31.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 288/43

Esittelijä:

Arno METZLER

Toinen esittelijä:

Stefano PALMIERI

1.1

ETSK kannattaa ja tukee Euroopan komission pyrkimyksiä vapauttaa yhteismarkkinoiden koko potentiaali palvelualalla. ETSK kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että monissa jäsenvaltioissa tällä hetkellä vallitsevassa poliittisessa tilanteessa EU:n puuttuminen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin asioihin voi aiheuttaa poliittista hankausta. Tiukempien toimenpiteiden soveltaminen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi ei siksi välttämättä ole järkevää vakavassa poliittisessa kriisissä, vaikka se olisikin oikeudellisesti mahdollista. ETSK kehottaakin soveltamaan aina kun mahdollista noudattamisen valvontaan keskittyvien toimenpiteiden sijasta myönteistä lähestymistapaa, joka perustuu parhaiden käytäntöjen toteuttamiseen ja kuulemiseen.

1.2

ETSK kannattaa täysin komission tavoitetta edistää vuoropuhelua EU:n ja jäsenvaltioiden välillä aina lainsäädäntäprosessin aikaisessa vaiheessa, jotta kansallisella tasolla ei hyväksyttäisi säädöksiä, jotka jarruttavat Euroopan yhdentymisprosessia. ETSK kehottaa laajentamaan tätä vuoropuhelua: sen sijaan että keskitytään vain palveludirektiivin noudattamiseen tulisi käsitellä myös EU:n primaarioikeuden ja erityisesti EU:n perusoikeuskirjan noudattamista, jotta taataan tasapaino toisaalta työntekijöiden oikeuksien ja kuluttajansuojan ja toisaalta taloudellisten vapauksien välillä. Noudattamisen valvonnasta vastaavan elimen kokoonpano olisi täsmennettävä. Kokoonpanon tulisi olla sellainen, että sillä turvataan edellä mainittujen oikeudellisten säännösten ja periaatteiden tinkimätön noudattaminen.

1.2.1

ETSK ehdottaa, että valitaan myönteinen lähestymistapa ja vakiinnutetaan periaate, jonka mukaan vain kuulemismenettelyn myönteisellä lopputuloksella on vaikutusta: tällöin toimenpideluonnokselle myönnetään ”vaatimustenmukaisuustakuu”-tunnustus. Jos vaatimustenmukaisuusarvioinnin tulos ei ole myönteinen, komission päätöksen ei pitäisi olla sitova, vaan olisi sovellettava jo nyt käytettävissä olevia lainsäädännön antamisen jälkeisiä menettelyjä.

1.3

ETSK on tyytyväinen jäsenvaltioille tarjoutuvaan mahdollisuuteen ottaa käyttöön yksityiskohtainen ja läpikotainen suhteellisuusarviointi, joka perustuu EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. ETSK katsoo, että tämä voisi parantaa kansallisia suhteellisuusarviointimenettelyjä. ETSK korostaa, että suhteellisuusarviointi edellyttää jäsenvaltioiden viranomaisten ja ammatillisten järjestöjen tiivistä yhteistyötä.

1.3.1

ETSK katsoo, että velvoite tehdä arviointi aina ennen uutta säännöstä ammattien sääntelemisestä ei ole paras tapa varmistaa, että arviointia sovelletaan tehokkaasti ja sitoutuneesti. Komitea suosittaakin arvioinnin käyttöönottoa vain kansallisille sääntelyviranomaisille tarjottavana palveluna.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen edistää palveluntarjoajien liikkuvuutta ja katsoo, että palveluntarjontaan toisessa jäsenvaltiossa sovellettavien kansallisten vaatimusten tutkiminen ja täyttäminen voi edelleen olla vaikeaa palveluntarjoajille. Päävastuun siirtäminen menettelystä kotijäsenvaltion viranomaisille on kuitenkin ristiriidassa vakiintuneen vastaanottavan jäsenvaltion periaatteen kanssa, sillä sen mukaan yritysten ja työntekijöiden toimintaa säännellään sen maan lailla, missä toiminta suoritetaan.

1.4.1

ETSK korostaa tarvetta varmistaa, ettei alkuperämaaperiaatetta oteta käyttöön missään muodossa. Komitea korostaa, että sähköinen palvelukortti toisi mukanaan useita tähän periaatteeseen perustuvia osatekijöitä, sillä se sallisi palveluntarjoajille asioinnin yksinomaan kotijäsenvaltion kanssa välittäjänä ja velvoittaisi vastaanottavat jäsenvaltiot hyväksymään kotijäsenvaltion päätökset asiakirjojen oikeellisuudesta. Tämä rajoittaisi valvontamekanismeja ja yhdenmukaistaisi siten tiedonvaihdon alkuperämaaperiaatteen pohjalta.

1.4.2

ETSK korostaa tarvetta taata, että vastaanottavilla jäsenvaltioilla on täysi päätösvalta sen suhteen, mitä menettelyjä käytetään toissijaisen toimipaikan rekisteröimiseen ja mitä näkökohtia otetaan siinä yhteydessä huomioon ammatillisen pätevyyden tunnustamiseksi. Täysin sähköinen menettely yhdistettynä vastaanottavien jäsenvaltioiden rajallisiin mahdollisuuksiin tarkistaa kotijäsenvaltiolle toimitettuja tietoja sähköisen palvelukortin kautta tekee helpommaksi postilaatikkoyritysten perustamisen veronkiertoa ja sosiaalista polkumyyntiä varten.

