Help Print this page 

Document 52016XG0223(01)

Title and reference
Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva uusi järjestely Euroopan unionissa

OJ C 69I , 23.2.2016, p. 1–16 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Languages, formats and link to OJ
BG ES CS DA DE ET EL EN FR GA HR IT LV LT HU MT NL PL PT RO SK SL FI SV
HTML html BG html ES html CS html DA html DE html ET html EL html EN html FR html GA html HR html IT html LV html LT html HU html MT html NL html PL html PT html RO html SK html SL html FI html SV
PDF pdf BG pdf ES pdf CS pdf DA pdf DE pdf ET pdf EL pdf EN pdf FR pdf GA pdf HR pdf IT pdf LV pdf LT pdf HU pdf MT pdf NL pdf PL pdf PT pdf RO pdf SK pdf SL pdf FI pdf SV
Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal Display Official Journal
 To see if this document has been published in an e-OJ with legal value, click on the icon above (For OJs published before 1st July 2013, only the paper version has legal value).
Multilingual display
Text

23.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CI 69/1


YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA KOSKEVA UUSI JÄRJESTELY EUROOPAN UNIONISSA

Ote 18. ja 19. helmikuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmistä  (1)

(2016/C 69 I/01)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA JA EUROOPAN UNIONI

1.

Eurooppa-neuvoston jäsenet päättivät joulukuun kokouksessaan työskennellä tiiviisti yhdessä löytääkseen kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut kaikilla neljällä alueella, jotka on mainittu 10. marraskuuta 2015 päivätyssä Ison-Britannian pääministerin kirjeessä.

2.

Eurooppa-neuvosto päätti tänään, että seuraava asiakirjakokonaisuus, joka on täysin perussopimusten mukainen ja tulee voimaan päivänä, jona Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoittaa neuvoston pääsihteerille, että Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt pysyä Euroopan unionin jäsenenä, on asianmukainen vastaus Yhdistyneen kuningaskunnan huolenaiheisiin:

a)

Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätös Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevasta uudesta järjestelystä Euroopan unionissa (liite I);

b)

lausuma, joka sisältää ehdotuksen neuvoston päätökseksi erityisistä säännöksistä, jotka liittyvät pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokkaaseen hallintaan. Päätös hyväksytään päivänä, jona alakohdassa a tarkoitettu päätös tulee voimaan (liite II);

c)

Eurooppa-neuvoston julkilausuma kilpailukyvystä (liite III);

d)

komission lausuma toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanomekanismista ja sääntelytaakan keventämisen täytäntöönpanomekanismista (liite IV);

e)

Euroopan komission lausuma muuhun kuin työntekijän asuinjäsenvaltioon vietävien lapsenetuuksien indeksoimisesta (liite V);

f)

komission lausuma suojamekanismista, jota tarkoitetaan valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen D jakson 2 kohdan b alakohdassa (liite VI);

g)

komission lausuma kysymyksistä, jotka liittyvät henkilöiden vapaan liikkuvuuden väärinkäyttöön (liite VII).

3.

Valtion- tai hallitusten päämiehet ovat ilmoittaneet liitteessä I olevan päätöksen osalta, että

i)

tämä päätös antaa oikeudelliset takeet siitä, että 10. marraskuuta 2015 päivätyssä kirjeessä esitettyihin Yhdistyneen kuningaskunnan huolenaiheisiin on vastattu;

ii)

päätöksen sisältö on täysin perussopimusten mukainen;

iii)

tämä päätös on oikeudellisesti sitova, ja sitä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota ainoastaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten yhteisellä sopimuksella;

iv)

tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoittaa neuvoston pääsihteerille, että Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt pysyä Euroopan unionin jäsenenä.

4.

Jos Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen tulos on se, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, edellä kohdassa 2 tarkoitettu asiakirjakokonaisuus lakkaa olemasta voimassa.


(1)  Asiakirja ST 1/16, sivut 1, 2 ja 8–36, saatavana osoitteesta: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-1-2016-INIT/fi/pdf


LIITE I

EUROOPPA-NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN PÄÄTÖS YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA KOSKEVASTA UUDESTA JÄRJESTELYSTÄ EUROOPAN UNIONISSA

Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet Euroopan unionin 28 jäsenvaltion, joiden hallitukset ovat allekirjoittaneet sopimukset, joihin unioni perustuu, valtion- tai hallitusten päämiehet, jotka

HALUAVAT ratkaista perussopimusten mukaisesti tietyt asiat, jotka Yhdistynyt kuningaskunta otti esiin 10 päivänä marraskuuta 2015 päivätyssä kirjeessään,

AIKOVAT tässä päätöksessä selventää tiettyjä kysymyksiä, jotka ovat jäsenvaltioille erityisen tärkeitä, niin että tällainen selvennys on otettava huomioon perussopimusten tulkintavälineenä; aikovat myös sopia järjestelyistä asioissa, jotka koskevat muun muassa kansallisten parlamenttien asemaa unionissa ja pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokasta hallintaa,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että unionin tavoitteena on perussopimusten mukaisesti perustaa talous- ja rahaliitto, jonka rahayksikkö on euro, ja että moitteettomasti toimivalla euroalueella on tärkeä merkitys Euroopan unionille kokonaisuudessaan. Yhdeksäntoista jäsenvaltiota on jo ottanut käyttöön yhteisen rahan, mutta muihin jäsenvaltioihin sovelletaan poikkeusta, kunnes neuvosto päättää, että edellytykset poikkeuksen kumoamiseksi ovat täyttyneet; lisäksi on kaksi jäsenvaltiota, joista toinen ei ole velvollinen ottamaan rahayksikökseen euroa perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan (N:o 15) nojalla ja toista koskee poikkeus tästä velvoitteesta perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan (N:o 16) nojalla. Näin ollen ja niin kauan kuin mainittuja poikkeuksia ei ole kumottu tai mainittujen pöytäkirjojen soveltaminen ei ole lakannut asianomaisen jäsenvaltion ilmoituksen tai pyynnön johdosta, euro ei ole kaikkien jäsenvaltioiden rahayksikkö; palauttavat mieleen, että jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö ei ole euro, on mahdollisuus osallistua prosessiin, jolla pyritään pankkiunionin perustamiseen ja euroalueen yhdennetympään ohjaukseen ja hallintaan,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että perussopimuksissa on Euroopan yhdentymistä ja yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomista koskevien viittausten lisäksi erityismääräyksiä, joiden nojalla joillakin jäsenvaltioilla on oikeus olla osallistumatta perussopimusten tiettyjen määräysten tai lukujen sekä unionin oikeuden soveltamiseen tai ne on vapautettu niiden soveltamisesta asioissa, jotka koskevat euron käyttöönottoa, päätöksiä, joilla on merkitystä puolustuksen kannalta, henkilöiden tarkastuksia rajoilla sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia toimenpiteitä. Perussopimuksen määräykset antavat myös yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle mahdollisuuden jättää osallistumatta toimiin, joiden tarkoituksena on edistää unionin tavoitteiden saavuttamista erityisesti tiiviimmän yhteistyön avulla. Tällaiset menettelyt mahdollistavat näin ollen erilaisia yhdentymisteitä eri jäsenvaltioille: ne, jotka haluavat syventää yhdentymistä, voivat tehdä niin, ja samalla kunnioitetaan niiden oikeuksia, jotka eivät halua kulkea tähän suuntaan,

