltioiden kehityslaitosten kautta osana naapuruuspolitiikan investointivälinettä. EU on yhteistyössä rahoituslaitosten kanssa hyväksynyt merkittäviä ohjelmia, joilla autetaan Georgian, Ukrainan, Moldovan, Tunisian ja Marokon pk-yrityksiä vastaamaan kauppayhteistyön tiivistämiseen liittyviin, teknisiä valmiuksia, kilpailukykyä ja arvoketjun yhdentymistä koskeviin haasteisiin muun muassa maataloudessa ja valmistusteollisuudessa. Marokossa nämä rahoitusjärjestelyt täydentävät vihreän kasvun ja kilpailukyvyn ohjelmaa, jossa keskitytään erityisesti pk-yrityksiin ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen. Egyptin osalta EU hyväksyi vuonna 2016 uuden ohjelman, jonka nimi on EU Facility for Inclusive Growth and Job Creation 41 . Sitä kanavoidaan naapuruuspolitiikan investointivälineen kautta. Libyassa tehostetaan nuorten työllistymistä verkkokoulutusvälineillä yhteistyössä kansallisen pk-yrityskeskuksen kanssa.

Itäisen naapuruston maissa on painotettu yhä enemmän yhteistyön tiivistämistä nuorten työllistymisen ja työllisyyden alalla. Hiljattain hyväksytyssä EU4Youth-ohjelmassa käsitellään nuorten työllisyyttä ja muita heikommassa asemassa olevia nuoria idässä sekä nuorten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja talouteen kehittämällä työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja tukemalla nuoria ryhtymään johtajiksi ja yrittäjiksi. Azerbaidžanissa EU auttaa nykyaikaistamaan maan ammattikoulutusjärjestelmää ja sovittamaan sen työmarkkinoiden tarpeisiin. Georgiassa, Moldovassa ja Armeniassa EU jatkaa maaseudun kehittämisen ja kestävän maatalouden tukemista Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvan maatalouden ja maaseudun kehittämisen ohjelman (ENPARD) kolmannessa vaiheessa. Digitaalisen talouden kehittämiseksi 42 itäiset kumppanimaat ovat sopineet vuoden 2016 aikana, että niiden digitaalialan yhteistyössä keskitytään seuraaviin kuuteen painopisteeseen: (tele)viestintää koskeva uusi lainsäädäntökehys; luottamus ja tietoverkkoturvallisuus; digitaaliset taidot; tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät innovoinnit ja startup-yritykset; sähköinen kaupankäynti, sähköinen tullijärjestelmä ja sähköinen logistiikka; ja sähköiset terveydenhuoltopalvelut. Jokaista painopistettä varten on perustettu alueelliset itäisen kumppanuuden verkostot ja laadittu toimintasuunnitelmat vuosiksi 2017–2020.

Alueellisen kehityspolitiikan täytäntöönpanoon liittyvää työtä on jatkettu itäisen kumppanuuden maissa. Esimerkiksi Moldova hyväksyi vuonna 2016 uuden monivuotisen kansallisen aluekehitysstrategian vuosiksi 2016–2020 43 . Armeniassa vastaava strategia hyväksyttiin ajanjaksolle 2016–2025 44 . Etelässä Tunisian siirtymävaiheen keskeisiä osatekijöitä ovat hajauttaminen ja alueellistaminen. Tältä osin tärkeitä saavutuksia vuonna 2016 olivat paikallis- ja ympäristöasioita käsittelevän ministeriön perustaminen 45 sekä uuden aluekehityssuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2016 46 .

Koska nuorten osuus kokonaisväestöstä on etelässä suuri, koulutus on prioriteetti. Ammatilliseen koulutukseen liittyviä ohjelmia tuetaan Jordaniassa, Marokossa, Algeriassa, Egyptissä ja Tunisiassa. Joulukuussa 2016 EU ja Tunisia käynnistivät nuorisokumppanuuden, jossa keskitytään erityisesti yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, työllisyyteen ja liikkuvuuteen. Perusasteen ja keskiasteen koulutusta tuetaan PEGASE-mekanismilla 47 ja tuella, jota EU antaa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle (UNRWA) 48 .

Koulutukseen ja nuorisoon liittyvää yhteistyötä tuetaan Erasmus+-ohjelmasta. Pelkästään vuoden 2016 hankkeissa 4 900 Välimeren eteläpuolisten maiden ja 4 100 itäisten kumppanimaiden opiskelijaa ja opetushenkilöstön jäsentä saa tukea opiskeluun, opettamiseen tai kouluttautumiseen Euroopassa (eurooppalaisia lähtee vastaavasti vaihtoon 2 400 Välimeren eteläpuolisiin ja 1 900 itäisiin kumppanimaihin). Lisäksi käynnissä on 57 uusien valmiuksien luomiseen tarkoitettua hanketta, joilla tuetaan naapurimaiden korkea-asteen koulutusjärjestelmien ja yliopistojen nykyaikaistamista.

Vuonna 2016 noin 8 900 nuorta opiskelijaa ja nuorisotyöntekijää naapurimaista osallistui epävirallisiin koulutushankkeisiin, kuten vaihtoihin, koulutukseen ja vapaaehtoistyöhön (6 700 itäisistä kumppanimaista ja 2 200 Välimeren eteläpuolisista maista).

EU4Youth-ohjelmassa on otettu käyttöön uusi itäisen kumppanuuden nuorisomääräraha osana Erasmus+-ohjelmaa. Se on tarkoitettu nuorisojärjestöjen valmiuksien kehittämiseen kansalaistoiminnan ja yrittäjyyden saroilla. Vastaavanlainen nuorisomääräraha on otettu käyttöön myös Tunisiassa.

Tutkimusta ja innovointia tehostettiin vuonna 2016 käynnistämällä EU4Innovation-hanke. Sen tavoitteena on muodostaa yhtenäinen näkyvä järjestelmä kaikille EU:n toimille, joilla tuetaan itäisten kumppanimaiden innovointivalmiuksien kehittämistä. Ukrainan ja Georgian pankkien kanssa allekirjoitettiin Euroopan investointipankin InnovFin-ohjelman puitteissa kaksi sopimusta, joiden kummankin arvo on 50 miljoonaa euroa. Näiden sopimusten nojalla annetaan lainatakauksia innovatiivisille yrityksille.

Erasmus+-ohjelman lisäksi osallistuminen Creative Europe -ohjelmaan (Georgia, Moldova, Ukraina ja Tunisia), COSME-ohjelmaan 49 ja Horisontti 2020 -ohjelmaan sekä Marie Skłodowska-Curie -toimiin avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia hallinnoille, yrityksille, yliopistoille, kulttuuri- ja audiovisuaalialan toimijoille, ammattilaisille, nuorille, opiskelijoille ja tutkijoille. Itäisen kumppanuuden Connect-aloitteen avulla itäisten kumppanimaiden tutkijat ja opiskelijat voivat tehdä kumppaneidensa kanssa virtuaalista yhteistyötä yli 10 000 tutkimus- ja koulutuslaitoksessa Euroopassa. Itäisen kumppanuuden kulttuuri- ja luovuusohjelma antaa tärkeää tukea kulttuurialan kehittämiseen ja ammatillistamiseen itäisissä kumppanimaissa. Tunisia, Georgia ja Armenia assosioituivat Horisontti 2020 ohjelmaan vuonna 2016 (Moldova, Ukraina ja Israel ovat jo liittyneet siihen). Armenia liittyi COSME-ohjelmaan tammikuussa 2016, ja Ukraina ratifioi COSME-sopimuksen helmikuussa 2017. Lisäksi Ukraina assosioitui Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan.