1.4.3

Jotta varmistettaisiin, että sähköiseen palvelukorttiin sisältyvät tiedot ovat aina ajan tasalla, ja estettäisiin vanhentuneiden tietojen kasaantuminen, ETSK kehottaa harkitsemaan uudelleen yhden kerran periaatetta ja asettamaan aikarajat sähköisen palvelukortin voimassaololle.

1.4.4

ETSK suosittaa myös, että poistetaan rajoittavat kumoamismenettelyt ja erityisesti tuomioistuimen lopullisen päätöksen tarve, jotta kukin jäsenvaltio voi tosiasiallisesti valvoa alueellaan harjoitettavaa taloudellista toimintaa.

1.4.5

Ehdotuksessa asetetaan tiukat määräajat, joiden puitteissa sähköisen palvelukortin hakijan toimittamien tietojen oikeellisuus tulee tarkistaa. Tätä olisi harkittava uudelleen, jotta viranomaisilla olisi riittävästi aikaa hakemusten käsittelyyn.

1.4.6

Säädösehdotuksessa olisi mainittava tarve asettaa tehokkaita ja varoittavia seuraamuksia sekä jäsenvaltiolle että hakijayritykselle sähköisen eurooppalaisen palvelukortin väärinkäytöstä.

1.4.7

ETSK kehottaa toteamaan selvemmin, että ammattipätevyysdirektiivi on ensisijainen kaikissa ammatillisen pätevyyden tunnustamiseen liittyvissä asioissa uuteen sähköiseen korttiin verrattuna. On tehtävä erikseen selväksi, että sähköistä palvelukorttia ei voida myöntää ammattilaisille, jotka harjoittavat koti- ja/tai vastaanottavassa jäsenvaltiossa säänneltyä ammattia riippumatta siitä, harjoitetaanko sitä itsenäisesti vai yrityksessä.

1.4.8

ETSK katsoo, että sähköistä palvelukorttia ei pitäisi myöntää luonnollisille henkilöille, joilla ei ole sellaista henkilöiden ja muiden tekijöiden muodostamaa organisoitua kokonaisuutta, joka mahdollistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisen, jotta näennäiset itsenäiset ammatinharjoittajat eivät käyttäisi sähköistä palvelukorttia väärin.

1.4.9

ETSK epäilee, onko nykymuotoinen IMI-järjestelmä, joka perustuu monikielisiin vakiokysymyksiin/-lomakkeisiin ja manuaaliseen tietojenvaihtoon jäsenvaltioiden pyynnöstä ja joka edellyttää optimaalista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, uusimpien sähköisen tietojenvaihdon kehitysvaiheiden tasalla. ETSK katsookin, että IMI-järjestelmää olisi arvioitava, jotta pystytään takaamaan paras mahdollinen suorituskyky, yhteensopivuus ja täydentävyys olemassa olevien kansallisten ja/tai työmarkkinaosapuolten tietojenvaihtojärjestelmien ja myös alakohtaisten aloitteiden, kuten sosiaalisten henkilökorttien, kanssa.

1.4.10

Ehdotukseen sisältyy yhdenmukaistettu eurooppalainen lähetettyjen työntekijöiden ennakkoilmoitusjärjestelmä, johon jäsenvaltiot voivat halutessaan liittyä. Tämä valmistaisi tietä sen pakolliselle laajentamiselle myöhemmin. Tämä ei ole toivottavaa eikä johdonmukaista direktiivin 2014/67/EU (1) säännösten kanssa. ETSK kehottaakin harkitsemaan uudelleen tällaisen järjestelmän toteuttamista.

1.4.11

Edellä mainittujen seikkojen perusteella ja ottaen huomioon, että mainittuja takuuvaatimuksia ei välttämättä pystytä täyttämään nykyisenlaisella tiedonvaihtojärjestelmällä, ETSK katsoo, että sähköisen kortin soveltaminen nykymuodossa saattaisi johtaa tässä lausunnossa kuvattuihin kielteisiin vaikutuksiin, jotka olisivat suhteettomia ja ylittäisivät sen hyödyt. Siksi ETSK ehdottaa, että järjestelmän rakennetta tutkitaan tarkemmin asianomaisten sidosryhmien kanssa ja että sitä muutetaan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehokkuuden takaamiseksi ennen menettelyn jatkamista. ETSK:ta voitaisiin pyytää käynnistämään keskustelu sellaisen vaihtoehtoisen ratkaisun löytämiseksi sähköiselle palvelukortille, johon voitaisiin paremmin sisällyttää olemassa olevat rekisteröinti- ja pätevyysjärjestelmät.

1.5

ETSK korostaa, että erot sääntelyjärjestelmien välillä eivät sinänsä merkitse uudistamisen tarvetta. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission suunnittelemaan uuteen rajoittavuusindikaattoriin, sillä se mahdollistaa tarkemman analyysin kuin OECD:n PMR-indikaattori. Olisi kuitenkin todettava selvästi, että rajoittavuusindikaattori on neutraali eikä sisällä minkäänlaista arviota sääntelyn arvosta tai perusteltavuudesta.

1.6

ETSK panee merkille, että palvelupaketissa ei tarjota erityistä tapaa sähköisiin palveluihin sovellettavaksi vaan katsotaan, että kyse on uudesta, nousevasta liiketoiminta-alasta, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koska liikkuvuuspotentiaali on tällä alalla erittäin suuri, pätevyyden tarkistaminen sekä oikeudellisten vaatimusten ja vähimmäislaatuvaatimusten noudattamisen arviointi on erityisen vaikeaa kuluttajille ja voi edellyttää erityisiä välineitä. Erityisesti sähköisten palvelujen sisämarkkinoihin suunnattu aloite olisi siksi tervetullut. Tarvitaan uusia keinoja rakentaa henkilökohtaista luottamusta, kun palveluntarjoajaa ei kohdata henkilökohtaisesti.

