EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.12.2016

COM(2016) 883 final

2016/0409(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1986/2006, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni on kahden viime vuoden aikana pyrkinyt löytämään vastauksia kolmeen erilliseen haasteeseen: muuttoliikkeen hallintaan, EU:n ulkorajojen yhdennettyyn valvontaan sekä terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkain toimenpitein ja luoda toimiva ja todellinen turvallisuusunioni, olennaisen tärkeässä asemassa on tehokas tiedonvaihto sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien EU:n virastojen välillä.

EU:n ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden maahanmuutto-, poliisi-, tulli- ja oikeusviranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön menestyksekkäin väline on Schengenin tietojärjestelmä (SIS). Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisin, rajavartijoiden ja tullivirkailijoiden, on voitava saada korkealaatuista tietoa tarkastamistaan henkilöistä tai esineistä sekä selkeät ohjeet siitä, mitä kussakin tapauksessa on tehtävä. Laajamittainen SIS-tietojärjestelmä muodostaa Schengen-yhteistyön ydinosan, ja sillä on olennainen asema helpotettaessa ihmisten vapaata liikkuvuutta Schengen-alueella. Sen avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat tallentaa ja hakea tietoja etsintäkuulutetuista henkilöistä, henkilöistä, joilla ei ehkä ole oikeutta saapua EU:n alueelle tai oleskella siellä, kadonneista henkilöistä – erityisesti lapsista – ja esineistä, jotka on mahdollisesti varastettu tai kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet. SIS-järjestelmässä on tiettyä henkilöä tai esinettä koskevien tietojen lisäksi selkeät ohjeet siitä, mitä toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä henkilön tai esineen löytyessä.

1)komission lupaus parantaa SIS-järjestelmän lisäarvoa lainvalvonnan näkökulmasta 7 , jotta voidaan vastata uusiin uhkiin;

2)SIS-järjestelmän täytäntöönpanossa viimeisten kolmen vuoden aikana saavutettujen tulosten lujittaminen; tässä yhteydessä SIS-keskusjärjestelmään on tehty teknisiä muutoksia eräiden nykyisten kuulutusluokkien laajentamiseksi ja uusien toimintojen luomiseksi;

3)suositukset, jotka koskevat SIS-järjestelmän kattavaan arviointiin 8 perustuvia teknisiä ja menettelyllisiä muutoksia;

4)SIS-järjestelmän loppukäyttäjien esittämät teknisiä parannuksia koskevat pyynnöt; sekä

5)tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän alustavat havainnot 9 tietojen laadusta.

parantaa SIS-järjestelmän käyttöä koskevien kansallisten menettelyjen yhdenmukaisuutta erityisesti terrorismiin liittyvien rikosten sekä sellaisten lasten osalta, jotka ovat vaarassa joutua vanhemman tekemän lapsikaappauksen uhriksi;

laajentaa SIS-järjestelmän soveltamisalaa sisällyttämällä olemassa oleviin kuulutuksiin uusia biometrisiä tunnisteita;

toteuttaa teknisiä muutoksia, joilla parannetaan turvallisuutta ja vähennetään hallinnollista rasitusta, säätämällä pakollisista kansallisista kopioista ja niiden toteutuksessa noudatettavista yhteisistä teknisistä standardeista;

käsitellä koko SIS-järjestelmän käyttöketju alusta loppuun saakka siten, että otetaan huomioon keskusjärjestelmä ja kansalliset järjestelmät ja lisäksi varmistetaan, että loppukäyttäjät saavat kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja että he noudattavat kaikkia turvallisuussääntöjä käsitellessään SIS-järjestelmän tietoja. 

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen sekä nykyisten ja tulevien säädösten kanssa

1)Sisäinen turvallisuus, jota käsitellään Euroopan turvallisuusagendassa 13 ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin luomiseen tähtäävissä komission toimissa 14 , jotta voidaan estää, paljastaa ja tutkia terrorismirikoksia ja muuta vakavaa rikollisuutta sekä nostaa niiden perusteella syytteitä antamalla lainvalvontaviranomaisille oikeus käsitellä sellaisten henkilöiden henkilötietoja, joiden epäillään osallistuneen terrorismiin tai vakavaan rikollisuuteen.

2)Tietosuoja siltä osin, että ehdotuksessa varmistetaan niiden henkilöiden perusoikeuksien suoja, joiden henkilötietoja käsitellään SIS-järjestelmässä.

Tämä ehdotus liittyy läheisesti myös voimassaolevaan unionin lainsäädäntöön ja täydentää sitä seuraavilla aloilla:

3)Eurooppalainen raja- ja merivartiosto siltä osin kuin on kyse sen henkilöstön pääsystä SIS-järjestelmään ehdotetun EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) 15 yhteydessä sekä SIS-järjestelmään pääsyn mahdollistavan teknisen käyttöliittymän tarjoamisesta eurooppalaisen raja- ja merivartioston ryhmille, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmille ja muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmille, joilla on toimeksiantonsa rajoissa oikeus saada pääsy SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja.

4)Europol siltä osin kuin tällä ehdotuksella laajennetaan Europolin oikeuksia saada toimeksiantonsa rajoissa pääsy SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja.

5)Prüm siltä osin kuin tähän ehdotukseen perustuvat muutokset, joilla mahdollistetaan yksilöiden tunnistaminen sormenjälkien (sekä kasvokuvan ja DNA-tunnisteen) avulla, täydentävät nykyisiä Prüm-säännöksiä 16 , jotka koskevat tiettyjen kansallisten DNA-tietokantojen ja sormenjälkien automaattisten tunnistusjärjestelmien (AFIS) rajatylittävää vastavuoroista online-käyttöä.