Älykästä erikoistumista koskevien valmiuksien kehittämistoimilla, jotka Euroopan komissio aloitti vuonna 2016 Tunisian, Moldovan ja Ukrainan kanssa, on vahva potentiaali voimistaa innovaatiovetoista taloudellista kehitystä ENP:n kumppanimaissa. Tämä suuntaus jatkuu vuonna 2017.

Energiaturvallisuus on keskeinen tekijä naapuruston poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden kannalta. Siksi EU toimii aktiivisesti eritoten uusiutuvien energianlähteiden käytön ja energiatehokkuuden edistämisessä. EU lisää koordinointia kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa kohdennetuilla, muun muassa energiatehokkuutta koskevilla toimilla monessa pilottimaassa (Tunisiassa, Georgiassa ja Ukrainassa), joissa taloudelliseen tukeen liittyy sääntelyjärjestelmän uudistaminen. EU jatkoi strategisen energiakumppanuuden kehittämistä Algerian kanssa. Vuonna 2016 Algerissa järjestettiinkin onnistunut energiaa koskeva liike-elämän EU–Algeria-foorumi. Lisäksi on aloitettu uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden tukemiseen tarkoitettu uusi yhteistyöhanke 50 . Egyptissä EU osallistui maailman suurimman tuulipuiston ja Marokossa maailman suurimman aurinkovoimalan rahoittamiseen. Jordaniassa EU rahoitti kahta pilottilaitosta, joista toisessa tuotetaan tuulienergiaa ja toisessa keskittävää aurinkoenergiaa.

Riian huippukokouksen neljästä painopisteestä yksi on yhteenliitettävyys ja energiatehokkuus; alueellisista varoista siihen on osoitettu 38 prosenttia. EU ja Ukraina allekirjoittivat marraskuussa 2016 strategista energiakumppanuutta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tavoitteena on laajentaa yhteistyö kaikille energiaunionin painopistealoille ja lähentää Ukrainan energiamarkkinoita Euroopan energiamarkkinoihin. Lisäksi edistyttiin Moldovan ja Romanian energiaverkkojen yhteenliitettävyyden tehostamisessa, allekirjoitettiin lainasopimukset Unghenin ja Chişinăun välisen kaasuputken rakentamiseksi ja saatiin sähköverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva toteutettavuustutkimus valmiiksi. Georgiassa ja Azerbaidžanissa Etelä-Kaukasian kaasuputken laajentamistyöt ovat meneillään; kyse on siis EU:hun tulevan eteläisen kaasukäytävän ensimmäisestä osuudesta.

Uudessa EU4Energy-ohjelmassa, joka käynnistettiin kesäkuussa 2016, keskitytään energiaturvallisuuteen, kestävään energiaan ja markkinoiden kehitykseen. Se yhdistää itäiset naapurimaat ja Keski-Aasian. Itäisen Euroopan energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuuden rahastoa (E5P) on laajennettu Ukrainan ja Moldovan lisäksi Armeniaan ja Georgiaan ja hiljattain myös Valko-Venäjälle.

Välimeren unionin energiaministerit antoivat joulukuussa 2016 energiaa koskevan julkilausuman 51 uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistämisestä, energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönoton ja levittämisen tukemisesta, energiaturvallisuuden lisäämisestä sekä yhteenliitettävyyden, investointien ja valmiuksien luomisen edistämisestä kolmella temaattisella foorumilla, jotka kattavat seuraavat painopistealat: kaasu, sähkömarkkinoiden yhdentyminen sekä uusiutuva energia ja energiatehokkuus.

Energia-alan yhteistyö niveltyy ilmastonmuutosta koskevaan työhön. Poliittiseen vuoropuheluun perustuvia ympäristötoimia on jatkettu, ja niitä tuetaan meneillään olevilla kahdenvälisillä hankkeilla (enimmäkseen twinning-toiminnalla, teknisellä tuella sekä Taiexin ja NIF:n kautta) ja alueellisilla ohjelmilla. Valtaosa ENP-maista on allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, ja monet ovat ratifioineet sen vuonna 2016 tai vuoden 2017 alussa. Muutamista alan aloitteista huolimatta uudistukset ovat vielä hajanaisia ja korkean tason poliittinen tahto varmistaa ilmastonmuutokseen liittyvä selviytymiskyky on edelleen heikko. EU ja Marokko tekivät tiivistä yhteistyötä ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 22. konferenssin (COP 22) valmisteluissa. Konferenssi pidettiin marraskuussa 2016 Marrakechissa.

Liikenteen ja liitettävyyden osalta EU:n ja itäisten kumppanimaiden ministerit pääsivät kesäkuussa 2016 korkean tason yhteisymmärrykseen ohjeellisista kartoista, jotka liittyvät Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ulottamiseen itäisiin kumppanimaihin. Tähän liittyvät menettelyt ovat käynnissä. Tavoitteena on varmistaa runkoverkon osalta tarvittava koordinointi, standardointi ja suurten investointien priorisointi sekä pienemmät hankkeet, joiden tarkoituksena on poistaa pullonkaulat. ENP-alueen liikenneturvallisuus on toinen keskeinen yhteistyöala. EU:n ja Välimeren kumppanimaiden ministerit ilmaisivat kesäkuussa 2016 annetussa julkilausumassa 52 tyytyväisyytensä tekniseen työhön, jota oli tehty TEN-T-verkon ulottamista Välimeren alueelle koskevien ohjeellisten karttojen osalta.

Itäisissä kumppanimaissa on meneillään teknisen avun ohjelmia meriturvallisuuden alalla. Niistä vastaa Euroopan meriturvallisuusvirasto. Euroopan lentoturvallisuusvirasto antaa apua siviili-ilmailun ja lentoturvallisuuden alalla. Myös Turkki, Iran ja muutamat Keski-Aasian maat osallistuvat näihin hankkeisiin. EU on tehnyt sopimukset lentoliikenteestä Moldovan ja Georgian kanssa. Etelässä on meneillään alueellisia teknisen avun ohjelmia meriturvallisuuden, lentoturvallisuuden, maantieliikenteen, rautatieliikenteen, kaupunkiliikenteen ja logistiikan aloilla. Kattavat lentoliikennesopimukset, jotka EU on tehnyt Marokon, Israelin ja Jordanian kanssa (ja josta keskustellaan Tunisian kanssa), edistävät kestävää sosioekonomista kehitystä ja parantavat yhteyksiä.

EU tekee yhteistyötä ENP-kumppanien kanssa terveyteen liittyvien uudistusten tukemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi ja kattavan terveydenhuoltojärjestelmän varmistamiseksi. Tämä auttaa edistämään yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja talouskasvua.

Turvallisuus

Itäiset ja eteläiset alueet kärsivät sekä aktiivisista että jäätyneistä konflikteista, jotka ovat vaatineet huomattavan määrän uhreja. Hyvin monet väestöryhmät ovat joutuneet siirtymään kotiseudultaan muualle ja pakolaisiksi. Konfliktit ovat aiheuttaneet myös taloudellista ja poliittista epävarmuutta, jonka seuraukset ovat kauaskantoiset. Terrorismi, väkivaltaiset ääriliikkeet ja järjestäytyneen rikollisuuden eri muodot vaikuttavat sekä EU:hun että sen naapurustoon. Näistä syistä turvallisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite, jolla on merkitystä kaikille ENP-maille.