PALAUTTAVAT MIELEEN erityisesti, että perussopimusten mukaan Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus

olla ottamatta euroa rahayksikökseen ja siten oikeus säilyttää rahayksikkönään Englannin punta (pöytäkirja N:o 15),

olla osallistumatta Schengenin säännöstöön (pöytäkirja N:o 19),

suorittaa henkilöiden tarkastuksia rajoilla ja siten olla osallistumatta Schengen-alueeseen sisä- ja ulkorajojen osalta (pöytäkirja N:o 20),

valita, osallistuuko se toimenpiteisiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta (pöytäkirja N:o 21),

lakata soveltamasta 1 päivästä joulukuuta 2014 suurinta osaa sellaisista poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annetuista unionin säädöksistä ja säännöksistä, jotka on hyväksytty ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, jatkaen kuitenkin osallistumista niistä 35:een (pöytäkirjan N:o 36 10 artiklan 4 ja 5 kohta),

PALAUTTAVAT MIELEEN myös, että Euroopan unionin perusoikeuskirjalla ei ole laajennettu Euroopan unionin tuomioistuimen eikä minkään Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimen toimivaltaa niin, että se voisi todeta, että Yhdistyneen kuningaskunnan lait ja käytännöt eivät vastaa perusoikeuksia, jotka perusoikeuskirjassa on vahvistettu (pöytäkirja N:o 30),

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden potentiaalin sen kaikissa ulottuvuuksissa, vahvistaa unionin maailmanlaajuista vetovoimaa tuotanto- ja investointipaikkana sekä edistää kansainvälistä kauppaa ja markkinoille pääsyä muun muassa neuvottelemalla ja tekemällä kauppasopimuksia keskinäisen ja vastavuoroisen hyödyn ja avoimuuden hengessä,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET myös helpottaa ja tukea euroalueen moitteetonta toimintaa ja sen pitkän aikavälin tulevaisuutta kaikkien jäsenvaltioiden hyödyksi,

KUNNIOITTAVAT unionin toimielinten toimivaltaa, myös koko lainsäädäntö- ja talousarviomenettelyjen ajan, vaikuttamatta unionin toimielinten ja elinten suhteisiin toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin,

KUNNIOITTAVAT keskuspankkien toimivaltaa niiden hoitaessa tehtäviään, mukaan lukien keskuspankkilikviditeetin tarjoaminen kunkin toimivalta-alueella,

OTTAVAT HUOMIOON lausuman, joka sisältää ehdotuksen neuvoston päätökseksi erityissäännöksistä, jotka liittyvät pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokkaaseen hallintaan,

OTTAVAT HUOMIOON 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 2014 sekä 18 ja 19 päivänä helmikuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

PANEVAT MERKILLE Eurooppa-neuvoston julkilausuman kilpailukyvystä,

PANEVAT MERKILLE komission lausuman toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanomekanismista ja sääntelytaakan keventämisen täytäntöönpanomekanismista,

PANEVAT MERKILLE komission lausuman päätöksen D jakson 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta suojamekanismista,

PANEVAT MERKILLE komission lausuman kysymyksistä, jotka liittyvät henkilöiden vapaan liikkuvuuden väärinkäyttöön,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan parlamentin puhemiehen ja jäsenten esittämät näkemykset,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA PÄÄTÖKSESTÄ:

A JAKSO

TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA

Perussopimusten tavoitteena on perustaa talous- ja rahaliitto, jonka rahayksikkö on euro, ja tämän tavoitteen täyttäminen edellyttää talous- ja rahaliiton pidemmälle menevää syventämistä. Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on syventää entisestään talous- ja rahaliittoa, ovat vapaaehtoisia niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja kyseiset jäsenvaltiot voivat osallistua niihin aina kun se on mahdollista. Tämä ei vaikuta siihen seikkaan, että ne jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät ole velvollisia ottamaan rahayksikökseen euroa tai joita koskee poikkeus tästä velvoitteesta, ovat perussopimusten nojalla sitoutuneet etenemään kohti yhteisen rahan käyttöönoton vaatimien edellytysten täyttämistä.

Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu talous- ja rahaliiton syventämiseen entisestään, eivät aiheuta esteitä tälle syventämiselle vaan helpottavat sitä; vastaavasti tässä prosessissa kunnioitetaan talous- ja rahaliiton syventämiseen osallistumattomien jäsenvaltioiden oikeuksia ja toimivaltaa. Unionin toimielimet helpottavat yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sitä, että yhteisessä toimielinjärjestelmässä voi olla samanaikaisesti erilaisia näkökulmia, ja varmistavat johdonmukaisuuden, unionin mekanismien tehokkaan toiminnan ja jäsenvaltioiden tasa-arvon perussopimuksia sovellettaessa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset ja sisämarkkinoiden eheyden.

Jäsenvaltioiden keskinäinen kunnioitus ja vilpitön yhteistyö riippumatta siitä, osallistuvatko ne euroalueen toimintaan vai eivät, varmistetaan tässä jaksossa esitetyillä periaatteilla, jotka taataan etenkin tähän jaksoon viittaavalla neuvoston päätöksellä (1).

1.

Kielletään luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden syrjintä, joka perustuu näiden henkilöiden sijoittautumisjäsenvaltion viralliseen rahayksikköön tai tapauksen mukaan siihen rahayksikköön, joka on kyseisen jäsenvaltion laillinen maksuväline. Erilaisen kohtelun on perustuttava objektiivisiin perusteisiin.