1.7

Keskinäisen luottamuksen ongelma on tärkeä osa-alue palvelupaketista ja erityisesti sähköisestä palvelukortista käytävissä keskusteluissa, ja ETSK ehdottaakin, että laaditaan arviointi käytössä olevista ammatinharjoittajien ja yritysten rekisteröintijärjestelmistä ja niihin liittyvistä valtuutus- ja laadunvarmistusmekanismeista. Palvelujen sisämarkkinat herättävät edelleen paljon huolta jäsenvaltioissa, joten ETSK pitäisi tervetulleena aloitetta, jolla kerätään lisätietoa rajatylittävän toiminnan lisääntymisen vaikutuksista. Siinä tarkasteltaisiin taloudellisia vaikutuksia mutta etupäässä muita näkökohtia, kuten työllisyyttä, työoloja ja -ehtoja ja kuluttajansuojaa. Jos ongelmat pystytään määrittämään objektiivisesti, niihin voidaan puuttua jäsenvaltioiden luottamuksen parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Ellei riittävää keskinäistä luottamusta synny, palvelujen sisämarkkinat eivät koskaan voi täysin toteutua.

2.1

Palvelujen osuus EU:n taloudesta on kaksi kolmasosaa, ja palvelualalla luodaan 90 prosenttia uusista työpaikoista. Toimenpidepaketti, jonka tarkoituksena on helpottaa yritysten ja ammatinharjoittajien palvelujen tarjoamista 500 miljoonan ihmisen potentiaaliselle asiakaskunnalle EU:ssa, tukee palvelualan koko potentiaalin hyödyntämistä.

2.2.1

Palveludirektiiviin liittyvien toimenpiteiden ilmoitusmenettelyyn sovellettavilla tiukemmilla vaatimuksilla varmistetaan, että jäsenvaltioilla ei ole syrjiviä, perusteettomia tai suhteettomia kansallisia lupajärjestelmiä tai palveluita koskevia vaatimuksia.

2.3.1

Jäsenvaltioilla on usein hyvät syyt ammattien sääntelyyn olennaisten julkisen edun mukaisten tavoitteiden suojelemiseksi. On jäsenvaltioiden tehtävä arvioida tapauskohtaisesti, onko tarpeellista rajoittaa ammattiin pääsyä tai ammatin harjoittamista.

2.3.2

Jotta epäyhtenäinen ammattien sääntelyn suhteellisuusarviointi ei vaikuttaisi kielteisesti palvelujen tarjontaan ja ammatinharjoittajien liikkuvuuteen EU:ssa, otetaan käyttöön suhteellisuusarviointi, jota jäsenvaltioiden tulee käyttää ennen ammatteihin kohdistuvien kansallisten asetusten antamista tai muuttamista.

2.3.3

Direktiivissä säädetään pääasialliset arviointiperusteet, joita arvioinnissa on tarkasteltava. Näitä ovat esim. riskien luonne, ammatille varattujen toimintojen soveltamisala, pätevyyden ja toimintojen välinen yhteys sekä toimenpiteen taloudellinen vaikutus.

2.3.4

Perussopimuksissa määrätään, että sääntelyn tulee olla oikeasuhtaista. Tätä laajemmin päätös siitä, säännelläänkö tiettyä ammattia ja miten, kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.4.1

Sähköinen kortti on uusi, täysin sähköinen itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrityksille tarkoitettu menettely, jota käytetään monilla aloilla, kuten rakennusalalla tai siivous- ja yrityspalveluissa. Se korvaa erikieliset hallinnolliset muodollisuudet, sillä palveluntarjoaja hoitaa menettelyn kotijäsenvaltionsa kielellä ja kotijäsenvaltionsa hallinnossa.

2.4.2

Sähköisen kortin menettely perustuu kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion väliseen yhteistyöhön, jota toteutetaan nykyisen sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta. Se ei muuta direktiiveissä 96/71/EY (2) ja 2014/67/EU (3) vahvistettujen työntekijöiden lähettämiseen sovellettavien sääntöjen sisältöä.

2.4.3

Sähköinen eurooppalainen palvelukortti on samankaltainen kuin eurooppalainen ammattikortti. Ammattikortti helpottaa palvelujen tarjoamista siten, että sillä tunnustetaan luonnollisten henkilöiden ammattipätevyys työntekijöinä tai itsenäisinä palvelujen tarjoajina. Sähköinen kortti kattaa puolestaan monia muitakin vaatimuksia.

2.5.1

Koska ammattipalvelujen sääntely kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, käytössä on monenlaisia sääntelymalleja. Riippumatta kussakin maassa tai alueella sovellettavasta mallista tiedonannon tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita poistamaan yksittäisiä perusteettomia sisältövaatimuksia ja luomaan hyödyllisen sääntelytietoisuuden jäsenvaltioihin.

2.5.2

Uudistussuosituksissa tarkastellaan monenlaisia vaatimuksia ja esitetään yksityiskohtainen analyysi säännöistä, joita sovelletaan arkkitehteihin, tie- ja vesirakennusinsinööreihin, tilintarkastajiin, lakimiehiin, patenttiasiamiehiin, kiinteistövälittäjiin ja matkaoppaisiin. Euroopan komissio ei pidä kaikkia vaatimuksia unionin lainsäädännön vastaisina.