Tämä ehdotus liittyy läheisesti myös tulevaan unionin lainsäädäntöön ja täydentää sitä seuraavilla aloilla:

6)Ulkorajojen valvonta. Ehdotus täydentää ehdotettua Schengenin rajasäännöstön uutta periaatetta, jonka mukaan kaikki Schengen-alueelle tulevat tai sieltä lähtevät henkilöt, myös unionin kansalaiset, tarkastetaan järjestelmällisesti asiaankuuluvien tietokantojen avulla. Tarkoituksena on näin torjua terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden ilmiötä.

7)Rajanylitystietojärjestelmä. Ehdotuksessa otetaan huomioon rajanylitystietojärjestelmää (EES) koskeva ehdotus, jonka mukaan sen toiminnassa biometrisinä tunnisteina käytettäisiin sormenjälkien ja kasvokuvan yhdistelmää.

8)ETIAS. Ehdotuksessa otetaan huomioon ETIAS-järjestelmää koskeva ehdotus. Sen mukaan kolmansien maiden kansalaisille, jotka aikovat matkustaa EU:n alueelle, tehtäisiin perusteellinen turvallisuusarviointi, johon sisältyisi myös tietojen tarkistaminen SIS-järjestelmässä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Eriytetty yhdentyminen

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio teki asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS mukaisesti kolmen vuoden kuluttua SIS II:n toiminnan aloittamisesta yleisarvioinnin SIS II -keskusjärjestelmän toiminnasta sekä kahden- tai monenvälisestä lisätietojen vaihdosta jäsenvaltioiden välillä.

Arvioinnin tuloksista kävi selvästi ilmi tarve muuttaa SIS-järjestelmän oikeusperustaa siten, että turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviin uusiin haasteisiin voidaan reagoida paremmin. Tätä varten ehdotetaan muun muassa SIS-järjestelmän koko käyttöketjun käsittelemistä sääntelemällä sitä, miten loppukäyttäjät käyttävät järjestelmää, ja vahvistamalla myös loppukäyttäjäjärjestelmiin sovellettavat tietoturvastandardit. Lisäksi järjestelmää olisi lujitettava terrorismintorjuntaa varten säätämällä uudesta toimenpiteestä ja selkeytettävä sellaisten lasten tilannetta, joihin kohdistuu vanhemman tekemän lapsikaappauksen uhka, sekä laajennettava järjestelmässä käytettäviä biometrisiä tunnisteita.

Arvioinnin tulokset kertoivat myös tarpeesta tehdä lainsäädäntömuutoksia, jotta voidaan parantaa järjestelmän teknistä toimintaa ja virtaviivaistaa kansallisia prosesseja. Nämä toimenpiteet parantavat SIS-järjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta helpottamalla sen käyttöä ja vähentämällä tarpeetonta rasitusta. Lisäksi on suunnitteilla toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan tietojen laatua ja järjestelmän avoimuutta määrittelemällä tarkemmin jäsenvaltioiden ja eu-LISAn nimenomaiset raportointitehtävät.

•Sidosryhmien kuuleminen

Lisäksi komissio kuuli erikseen jäsenvaltioiden kansallisia tietosuojaviranomaisia ja tietosuojaa käsittelevän SIS II:n valvonnan koordinointiryhmän jäseniä. Jäsenvaltiot jakoivat kokemuksiaan tarkastuspyynnöistä ja kansallisten tietosuojaviranomaisten työstä vastaamalla asiaa koskevaan kyselyyn. Tähän kyselyyn kesäkuussa 2015 annettuja vastauksia on hyödynnetty tämän ehdotuksen valmistelussa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

SIS-järjestelmän tekninen arviointi (Kurt Salmon) 22

SIS II:n rakenteen mahdollisten parannusten tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointi (Kurt Salmon) 23

ICT Impact Assessment of the technical improvements to the SIS II architecture – Final Report, 10.11.2016 (Wavestone) 24

•Vaikutustenarviointi

Lisäksi komissio on toteuttanut SIS-järjestelmän kattavan arvioinnin, kuten asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdassa, 43 artiklan 3 kohdassa ja 50 artiklan 5 kohdassa sekä päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdassa ja 66 artiklan 5 kohdassa edellytetään, ja julkaissut siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan. Tähän ehdotukseen sisältyvät toimenpiteet perustuvat kattavan arvioinnin tuloksiin (arviointikertomus ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja hyväksyttiin 21. joulukuuta 2016).

•Perusoikeudet ja tietosuoja

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin;

arvioidaan, ovatko järjestelmän toiminnan perustana olevat periaatteet edelleen päteviä;

tarkastellaan asetuksen soveltamista keskusjärjestelmään;

tarkastellaan keskusjärjestelmän turvallisuutta;

selvitetään vaikutuksia järjestelmän tulevaan toimintaan.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tämän asetuksen säännökset, jotka ovat yhteisiä SIS-järjestelmän perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevan asetusehdotuksen kanssa

Yleiset säännökset (1–3 artikla)

SIS-järjestelmän tekninen rakenne ja toimintatavat (4–14 artikla)

Eu-LISAn tehtävät (15–18 artikla)

Oikeus käyttää kuulutuksia ja kuulutusten säilyttäminen (43, 46, 48, 50 ja 51 artikla)

Yleiset tietojenkäsittelysäännöt ja tietosuojasäännöt (53–70 artikla)

Seuranta ja tilastot (71 artikla)

SIS-järjestelmä on erittäin laajassa käytössä oleva ja tehokas tiedonvaihdon väline: sillä on toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa yli 2 miljoonaa loppukäyttäjää eri puolilla Eurooppaa. Nyt käsillä oleviin ehdotuksiin sisältyvät säännöt kattavat järjestelmän koko toiminnan alusta loppuun saakka. Ne koskevat myös eu-LISAn hoitamaa SIS-keskusjärjestelmää, kansallisia järjestelmiä ja loppukäyttäjäsovelluksia. Ne koskevat itse keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien lisäksi myös loppukäyttäjien teknisiä ja operatiivisia tarpeita.