Euroalueen toimintaan suoraan liittyvissä säädöksissä, jäsenvaltioiden hallitusten väliset sopimukset mukaan lukien, on otettava huomioon sisämarkkinat sekä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, eivätkä ne saa luoda esteitä tai aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä. Kyseisissä säädöksissä on kunnioitettava niiden jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita, joiden rahayksikkö ei ole euro.

Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, eivät estä euroalueen toimintaan suoraan liittyvien säädösten täytäntöönpanoa ja pidättäytyvät toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa talous- ja rahaliiton tavoitteiden saavuttamisen.

2.

Pankkiunionia koskevaa unionin oikeutta, jolla Euroopan keskuspankille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle tai samankaltaisia tehtäviä hoitaville unionin elimille annetaan määräysvaltaa luottolaitoksiin nähden, sovelletaan ainoastaan niihin luottolaitoksiin, jotka sijaitsevat jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro tai jotka ovat tehneet Euroopan keskuspankin kanssa tiivistä yhteistyötä koskevan sopimuksen vakavaraisuusvalvonnasta, asiaa koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti ja jollei konsernivalvontaa ja konsolidoitua valvontaa sekä konsernien kriisinratkaisua ja konsolidoitua kriisinratkaisua koskevista vaatimuksista muuta johdu.

Kaikkien luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten on sovellettava yhteistä sääntökirjaa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sisämarkkinoilla. Unionin aineellista oikeutta, jota yhteisen valvontaviranomaisen tehtäviä hoitava Euroopan keskuspankki taikka samankaltaisia tehtäviä hoitavat yhteinen kriisinratkaisuneuvosto tai unionin elimet soveltavat, mukaan lukien yhteinen sääntökirja luottolaitosten vakavaraisuusvaatimusten osalta tai muut rahoitusvakauden turvaamiseksi hyväksyttävät lainsäädäntötoimenpiteet, saattaa olla tarpeen laatia yhdenmukaisemmalla tavalla kuin vastaavia sääntöjä, joita soveltavat pankkiunioniin osallistumattomien jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset. Tätä varten voidaan tarvita yhteisessä sääntökirjassa ja muissa asiaa koskevissa välineissä olevia erityissäännöksiä samalla kun säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistetään rahoitusvakautta.

3.

Euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi suunnitellut hätä- ja kriisitoimenpiteet eivät aiheuta talousarviovastuuta niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, tai tapauksen mukaan niille jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu pankkiunioniin.

Perustetaan asiaankuuluvat mekanismit, joilla varmistetaan menojen täysimääräinen takaisinmaksu, jos unionin yleisestä talousarviosta tuetaan menoja, jotka eivät ole hallintomenoja ja jotka johtuvat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista hätä- ja kriisitoimenpiteistä.

4.

Niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, rahoitusvakauden säilyttämiseksi toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpano, rahoituslaitosten ja -markkinoiden valvonta tai kriisinratkaisu sekä makrovakauteen liittyvät tehtävät mukaan lukien, kuuluu, jollei konsernivalvontaa ja konsolidoitua valvontaa sekä konsernien kriisinratkaisua ja konsolidoitua kriisinratkaisua koskevista vaatimuksista muuta johdu, niiden omille viranomaisille ja oman talousarviovastuun piiriin, elleivät kyseiset jäsenvaltiot halua liittyä yhteisiin mekanismeihin, joihin niillä on mahdollisuus osallistua.

Tämä ei vaikuta yhteisen sääntökirjan kehittämiseen eikä makrotason vakauden valvontaa koskeviin unionin mekanismeihin, joilla pyritään estämään ja lieventämään rahoitusalan järjestelmäriskejä unionissa, eikä unionilla olevaan toimivaltaan toteuttaa toimia, jotka ovat tarpeen rahoitusvakauteen kohdistuviin uhkiin vastaamiseksi.

5.

Euroryhmästä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 14) tarkoitetuissa niiden jäsenvaltioiden ministereiden, joiden rahayksikkö on euro, epävirallisissa kokouksissa on kunnioitettava neuvoston toimivaltaa toimielimenä, jolle perussopimuksilla annetaan lainsäädäntötehtäviä ja jossa jäsenvaltiot koordinoivat talouspolitiikkaansa.

Perussopimusten mukaisesti neuvoston kaikki jäsenet osallistuvat asioiden käsittelyyn vaikka kaikilla jäsenillä ei olisikaan äänioikeutta. Jäsenvaltioiden ryhmän epävirallisissa keskusteluissa on kunnioitettava neuvoston toimivaltaa sekä muiden EU:n toimielinten oikeuksia.

6.

Jos jotakin tämän jakson soveltamiseen liittyvää asiaa on E jakson 1 kohdassa säädetyn mukaisesti tarkoitus käsitellä Eurooppa-neuvostossa, asian mahdollinen kiireellisyys on otettava asianmukaisesti huomioon.

7.

Tämän jakson asiasisältö sisällytetään perussopimuksiin niiden seuraavan tarkistuksen yhteydessä perussopimusten asiaankuuluvia määräyksiä ja jäsenvaltioiden valtiosäännön asettamia vaatimuksia noudattaen.

B JAKSO

KILPAILUKYKY

Unionin keskeisenä tavoitteena on perustaa sisämarkkinat, joilla taataan tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän tavoitteen turvaamiseksi sekä kasvun ja työpaikkojen luomiseksi EU:n on parannettava kilpailukykyä kilpailukyvystä annetussa Eurooppa-neuvoston julkilausumassa esitetyn mukaisesti.

Tätä varten asiaankuuluvat EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot pyrkivät kaikin tavoin toteuttamaan sisämarkkinat kokonaisuudessaan sekä lujittamaan ja sopeuttamaan niitä niin, että ne pysyvät ympäristön muutosten vauhdissa. Samanaikaisesti asiaankuuluvat EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot pyrkivät konkreettisin toimin parantamaan sääntelyä, joka on keskeinen edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista vauhdittava tekijä. Tämä tarkoittaa talouden toimijoille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvan hallinnollisen taakan ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistä sekä tarpeettoman lainsäädännön kumoamista toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanomekanismista ja sääntelytaakan keventämisen täytäntöönpanomekanismista annetun komission lausuman mukaisesti samalla kun huolehditaan edelleen kuluttajien, työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojelun korkeasta tasosta. Euroopan unioni noudattaa myös aktiivista ja kunnianhimoista kauppapolitiikkaa.

Edistymistä näissä johdonmukaisen kilpailukykypolitiikan kaikissa osatekijöissä seurataan tiiviisti ja tarkastellaan tarvittaessa uudelleen.