Kriisinhallinnan ja kriisinhallintatoimien osalta useita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilioperaatioita ja rajavalvonnan avustusoperaatiota on toteutettu Ukrainassa, Georgiassa, Moldovassa, Palestiinassa ja Libyassa. EU:n jäsenvaltiot tai YTPP:n erityisrahastot ovat tukeneet niitä. Ukrainassa EU on rahoittanut noin kaksi kolmasosaa sekä Ukrainan erityistarkkailuoperaation talousarviosta että sen tarkkailijoista (osuus sisältää myös yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden myöntämät määrärahat). Siviiliturvallisuusalan uudistamista Ukrainassa koskevassa Euroopan unionin neuvontaoperaatiossa (EUAM Ukraina) maalle annetaan strategista neuvontaa tehokkaiden, kestävien ja vastuullisten turvallisuuspalvelujen kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa maan selviytymiskykyä ja oikeusvaltiota. Palestiinalaisalueilla toteutettava Euroopan unionin poliisioperaatio (EUPOL COPPS) lisäsi palestiinalaishallinnon turvallisuusjoukkoja tukevan EU:n toiminnan näkyvyyttä ja edisti osaltaan palestiinalaishallinnon ja Israelin turvallisuusviranomaisten välistä vuoropuhelua ja turvallisuusasioita koskevan luottamuksen rakentamista. ENP:n tarkistuksen jälkeen yli 2 000 itäisten ja eteläisten kumppanimaiden työntekijää on osallistunut yleis- ja erikoiskoulutukseen, jota Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemia on järjestänyt YTPP:n, turvallisuusalan uudistuksen, rauhanrakentamisen ja siviilien suojelun aloilla. Ukraina, Georgia ja Moldova osallistuvat EU:n YTPP-operaatioihin EU:n jäsenvaltioiden taloudellisella tuella. Vuoden 2016 yhteisessä julkilausumassaan 53 EU ja NATO sitoutuivat lisäämään yhteistyötä ja koordinointia konkreettisin toimin, joiden tavoitteena on tukea valmiuksien kehittämistä itäisissä ja eteläisissä kumppanimaissa ja vahvistaa niiden selviytymiskykyä. EU on tehostanut yhteistyötään ENP-kumppaneiden kanssa hybridiuhkien osalta sekä niiden lieventämiseen tähtäävien tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Algeria ja EU allekirjoittivat hallinnollisen sopimuksen siviilien suojelusta tehostaakseen yhteistyötään katastrofiriskien hallinnan alalla. Lisäksi EU:n ja Arabiliiton valtioiden välisen strategisen vuoropuhelun puitteissa on aloitettu humanitaariseen apuun liittyvä työ.

EU tukee vuoropuhelua, joka koskee Ukrainaa, Georgiaa, Moldovaa, Armeniaa ja Azerbaidžania koettelevia konflikteja ja jonka tavoitteena on löytää rauhanomainen ja kestävä ratkaisu. Georgiassa EU on yhtenä puheenjohtajana Geneven kansainvälisissä keskusteluissa, joissa käsitellään konfliktin ratkaisemista, ja se myös jatkaa ihmisten välisten yhteyksien edistämistä koko Georgian alueella. EU on Transnistrian konfliktin sovitteluprosessin 5+2-kokoonpanossa 54 aktiivinen tarkkailija, missä ominaisuudessa se on tehnyt EU-rahoitteisessa EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiossa (EUBAM) ehdotuksia konkreettisten kysymysten ratkaisemiseksi. EU on tukenut ponnisteluja, joita Saksa on tehnyt vuonna 2016 Etyjin puheenjohtajavaltiona luottamuksen lisäämiseksi. Näiden ponnistelujen seurauksena neuvottelut aloitettiin uudelleen Berliinissä kesäkuussa 2016 ja osapuolet hyväksyivät pöytäkirjan tärkeimmistä avoinna olevista kysymyksistä, jotta Moldovaa 25 vuoden ajan koetellut konflikti saataisiin ratkaistua. EU:n ja Moldovan välisen pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen säännöt 55 ulotettiin 1. tammikuuta 2016 koskemaan myös Transnistriaa. Näin alueella sijaitsevat taloudelliset toimijat voivat edelleen hyötyä etuuskohtelukaupasta EU:n kanssa. Vuoristo-Karabahin konflikti kärjistyi vakavasti vuonna 2016. EU kehottaa kumpaakin osapuolta noudattamaan tulitaukoa, lieventämään retoriikan sävyä ja aloittamaan todelliset rauhanneuvottelut Etyjin alaisen Minskin ryhmän johdolla. Euroopan unionin erityisedustajan säännölliset vierailut alueelle tukevat Minskin ryhmän yhteispuheenjohtajien ponnisteluja ja meneillään olevia rauhanrakentamistoimia. Ne ovat myös osoitus EU:n kiinnostuksesta ja sitoutumisesta siihen, että tähän pitkittyneeseen konfliktiin löydettäisiin rauhanomainen ratkaisu.

Yhteistyötä eteläisten kumppanimaiden kanssa on tehostettu terrorismin torjunnassa ja väkivaltaiseen ääriliikehdintään johtavan radikalisoitumisen ehkäisyssä. Turvallisuuden lisäämistä ja terrorismin torjunnan tehostamista koskevaa vuoropuhelua on käyty, ja alueelle, etenkin Tunisiaan, Libanoniin, Jordaniaan, Israeliin ja Egyptiin, on tehty korkean tason vierailuja, jotka ovat johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Terrorismin torjunnan / turvallisuuden asiantuntijoita on lähetetty EU:n edustustoihin Algeriaan, Jordaniaan, Libyaan, Marokkoon, Tunisiaan ja Libanoniin jäsenvaltioiden suoralla tuella. Heidän tehtävänään on parantaa paikallista tilannetietoisuutta ja osallistua kohdennettujen ja näyttöön perustuvien valmiuksien kehittämishankkeiden suunnitteluun. He toimivat myös yhteyspisteenä terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaan liittyvissä asioissa paikallisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille esimerkiksi avunantajien koordinointifoorumilla Tunisiassa ja maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin kokouksissa.

Turvallisuusalan uudistus on keskeinen tekijä naapuruston pitkäaikaisessa vakauttamisessa. Se auttaa luomaan vastuullisia instituutioita ja on osa rauhan ja luottamuksen rakentamistoimia. EU:n tuki turvallisuusalan uudistukselle kolmansissa maissa perustuu hiljattain hyväksyttyyn EU:n turvallisuusalan uudistusta koskevaan poliittiseen toimintakehykseen 56 . Vuoden 2016 lopussa EU aloitti temaattisen arvioinnin tuesta, jota se on antanut turvallisuusalan uudistamiseen naapurimaissa ja laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa. 57 Moldova oli ensimmäinen maa, jossa EU käytti uutta turvallisuusalan uudistamiseen erikoistunutta neuvonantajaa. Hänen tehtävänään on antaa ohjeita kansallisen turvallisuusstrategian toteuttamisesta, YTPP:hen liittyvien kansallisen toimintakehyksen ja valmiuksien kehittämisestä sekä siitä, miten Moldovan osallistumista operaatioihin voidaan helpottaa.

Tunisiassa turvallisuusalan uudistamiselle annettavan tuen tavoitteena on nykyaikaistaa ala, vahvistaa yhdennettyä rajaturvallisuutta ja integroituja rajavalvontavalmiuksia, nykyaikaistaa tiedustelupalvelut ja palauttaa väestön luottamus. Libanonissa yhdennetyn rajaturvallisuuden ohjelmasta on tuettu maan viranomaisia ottamalla käyttöön uusi rajoja koskevien tietojen hallintajärjestelmä ja koulutuskeskus. EU tukee myös kaikkien Libanonin turvallisuusvirastojen organisaation kehittämistä tarjoamalla teknistä apua, laitteita, koulutusta ja Eurooppaan suuntautuvia opintovierailuja.