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että loppukäyttäjien on saatava tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot (erityisesti kaikki tiedot, joita tarvitaan rekisteröidyn tunnistamiseen ja vaadittavien toimien toteuttamiseen). Siinä säädetään myös SIS-järjestelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskevasta yhteisestä suunnitelmasta, jolla varmistetaan kaikkien kansallisten järjestelmien yhdenmukaisuus. Asetuksen 6 artiklassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on varmistettava SIS-tietojen keskeytymätön käytettävyys loppukäyttäjien keskuudessa, jotta voidaan maksimoida toimintaan liittyvät edut vähentämällä häiriöaikojen mahdollisuutta.

i)Henkilön tunnistaminen silloin kun hänen sormenpäänsä ovat vahingoittuneet tai kun niitä on vahingoitettu tahallisesti. Vahingoittamisen tarkoituksena voi olla tunnistamisen tai sormenjälkien ottamisen estäminen tai se voi johtua tapaturmasta tai raskaasta ruumiillisesta työstä. SIS-järjestelmän automaattisen sormenjälkitunnistusjärjestelmän (AFIS) teknisiä sääntöjä koskevan keskustelun yhteydessä Italia ilmoitti, että kämmenjälkien avulla oli saavutettu huomattavaa menestystä sellaisten laittomien muuttajien tunnistamisessa, jotka olivat tahallaan vahingoittaneet sormenpäitään välttääkseen tunnistamisen. Kämmenjälkien avulla Italian viranomaiset pystyivät myöhemmin tunnistamaan nämä henkilöt.

ii)Rikospaikalta löytyvät latentit sormenjäljet. Epäillyltä jää usein rikospaikalle jälkiä, jotka osoittautuvat kämmenjäljiksi. Epäilty voidaan tunnistaa vain jos henkilöltä otetaan järjestelmällisesti myös kämmenjäljet samalla kun häneltä laillisesti otetaan sormenjäljet. Kämmenjäljessä näkyvät yleensä myös sormien alimmat nivelet, jotka usein puuttuvat painamalla tai pyöräyttämällä otetuista sormenjäljistä, joissa keskitytään sormenpäihin ja ylempiin niveliin.

Käyttämällä tunnistuksessa kasvokuvaa voidaan varmistaa paremmin SIS-järjestelmän ja ehdotetun rajanylitystietojärjestelmän automaattiporttien ja itsepalveluautomaattien keskinäinen yhdenmukaisuus. Kasvokuvaa on tarkoitus käyttää ainoastaan säännönmukaisten rajanylitysten yhteydessä.

Jos sormenjälkiä tai kämmenjälkiä ei ole käytettävissä, 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla voidaan käyttää DNA-tunnisteita, kun kyseessä ovat suojelun tarpeessa olevat kadonneet henkilöt, erityisesti lapset. Tätä toimintoa käytetään vain jos sormenjälkiä ei ole saatavilla, ja sen käyttöön tarvitaan erityinen valtuutus. Tämän säännöksen nojalla DNA-tunnistetta voidaan käyttää kadonneen henkilön / lapsen vanhempien tai sisarusten avulla, jotta kansalliset viranomaiset voivat tunnistaa ja paikantaa etsityn henkilön. Jäsenvaltiot vaihtavat jo näitä tietoja keskenään operatiivisella tasolla lisätietojen vaihdon yhteydessä. Tässä ehdotuksessa esitetään tätä käytäntöä koskeva oikeudellinen kehys sisällyttämällä se SIS-järjestelmän toimintaa ja käyttöä koskevaan aineellisoikeudelliseen oikeusperustaan ja säätämällä selkeät menettelyt niitä olosuhteita varten, joissa DNA-tunnisteiden käyttö sallitaan.

Ehdotuksessa otetaan käyttöön uusia tietoluokkia, joita kuulutuksen kohteena olevasta henkilöstä voidaan kerätä (20 artikla). Uusia tietoluokkia ovat tiedot seuraavista:

osallistuuko henkilö toimintaan, joka kuuluu neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1, 2, 3 tai 4 artiklan soveltamisalaan;

muut henkilöä koskevat huomautukset; kuulutuksen syy;

henkilön kansallista rekisteröintinumeroa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja rekisteröintipaikka;

minkätyyppisestä kadonneesta henkilöstä on kyse (vain 32 artiklan mukaiset kuulutukset);

tarkat tiedot henkilön henkilötodistuksesta tai matkustusasiakirjasta;

värikopio henkilön henkilötodistuksesta tai matkustusasiakirjasta;

DNA-tunnisteet (vain jos saatavilla ei ole tunnistamiseen kelpaavia sormenjälkitietoja).

kasvokuvat;

kämmenjäljet;

tiedot henkilötodistuksista;

uhrin osoite;

uhrin isän ja äidin nimet.

rekisteröityjen esittämät tarkastuspyynnöt;

virheellisten tietojen oikaisemista ja oikeudettomasti tallennettujen tietojen poistamista koskevat pyynnöt;

tuomioistuimiin viedyt asiat;

asiat, joissa tuomioistuin on ratkaissut asian kantajan hyväksi; sekä

huomautukset tapauksista, joissa on kyse yhdessä jäsenvaltiossa tehtyjä kuulutuksia koskevien toisten jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai viranomaisten lopullisten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

2016/0409 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1986/2006, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Schengenin tietojärjestelmä, jäljempänä ’SIS-järjestelmä’, on keskeinen väline osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön määräysten soveltamisessa. SIS-järjestelmä kuuluu tärkeimpiin kompensoiviin toimenpiteisiin, joilla edistetään korkean turvallisuuden tason säilyttämistä Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella tukemalla rajavartijoiden, poliisi-, tulli- ja muiden lainvalvonta- ja lainkäyttöviranomaisten operatiivista yhteistyötä rikosasioissa.