C JAKSO

SUVERENITEETTI

1.

Yhdistynyt kuningaskunta ei perussopimusten mukaisen erityisasemansa vuoksi ole sitoutunut jatkamaan poliittista yhdentymistä Euroopan unioniin. Tämä asiasisältö sisällytetään perussopimuksiin niiden seuraavan tarkistuksen yhteydessä perussopimusten asiaankuuluvia määräyksiä ja jäsenvaltioiden valtiosäännön asettamia vaatimuksia noudattaen, jotta tehdään selväksi, että viittaukset yhä tiiviimpään unioniin eivät koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Perussopimuksissa ja niiden johdanto-osissa olevat viittaukset Euroopan kansojen välisen yhä läheisemmän liiton luomiseen eivät ole oikeusperusta perussopimusten tai EU:n johdetun oikeuden minkään määräyksen tai säännöksen soveltamisalan laajentamiselle. Niitä ei liioin olisi käytettävä tukemaan perussopimusten mukaisten unionin toimivallan tai sen toimielinten toimivallan laajaa tulkintaa.

Kyseiset viittaukset eivät muuta annetun toimivallan periaatteen mukaisesti määräytyviä unionin toimivallan rajoja eivätkä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin perustuvaa unionin toimivallan käyttöä. Niissä ei vaadita, että Euroopan unionille on annettava uutta toimivaltaa tai että Euroopan unionin on käytettävä nykyistä toimivaltaansa tai että unionille annettua toimivaltaa ei voitaisi vähentää ja näin palauttaa jäsenvaltioille.

Jäsenvaltioiden unionille antamaa toimivaltaa voidaan muuttaa toimivallan lisäämiseksi tai vähentämiseksi ainoastaan niin, että perussopimuksia tarkistetaan kaikkien jäsenvaltioiden suostumuksella. Perussopimuksiin sisältyy jo nykyisellään erityismääräyksiä, joiden nojalla joillain jäsenvaltioilla on oikeus olla osallistumatta unionin oikeuden tiettyjen säännösten soveltamiseen tai ne on vapautettu niiden soveltamisesta. Viittaukset kansojen välisen yhä läheisemmän liiton luomiseen ovat näin ollen yhteensopivia eri jäsenvaltioiden ulottuvilla olevien erilaisten yhdentymisteiden kanssa eivätkä pakota kaikkia jäsenvaltioita pyrkimään yhteiseen päämäärään.

Perussopimukset mahdollistavat syvempään yhdentymiseen tähtäävän kehityksen niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka jakavat tällaisen näkemyksen yhteisestä tulevaisuudestaan, ilman, että tätä sovelletaan muihin jäsenvaltioihin.

2.

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Toiminnan oikean tason valitseminen riippuu muun muassa siitä, liittyykö käsiteltävänä olevaan asiaan kansainvälisiä näkökohtia, joita ei voida tyydyttävällä tavalla säännellä jäsenvaltioiden toimin, ja siitä, voiko toimiminen unionin tasolla tarjota laajuutensa tai vaikutustensa vuoksi selkeää hyötyä jäsenvaltioiden tasolla toteutettaviin toimiin verrattuna.

Kaikkien unionin päätöksentekoprosessiin osallistuvien toimielinten on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisten parlamenttien perustellut lausunnot toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämän varmistamiseksi tehdään asianmukaisia järjestelyjä.

3.

Jos yli 55 prosenttia kansallisten parlamenttien äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi unionin säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta ja jotka on lähetetty 12 viikon kuluessa esityksen toimittamisesta, neuvoston puheenjohtajavaltio ottaa asian neuvoston esityslistalle näistä lausunnoista ja niiden pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä käytävää laajaa keskustelua varten.

Tällaisen keskustelun jälkeen ja perussopimusten menettelyvaatimuksia noudattaen neuvoston jäseninä toimivat jäsenvaltioiden edustajat keskeyttävät kyseisen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskevan esityksen käsittelyn, ellei esitystä muuteta siten, että perustelluissa lausunnoissa esitetyt huolenaiheet otetaan huomioon.

Tätä kohtaa sovellettaessa kansallisten parlamenttien äänimäärä lasketaan pöytäkirjan (N:o 2) 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Äänten laskennassa ei oteta huomioon sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien ääniä, jotka eivät osallistu kyseisen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen hyväksymiseen.

4.

Perussopimuksiin liitetyissä pöytäkirjoissa määrätyt jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet on tunnustettava täysimääräisesti, ja niille on annettava yhtä vahva asema kuin perussopimusten, joiden erottamaton osa pöytäkirjat ovat, muille määräyksille.

Erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston (Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue) nojalla toteutettu toimenpide ei sido pöytäkirjoissa (N:o 21) ja (N:o 22) tarkoitettuja jäsenvaltioita, ellei kyseinen jäsenvaltio asiaankuuluvan pöytäkirjan niin salliessa ole ilmoittanut haluavansa, että toimenpide sitoo sitä.

Neuvoston jäseninä toimivat jäsenvaltioiden edustajat varmistavat, että kun unionin toimenpide tavoitteensa ja sisältönsä vuoksi kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, siihen sovelletaan pöytäkirjoja (N:o 21) ja (N:o 22), myös silloin, kun tämä johtaa toimenpiteen jakamiseen kahdeksi säädökseksi.

5.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan, että kansallinen turvallisuus säilyy yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla. Tämä ei muodosta poikkeusta unionin oikeudesta eikä sitä sen vuoksi pitäisi tulkita rajoittavasti. Käyttäessään toimivaltaansa unionin toimielimet ottavat täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden vastuun kansallisesta turvallisuudesta.

Yhteisten toimien edut jäsenvaltioiden turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa tunnustetaan.

D JAKSO

SOSIAALIETUUDET JA VAPAA LIIKKUVUUS

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa on erottamaton osa sisämarkkinoita, ja se tuo mukanaan muun muassa jäsenvaltioiden työntekijöiden oikeuden hakea tarjottua työtä koko unionissa. Jäsenvaltioiden erilainen palkkataso tekee toisista työtarjouksista muita houkuttelevampia, mistä aiheutuu liikkumista, joka on suoraa seurausta markkinoiden vapaudesta. Jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmät, joita unionin lainsäädännössä yhteensovitetaan mutta ei yhdenmukaisteta, ovat kuitenkin rakenteeltaan erilaisia, ja tämä voi itsessään houkutella työntekijöitä tiettyihin jäsenvaltioihin. On perusteltua ottaa tämä tilanne huomioon ja säätää sekä unionin että kansallisella tasolla perusteetonta suoraa tai välillistä syrjintää luomatta toimenpiteistä, joilla rajoitetaan niin laajojen työntekijävirtojen syntymistä, että niillä on kielteisiä vaikutuksia sekä lähtöjäsenvaltioille että määränpäänä oleville jäsenvaltioille.