Idässä EU on merkittävällä tavalla edistänyt yhdennetyn rajaturvallisuuden toteutumista etenkin Moldovan ja Ukrainan välisellä rajalla. Lisäksi rahoitusta EUBAMin kautta on jatkettu. Molempien maiden rajatarkastuksia koskevat säädöskehykset on muutettu EU:n vaatimusten ja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Moldovassa ja Ukrainassa rajavalvontaa koskevia säädöksiä on lähennetty Schengenin rajasäännöstössä määritettyihin säädöksiin. Myös Georgiassa yhdennetty rajaturvallisuus täyttää EU:n vaatimukset. Vuonna 2016 EU jatkoi itäisten kumppanimaiden tullin ja rajavartioston valmiuksien kehittämisessä avustamista eurooppalaisen raja- ja merivartioston, Maailman tullijärjestön sekä eri ohjelmien ja aloitteiden kautta. 58 Järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunta on yksi EU:n sisäisen turvallisuuden painopisteistä. Vuonna 2016 EU osoitti kohdennettua rahoitusta, jolla tuetaan Interpolin tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja tietokantojen käyttöä ENP-maissa. EU:n virastot, kuten eurooppalainen raja- ja merivartiosto, Europol, CEPOL (Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto), EMCDDA (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) ja Eurojust ovat asteittain lisäämässä osallistumistaan valmiuksien kehittämisen tukemiseen kumppanimaissa ja tehostamassa operatiivisten ja strategisten tietojen vaihtoa ENP-kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena on edistää järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, maahanmuuttajien salakuljetuksen sekä pienaseiden ja laittomien huumeiden kaupan ja ihmiskaupan torjuntaa sekä EU:ssa että kyseisissä maissa. Myös Etelä-, Keski- ja Itä-Aasian maat ovat tulossa mukaan (EU-ACT-ohjelma 59 ), jotta alueidenvälisiin haasteisiin voidaan vastata paremmin.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvää alueidenvälistä EU-ohjelmaa on laajennettu ENP:n eteläisiin kumppanimaihin, jotta niitä voidaan tukea rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän antamien suositusten 60 täytäntöönpanossa. Toimintaryhmä on tärkein kansainvälisten standardien määrittäjä näissä kysymyksissä.

EU:n satelliittikeskus on osallistunut tiiviisti Itä-Euroopan ja Välimeren alueen tietovaatimuksia koskevan analyysin 61 laatimiseen. Analyysissa käsiteltiin suurimpia uhkia, mukaan luettuina terrorismi, sääntöjenvastainen maahanmuutto, merirosvous ja järjestäytynyt rikollisuus. Satelliittikeskus on osallistunut merkittävällä tavalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä EUNAVFOR MED SOPHIA -operaation tukemiseen rajavalvonta- ja muuttoliikekysymyksissä. Se on laatinut Minskin sopimusten tarkistamista koskevan laajan analyysin Ukrainassa toteutettavaa Etyjin erityisseurantaoperaatiota varten.

EU-tukea annetaan kaikille ENP-maille, jotta ne voivat yhdenmukaistaa lainsäädäntönsä Euroopan neuvoston Budapestin yleissopimuksen mukaisesti ja edistää sen noudattamista tietoverkkorikollisuuden torjunnan alalla. 62  Yhteistyö ja yhteydenpito Jordanian, Libanonin, Israelin ja Marokon kanssa on edistynyt hyvin. Ukrainassa EU on alkanut tukea hallituksen toimia tietoverkkoturvallisuuden takaamiseksi. Se sovittaa toimintansa huolellisesti yhteen jäsenvaltioiden alalla toteuttamien kahdenvälisten toimien kanssa.

Lähentymistä muiden aineellisia rikosasioita koskevien Euroopan neuvoston asiakirjojen vaatimuksiin tuetaan Euroopan neuvoston eteläisiä naapurimaita koskevasta EU-rahoitteisesta ohjelmasta ja Euromed Justice IV -ohjelmasta. Tämä mahdollistaa eteläisten ENP-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön rikosasioissa.

Kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien riskin lieventämistä käsittelevien osaamiskeskusten toimintaa on tehostettu, ja ne kattavat nyt 56 maata kautta maailman, myös useita valtioita MENA-alueella 63 . Myös uusia terrorismin torjuntaa ja kriittisten infrastruktuurien suojaamista koskevia aloitteita on tehty. Vuoden 2017 tavoitteita 64 ovat kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien seuratauksien hallintaan liittyvät harjoitukset ja teoreettiset simulointiharjoitukset Lähi-idässä. EU rahoittaa alueellisen koulutuskeskuksen perustamista Jordaniaan.

Muuttoliike ja liikkuvuus

Sääntöjenvastainen muuttoliike ja pakkomuutto ovat keskeisiä huolenaiheita, jotka vaativat moniulotteisia toimia. EU on ottanut käyttöön kokonaisvaltaisen lähestymistavan muuttoliikkeeseen. Siihen kuuluu sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen vähentämiseen, laillisen muuttoliikkeen edistämiseen, muuttoliikkeen kehitysvaikutuksen maksimointiin, muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseen ja rajojen tehokkaaseen valvontaan tähtääviä toimia, joilla ei kuitenkaan rajoiteta EU:n kansalaisten oikeutta liikkua vapaasti EU:n alueella. Tämä näkyy Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvaa uutta kumppanuuskehystä kolmansien maiden kanssa koskevassa tiedonannossa 65 , pakkomuuttoa ja kehitystä käsittelevässä tiedonannossa 66 ja siihen liittyvissä Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2016 tekemissä päätelmissä 67 . Tavoitteena on tehostaa muuttoliikkeeseen liittyvää yhteistyötä ja kehittää uusi lähestymistapa, jotta voidaan vahvistaa pakkosiirrettyjen henkilöiden ja heitä vastaanottavien yhteisöjen selviytymiskykyä ja omavaraisuutta.

Keskisen Välimeren reitin erittäin huolestuttava tilanne – vuonna 2016 arviolta 700 000–1 000 000 ihmistä joutui jäämään Libyaan, josta yli 180 000 henkilöä lähti laittomasti Italiaan, ja lähes 5 000 ihmistä kuoli merimatkan aikana – johti siihen, että komissio ja korkea edustaja antoivat tammikuussa 2017 yhteisen tiedonannon ”Muuttoliike keskisen Välimeren reitillä – Muuttovirtojen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen” 68 . Tavoitteena on vähentää ihmishenkien menetyksiä merellä, tehostaa ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaa, varmistaa muuttajien, etenkin lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, oikeuksien suojelu, tukea vastaanottajayhteisöjä ja lisätä vapaaehtoista paluuta monenlaisilla toimilla, joihin myönnetään 200 miljoonaa euroa rahoitusta EU:n Afrikka-hätärahastosta vuonna 2017. Libya on EU:n toimien pääkohde, ja toimissa keskitytään myös Libyan etelärajoihin. Lisäksi lisätään yhteistyötä Egyptin, Tunisian ja Algerian kanssa muun muassa toteuttamalla alueellisia aloitteita, kuten Seahorse Mediterranean -verkosto.

EU on työskennellyt tiiviisti Khartumin ja Rabatin prosesseihin 69 kuuluvien jäsenvaltioiden kanssa (sekä naapurimaiden että niitä ympäröivän alueen kumppanimaiden kanssa) Vallettan muuttoliikehuippukokouksessa (marraskuu 2015) hyväksyttyjen toimien täytäntöönpanemiseksi. EU aikoo lisätä muuttoliikkeeseen liittyvää yhteistyötä Pohjois-Afrikan maiden kanssa tehostamalla poliittista vuoropuhelua ja syventämällä teknistä ja taloudellista yhteistyötä. Myös Algerian ja Egyptin kanssa on käyty keskusteluja ehdotuksista aloittaa muuttoliikettä koskeva vuoropuhelu.