2.5.3

Euroopan komissio on määritellyt uuden ammattien sääntelyä koskevan rajoittavuusindikaattorin tukeakseen esteiden laadullista analysointia. Siihen sisältyviä osa-alueita ovat sääntelylähestymistapa, pätevyysvaatimukset sekä muut ammattiin pääsyyn ja ammatin harjoittamiseen sovellettavat vaatimukset.

3.1

ETSK kannattaa ja tukee Euroopan komission pyrkimyksiä vapauttaa yhteismarkkinoiden koko potentiaali palvelualalla. Palvelupaketin toisiinsa kytkeytyvät toimenpiteet tarjoavat kiistatta tukevan perustan tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. ETSK kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että monissa jäsenvaltioissa tällä hetkellä vallitsevassa vakavassa poliittisessa kriisitilanteessa EU:n puuttuminen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin asioihin voi aiheuttaa poliittista hankausta. Sekä lainsäädäntävaltaa – jota uuden ilmoitusmenettelyn ja pakollisen suhteellisuusarvioinnin voidaan katsoa rajoittavan – että pitkäaikaisia perinteisiä kansallisia ammattien sääntelyjärjestelmiä pidetään usein kansallisten järjestelmien perustana, ja niihin on siksi suhtauduttava arkaluonteisina kysymyksinä. Tiukempien toimenpiteiden soveltaminen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi ei siksi välttämättä ole järkevää tämänhetkisessä tilanteessa, vaikka se olisikin oikeudellisesti mahdollista. Myönteinen lähestymistapa, jossa korostetaan parhaiden käytänteiden toteuttamista tai kuulemismenettelyjä, voisi osoittautua tehokkaammaksi.

3.1.1

ETSK korostaa tarvetta kiinnittää asianmukaista huomiota Euroopan unionissa tarjottavien palvelujen laatuun ja turvallisuuteen.

3.1.2

Lisäksi ETSK korostaa terveysalan ja potilassuojelun erityistä arkaluonteisuutta. Vaikka komission toteuttama toiminta voi täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, on kunnioitettava jäsenvaltioiden täyttä vastuuta ja taattava mahdollisuus ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä potilaiden suojelemiseksi EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

3.2

Kun otetaan huomioon, että on välttämätöntä varmistaa keskeisten sidosryhmien sitoutuminen ammattinsa uuteen sääntelyyn, jotta sääntely olisi luotettavaa ja tehokasta, ETSK suosittaa, että sidosryhmiä eli muun muassa ammattialajärjestöjä, työmarkkinaosapuolia, kuluttajansuojatahoja ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuullaan suunniteltujen toimenpiteiden käytännön soveltamisesta.

3.3

On tiedostettava, että uusien velvoitteiden ja noudattamisen valvontaan keskittyvien toimenpiteiden käyttöönotto tässä tilanteessa voi antaa vaikutelman, että jäsenvaltioita pidetään yleisesti kykenemättöminä ymmärtämään palveludirektiivin ja ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin vaatimuksia, vaikka todellisuudessa suhteellisuusarvioinnin kaltaiset lainsäädäntövälineet ovat perusvaatimuksia useimpien jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädäntämenettelyissä.

3.4

Monet palvelupakettiin sisältyvät säännökset ovat sellaisia, että ne uhkaavat hämärtää eron palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden välillä. ETSK korostaakin, että on tärkeää säilyttää tämä ero – joka on määritelty selkeästi sekä palveludirektiivissä että ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä –, kun arvioidaan uudesta kansallisesta ammattien sääntelyjärjestelmästä tehdyn suhteellisuusarvioinnin tuloksia ja kun pannaan täytäntöön sähköisestä eurooppalaisesta palvelukortista annettua asetusta ja direktiiviä. Oikeudenmukaisen kilpailun turvaamiseksi yritysten välillä syrjivät toimenpiteet on kiellettävä ja työolot ja -ehdot vahvistettava lailla ja työehtosopimuksilla vastaanottavassa maassa. Myös kuluttajien oikeuksia ja terveys- ja turvallisuusmääräyksiä on noudatettava.

3.5

ETSK huomauttaa, että palvelualan kasvu ei saisi johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja petoksiin (4). ETSK korostaakin, ettei ehdotuksessa ole riittävästi suojatakeita työntekijöiden oikeuksien ja kuluttajansuojan pitämiseksi korkeatasoisina kaikissa jäsenvaltioissa ja että vaarana on alkuperämaaperiaatteen käyttöönotto, joka rikkoo perussääntöjä, joiden mukaan yritysten ja työntekijöiden toimintaa säännellään sen maan laeilla, missä toimintaa harjoitetaan.

3.6

ETSK yhtyy sähköistä eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen kohdealojen sidosryhmien näkemykseen ja kyseenalaistaa tämän säädösehdotuksen lisäarvon ja hyödyn.

3.7

Ehdotetussa sisämarkkinapaketissa ei valitettavasti käsitellä todellisia ongelmia, joita kohdataan osalla ehdotusten kohdealoista. ETSK pitää tärkeänä, että vähennetään häikäilemättömien yritysten mahdollisuuksia petoksiin ja väärinkäytöksiin sisämarkkinoilla, jotta luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja keskinäinen luottamus jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien välille.