(2)SIS-järjestelmä on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen 37 , jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti. Toisen sukupolven SIS-järjestelmän, jäljempänä ’SIS II’, kehittäminen on annettu komission tehtäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 38 ja neuvoston päätöksen N:o 2001/886/YOS 39 nojalla, ja se on perustettu asetuksella (EY) N:o 1987/2006 40 sekä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS 41 . SIS II korvasi Schengenin yleissopimuksen mukaisesti perustetun SIS-järjestelmän.

(3)Kolmen vuoden kuluttua SIS II -järjestelmän toiminnan käynnistymisestä komissio arvioi järjestelmän toimintaa asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 5 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan ja 65 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Arviointikertomus ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja hyväksyttiin 21 päivänä joulukuuta 2016 42 . Näissä asiakirjoissa esitetyt suositukset olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon tässä asetuksessa.

(4)Tämä asetus on välttämätön oikeusperusta SIS-järjestelmälle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston 4 ja 5 luvun soveltamisalaan. SIS-järjestelmän perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/... 43 on välttämätön oikeusperusta SIS-järjestelmälle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun soveltamisalaan.

(5)Vaikka SIS-järjestelmän edellyttämä oikeusperusta koostuu erillisistä säädöksistä, SIS-järjestelmä muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän, jonka olisi toimittava sellaisena. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava yhtäpitävät.

(6)On välttämätöntä määrittää SIS-järjestelmän tavoitteet, tekninen rakenne ja rahoitus ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä alusta loppuun saakka, ja määritellä vastuualueet, järjestelmään tallennettavat tietoluokat, tietojen tallentamisen tarkoitus, tallentamista koskevat kriteerit, ne viranomaiset, joilla on oikeus käyttää tietoja, biometristen tunnisteiden käyttö sekä tarkemmat säännöt tietojen käsittelystä.

(7)SIS sisältää keskusjärjestelmän (Central SIS) ja kansalliset järjestelmät, joissa on täydellinen tai osittainen kopio SIS-tietokannasta. Koska SIS-järjestelmä on tärkein tietojenvaihdon väline Euroopassa, on tarpeen varmistaa sen keskeytymätön toiminta sekä keskustasolla että kansallisella tasolla. Sen vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi luotava osittainen tai täydellinen kopio SIS-tietokannasta ja perustettava sille varajärjestelmä.

(8)On välttämätöntä pitää yllä käsikirjaa, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen lisätietojen vaihtamiselle kuulutusten edellyttämästä toiminnasta. Kansallisten viranomaisten (SIRENE-toimistot) olisi kussakin jäsenvaltiossa varmistettava, että tällaisia tietoja voidaan vaihtaa.

(9)Jotta voidaan pitää yllä kuulutuksissa määritettyjä toimia koskevaa tehokasta lisätietojen vaihtoa, on aiheellista tehostaa SIRENE-toimistojen toimintaa määrittelemällä vaatimukset, jotka koskevat käytettävissä olevia resursseja, käyttäjien koulutusta ja vastausaikaa muista SIRENE-toimistoista saatuihin tiedusteluihin.

(10)SIS-järjestelmän keskuskomponenttien operatiivisesta hallinnoinnista huolehtii vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto 44 , jäljempänä ’virasto’. Jotta virasto voi osoittaa tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka kattavat kaikki SIS-keskusjärjestelmän operatiivisen hallinnoinnin osa-alueet, tässä asetuksessa olisi määritettävä yksityiskohtaisesti sen tehtävät, erityisesti lisätietojen vaihdon teknisten näkökohtien osalta.

(11)Virastolle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen ja antaa jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta SIS-järjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä.

(12)Jotta SIS-järjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin rikollisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, viraston olisi voitava kehittää korkeatasoiset valmiudet jäsenvaltioille, komissiolle, Europolille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi olisi perustettava tilastotietojen keskusrekisteri. Tuotetut tilastot eivät saisi sisältää henkilötietoja.

(13)SIS-järjestelmään olisi sisällytettävä lisää tietoluokkia, jotta loppukäyttäjät voivat viipymättä tehdä kuulutuksen perusteella tietoon perustuvia päätöksiä. Lisäksi henkilöiden tunnistamisen helpottamiseksi ja saman henkilön käyttämien eri henkilöllisyyksien havaitsemiseksi henkilöitä koskeviin tietoluokkiin olisi sisällytettävä viittaus henkilötodistukseen tai -numeroon ja kyseisen asiakirjan jäljennös, jos sellainen on saatavilla.

(14)SIS-järjestelmässä ei pitäisi säilyttää mitään hakuun käytettyjä tietoja, lukuun ottamatta lokien pitämistä haun hyväksyttävyyden tarkistamista, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaa, sisäistä valvontaa, N.SIS-järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamista sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden turvaamista varten.

(15)SIS-järjestelmässä olisi voitava käsitellä biometrisiä tietoja, joiden avulla kyseessä olevat henkilöt voidaan tunnistaa luotettavasti. SIS-järjestelmässä olisi myös voitava käsitellä niitä henkilöitä koskevia tietoja, joiden henkilöllisyyttä on käytetty väärin (jotta vältyttäisiin virheellisten tunnistusten aiheuttamilta haitoilta). Tällöin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluu erityisesti kyseisen henkilön suostumus ja niiden tarkoitusten tiukka rajoittaminen, joihin tietoja saadaan lainmukaisesti käyttää.