Viisumivapaus, jonka EU myönsi Moldovalle vuonna 2014, toimii hyvin: maahanpääsyn epäämisprosentti on hyvin pieni ja yli 850 000 Moldovan kansalaista on voinut matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa ja huhtikuussa 2016 säädösehdotukset Georgialle ja Ukrainalle myönnettävästä viisumivapaudesta. Georgialle myönnettiin viisumivapaus 28. maaliskuuta 2017, ja viisumivapauden myöntämistä Ukrainalle koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin 11. toukokuuta 2017.

Kesäkuussa 2016 Euroopan komissio teki ehdotuksen EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin tarkistuksesta. 70 Sen tavoitteena on kehittää yksi EU:n laajuinen malli, joka luo selkeyttä ja vähentää byrokratiaa.

Liikkuvuuskumppanuudet tarjoavat puitteet kattavaan yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa liikkuvuuteen ja tapauksen mukaan viisumeihin liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi sekä laittomien muuttajien palauttamisen ja takaisinoton helpottamiseksi. EU:lla on eräiden ENP-kumppanimaiden (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova ja Ukraina) kanssa takaisinottosopimukset, joissa määritetään kumppanimaan ja EU:n jäsenvaltion viranomaisille selvät velvoitteet ja menettelyt sen suhteen, milloin ja miten otetaan takaisin ihmisiä, jotka oleskelevat maassa sääntöjen vastaisesti. Vuonna 2008 käynnistetyn EU:n ja Moldovan välisen liikkuvuuskumppanuuden täytäntöönpanosta ja (takaisinottosopimuksen mukaisesta) takaisinottoa ja palauttamista koskevasta yhteistyöstä on saatu myönteisiä tuloksia. EU on jatkanut huomattavan tuen myöntämistä Marokon liikkuvuuskumppanuuden ja maan uuden muuttoliikepolitiikan täytäntöönpanoa varten. Uuden muuttoliikepolitiikan myötä 25 000 laitonta muuttajaa on laillistettu Marokossa. Lokakuussa 2016 EU ja seitsemän EU:n jäsenvaltiota allekirjoittivat Valko-Venäjän kanssa liikkuvuuskumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on lujittaa yhteistyötä muuttoliike-, turvapaikka- ja rajavalvonta-asioissa. Monissa EU-hankkeissa tuetaan liikkuvuuskumppanuutta Azerbaidžanin kanssa. Liikkuvuuskumppanuus Armenian kanssa on niin ikään aktiivinen. Se johtuu osaksi siitä, että meneillään on muuttoliikkeen ja rajavalvonnan tukemiseen tarkoitettu hanke, jota rahoitetaan Euroopan naapuruusvälineestä. EU neuvottelee parhaillaan liikkuvuuskumppanuudesta Libanonin kanssa. Lisäksi EU neuvottelee parhaillaan viisumivapautta ja takaisinottoa koskevista sopimuksista Marokon, Tunisian, Jordanian ja Valko-Venäjän kanssa liikkuvuuskumppanuuksien perusteella.

Liikkuvuuskumppanuusjärjestely aloitettiin tammikuussa 2016. Sen tavoitteena on tukea liikkuvuuskumppanuuden sekä muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevien yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa antamalla kohdennettua, joustavaa ja räätälöityä apua.

Parantaakseen muuttoliikkeeseen liittyviä koordinointivalmiuksiaan kumppanimaiden kanssa EU perusti vuonna 2016 viisitoista Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilön virkaa. EU:n jäsenvaltioiden hallitukset lähettävät kyseiset henkilöt EU:n edustustoihin, myös Tunisiaan, Jordaniaan ja Libanoniin.

4. TALOUDELLINEN TUKI NAAPURIALUEELLE

Vuonna 2016 Euroopan naapuruusvälineestä annettujen maksusitoumusten määrä oli yli 2,3 miljardia euroa. Tämä tuki edistää tarkistetun ENP:n politiikkatavoitteita. Myös ENP:ssä korostetaan, että EU:n taloudellisen tuen myöntämistä olisi tehostettava ja sen käyttö tehtävä joustavammaksi.

Tarkistuksen jälkeen EU on koonnut yhteen joukon työkaluja parantaakseen kaikkien tukimuotojen yhteensovittamista ja yhtenäisyyttä. Tätä varten avustuksiin perustuvia yhteistyöohjelmia on täydennetty muilla kumppanilaitosten suunnittelemilla ja johtamilla toimilla, joissa rahoituslähteitä yhdistetään ja Taiex-ohjelmaa ja twinning-toimintaa käytetään entistä strategisemmin. Erityisesti Taiex-ohjelmaa ja twinning-toimintaa on kohdennettu uudelleen, jotta politiikan laatimisen ja taloudellisen tuen ohjelmoinnin välistä yhteisvaikutusta voitaisiin tiivistää.

EU jatkaa niiden naapurimaiden aktiivista tukemista makrotaloudellisella rahoitusapuvälineellä, joilla on poikkeuksellisia puutteita ulkoisessa rahoituksessaan. Komissio maksoi Ukrainalle 600 miljoonaa euroa makrotaloudellista tukea huhtikuussa 2017 ja viimeisen 23 miljoonan euron erän Georgialle toukokuussa 2017. Uusi Moldovalle myönnettävä makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen 100 miljoonan euron tukitoimi odottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää. Tukeakseen eteläistä naapurialuettaan EU hyväksyi vuonna 2016 myös makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen seurantatoimet Tunisiaa (500 miljoonaa euroa) ja Jordaniaa (200 miljoonaa euroa) varten. Toimien tavoitteena on tukea näiden turvallisuustilanteen muuttumisesta ja alueellisista konflikteista kärsivien maiden talouksia. Lisäksi komissio esitti, että makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen vuotuinen lainanantokapasiteetti nostettaisiin 2 miljardiin euroon, jotta voidaan parantaa EU:n valmiuksia vastata naapurialueidensa tarpeisiin. Naapuruuspolitiikan investointivälineessä käytetään EU:n avustusvaroja eurooppalaisten rahoituslaitosten luotonannon mahdollistamiseksi tai sen lisäämiseksi tuntuvasti. Välineen määrärahat ja käyttö ovat lisääntyneet huomattavasti sen perustamisen jälkeen.

Euroopan naapuruusvälineestä (ENI) rahoitettavissa ohjelmissa tehostettiin pienalueiden välistä, alueellista ja kaikki Euroopan naapurimaat kattavaa yhteistyötä. Myös rajatylittävää yhteistyötä lisättiin.

Yhteinen ohjelmasuunnittelu ja lisääntynyt koordinointi EU:n jäsenvaltioiden kanssa

ENI-asetuksen 71 , ENP:n tarkistuksen 72 ja 12. toukokuuta 2016 annettujen yhteisen ohjelmasuunnittelun tehostamista koskevien neuvoston päätelmien 73 mukaisesti EU on lisäämässä yhteistä ohjelmasuunnittelua naapurimaissa. ENI-maiden toinen ohjelmakausi (2017/2018–2020) tarjoaa mahdollisuuden edistyä asiassa. Yhteinen ohjelmasuunnittelu on tehokas työkalu, jolla voidaan parantaa EU:n toimien koordinointia maa- ja sektoritasolla sekä määritellä ja suunnitella yhteisiä painopisteitä. Se parantaa koordinoitua vuoropuhelua politiikasta samoin kuin yhteistä analyysintekoa, tiedonjakoa, yhteisiä täytäntöönpanoaloitteita sekä yhteistä seurantaa ja arviointia. Palestiina on pisimmälle edistynyt esimerkki tästä prosessista, jonka tuloksena on laadittu yhteinen ohjelmasuunnitteluasiakirja eurooppalaisten kehitysyhteistyökumppaneiden, palestiinalaisten ministeriöiden, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän, YK:n ja monien muiden avaintoimijoiden käymien keskustelujen perusteella. Moldovassa ja Marokossa EU:n edustusto ja jäsenvaltioiden suurlähetystöt ovat hyväksyneet yhteisen analyysin 74 näiden maiden sosioekonomisista haasteista. Ukrainassa ohjelmakautta 2014–2017 koskeva vuotuinen suunnittelu korvattiin kriisin takia hyväksymällä joukko erityistoimia, joiden osalta komissio ja korkea edustaja ovat taanneet erittäin tiiviin yhteistyön ja koordinoinnin EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Niiden kehitysyhteistyövirastojen aktiivisuus täytäntöönpanokumppaneina kasvaa koko ajan.