4.1.1

ETSK kannattaa komission tavoitetta edistää vuoropuhelua komission ja jäsenvaltioiden välillä lainsäädäntäprosessin aikaisessa vaiheessa, jotta ei hyväksyttäisi sääntöjä, jotka haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa. Olisi jopa harkittava tämän vuoropuhelun laajentamista siten, että ei keskitytä vain palveludirektiivin noudattamiseen vaan käsitellään myös EU:n primaarioikeuden ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamista, jotta taataan tasapaino toisaalta työntekijöiden oikeuksien ja kuluttajansuojan ja toisaalta taloudellisten vapauksien välillä. Noudattamisen valvonnasta vastaavan elimen kokoonpano olisi täsmennettävä. Kokoonpanon tulisi olla sellainen, että sillä turvataan edellä mainittujen oikeudellisten säännösten ja periaatteiden tinkimätön noudattaminen sekä sen edustavuus ja riippumattomuus.

4.1.2

ETSK kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että ehdotuksen suora vaikutus kansallisiin lainsäädäntömenettelyihin saattaa olla huomattava.

4.1.3

Ehdotuksessa laajennetaan palveludirektiivin mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisalaa, ja se on myös melko monimutkainen. Yhdistettynä odotusaikaan se haittaa siten kansallisten lainsäätäjien kykyä tehdä uudistuksia nopealla aikataululla, vaikka kyse olisi pienistä lainsäädäntömuutoksista.

4.1.4

Noudattamisen valvontaan liittyvät toimenpiteet, kuten odotusaika, varoitusjärjestelmä ja komission päätös, jonka mukaan jäsenvaltion on pidättäydyttävä toimenpideluonnoksen hyväksymisestä, hidastavat huomattavasti kansallisia lainsäädäntäprosesseja ja rajoittavat huomattavasti kansallisten lainsäätäjien vapautta. Demokraattisen lainsäädäntämenettelyn takaamiseksi on tärkeää, että kansallisten parlamenttien lainsäädäntävaltaan ei kajota. ETSK suhtautuu hyvin epäilevästi siihen, onko oikeasuhtaista – tai järkevää – puuttua kansallisiin lainsäädäntämenettelyihin asettamalla tiukempia toimenpiteitä noudattamisen valvomiseksi jopa asioissa, jotka kuuluvat toissijaisuusperiaatteen piiriin, kun on olemassa täysin riittävät lainsäädännön antamisen jälkeiset menettelyt.

4.1.5

Päätösten, joiden mukaan kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset eivät ole vaatimusten mukaisia, ei pitäisi olla sitovia. ETSK ehdottaa, että vain kuulemismenettelyn myönteisellä lopputuloksella olisi vaikutusta: tällöin toimenpideluonnokselle myönnettäisiin ”vaatimustenmukaisuustakuu”. Tällainen myönteinen lähestymistapa toisi huomattavia etuja jäsenvaltioille ja motivoisi sitoutumaan kaikilta osin suunniteltuun kuulemismenettelyyn ja hyväksymään siihen liittyvän työtaakan. Jos vaatimustenmukaisuusarvioinnin tulos ei ole myönteinen, olisi sovellettava jo nyt käytettävissä olevia lainsäädännön antamisen jälkeisiä menettelyjä.

4.1.6

ETSK korostaa, että kuten palveludirektiivissä on vahvistettu, ilmoitusmenettely ei saa heikentää oikeutta neuvotella, tehdä ja saattaa voimaan työehtosopimuksia.

4.2.1

ETSK on tyytyväinen jäsenvaltioille tarjoutuvaan mahdollisuuteen ottaa käyttöön yksityiskohtainen ja läpikotainen suhteellisuusarviointi, joka perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. ETSK katsoo, että tämä voisi parantaa kansallisia suhteellisuusarviointimenettelyjä.

4.2.2

ETSK korostaa, että suhteellisuusarviointi, jossa keskitytään ammatillisiin vaatimuksiin, edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja sellaisten ammatillisten järjestöjen välillä, jotka ovat vastuussa asianomaisten säänneltyjen ammattien laadunvarmistuksesta. Siinä olisi myös säädettävä työmarkkinaosapuolten ja kuluttajansuojajärjestöjen oikeudesta tulla kuulluiksi, jotta työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia noudatetaan varmasti kaikilta osin. Näiden organisaatioiden rakenteiden tulee kuulua yksinomaan jäsenvaltioiden päätösvaltaan.

4.2.3

ETSK suhtautuu kuitenkin epäilevästi siihen, onko direktiivi, jossa asetetaan velvoite tehdä arviointi aina ennen uutta säännöstä ammattien sääntelemisestä, paras tapa varmistaa arvioinnin täytäntöönpano. Tästä syystä se kannattaisi mieluummin suuntaviivojen antamista, jotta jäsenvaltiot voivat mukauttaa arvioinnin omaan lainsäädäntöjärjestelmäänsä parhaiten soveltuvaksi.

4.2.4

Monet ehdotetuista huomioon otettavista suhteellisuuskriteereistä ovat melko laajoja ja avoimia, jolloin monenlaiset vastaukset ovat mahdollisia valitusta arviointitavasta, arvioijasta/arviointielimestä jne. riippuen. Niitä voidaan käyttää tukea antavina suuntaviivoina, muttei niinkään pakollisena menettelynä, jolla on huomattavia vaikutuksia koko lainsäädäntäprosessiin. Lisäksi jotta ei syntyisi vaikutelmaa, että mainittuja kriteerejä pidetään yleisesti esteinä, olisi varmistettava, että luettelo on neutraali eikä siihen sisälly minkäänlaista arviota sääntelyn arvosta tai perusteltavuudesta. Kriteerien tulisi joka tapauksessa olla mahdollisimman konkreettisia ja objektiivisia, jotta niitä voitaisiin käyttää maamerkkeinä.