(16)Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tekniset järjestelyt, niin että aina kun niiden loppukäyttäjillä on oikeus tehdä hakuja jäsenvaltion poliisi- tai maahanmuuttotietokannasta, he tekevät samalla haun myös SIS-järjestelmästä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 45 4 artiklan mukaisesti. Näin on tarkoitus varmistaa, että SIS-järjestelmä toimii tärkeimpänä korvaavana toimenpiteenä alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, ja vastata tehokkaammin rikollisuuden rajatylittävän ulottuvuuden ja rikollisten liikkuvuuden tuomaan haasteeseen.

(17)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset sormenjälkitietojen ja kasvokuvien käytölle tunnistamistarkoituksiin. Käyttämällä SIS-järjestelmässä kasvokuvia tunnistamistarkoituksiin on tarkoitus myös auttaa varmistamaan rajavalvontamenettelyjen yhdenmukaisuus silloin, kun edellytetään tunnistamista ja henkilöllisyyden todentamista käyttämällä sormenjälkitietoja ja kasvokuvia. Sormenjälkitietoihin perustuvien hakujen tekemisen olisi oltava pakollista, jos henkilön henkilöllisyydestä vallitsee epäilyksiä. Kasvokuvia olisi käytettävä tunnistamistarkoituksiin ainoastaan osana säännönmukaisia rajatarkastuksia itsepalveluautomaateissa ja automaattiporteilla.

(18)Sormenjälkien automaattisen tunnistusjärjestelmän käyttöönotto SIS-järjestelmässä täydentää nykyistä Prüm-mekanismia, joka koskee tiettyjen kansallisten DNA-tietokantojen ja sormenjälkien automaattisten tunnistusjärjestelmien rajatylittävää vastavuoroista online-käyttöä 46 . Prüm-mekanismi mahdollistaa kansallisten sormenjälkien tunnistusjärjestelmien yhteenliittämisen niin, että kukin jäsenvaltio voi tehdä haun tarkistaakseen, tunnetaanko tietty rikoksentekijä, jonka sormenjäljet on löydetty, jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Prüm-mekanismi tarkistaa, onko sormenjälkien haltija tunnettu tiettynä ajankohtana, joten jos rikoksentekijä tunnistetaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa myöhemmin, häntä ei välttämättä saada kiinni. SIS-sormenjälkihaun perusteella rikoksentekijää voidaan sen sijaan etsiä aktiivisesti. Sen vuoksi SIS-järjestelmään pitäisi voida tallentaa tuntemattoman rikoksentekijän sormenjäljet, edellyttäen että on erittäin todennäköistä, että sormenjäljet kuuluvat henkilölle, joka on syyllistynyt vakavaan rikokseen tai terroritekoon. Näin on erityisesti silloin kun sormenjäljet ovat löytyneet aseesta tai muusta rikoksentekovälineestä. Pelkästään sitä, että sormenjäljet ovat löytyneet rikospaikalta, ei kuitenkaan pitäisi katsoa erittäin todennäköiseksi osoitukseksi siitä, että sormenjäljet kuuluvat rikoksentekijälle. Toisena edellytyksenä tällaisen kuulutuksen tekemiselle olisi oltava se, että rikoksentekijän henkilöllisyyttä ei voida selvittää minkään muun kansallisen, eurooppalaisen tai kansainvälisen tietokannan avulla. Jos tällaisen sormenjälkihaun tuloksena saadaan potentiaalinen osuma, jäsenvaltion olisi suoritettava lisätarkistuksia, mahdollisesti sormenjälkiasiantuntijoiden avustuksella, sen selvittämiseksi, kuuluvatko SIS-järjestelmään tallennetut sormenjäljet asianomaiselle henkilölle, niin että tämän henkilöllisyys voidaan selvittää. Menettelyihin olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä. Henkilön tunnistaminen SIS-järjestelmään tallennettujen ”tuntemattoman etsintäkuulutetun” sormenjälkien haltijaksi voi merkittävästi edistää tutkintaa ja saattaa johtaa pidätykseen, jos kaikki pidättämisen edellytykset täyttyvät.

(19)Olisi oltava sallittua verrata rikospaikalta löytyneitä sormenjälkiä SIS-järjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, jos voidaan osoittaa, että ne kuuluvat erittäin todennäköisesti vakavaan rikokseen tai terrorismirikokseen syyllistyneelle henkilölle. Vakavina rikoksina olisi pidettävä neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS 47 lueteltuja rikoksia ja terrorismirikoksina olisi pidettävä neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS 48 tarkoitettuja kansallisessa laissa rikoksiksi määriteltyjä tekoja.

(20)Siinä tapauksessa, että sormenjälkitietoja ei ole saatavilla, kuulutukseen olisi voitava lisätä DNA-tunniste, joka olisi vain valtuutettujen käyttäjien saatavilla. DNA-tunniste helpottaisi suojelun tarpeessa olevien kadonneiden henkilöiden ja erityisesti kadonneiden lasten tunnistamista, jos sallittaisiin vanhempien tai sisarusten DNA-tunnisteen käyttö tunnistamista varten. DNA-tunnisteessa ei saisi olla viittausta henkilön rotuun.

(21)SIS-järjestelmässä olisi oltava kuulutuksia henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuvaa luovuttamista ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten. Kuulutusten lisäksi on tarpeen säätää sellaisten lisätietojen vaihdosta, jotka ovat välttämättömiä luovuttamismenettelyjä varten. SIS-järjestelmään olisi tallennettava erityisesti tiedot, joihin viitataan eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 49 8 artiklassa. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion olisi käytännön syistä väliaikaisesti poistettava aiemmin kiinniottoa varten tehty kuulutus saatavilta lainkäyttöviranomaisten valtuutuksen nojalla, kun eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevaa henkilöä etsitään intensiivisesti ja aktiivisesti ja on olemassa vaara, että sellaiset loppukäyttäjät, jotka eivät ole mukana käytännön etsinnöissä, voisivat vaarantaa etsinnän onnistumisen. Tällainen kuulutusten väliaikainen saatavilta poistaminen ei saisi kestää enempää kuin 48 tuntia.