Yhteisiä ohjelmasuunnittelutoimia sisällytettiin myös ohjelmasuunnitteluvaiheisiin, jotka toteutettiin Tunisiassa lokakuussa 2016, Jordaniassa ja Libanonissa marraskuussa 2016 ja Egyptissä maaliskuussa 2017. Armeniassa EU:n edustusto ja jäsenvaltioiden suurlähetystöt osallistuivat kattavaan yhteiseen analyysiin. Azerbaidžanissa EU:n jäsenvaltioiden, Sveitsin ja Norjan kanssa toteutetussa yhteisessä ohjelmasuunnittelussa keskitytään etenkin ammatilliseen koulutukseen, ja EU:n ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköt hyväksyivät etenemissuunnitelman joulukuussa 2016.

Yhteistyön lisääminen eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa muun muassa rahoituslähteitä yhdistämällä

Komissio katsoo, että kansainvälisillä rahoituslaitoksilla on tärkeä rooli. Siksi se käynnisti vuonna 2015 yhteistyöaloitteen tärkeimpien alueella toimivien kehitysrahoituslaitosten kanssa. Tavoitteena on hyödyntää paremmin rahoituslaitosten yhteisten tavoitteiden tehoa ja vaikutusta Euroopan naapurialueilla. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi kasvun lisääminen sekä taloudellisen siirtymävaiheen, kestävän sosioekonomisen kehityksen ja poliittisen vakauden edistäminen. Yhteiset työryhmät toteuttavat yhteisiä toimia yhteistyön painopistealoilla. Yhteistyön kohokohta on vuosittain järjestettävä korkean tason monenvälinen kokous, jossa arvioidaan edistymistä ja asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle.

Yhteistyön lisäämiseksi Maailmanpankin kanssa eteläisellä naapurialueella EU isännöi vuonna 2016 ensimmäistä EU:n ja Maailmanpankin MENA-päivää, joka kokosi yhteen alueella toimivat Maailmanpankin maatiimien johtajat ja EU:n yhteistyön päälliköt. Vuoropuhelun, koordinoinnin ja yhteistyön tehostamiseksi itäisissä naapurimaissa järjestettiin alueellisia koordinointikokouksia komission ja Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja Euroopan investointipankin (EIP) välillä. Koska nämä pankit ovat vahvasti läsnä Ukrainassa, komissio järjestää säännöllisesti maakohtaisia teemapäiviä niiden kanssa. Lisäksi komissio on ehdottanut EIP:n ulkoisen lainanantovaltuutuksen laajentamista voidakseen tukea sen talouden kestokykyä koskevaa aloitetta.

EU jatkoi rahoituslähteiden yhdistämistä naapuruuspolitiikan investointivälineen avulla. Lisäksi se syvensi yhteistyötä EBRD:n, EIP:n, Maailmanpankin, KfW:n (Kreditanstalt für Wiederaufbau) ja Agence Française de Développement -rahoitusviraston kanssa vuonna 2016 laatimalla ”EU Initiative for financial inclusion” -nimisen aloitteen 75 , jolla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoitusta etelässä. EU:n Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tekemien pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten (DCFTA) puitteissa EU on perustanut yhdessä EBRD:n, EIP:n ja KfW:n kanssa pk-yrityksille tarkoitetun DCFTA-järjestelyn, joka saavutti täyden toimintavalmiuden vuonna 2016. Järjestelyn päätavoitteita ovat kyseisten maiden pk-yritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn lisääminen, rahoituksen saannin helpottaminen sekä avunanto uusien kaupankäyntimahdollisuuksien hyödyntämisessä, EU:n elintarviketurvallisuuteen ja laatuun liittyvien ja teknisten vaatimusten täyttämisessä sekä vapaakauppasopimusten edellyttämien ympäristönsuojelutoimien toteuttamisessa.

Vuonna 2016 EU:n uusia sitoumuksia koordinoitiin 6,7 miljardin euron arvosta eteläisen Välimeren alueen investointien koordinointia koskevan aloitteen (AMICI) kautta. Aloite on EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisrahoittama. Vuonna 2015 vastaava summa oli 5,2 miljardia euroa (+25 %), jolla katettiin yhteensä 14 miljardin euron investoinnit (+27 %) uusissa hankkeissa. Valtaosa (76 %) EU:n tuesta annetaan lainoina ja pääomarahoituksena.

Sen lisäksi, että EU on lisännyt yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, se on lisännyt koordinointia EU:n ulkopuolisten avunantajien kanssa. Arabimaiden, islamilaisten maiden ja alueellisten kumppaneiden kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on välttää päällekkäisiä toimintoja ja pyrkiä täydentämään kumppanien toimia. Vuonna 2016 tätä aloitetta laajennettiin järjestämällä korkean tason koordinointikokous EU:n sekä arabimaiden ja islamilaisten maiden tärkeimpien rahoituslaitosten kanssa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kevätkokousten kulisseissa. EU toimii puheenjohtajana säännöllisissä avunantajakokouksissa, joissa koordinoidaan Syyrian kriisin johdosta toteutettavia toimia. Ukrainan tukiryhmä järjestää Brysselissä säännöllisesti varhaisvaiheen koordinointikokouksia strategisista asioista. Kokoukset täydentävät maan sisäistä tehokasta koordinointia.

Erityisrahastot

Erityisrahastot ovat keskeinen väline nopean tuen järjestämiseksi alueelle yhdessä jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien kanssa. Joulukuussa 2014 perustetusta EU:n Syyria-erityisrahastosta 76 rahoitettavissa hankkeissa keskitytään syyrialaispakolaisten ja heidän vastaanottajayhteisöjensä, niiden hallintojen sekä maan sisäisten pakolaisten pitkän aikavälin selviytymiskykyyn tukemiseen ja elpymisen alkuvaiheeseen liittyvien tarpeiden täyttämiseen (talous, koulutus, sosiaalinen ja psykososiaalinen apu, hygienia ja terveys ja muut peruspalvelut) Jordaniassa, Libanonissa, Turkissa ja Irakissa. Rahasto mahdollistaa entistä yhtenäisemmät ja integroidummat EU:n vastatoimet kriisiin, ja se on nykyään yksi tärkeimmistä välineistä, joiden avulla uusia Jordanian ja Libanonin kanssa tehtyjä kokonaissuunnitelmia toteutetaan.