4.2.5

Suhteellisuusarvioinnit kuuluvat jo nyt perusvaatimuksina useimpien jäsenvaltioiden kansallisiin lainsäädäntämenettelyihin. Suhteellisuuskriteerien yhdenmukaistaminen olisi kajoamista kansalliseen lainsäädäntävaltaan ja voisi johtaa suhteettomiin velvoitteisiin joissakin jäsenvaltioissa sekä uusiin markkinavääristymiin.

4.2.6

Direktiivissä käsitellään vain ennakkosääntelyä (esim. ammattinimikkeen suojaa, pakollista rekisteröitymistä, pätevyysvaatimuksia jne.), vaikka palvelun tarjontaa voidaan rajoittaa merkittävästi jälkikäteisellä sääntelyllä (esim. ammattipätevyysjärjestelmät, paikallinen sääntely tai rakennusluvat). Tästä syystä sääntelyjärjestelmien objektiivinen vertailu vaikuttaa hankalalta.

4.2.7

Velvoite toimittaa suhteellisuusraportteja melko monimutkaisen – osin jopa tieteellisen – arviointijärjestelmän pohjalta saattaa hidastaa huomattavasti uudistusten toteuttamista ammattien sääntelyn alalla tai jopa estää sen.

4.2.8

Vaikka Euroopan komissio korostaa, että päätöksen ammattien sääntelystä ja sääntelyn tavasta tekevät jäsenvaltiot, vapaus on hyvin teoreettinen. Jos pakollinen arviointi on kielteinen, lainsäätäjä tuskin pystyy perustelemaan palveludirektiivin noudattamista millään tavoin. Lisäksi ehdotusta on tarkasteltava suhteessa ehdotukseen, jolla otetaan käyttöön uusi palveludirektiivin mukainen ilmoitusmenettely, sillä kun on kyse ammattien sääntelystä, toimenpiteet kuuluvat usein molempien direktiivien soveltamisalaan. Lainsäätäjällä ei käytännössä ole lainkaan liikkumavaraa, sillä ilmoitusvelvollisuus sisältää velvoitteen toimittaa tietoa, joka osoittaa palveludirektiivin noudattamisen. Tämä merkitsee – tällaisten päällekkäisten toimenpiteiden kohdalla – suhteellisuusarvioinnin tulosta.

4.2.8.1

ETSK suhtautuukin epäilevästi siihen, voidaanko yhdenmukaisen suhteellisuusarvioinnin soveltamisvelvoitteesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, jotka rajoittavat kansallisen lainsäätäjän vapautta – etenkin ehdotetun tiukemman ilmoitusmenettelyn yhteydessä – perustella sen eduilla. Komitea katsoo, että ei-sitovat suuntaviivat tai konsultointipalvelu voisivat johtaa samoihin vaikutuksiin ilman kielteisiä seurauksia.

4.3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen edistää palveluntarjoajien liikkuvuutta ja katsoo, että palveluntarjontaan toisessa jäsenvaltiossa sovellettavien kansallisten vaatimusten tutkiminen ja täyttäminen voi edelleen olla vaikeaa palveluntarjoajille.

4.3.2

Päävastuun siirtäminen menettelystä kotijäsenvaltion viranomaisille on kuitenkin ristiriidassa vakiintuneen vastaanottavan jäsenvaltion periaatteen kanssa. Sähköinen palvelukortti ei saa estää tai haitata valvontaa, joka vastaanottavan jäsenvaltion on kohdistettava sen alueella suoritettavaan taloudelliseen toimintaan. Siksi ehdotettuun sähköiseen palvelukorttiin ei saa sisällyttää alkuperämaaperiaatteen osatekijöitä. ETSK kannattaa kuitenkin aloitteita, joilla lisätään jäsenvaltioiden välistä luottamusta muun muassa sitoutumalla selkeästi riittäviin ja asianmukaisiin tiedonvaihto- ja valvontajärjestelmiin.

4.3.3

Voidaan ajatella, että osa sähköisen palvelukortin ominaisuuksista, kuten nk. yhden kerran periaate tietojen toimittamisessa, rajoittamaton voimassaoloaika, jäsenvaltioiden velvoite käyttää sähköiseen palvelukorttiin sisältyviä tietoja voimatta pyytää todistetta tietojen paikkansapitävyydestä myöhemmässä vaiheessa sekä rajoittavat kumoamismenettelyt, jotka saattavat edellyttää tuomioistuimen lopullista päätöstä, voivat merkittävästi haitata kansallisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien toteutumista.

4.3.4

ETSK korostaa myös tarvetta varmistaa, ettei IMI-järjestelmän käyttö muuta direktiivissä 2014/67/EU vahvistettujen työntekijöiden lähettämiseen sovellettavien sääntöjen sisältöä ja että työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tarkistamisehdotuksessa, jota parhaillaan käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, vahvistetaan yksiselitteisesti periaate, jonka mukaan samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi saatava sama korvaus, kunnioitetaan vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa määritettyjä työoloja ja -ehtoja ja huolehditaan terveyden ja turvallisuuden sekä kuluttajien ja ympäristön suojelusta.