(22)SIS-järjestelmään olisi voitava lisätä käännös täydentävistä tiedoista, jotka on tallennettu eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuvaa luovuttamista ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten.

(23)SIS-järjestelmässä olisi oltava kuulutuksia kadonneista henkilöistä, jotta voidaan huolehtia heidän suojelemisestaan tai ehkäistä yleiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka. Kuulutusten tekemistä SIS-järjestelmässä lapsista, joihin kohdistuu lapsikaappauksen riski (sellaisen mahdollisen vahingon estämiseksi, joka ei ole vielä toteutunut, esimerkiksi kun lasta uhkaa vanhemman tekemä lapsikaappaus), olisi rajoitettava, minkä vuoksi on tarpeen säätää asianmukaisista ja tiukoista suojatoimista. Lasten osalta tällaisissa kuulutuksissa ja niihin liittyvissä menettelyissä olisi otettava huomioon lapsen etu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan ja 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyn lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti.

(24)Järjestelmään olisi sisällytettävä uusi toimenpide terrorismiin ja vakavaan rikollisuuteen liittyviä epäiltyjä tapauksia varten, niin että henkilö, jonka epäillään syyllistyneen tai jonka perustellusti uskotaan syyllistyvän vakavaan rikokseen, voidaan pysäyttää kuulustelua varten, jotta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle voidaan toimittaa mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot. Tämä uusi toimenpide ei saisi merkitä henkilön etsintää eikä kiinniottamista. Siinä olisi kuitenkin oltava riittävät tiedot, joiden perusteella voidaan päättää lisätoimista. Vakavina rikoksina olisi pidettävä neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS lueteltuja rikoksia.

(25)SIS-järjestelmässä olisi oltava uusia luokkia erittäin arvokkaille esineille, kuten elektronisille ja teknisille laitteille, jotka voidaan tunnistaa ja joita voidaan etsiä yksilöllisen numeron perusteella.

(26)Jäsenvaltion olisi voitava lisätä kuulutukseen erityinen merkintä, niin sanottu liputus, jonka mukaan kuulutuksen perusteella toteutettavaa toimenpidettä ei toteuteta sen alueella. Kun kuulutus on tehty kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, tämän päätöksen ei katsota poikkeavan puitepäätöksen 2002/584/YOS säännösten soveltamisesta tai estävän niiden soveltamista. Kuulutukseen lisättävää liputusta koskevan päätöksen olisi perustuttava ainoastaan kyseiseen puitepäätökseen sisältyviin kieltäytymisperusteisiin.

(27)Kun kuulutukseen on lisätty liputus ja kun kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsityn henkilön olinpaikka selviää, olisi olinpaikka aina ilmoitettava kuulutuksen tehneelle lainkäyttöviranomaiselle, joka voi päättää eurooppalaisen pidätysmääräyksen toimittamisesta toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle puitepäätöksen 2002/584/YOS säännösten mukaisesti.

(28)Jäsenvaltioiden olisi voitava linkittää kuulutuksia SIS-järjestelmässä. Sillä, että jäsenvaltio linkittää kaksi kuulutusta tai useamman kuulutuksen toisiinsa, ei pitäisi olla vaikutusta suoritettavaan toimenpiteeseen, kuulutusten säilytysaikaan eikä oikeuksiin käyttää kuulutuksia.

(29)Kuulutuksia ei pitäisi säilyttää SIS-järjestelmässä pidempään kuin sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tehty. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista rasitusta, jota eri viranomaisille aiheutuu henkilötietojen käsittelystä eri tarkoituksia varten, on aiheellista yhdenmukaistaa henkilöitä koskevien kuulutusten säilytysaika palauttamista ja laitonta oleskelua koskevien määräysten enimmäissäilytysajan kanssa. Lisäksi jäsenvaltiot usein pidentävät henkilöitä koskevien kuulutusten voimassaoloaikaa, jos vaadittua toimenpidettä ei ole voitu toteuttaa alkuperäisen määräajan puitteissa. Sen vuoksi henkilöitä koskevien kuulutusten säilyttämisajan olisi oltava enintään viisi vuotta. Yleensä henkilöitä koskevat kuulutukset olisi poistettava SIS-järjestelmästä automaattisesti viiden vuoden kuluttua, lukuun ottamatta kuulutuksia, jotka on tehty salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten. Ne olisi poistettava vuoden kuluttua. Esineitä koskevat kuulutukset salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten olisi poistettava SIS-järjestelmästä automaattisesti vuoden kuluttua, koska ne liittyvät aina henkilöihin. Esineitä koskevat kuulutukset takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten olisi poistettava SIS-järjestelmästä automaattisesti viiden vuoden kuluttua, sillä tämän jälkeen todennäköisyys löytää ne on hyvin pieni ja niiden taloudellinen arvo on merkittävästi alentunut. Myönnettyjä henkilöasiakirjoja ja blankoasiakirjoja koskevat kuulutukset olisi säilytettävä 10 vuotta, koska näiden asiakirjojen voimassaoloaika on myönnettäessä 10 vuotta. Henkilöitä koskevien kuulutusten säilyttämistä koskevien päätösten olisi perustuttava kattavaan yksilölliseen arviointiin. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava henkilöitä koskevia kuulutuksia määritetyn jakson aikana ja pidettävä tilastoja sellaisten henkilöitä koskevien kuulutusten lukumäärästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu.