Yhdistyneen kuningaskunnan tältä osin esittämät huolenaiheet on pantu asianmukaisesti merkille unionin lainsäädännön ja asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön tulevaa kehitystä silmällä pitäen.

Nykyisten EU-sääntöjen tulkinta

1.

Johdantokappaleessa tarkoitetuissa toimenpiteissä olisi otettava huomioon se, että jäsenvaltioilla on oikeus määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet ja että niillä on laaja harkintavalta sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojensa määrittelyssä ja täytäntöönpanossa, myös sosiaalietuuksien saantia koskevien edellytysten asettamisessa.

a)

Vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan mukainen työntekijöiden vapaa liikkuvuus merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan, tätä oikeutta voidaan rajoittaa yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Lisäksi jos yleistä etua koskevat pakottavat syyt sitä edellyttävät, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa toimenpiteillä, jotka ovat oikeasuhteisia tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Työllisyyden edistäminen, työttömyyden vähentäminen, heikossa asemassa olevien työntekijöiden suojeleminen ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden vakavan heikkenemisen vaaran torjuminen ovat tapauskohtaisen tarkastelun perusteella Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja yleistä etua koskevia syitä tässä tarkoituksessa.

Tietyille etuuksille voidaan asettaa ehtoja sen varmistamiseksi, että asianomaisen henkilön ja vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoiden välillä on todellinen yhteys, jos tähän on asianomaisten henkilöiden kansalaisuudesta riippumattomat objektiiviset perusteet, jotka ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään.

b)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaista EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta on toteutettava, jollei perussopimuksissa määrätyistä tai niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu.

Henkilöiden, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, oikeus oleskella vastaanottavassa jäsenvaltiossa riippuu EU:n oikeuden mukaan siitä, onko näillä henkilöillä itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat niin, että he eivät muodostu rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, ja onko näillä henkilöillä kattava sairausvakuutusturva.

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus evätä sosiaalietuudet henkilöiltä, jotka käyttävät liikkumisvapauttaan vain saadakseen jäsenvaltioiden sosiaaliavustuksia, vaikkei heillä ole riittäviä varoja oleskeluoikeuden vaatimiseksi.

Jäsenvaltiot voivat hylätä muista jäsenvaltioista tulevien EU:n kansalaisten, joilla ei ole oleskeluoikeutta tai joilla on oikeus oleskella niiden alueella ainoastaan työnhakua varten, esittämät sosiaaliavustuksia koskevat vaatimukset. Tämä koskee muista jäsenvaltioista tulevien EU:n kansalaisten vaatimuksia saada etuuksia, joilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan toimeentulo, vaikka tällaisten etuuksien tarkoituksena olisi myös helpottaa pääsyä vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoille.

c)

Henkilöiden, jotka käyttävät oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, on noudatettava vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä.

Unionin oikeuden mukaisesti jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimia ehkäistäkseen oikeuksien väärinkäyttöä ja petoksia, kuten väärennettyjen asiakirjojen esittämistä, sekä puuttuakseen lumeavioliittoihin, jotka on solmittu tai joita ylläpidetään kolmansien maiden kansalaisten kanssa vapaan liikkuvuuden hyödyntämiseksi keinona laillistaa luvaton oleskelu jossakin jäsenvaltiossa, tai puuttuakseen tapauksiin, joissa vapaata liikkumista käytetään keinona kiertää kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavat kansalliset maahanmuuttosäännöt.

Vastaanottava jäsenvaltio voi myös toteuttaa tarvittavat rajoittavat toimenpiteet suojautuakseen henkilöiltä, joiden oma käyttäytyminen todennäköisesti muodostaa todellisen ja vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle. Määrittäessään, muodostaako henkilön käyttäytyminen välittömän uhan yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle, jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon kyseisen henkilön aiemman käyttäytymisen, eikä uhan aina tarvitse olla välitön. Myös silloin, kun aikaisempaa rikostuomiota ei ole, jäsenvaltiot voivat toimia ennaltaehkäisevin perustein, kunhan perusteet liittyvät nimenomaisesti kyseiseen henkilöön.

Jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja hallinnollista yhteistyötä kehitetään yhdessä komission kanssa tällaisen oikeuksien väärinkäytön ja petosten torjunnan tehostamiseksi.

Muutokset EU:n johdettuun oikeuteen

2.

Todetaan, että tämän päätöksen voimaantulon jälkeen komissio toimittaa ehdotuksia EU:n voimassa olevan johdetun oikeuden muuttamiseksi seuraavasti:

a)

ehdotus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (2) muuttamisesta siten, että vietäessä lapsenetuudet muuhun kuin työntekijän asuinjäsenvaltioon jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus indeksoida kyseiset etuudet vastaamaan lapsen asuinjäsenvaltion olosuhteita. Tätä olisi sovellettava ainoastaan EU:n työntekijöiden tekemiin uusiin hakemuksiin vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltio voi kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2020 ulottaa indeksoinnin olemassa oleviin EU:n työntekijöiden jo maasta viemiä lapsenetuuksia koskeviin hakemuksiin. Komissio ei aio ehdottaa, että tulevaa järjestelmää, joka antaa mahdollisuuden indeksoida lapsenetuudet, laajennettaisiin muuntyyppisiin maasta vietäviin etuuksiin, kuten vanhuuseläkkeisiin;

b)