Nyt kun Syyria-erityisrahaston perustamisesta on kulunut kaksi vuotta, siinä on yhteensä 932 miljoonaa euroa, ja kesään 2017 mennessä määrä nousee 1,3 miljardiin euroon. Tästä summasta 815,2 miljoonaa euroa on peräisin EU:n talousarviosta, 92,6 miljoonaa euroa 22:lta EU:n jäsenvaltiolta ja 24,6 miljoonaa euroa Turkilta. Rahaston operatiivinen johtokunta on hyväksynyt ohjelmat, joille myönnettävän rahoituksen yhteismäärä on 767 miljoonaa euroa. Johtokunnassa ovat edustettuina 15 EU:n jäsenvaltiota ja Turkki (koska se osallistuu yhteisrahoitukseen). Sopimuksia on allekirjoitettu yhteensä 437 miljoonan euron arvosta. Ne koskevat yhteisrahoitusta, perus- ja korkea-asteen koulutusta, psykososiaalista hoitoa, selviytymiskykyyn ja toimeentuloon liittyviä aloitteita, terveydenhuoltoon, vesihuoltoon ja hygieniaan liittyviä tarpeita ja koulujen rakentamista.

Vallettan toimintasuunnitelman mukaisesti perustetusta EU:n Afrikka-hätärahastosta 77 tuettiin vuonna 2016 Pohjois-Afrikassa kuutta ohjelmaa, jossa keskityttiin pääasiassa parantamaan muuttoliikkeen hallintaa, vastaamaan suojelutarpeisiin ja puuttumaan sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja työntötekijöihin. Tammikuussa 2017 ilmoitettiin muuttoliikettä keskisen Välimeren reitillä koskevan yhteisen tiedonannon yhteydessä vielä 200 miljoonan euron lisärahoituksesta.

Joustovara

Syyskuussa 2016 antamassaan, monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevassa tiedonannossaan 78 komissio ehdotti joustovaran luomista ulkoisille rahoitusvälineille, jotta EU voi reagoida paremmin uusiin kriiseihin ja ennakoimattomiin tarpeisiin. Joustovara tarkoittaa sitä, että kutakin maantieteellistä aluetta koskevalla ulkoisella rahoitusvälineellä, mukaan lukien ENI, olisi vuoden alussa 10 prosentin kohdentamaton varaus, jota voidaan käyttää ennakoimattomiin tarpeisiin ja uusiin kriiseihin. Lisäksi se osa varauksesta, joka jää käyttämättä, voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Joustovara sisältyy varainhoitoasetuksen tarkistusta koskevaan ehdotukseen.

Euroopan ulkoinen investointiohjelma

Euroopan komissio ehdotti syyskuussa 2016 kunnianhimoista Euroopan ulkoista investointiohjelmaa 79 (jäljempänä ’ohjelma’), jolla tuetaan investointeja kumppanuusmaissa Afrikassa ja EU:n naapurialueilla. Sen tavoitteena on vahvistaa kumppanuuksia, edistää yksityissektorille tarkoitettua uutta tapaa osallistua yleisen edun mukaisten suurten investointien rahoittamiseen alueella ja edistää osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, mikä on yksi keino puuttua sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Ehdotuksen mukaan ohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä pilarista: i) investointien hankkiminen yhdistämällä EU:n nykyiset investointivälineet (rahoitusta yhdistävät välineet) ja uusi Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) takuu; ii) teknisen avun antaminen kumppanimaiden viranomaisille ja yrityksille sääntely-ympäristön parantamiseen; iii) liiketoiminta- ja investointiympäristön parantaminen kumppanimaissa edistämällä hyvää hallintotapaa, torjumalla korruptiota ja poistamalla investointien esteitä ja markkinoiden vääristymiä. Ensimmäiseen pilariin kuuluvaa, EKKR:ään liittyvää takuuta koskeva asetus on parhaillaan hyväksymismenettelyssä.

Tämän innovatiivisen lähestymistavan tavoitteena on hankkia kumppanimaille huomattavaa lisärahoitusta kansainvälisten rahoituslaitosten tekemien investointien muodossa. Sen muita tavoitteita ovat monet temaattiset, kansalliset ja alueelliset EU:n kehitysyhteistyöohjelmat sekä rakenteellinen poliittinen vuoropuhelu, jonka avulla pyritään parantamaan investointiympäristöä ja yleistä poliittista toimintaympäristöä kyseisissä maissa.

Vuonna 2020 EKKR:n EU-rahoitus tulee olemaan 3,35 miljardia euroa, ja sen odotetaan saavan aikaan jopa 44 miljardin euron lisäinvestoinnit. Jos yksittäiset jäsenvaltiot osallistuvat rahoitukseen samalla panoksella, lisäinvestoinnit voivat nousta yli 88 miljardiin euroon.

5. PÄÄTELMÄT

Tarkistetun ENP:n täytäntöönpanossa on otettu huomioon uusi määrätietoisuus, jonka mukaan naapuruuspolitiikan olisi vastattava sekä kumppanimaiden että EU:n jäsenvaltioiden etuja paremmin. Tarkistettu naapuruuspolitiikka on myös auttanut luomaan suhteet, joiden avulla voidaan reagoida yhteisiin kiireellisiin haasteisiin paremmin korkean edustajan laatiman globaalistrategian mukaisesti ja sitä tukien.

Vaikka alueen haasteet ovat yhä valtaisat, EU osoittaa nyt suurempaa joustoa ja sensitiivisyyttä kumppaneidensa suhteen ja käyttää rajallisia resursseja entistä tehokkaammin. Naapuruuspolitiikan keskeiset periaatteet – eriytetty lähestymistapa ja omistajuuden kokemuksen lisääminen – ohjaavat edelleen sen täytäntöönpanoa lähivuosina diplomaattisen toiminnan, kauppa- ja investointisuhteiden, taloudellisen tuen ja pitkäkestoisten alueellisten toimintakehysten kautta.

EU on jatkuvassa vuorovaikutuksessa omien ja kumppanimaiden kansalaisten kanssa ja aikoo sen puitteissa lisätä naapuruuspolitiikan näkyvyyttä korostamalla yhteistyöstä naapureidensa kanssa koituvia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin hyötyjä.

Tämä kertomus vahvistaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien laajamittaisen osallistumisen tarkistetun politiikan täytäntöönpanoon myös vuonna 2015 pidettyjen laajojen kuulemisten aikana tehtyjen ehdotusten perusteella. Tämä osoittaa selvästi, että tarkistuksen jälkeen kyseisten sitoumusten lunastamisessa on edistytty suurin harppauksin.

(1)

Yhteinen tiedonanto JOIN(2015) 50 final, 18. marraskuuta 2015, ja neuvoston päätelmät, 14. joulukuuta 2015.

(2)

Neuvoston päätelmät Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta (asiakirja 13202/16, 17. lokakuuta 2016): http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13202-2016-INIT/fi/pdf

(3)

Neuvoston päätelmät Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta (asiakirja 13202/16, 17. lokakuuta 2016): http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13202-2016-INIT/fi/pdf

(4)

Rooman julistus, 25. maaliskuuta 2017 (http://www.consilium.europa.eu/press-releases-pdf/2017/3/47244656633_fi.pdf)

(5)

 EU–Libanon-assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2016 (11. marraskuuta 2016) EU:n ja Libanonin välisen kumppanuuden painopisteistä ( http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/11/15-eu-lebanon-partnership/ ) ja EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteet ja niitä koskeva kokonaissuunnitelma, 20. syyskuuta 2016 (http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12384-2016-ADD-1/fi/pdf).

(6)

Asiakirja UE-AL 3101/17 ADD1, 7. maaliskuuta 2017 – Priorités communes de Partenariat entre la République Algérienne Démocratique et Populaire (Algérie) et l'Union européenne (UE) au titre de la Politique européenne de voisinage révisée (http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/03/13-eu-algeria/).

(7)

EU:lta enemmän tukea Tunisialle, JOIN(2016) 47 final.

(8)

 Yhteinen tiedonanto EU:n Syyria-strategian osatekijöistä (JOIN(2017) 11 final, 14. maaliskuuta 2017) ja ulkoasiainneuvoston päätelmät Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta, 3. huhtikuuta 2017 (http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/04/03-fac-conclusions-syria/).