4.3.5

On epäselvää, miten ehdotus sähköisestä eurooppalaisesta palvelukortista vaikuttaa käytössä oleviin alakohtaisiin sosiaalisiin henkilökortteihin, joita kansalliset viranomaiset tai työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet käyttöön, ja miten ne olisivat vuorovaikutuksessa IMI-järjestelmän ehdotetun laajennuksen kanssa. Lisäksi on olemassa näyttöä (mm. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus), jonka mukaan nykyisessä IMI-järjestelmässä on puutteita, jotka olisi korjattava. Ne johtuvat esimerkiksi työtaakasta ja vaikeaselkoisista vastauksista tietopyyntöihin (5). ETSK katsookin, että IMI-järjestelmää olisi arvioitava uudelleen. Se ei ole tällä hetkellä vielä valmis takaamaan optimaalista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. IMI-järjestelmää olisi kehitettävä, jotta helpotettaisiin valvontaa maissa, joissa taloudellista toimintaa harjoitetaan, ja parannettaisiin täydentävyyttä olemassa olevien järjestelmien kanssa sekä otettaisiin huomioon mahdollisuudet reaaliaikaiseen tiedonjakoon (suora pääsy tietopankkeihin) IMI-järjestelmässä nykyisin mahdollisen manuaalisen tietojenvaihdon ohella.

4.3.6

ETSK on huolissaan siitä, että alkuperämaaperiaate saatetaan ottaa käyttöön ”kiertotietä”. Sähköinen palvelukortti toisi mukanaan useita alkuperämaaperiaatteeseen perustuvia osatekijöitä, sillä se sallisi palveluntarjoajille asioinnin yksinomaan kotijäsenvaltion kanssa välittäjänä ja velvoittaisi vastaanottavat jäsenvaltiot hyväksymään kotijäsenvaltion päätökset asiakirjojen pätevyydestä ja niiden sisällön oikeellisuudesta. Tämä rajoittaisi valvontamekanismeja ja yhdenmukaistaisi siten tiedonvaihdon alkuperämaaperiaatteen pohjalta.

4.3.7

Erityisen ongelmallista on se, että – kuten ehdotetaan – koordinoivan viranomaisen tulee tarkastaa kansalliset vaatimukset mahdollisimman nopeasti. Tällaisia aikarajoja olisi harkittava uudelleen, sillä sähköisestä palvelukortista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen täytyy koordinoida jokaiseen tapaukseen liittyviä lakisääteisiin vaatimuksiin perustuvia osa-alueita muiden asiasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi olisi todettava selvemmin, että ammattipätevyysdirektiivi on ensisijainen kaikissa ammatillisen pätevyyden tunnustamiseen liittyvissä asioissa uuteen sähköiseen korttiin verrattuna.

4.3.8

Täysin sähköinen menettely yhdistettynä vastaanottavien jäsenvaltioiden rajallisiin mahdollisuuksiin tarkistaa kotijäsenvaltiolle annettuja tietoja sähköisen palvelukortin kautta tekee helpommaksi postilaatikkoyritysten perustamisen veronkiertoa ja sosiaalista polkumyyntiä varten. ETSK katsookin, että menettelyä täytyy vielä mukauttaa, jotta voidaan varmasti estää tällaiset kehityssuuntaukset.

4.3.8.1

Ehdotuksessa ei myöskään täsmennetä, mitä seikkoja kotijäsenvaltion tulisi arvioida voidakseen ilmoittaa, että palveluntarjoaja on laillisesti sijoittautunut kyseiseen valtioon. Siinä ei etenkään viitata direktiivissä 2014/67/EU lueteltuihin tosiseikkoihin, joiden perusteella määritetään, harjoittaako yritys aidosti merkittävää toimintaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

4.3.9

Henkilöllisyyden tarkistaminen ja alkuperäisten asiakirjojen yksityiskohtainen tarkasteleminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan estää häikäilemättömien ja rikollisten yritysten pääsy (vastaava keskustelu johti SUP-direktiivin (6) jumiutumiseen). Vastaanottavan jäsenvaltion täytyy siksi olla täysin vastuussa sähköisen eurooppalaisen palvelukortin myöntämismenettelystä.

4.3.9.1

Vastaanottavilla jäsenvaltioilla on oltava päätösvalta sen suhteen, mitä menettelyjä käytetään toissijaisen toimipaikan rekisteröimiseen ja mitä näkökohtia otetaan siinä yhteydessä huomioon ammatillisen pätevyyden tunnustamiseksi. Kotijäsenvaltion käyttäminen välittäjänä sivuliikkeen perustamismenettelyssä aiheuttaa ylimääräisen hallinnollisen taakan kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisille ja voi estää yksityiskohtaiset tarkastukset maassa, missä ilmenee esimerkiksi työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksiin kohdistuvia väärinkäytöksiä.

4.3.10

Vaikka ehdotetussa asetuksessa todetaan, että se ei kata lähetettyjen työntekijöiden ennakkoilmoitusjärjestelmiä, ehdotukseen sisältyy jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen perustuva yhdenmukaistettu eurooppalainen ennakkoilmoitusjärjestelmä lähetettyjä työntekijöitä varten. Tämä valmistaa tietä järjestelmän pakolliselle laajentamiselle myöhemmin. Tämä ei ole toivottavaa eikä direktiivin 2014/67/EU säännösten mukaista. Käytäessä poliittisen tason keskusteluja täytäntöönpanodirektiivistä 2014/67 sovittiin yksiselitteisesti, että vastaanottava jäsenvaltio on toimivaltainen kansallinen viranomainen käyttämään noudattamisen valvonnan välineitä (direktiivin 2014/67 9 artikla).