jäsenvaltion työssäoloaikaisia etuuksia koskevasta järjestelmästä johtuvan vetotekijän huomioon ottamiseksi ehdotus työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 (3) muuttamisesta siten, että säädetään varoitus- ja suojamekanismista niiden tilanteiden varalle, joissa muista jäsenvaltioista tulee maahan pidemmän ajan kuluessa poikkeuksellisen paljon työntekijöitä, myös EU:n aikaisempien laajentumisten johdosta noudatettujen aiempien politiikkojen seurauksena. Jäsenvaltion, joka haluaa käyttää tätä mekanismia, olisi ilmoitettava komissiolle ja neuvostolle, että tällainen poikkeuksellinen tilanne on laajuudeltaan sellainen, että se vaikuttaa jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän keskeisiin osatekijöihin, muun muassa työssäoloaikaisia etuuksia koskevan järjestelmän ensisijaiseen tarkoitukseen, tai aiheuttaa ongelmia, jotka ovat vakavia ja todennäköisesti jatkuvia sen työmarkkinoilla tai aiheuttavat kohtuutonta painetta julkisten palvelujen asianmukaiselle toiminnalle. Neuvosto voisi ilmoituksen ja siinä esitetyt perustelut käsitelleen komission ehdotuksesta antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle luvan rajoittaa maksuihin perustumattomien työssäoloaikaisten etuuksien saatavuutta tarvittavassa määrin. Neuvosto antaisi kyseiselle jäsenvaltiolle luvan rajoittaa maksuihin perustumattomien työssäoloaikaisten etuuksien saatavuutta uusien kyseiseen jäsenvaltioon tulevien EU:n työntekijöiden osalta yhteensä enintään neljäksi vuodeksi työsuhteen alkamisesta. Rajoitusta olisi sovellettava asteittain siten, että aluksi etuuksia ei saisi lainkaan mutta vähitellen niitä saisi enemmän sitä mukaa kuin työntekijän yhteydet vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoihin lisääntyvät. Luvan voimassaoloaika olisi rajattu; sitä sovellettaisiin uusiin jäsenvaltioon tuleviin EU:n työntekijöihin 7 vuoden ajan.

Neuvoston jäseninä toimivat jäsenvaltioiden edustajat asettavat näiden säädösehdotusten käsittelyn etusijalle ja tekevät kaiken voitavansa, jotta ne hyväksytään nopeasti.

Tässä kohdassa tarkoitetut tulevat toimenpiteet eivät saisi johtaa siihen, että EU:n työntekijöihin sovelletaan epäedullisempaa kohtelua kuin vastaavassa tilanteessa oleviin kolmannen maan kansalaisiin.

Muutokset EU:n primaarioikeuteen

3.

Euroopan unionin tulevien laajentumisten osalta todetaan, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevista asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä määrätään asiaankuuluvissa liittymisasiakirjoissa, jotka kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät, perussopimusten mukaisesti. Tässä yhteydessä pannaan merkille, että Yhdistynyt kuningaskunta on ilmaissut kantanaan puoltavansa tällaisia siirtymätoimenpiteitä.

E JAKSO

SOVELTAMINEN JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1.

Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta, että tämän päätöksen soveltamiseen liittyvää asiaa käsitellään Eurooppa-neuvostossa.

2.

Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä, jona Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoittaa neuvoston pääsihteerille, että Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt pysyä Euroopan unionin jäsenenä.


(1)  Neuvoston päätös erityissäännöksistä, jotka liittyvät pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokkaaseen hallintaan.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).


LIITE II

LAUSUMA YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA KOSKEVASTA UUDESTA JÄRJESTELYSTÄ EUROOPAN UNIONISSA HYVÄKSYTYN EUROOPPA-NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN PÄÄTÖKSEN A JAKSOSTA

Valtion- tai hallitusten päämiehet ilmoittavat, että neuvoston päätös erityissäännöksistä, jotka liittyvät pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokkaaseen hallintaan, hyväksytään neuvostossa ja tulee voimaan samana päivänä, jona tulee voimaan Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätös Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevasta uudesta järjestelystä Euroopan unionissa.

Päätösehdotus on seuraava:

LUONNOS: NEUVOSTON PÄÄTÖS

erityissäännöksistä, jotka liittyvät pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokkaaseen hallintaan

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka katsoo seuraavaa:

(1)

Olisi hyväksyttävä 13 päivänä joulukuuta 2007 tehtyä päätöstä 2009/857/EY (1) täydentäviä säännöksiä, jotta pankkiunionia sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurauksia voidaan hallita tehokkaasti.

(2)

Tähän päätökseen sisältyvä mekanismi tukee valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen A jaksossa vahvistettujen periaatteiden noudattamista siltä osin kuin kyse on pankkiunionin sekä euroalueen syvemmän yhdentymisen seurausten tehokkaaseen hallintaan liittyvistä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä, joiden hyväksyminen edellyttää kaikkien neuvoston jäsenten osallistumista äänestykseen.

(3)

Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevasta uudesta järjestelystä Euroopan unionissa hyväksytyn Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen (2) E jakson 1 kohdan mukaan mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta, että kyseisen päätöksen soveltamiseen liittyvää asiaa käsitellään Eurooppa-neuvostossa.

(4)

Tämä päätös ei vaikuta niihin erityisiin äänestysjärjestelyihin, joista neuvostossa kokoontuneet 28 jäsenvaltion edustajat ovat sopineet 18 päivänä joulukuuta 2013 (3) ja jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (4) 18 artiklan perusteella tapahtuvaa neuvoston päätösten hyväksymistä.

(5)

Sovellettaessa tätä päätöstä ja erityisesti siltä osin kuin kyse on kohtuullisesta ajasta, jonka kuluessa neuvosto keskustelee käsiteltävästä asiasta, olisi otettava asianmukaisesti huomioon tilanteen mahdollinen kiireellisyys,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Jos käsiteltäessä valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen A jakson soveltamisalaan kuuluvaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, jonka hyväksyminen edellyttää kaikkien neuvoston jäsenten osallistumista äänestykseen, vähintään yksi pankkiunioniin osallistumaton neuvoston jäsen vastustaa perustellusti sitä, että neuvosto hyväksyy tällaisen säädöksen määräenemmistöllä, neuvosto keskustelee asiasta. Asianomaisen jäsenvaltion on perusteltava vastustuksensa tuomalla esiin, miten säädösehdotus rikkoo mainitun päätöksen A jaksossa vahvistettuja periaatteita.

2.   Keskustellessaan asiasta neuvosto tekee kaiken voitavansa päästäkseen kohtuullisessa ajassa ja unionin oikeudessa asetettujen pakottavien määräaikojen noudattamista vaarantamatta tyydyttävään ratkaisuun 1 kohdassa tarkoitetun neuvoston jäsenen tai tarkoitettujen neuvoston jäsenten esiin ottamien asioiden osalta.

3.   Neuvoston puheenjohtaja tekee tätä varten komission avustamana ja neuvoston työjärjestystä (5) noudattaen tarvittavat aloitteet, joilla helpotetaan laajemman yhteisymmärryksen saavuttamista neuvostossa. Neuvoston jäsenet avustavat puheenjohtajaa.