(9)

Tätä nimitystä ei pidä tulkita Palestiinan valtion tunnustamiseksi, eikä se vaikuta asiaa koskeviin yksittäisten jäsenvaltioiden kantoihin.

(10)

https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/associationagenda_2014_en.pdf

(11)

http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-17-363_en.htm

(12)

http://eeas.europa.eu/archives/docs/eastern/docs/riga-declaration-220515-final_en.pdf

(13)

Mustanmeren synergiaa koskeva tiedonanto – Uusi alueellinen yhteistyöaloite (KOM(2007) 160 lopullinen, 11. huhtikuuta 2007) ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Mustanmeren alueen valtioita edustavien ulkoasiainministerien yhteinen tiedonanto (Kiova, 14. helmikuuta 2008).

(14)

Jäsenet edustavat Euroopan parlamenttia ja itäeurooppalaisten kumppanimaiden parlamentteja.

(15)

Itäisen kumppanuuden alueellisten ja paikallisten viranomaisten konferenssi.

(16)

http://eeas.europa.eu/archives/docs/enp/pdf/financing-the-enp/cbc_2014-2020_programming_document_en.pdf

(17)

http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/cooperation/macro-regional-strategies/danube/

(18)

https://webgate.ec.europa.eu/maritimeforum/sites/maritimeforum/files/2015-11-17-declaration-on-blue-economy_en_0.pdf

(19)

http://ufmsecretariat.org/wp-content/uploads/2016/09/UfM-Ministerial-Declaration-Employment-and-Labour.pdf

(20)

http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15224-2016-INIT/en/pdf

(21)

 www.consilium.europa.eu/en/meetings/gac/2017/04/st08307_en17_pdf/

(22)

http://ufmsecretariat.org/wp-content/uploads/2017/01/UfM-Roadmap-23-JAN-2017.pdf

(23)

 Sanoista Synchrotron-light for Experimental Science and Applications in the Middle East.

(24)

Tähän järjestelyyn kuuluu viisi maata Välimeren pohjoisrannikolta (Espanja, Italia, Malta, Portugali ja Ranska) ja viisi maata etelärannikolta (Algeria, Libya, Marokko, Mauritania ja Tunisia).

(25)

http://www.africa-eu-partnership.org/sites/default/files/documents/eas2007_joint_strategy_en.pdf

(26)

JOIN(2017) 17 final, 4. toukokuuta 2017.

(27)

OPEN Neighbourhood -ohjelma aloitettiin marraskuussa 2015.

(28)

 https://eeas.europa.eu/election-observation-missions/eom-jordan-2016_en/16317/European%20Union%20Election%20Observation%20Mission%20to%20Jordan%20presents%20its%20final%20report%20including%20recommendations%20for%20further%20improvement%20of%20elections

(29)

https://eeas.europa.eu/delegations/jordan/20411/european-union-supports-jordan-political-and-environmental-reforms-eu115-million_en

(30)

https://www.ecoi.net/file_upload/1226_1481615902_morocco-elections.pdf

(31)

http://www.osce.org/odihr/elections/georgia/273226

(32)

https://europa.eu/capacity4dev/public-governance-civilsociety/minisite/eu-country-roadmaps-engagement-civil-society-introduction

(33)

https://europa.eu/capacity4dev/public-gender/minisite/eu-gender-action-plan-2016-2020

(34)

Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 4 artiklan 1 kohta.

(35)

Syyria ei kuulunut vuoden 2016 arviointiin, eikä Israel osallistu yleisohjelmaan.

(36)

https://www.oecd.org/investment/Promoting-Investment-in-the-Mediterranean-EN.pdf

(37)

Vuoden 2016 tiedot ComTrade-tietokannasta.

(38)

http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2015/FI/1-2015-460-FI-F1-1.PDF

(39)

 COM(2016) 631 final, 29. syyskuuta 2016.

(40)

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:22016D1436&from=FI

(41)

https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/c_2016_6633_egypt_aap_2016_part_2_aap_2017_part_1_annex_1.pdf

(42)

 https://europa.eu/capacity4dev/file/30742/download?token=r01Vw6AD

(43)

http://particip.gov.md/public/files/Moldova_2020_ENG1.pdf

(44)

https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/armenia_development_strategy_for_2014-2025.pdf

(45)

Ministre des affaires locales et de l’environnement.

(46)

http://www.tunisia2020.com/plan-2016-2020/

(47)

Mécanisme Palestino-Européen de Gestion de l'Aide Socio-Economique:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-08-94_en.htm

(48)

YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin.

(49)

Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva EU:n ohjelma.

(50)

http://portail.cder.dz/IMG/article_PDF/article_a5786.pdf

(51)

http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15224-2016-INIT/en/pdf

(52)

http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10226-2016-INIT/en/pdf

(53)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/07/08-eu-nato-joint-declaration/

(54)

Transnistria, Moldova, Ukraina, Venäjä ja Etyj sekä Yhdysvallat ja EU ulkopuolisina tarkkailijoina.

(55)

http://eeas.europa.eu/archives/delegations/moldova/documents/eu_moldova/argumentaire_en.pdf

(56)

JOIN(2016) 31 final, 5. heinäkuuta 2016.

(57)

 http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/docs/plan_2016_282_evaluation_ssr_fi.pdf

(58)

Tilannekatsauksessa itäisen naapurialueen maiden kanssa tehtävän tulliyhteistyön edistymisestä annettuihin neuvoston päätelmiin (COM(2016) 375 final, 14. kesäkuuta 2016) esitetään ajantasainen selvitys tullisuhteista itäisten naapurimaiden kanssa.

(59)

Hoidon koordinointia ja etäterveydenhoitoa koskeva ohjelma (ACT), https://www.act-programme.eu/about

(60)

http://www.fatf-gafi.org/publications/fatfrecommendations/documents/fatf-recommendations.html

(61)

 Introduction to Geospatial Intelligence.

(62)

http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/documents/libe/dv/7_conv_budapest_/7_conv_budapest_en.pdf

(63)

 Lyhenteellä MENA tarkoitetaan laajaa aluetta, joka ulottuu Marokosta Iraniin, mukaan luettuina kaikki Lähi-idän Mashrek- ja Maghreb-maat.

(64)

Ks. komission täytäntöönpanopäätöksen (C(2016) 4773 final, 27. heinäkuuta 2016) liite IV (englanninkielinen päätös koskee vakautta ja rauhaa edistävän välineen 5 artiklan mukaista vuoden 2016 toimintaohjelmaa, joka rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta).

(65)

Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa, COM(2016) 385, 7.6.2016.

(66)

COM(2016) 234 final, 26. huhtikuuta 2016.

(67)

JOIN(2017) 4 final, 25. tammikuuta 2017.

(68)

Euroopan komission tietosivu muuttoliikettä koskevasta Euroopan unionin ja Afrikan välisestä yhteistyöstä: http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-4832_en.htm

(69)

SWD(2016) 194 final, 7. kesäkuuta 2016.

(70)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11. maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta.

(71)

JOIN(2015) 50 final, 18. marraskuuta 2015.

(72)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/05/12-conclusions-on-stepping-up-joint-programming/

(73)

https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/joint_analysis_0.pdf

(74)

https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/neighbourhood/pdf/key-documents/nif/20160601-introductory-note-on-the-eu-initiative-for-financial-inclusion.pdf

(75)

https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/neighbourhood/countries/syria/madad_en

(76)

Komission päätös C(2015) 7293 final, 20. lokakuuta 2015.

(77)

COM(2016) 603 final, 14. syyskuuta 2016.

(78)

COM(2016) 581 final, 14. syyskuuta 2016.