4.3.11

Sähköisen palvelukortin peruuttamismenettelyt saattavat edellyttää tuomioistuimen lopullisen päätöksen voimaantuloa ja tarjota palveluntarjoajille useita mekanismeja palvelun jatkamiseksi sillä välin. Tämä estää tehokkaan jälkivalvonnan vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja haittaa työntekijöiden oikeuksien toteutumista ja voimassa olevan lainsäädännön noudattamisen valvontaa. Säädösehdotuksiin ei myöskään sisälly varoittavia seuraamuksia – jäsenvaltiolle sen enempää kuin hakijayrityksellekään – sähköisen eurooppalaisen palvelukortin väärinkäytöstä.

4.3.12

Asetuksen mukaan luonnolliset henkilöt voivat hakea sähköistä palvelukorttia. Tietyillä aloilla on olemassa suuri vaara, että korttia käytetään väärin. Tämä helpottaa näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista.

4.3.13

Kun otetaan huomioon, että henkilön luokittelu itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai työntekijäksi riippuu toiminnan suorittamistavasta, kortin myöntävä jäsenvaltio ei voi myöntää sähköistä korttia, jossa ilmoitetaan henkilön toimivan itsenäisenä ammatinharjoittajana vastaanottavan jäsenvaltion sääntöjen mukaan.

4.3.14

Joissakin tapauksissa sähköisen palvelukortin kumoaminen itsenäiseltä ammatinharjoittajalta edellyttää tuomioistuimen lopullista päätöstä. Tämä estää nopean peruuttamisen väärinkäytöstapauksissa ja voisi mahdollistaa näennäisille itsenäisille ammatinharjoittajille toiminnan jatkamisen siihen asti, kunnes tuomioistuin on tehnyt lopullisen päätöksensä. Tästä aiheutuisi merkittävä porsaanreikä, joka hankaloittaisi muun muassa pimeän työn vastaisen EU-foorumin tehtävää pimeän työn torjumiseksi.

4.3.15

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että vastaavassa EU-tason menettelyssä, jossa myönnetään työntekijöiden lähettämiseen liittyviä esitettäviä A1-asiakirjoja, on jo havaittu mahdollisia sudenkuoppia, koska siinä tukeudutaan yksinomaan kotijäsenvaltioon vahvistettaessa saapuvia palveluntarjoajia koskevien tietojen oikeellisuutta. Tämä koskee erityisesti näennäisiä itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71/EY muutosehdotukseen liittyvässä vaikutusarvioinnissa todetaankin, ettei esitettävien A1-asiakirjojen sisältämien tietojen paikkansapitävyyttä voida taata muun muassa siksi, ettei lähettävissä maissa ole tehty kattavaa viranomaisvalvontaa (7).

4.3.16

Ehdotuksessa otetaan käyttöön yhdenmukaistettu väline vakuutusturvaan liittyvien tietojen esittämistä varten. Koska se kuitenkin liittyy sähköiseen palvelukorttiin, tiedot on toimitettava vain kerran. Tämä saattaa heikentää vastaanottavan jäsenvaltion tekemien tarkastusten ja valvontojen tehokkuutta.

4.3.16.1

Lisäksi vakuuttajat velvoitetaan laskemaan vakuutusmaksut kotijäsenvaltion tietojen perusteella, mikä loukkaa vakuutusyhtiöiden oikeutta ja vastuuta arvioida riskit.

4.3.17

Komissio varaa itselleen huomattavan laajat täytäntöönpanovaltuudet sähköisen palvelukortin sisällön ja teknisten ominaisuuksien määrittämiseksi. Yhdenmukaistaminen tällä alalla voi kuitenkin rajoittaa jäsenvaltioiden valmiuksia suorittaa tehokasta saapuviin palveluntarjoajiin kohdistuvaa työntekijöiden oikeuksien valvontaa terveyden ja turvallisuuden osalta.

4.4.1

ETSK korostaa, että erot sääntelyjärjestelmien välillä eivät sinänsä merkitse uudistamisen tarvetta. Monet säännöt perustuvat perinteisiin ja kokemukseen. Ne ovat tärkeitä asiakkaiden suojelemiseksi, ja ne on säilytettävä. Yhdenvertaisuuden periaate perustuu siihen, että on olemassa erilaisia järjestelmiä. ETSK ottaa huomioon sen, että kansalliset ammatilliset järjestelmät perustuvat pitkäaikaisiin perinteisiin. Tutkimushanke osoittaa, että tulokset sääntelyn purkamistoimenpiteiden eduista vaihtelevat melko lailla.

4.4.2

ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen rajoittavuusindikaattoriin, sillä se mahdollistaa tarkemman analyysin kuin OECD:n PMR-indikaattori. Tiettyjä yksityiskohtia olisi vielä harkittava (esim. jatkuvan ammatillisen kehittämisen luokitteleminen negatiiviseksi rajoitukseksi vaikuttaa epäasianmukaiselta). ETSK korostaa, että syrjimättömän kuvan saamiseksi erilaisista sääntelyjärjestelmistä on tarpeen ottaa huomioon ennakkosääntelyn (esim. ammattinimikkeiden suoja, pätevyysvaatimukset) lisäksi myös jälkikäteinen sääntely (esim. rakennuslainsäädännön vaatimukset ja kaavoitusluvat). Lisäksi olisi tehtävä selväksi, että rajoittavuusindikaattori on neutraali eikä sisällä minkäänlaista arviota sääntelyn arvosta tai perusteltavuudesta.