Ottaen asianmukaisesti huomioon asian mahdollinen kiireellisyys ja 1 kohdassa tarkoitetun vastustuksen perustelut tällaiseksi aloitteeksi voidaan katsoa pyyntö keskustella asiasta Eurooppa-neuvostossa ennen kuin asia palaa neuvostoon päätettäväksi. Tällainen asian saattaminen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi ei vaikuta unionin lainsäädäntömenettelyn normaaliin toimintaan, eikä se voi johtaa tilanteeseen, jossa jäsenvaltio voisi käyttää veto-oikeutta.

2 artikla

Tämä päätös, joka täydentää päätöstä 2009/857/EY, tulee voimaan samana päivänä jolloin Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätös Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevasta uudesta järjestelystä Euroopan unionissa tulee voimaan. Sen soveltaminen päättyy, jos viimeksi mainitun päätöksen soveltaminen päättyy.

Tehty …ssa/ssä, … päivänä …kuuta ….

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[nimi]


(1)  Neuvoston päätös 2009/857/EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 238 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana sekä 1 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen (EUVL L 314, 1.12.2009, s. 73).

(2)  Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätös Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevasta uudesta järjestelystä Euroopan unionissa (EUVL C 69 I., 23.2.2016, s. 1).

(3)  Neuvostossa kokoontuneiden 28 jäsenvaltion edustajien julistus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, asiakirja nro 18137/13.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).

(5)  Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).


LIITE III

EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA KILPAILUKYVYSTÄ

Euroopan kilpailukykyä on parannettava, jos haluamme luoda kasvua ja työpaikkoja. Vaikka tämä tavoite on viime vuosina ollut EU:n toiminnan ytimessä, Eurooppa-neuvosto on vakuuttunut siitä, että voimme tehdä vieläkin enemmän hyödyntääksemme täysimittaisesti sisämarkkinoiden kaikkien osa-alueiden potentiaalin, edistääksemme yrittäjyyttä suosivaa ja työpaikkoja luovaa ilmapiiriä, tehdäksemme investointeja ja varustaaksemme taloutemme tulevaisuutta varten, tukeaksemme kansainvälistä kauppaa ja tehdäksemme unionista houkuttelevamman kumppanin.

Eurooppa-neuvosto korostaa sitä, että sisämarkkinoilla on tavattoman suuri arvo rajattomana alueena, jossa tavarat, henkilöt, palvelut ja pääoma voivat liikkua ilman esteitä. Tämä on yksi unionin tärkeimmistä saavutuksista. Näinä taloudellisesti ja sosiaalisesti haasteellisina aikoina meidän on puhallettava uutta henkeä sisämarkkinoihin ja sopeutettava niitä niin, että ne pysyvät ympäristön muutosten vauhdissa. Euroopan on parannettava kansainvälistä kilpailukykyään yleisesti niin palveluissa kuin tuotteissakin sekä tietyillä keskeisillä alueilla, kuten energia-alalla ja digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita pyrkimään kohti parempaa sääntelyä ja kumoamaan tarpeetonta lainsäädäntöä EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ottaen samalla asianmukaisesti huomioon tarpeen pitää kuluttajien, työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojelu korkealla tasolla. Tämä on keskeinen talouskasvua, kilpailukyvyn edistämistä ja työpaikkojen luomista vauhdittava tekijä.

Tämän tavoitteen tukemiseksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat päässeet yhteisymmärrykseen parempaa lainsäädäntöä koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta. Tässä kehyksessä tehtävä tuloksekas yhteistyö on välttämätöntä unionin lainsäädännön yksinkertaistamiseksi sekä ylisääntelyn ja kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, aiheutuvan hallinnollisen taakan välttämiseksi, samalla kun huolehditaan lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisesta.

Painopisteinä on oltava:

vahva sitoutuminen sääntelyn yksinkertaistamiseen ja sääntelytaakan keventämiseen muun muassa peruuttamalla tai kumoamalla lainsäädäntöä tämän ollessa tarpeen sekä vaikutustenarviointien ja jälkiarviointien tehokkaampi käyttäminen lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin tasolla. Tämän työn pitäisi pohjautua sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) puitteissa jo saavutettuun edistykseen;

lisätoimet EU-sääntelyn kokonaistaakan keventämiseksi erityisesti sen kohdistuessa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin;

sääntelytaakan vähentämistavoitteiden käyttöönotto mahdollisuuksien mukaan keskeisillä aloilla niin, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot sitoutuvat niihin.

Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut tarkastelemaan vuosittain unionin edistymistä lainsäädännön yksinkertaistamisessa, ylisääntelyn välttämisessä ja yrityksiin kohdistuvan taakan vähentämisessä. Tähän komission REFIT-ohjelmaa tukevaan vuosittaiseen katsaukseen sisältyy vuotuinen taakkaselvitys, ja siinä myös tarkastellaan koko voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tutkimaan komission tekemät vuosittaiset tarkastelut toissijaisuutta koskevan komission lausuman mukaisesti, jotta varmistetaan, että näille järjestetään asianmukainen seuranta unionin toiminnan eri alueilla. Se pyytää komissiota ehdottamaan sellaisten toimenpiteiden kumoamista, jotka ovat ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa tai joista aiheutuu kohtuuton sääntelytaakka.

Eurooppa-neuvosto painottaa vahvan, sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän merkitystä sekä tarvetta solmia kunnianhimoisia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia kolmansien maiden kanssa vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen hyödyn hengessä. Tässä yhteydessä se panee tyytyväisenä merkille WTO:n Nairobissa äskettäin saavuttaman yhteisymmärryksen. Työtä on edistettävä neuvotteluissa USA:n ja Japanin samoin kuin Latinalaisen Amerikan keskeisten kumppanien, erityisesti Mercosurin, kanssa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen keskeisten kumppanien kanssa. Kaupasta on oltava hyötyä kaikille, niin kuluttajille, työntekijöille kuin talouden toimijoillekin. Uusi kauppastrategia (”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”) on tässä keskeinen osatekijä.

Eurooppa-neuvosto jatkaa tilanteen seuraamista ja pyytää yleisten asioiden neuvostoa ja kilpailukykyneuvostoa arvioimaan säännöllisesti edistymistä tämän julkilausuman eri osa-alueilla.