(30)SIS-kuulutuksen voimassaoloajan päättymispäivän tallentamiseen ja pidentämiseen olisi sovellettava tarvittavaa oikeasuhteisuutta koskevaa vaatimusta, jonka yhteydessä tarkastellaan, onko kyseinen tapaus tarpeeksi sopiva, merkityksellinen ja tärkeä kuulutuksen tekemiseksi SIS-järjestelmään. Terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 50 1, 2, 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut rikokset muodostavat erittäin vakavan uhkan yleiselle turvallisuudelle sekä yksilöiden elämän eheydelle ja yhteiskunnalle, ja näitä rikoksia on erittäin vaikea estää, paljastaa ja tutkia alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa ja jolla potentiaaliset rikoksentekijät voivat liikkua vapaasti. Silloin kun henkilöä tai esinettä etsitään näiden rikosten yhteydessä, on aina tarpeen tehdä SIS-järjestelmässä vastaava kuulutus henkilöistä, joita etsitään rikosoikeudellista menettelyä varten, ja henkilöistä tai esineistä, joita etsitään salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten, sekä esineistä, joita etsitään takavarikointia varten, koska mikään muu keino ei olisi tätä tarkoitusta varten yhtä tehokas.

(31)On tarpeen selkeyttää kuulutusten poistamista. Kuulutukset olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tehty. Koska jäsenvaltiot noudattavat erilaisia käytäntöjä määritellessään ajankohdan, jona kuulutus on täyttänyt tarkoituksensa, on aiheellista esittää kutakin kuulutusluokkaa koskevat yksityiskohtaiset arviointiperusteet sen määrittelemiseksi, milloin kuulutus olisi poistettava SIS-järjestelmästä.

(32)SIS-järjestelmän tietojen eheys on ensisijaisen tärkeää. Sen vuoksi olisi säädettävä tarvittavista suojatoimista, jotka koskevat SIS-tietojen käsittelyä sekä keskustasolla että kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa tietojen koko käyttöketjun turvallisuus. Tämän asetuksen turvallisuusvaatimusten olisi sidottava tietojen käsittelyyn osallistuvia viranomaisia, joiden olisi myös sovellettava häiriöiden raportointia koskevaa yhtenäistä menettelyä.

(33)SIS-järjestelmässä tämän asetuksen nojalla käsiteltyjä tietoja ei saisi siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville. On kuitenkin aiheellista vahvistaa Euroopan unionin ja Interpolin välistä yhteistyötä edistämällä tehokasta passitietojen vaihtoa. Kun henkilötietoja siirretään SIS-järjestelmästä Interpolille, näille henkilötiedoille olisi taattava riittävä suojelutaso, joka vahvistetaan sopimuksessa tiukkoja suojatoimia ja ehtoja koskevin määräyksin.

(34)On aiheellista antaa pääsy SIS-järjestelmään viranomaisille, jotka vastaavat ajoneuvojen, veneiden ja ilma-alusten rekisteröinnistä, jotta ne voivat tarkistaa, etsitäänkö tiettyä liikennevälinettä jo jossakin jäsenvaltiossa takavarikointia tai tarkastusta varten. Jäsenvaltion keskushallintoon kuuluville viranomaisille olisi myönnettävä suora pääsy järjestelmään. Pääsy olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan kyseisiä liikennevälineitä ja niiden rekisteröintiasiakirjoja ja rekisterikilpiä. Vastaavasti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 51 säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen ja kyseinen asetus olisi kumottava.

(35)Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaan tietojenkäsittelyyn vakavien rikosten tai terrorismirikosten ennalta estämistä, tutkimista ja paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia ja rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelua ja tällaisten uhkien ehkäisyä varten, olisi sovellettava kansallisia säännöksiä, joilla direktiivi (EU) 2016/680 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 52 ja direktiivin (EU) 2016/680 säännöksiä olisi tarvittaessa täsmennettävä tässä asetuksessa.

(36)Jäsenvaltioiden viranomaisten tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2016/679 silloin kun ei sovelleta direktiiviä (EU) 2016/680. Henkilötietojen käsittelyyn, jota unionin toimielimet ja elimet suorittavat tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan, olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 53 .

(37)Direktiivin (EU) 2016/680, asetuksen (EU) 2016/679 ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä olisi tarvittaessa täsmennettävä tässä asetuksessa. Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn osalta sovelletaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta annettua asetusta (EU) 2016/794 54 (Europol-asetus).

(38)Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn päätöksen 2002/187/YOS 55 tietosuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan Eurojustin suorittamaan SIS-tietojen käsittelyyn, mukaan lukien kyseisellä päätöksellä perustetun yhteisen valvontaviranomaisen toimivalta valvoa Eurojustin toimintaa ja vastuu henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä Eurojustissa. Jos Eurojustin SIS-järjestelmässä tekemän haun ansiosta käy ilmi, että jäsenvaltio on tehnyt kuulutuksen, Eurojust ei voi toteuttaa tarvittavia toimia. Sen vuoksi sen olisi ilmoitettava asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle, jotta tämä voi toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

(39)SIS-järjestelmän yhteydessä palvelukseen otettuihin ja työskenteleviin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi luottamuksellisuuden osalta sovellettava Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen asiaa koskevia määräyksiä.

(40)Sekä jäsenvaltioiden että viraston olisi pidettävä yllä turvallisuussuunnitelmia turvallisuutta koskevien velvoitteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden olisi toimittava yhteistyössä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi yhteisestä näkökulmasta.

(41)Riippumattomien kansallisten valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden tämän asetuksen yhteydessä suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta. Olisi vahvistettava rekisteröityjen oikeudet saada pääsy SIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihinsa, oikaista ja poistaa ne, ja tämän jälkeiset oikeussuojakeinot kansallisissa tuomioistuimissa sekä tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen. Sen vuoksi on aiheellista edellyttää jäsenvaltioilta vuosittaisia tilastotietoja.