LIITE IV

EUROOPAN KOMISSION LAUSUMA

toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanomekanismista ja sääntelytaakan keventämisen täytäntöönpanomekanismista

Komissio perustaa mekanismin, jossa tarkastellaan kaikkea EU:n voimassa olevaa lainsäädäntöä siitä näkökulmasta, noudatetaanko siinä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta. Mekanismi perustuu olemassa oleviin prosesseihin, ja sillä pyritään varmistamaan mainitun periaatteen täysimääräinen toteutuminen.

Komissio asettaa tarkastelulle painopisteet ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja kansallisten parlamenttien näkemykset.

Komissio tekee ehdotuksen työohjelmasta vuoden 2016 loppuun mennessä ja antaa sen jälkeen vuosittain selvityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio on täysin sitoutunut EU:n lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja EU:ssa toimiviin yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan keventämiseen ja jatkaa työtä näiden tavoitteiden hyväksi politiikan tavoitteita vaarantamatta soveltaen vuoden 2015 paremman sääntelyn agendaa ja erityisesti komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa ohjelmaa (REFIT). Yrittäjyyteen ja erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvan byrokratian vähentäminen on edelleen keskeinen tavoite meille kaikille, jos haluamme luoda kasvua ja työpaikkoja.

Komissio työskentelee REFIT-foorumilla jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa, jotta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla voitaisiin asettaa erityiset tavoitteet yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan keventämiseksi etenkin niillä alueilla, jotka ovat yrityksille ja varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille kaikkein ongelmallisimpia. Tavoitteiden asettamisen jälkeen komissio valvoo niiden toteutumista ja antaa Eurooppa-neuvostolle vuosittain selvityksen.


LIITE V

EUROOPAN KOMISSION LAUSUMA

muuhun kuin työntekijän asuinjäsenvaltioon vietävien lapsenetuuksien indeksoimisesta

Komissio antaa ehdotuksen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (1) muuttamisesta siten, että vietäessä lapsenetuudet muuhun kuin työntekijän asuinjäsenvaltioon jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus indeksoida kyseiset etuudet vastaamaan lapsen asuinjäsenvaltion olosuhteita.

Komissio katsoo, että tällaisia olosuhteita ovat kyseisen jäsenvaltion elintaso sekä siellä sovellettava lapsenetuuksien taso.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).


LIITE VI

EUROOPAN KOMISSION LAUSUMA

suojamekanismista, jota tarkoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan uutta järjestelyä Euroopan unionissa koskevan Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen D jakson 2 kohdan b alakohdassa

Viitaten Yhdistyneen kuningaskunnan uutta järjestelyä Euroopan unionissa koskevan Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen D jakson 2 kohdan b alakohtaan Euroopan komissio tekee ehdotuksen työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen 492/2011 muuttamisesta säätämällä siinä suojamekanismista, jota voidaan ja aiotaan käyttää ja joka siksi tarjoaa ratkaisun Yhdistyneen kuningaskunnan huoleen siitä, että muualta Euroopan unionista virtaa poikkeuksellisen paljon työntekijöitä, kuten viime vuosina on tapahtunut.

Euroopan komissio katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan sille antamat tiedot ja varsinkin se, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole täysin hyödyntänyt viimeaikaisten liittymisasiakirjojen mukaisia, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevia siirtymäaikoja, osoittavat, että maassa on tällä hetkellä sellainen poikkeustilanne, johon ehdotettua suojamekanismia on tarkoitus soveltaa. Yhdistyneellä kuningaskunnalla olisi näin ollen oikeus käynnistää mekanismi niin, että se voi täydellä syyllä olettaa saavansa tälle hyväksynnän.


LIITE VII

EUROOPAN KOMISSION LAUSUMA

kysymyksistä, jotka liittyvät henkilöiden vapaan liikkuvuuden väärinkäyttöön

Komissio panee merkille Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen Yhdistyneen kuningaskunnan uudesta järjestelystä Euroopan unionissa ja erityisesti sen D jakson.

Komissio aikoo hyväksyä Euroopan unionin kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta annettua direktiiviä 2004/38/EY täydentävän ehdotuksen, jolla jätetään vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät ole oleskelleet jäsenvaltiossa laillisesti ennen avioliiton solmimista unionin kansalaisen kanssa tai jotka solmivat avioliiton unionin kansalaisen kanssa vasta unionin kansalaisen asetuttua asumaan vastaanottavaan jäsenvaltioon. Tällaisissa tapauksissa kolmannen maan kansalaiseen sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion maahanmuuttolainsäädäntöä. Tämä ehdotus toimitetaan edellä mainitun päätöksen tultua voimaan.

Komissio esittää seuraavan selvennyksen, joka koskee liikkuvien unionin kansalaisten perheenjäsenten, jotka eivät ole unionin kansalaisia, maahantuloon ja oleskeluun liittyviä väärinkäyttötilanteita:

Jäsenvaltiot voivat puuttua erityisiin vapaan liikkuvuuden väärinkäyttötapauksiin, joissa unionin kansalainen palaa kansalaisuusjäsenvaltioonsa perheenjäsenen kanssa, joka ei ole unionin kansalainen, kun oleskelu vastaanottavassa jäsenvaltiossa ei ole ollut riittävän tosiasiallista perhe-elämän kehittämiseen tai lujittamiseen, vaan sen tarkoituksena on ollut kansallisten maahanmuuttosäännösten kiertäminen.

Lumeavioliiton käsite – jota ei suojata unionin oikeudessa – pitää sisällään myös avioliiton, jota pidetään yllä oleskeluoikeuden saamiseksi sellaiselle perheenjäsenelle, joka ei ole jäsenvaltion kansalainen.

Komissio esittää selvennyksenä myös, että jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon henkilön aiemman käyttäytymisen määrittäessään sitä, muodostaako unionin kansalaisen käyttäytyminen ”välittömän” uhan yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle. Myös silloin, kun aiempaa rikostuomiota ei ole, jäsenvaltiot voivat toimia yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi ennaltaehkäisevien mutta nimenomaan kyseiseen henkilöön liittyvien syiden perusteella. Komissio selventää myös ”yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden” ja ”yleistä turvallisuutta koskevien pakottavien syiden” käsitteitä. Komissio tarkastelee lisäksi kynnysarvoja, joihin nämä käsitteet liittyvät, siinä yhteydessä, kun unionin kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta annettua direktiiviä 2004/38/EY tulevaisuudessa tarkistetaan.

Näitä selvennyksiä tarkennetaan tiedonannossa, joka sisältää ohjeita unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan unionin lainsäädännön soveltamisesta.


Top