(42)Valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että N.SIS-järjestelmässä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Valvontaviranomaisten olisi joko suoritettava tarkastus itse, tai kansallisten valvontaviranomaisten olisi tilattava tarkastus suoraan joltakin riippumattomalta tietosuojan tarkastajalta. Riippumattoman tarkastajan olisi pysyttävä kansallisen valvontaviranomaisen tai -viranomaisten valvonnassa ja vastuulla, minkä vuoksi kansallisen valvontaviranomaisen tai -viranomaisten olisi tilattava tarkastus itse ja määriteltävä selkeästi tarkastuksen tarkoitus, laajuus ja menetelmät sekä ohjattava ja valvottava tarkastusta ja sen lopullisia tuloksia.

(43)Asetuksen (EU) 2016/794 (Europol-asetus) mukaan Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä terrorismin ja vakavan rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa sekä laatii analyyseja ja uhka-arvioita. Laajentamalla Europolin pääsyoikeuksia niin, että ne kattavat kadonneita henkilöitä koskevat kuulutukset, pyritään parantamaan Europolin valmiuksia toimittaa kansallisille lainvalvontaviranomaisille kattavia operatiivisia ja analyysituotteita, jotka koskevat myös verkossa tapahtuvaa ihmiskauppaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä tehostaisi näiden rikosten ehkäisemistä, potentiaalisten uhrien suojelua ja rikoksentekijöihin kohdistuvaa tutkintaa. Europolin pääsyoikeuksien laajentaminen kadonneita henkilöitä koskeviin SIS-kuulutuksiin olisi hyödyksi myös Europolin yhteydessä toimivalle Euroopan kyberrikostorjuntakeskukselle, myös silloin kun on kyse seksuaalirikoksiin syyllistyvistä matkailijoista ja verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joiden yhteydessä rikolliset usein väittävät, että he ovat tai voivat olla tekemisissä kadonneiksi ilmoitettujen lasten kanssa. Myös Europolin yhteydessä toimivalla ihmisten salakuljetusta tutkivalla eurooppalaisella keskuksella on tärkeä strateginen rooli torjuttaessa laittoman muuttoliikkeen avustamista, joten sen olisi päästävä tutustumaan kuulutuksiin henkilöistä, joilta on evätty maahantulo jäsenvaltion alueelle ja oleskelu siellä joko rikosoikeudellisin perustein tai maahantulon ja oleskelun edellytysten täyttymättä jäämisen vuoksi.

(44)Jotta voitaisiin korjata puutteet terrorismia koskevien tietojen vaihdossa, ja erityisesti tietojen vaihdossa terrorismiin syyllistyvistä vierastaistelijoista, joiden liikkumisen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, jäsenvaltioiden olisi kuulutusta SIS-järjestelmään tehdessään vaihdettava Europolin kanssa tietoja terrorismiin liittyvästä toiminnasta sekä osumista ja niihin liittyvistä tiedoista. Näin Europolin yhteydessä toimiva Euroopan terrorismintorjuntakeskus voisi tarkistaa, onko Europolin tietokannoissa käytettävissä lisää taustatietoa, ja tarjota korkealaatuisia analyysejä, jotka edistäisivät terroristiverkostojen hajottamista ja mahdollisuuksien mukaan niiden iskujen estämistä.

(45)Lisäksi on tarpeen vahvistaa selkeät Europolia koskevat säännöt SIS-tietojen käsittelystä ja lataamisesta, jotta mahdollistetaan SIS-järjestelmän mahdollisimman kattava käyttö, edellyttäen, että tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2016/794 säädettyjä tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Jos Europolin SIS-järjestelmässä tekemän haun ansiosta käy ilmi, että jäsenvaltio on tehnyt kuulutuksen, Europol ei voi toteuttaa vaadittavia toimia. Sen vuoksi sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle, jotta tämä voi seurata tapausta.

(46)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 56 säädetään, että tätä asetusta sovellettaessa vastaanottavan jäsenvaltion on valtuutettava Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet tai Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenet käyttämään eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja palauttamista koskevien, toimintasuunnitelmassa esitettyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muut asiaankuuluvat unionin virastot, erityisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Europol, voivat lähettää muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien osana myös asiantuntijoita, jotka eivät kuulu näiden unionin virastojen henkilöstöön. Euroopan raja- ja merivartioryhmien tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien mukanaolon tarkoituksena on vahvistaa avunpyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden teknisiä ja operatiivisia valmiuksia. Erityisesti tämä koskee jäsenvaltioita, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. Euroopan raja- ja merivartioryhmille, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmille sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmille osoitettujen tehtävien hoitaminen edellyttää pääsyä SIS-järjestelmään käyttäen Euroopan raja- ja merivartioviraston ylläpitämää teknistä käyttöliittymää, josta on yhteys SIS-keskusjärjestelmään. Jos henkilöstön ryhmän tai ryhmien SIS-järjestelmään tekemästä hausta käy ilmi, että jäsenvaltio on tehnyt kuulutuksen, ryhmän tai henkilöstön jäsen ei voi toteuttaa vaadittua toimenpidettä, ellei hänellä ole tähän vastaanottavan jäsenvaltion lupaa. Sen vuoksi asiasta olisi ilmoitettava asianomaisille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat seurata tapausta.

(47)Lisäksi komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta 57 esitetään, että Euroopan raja- ja merivartiovirastoon kuuluva ETIAS-keskusyksikkö suorittaisi ETIAS-järjestelmän kautta tarkistuksia SIS-järjestelmästä suorittaakseen matkustuslupaa koskevien hakemusten arvioinnin, jonka yhteydessä edellytetään muun muassa sen tarkistamista, onko matkustuslupaa hakevasta kolmannen maan kansalaisesta tehty SIS-kuulutus. Euroopan raja- ja merivartiovirastoon kuuluvalla ETIAS-keskusyksiköllä olisi oltava tätä varten pääsy SIS-järjestelmään toimeksiantonsa edellyttämässä laajuudessa, eli kaikkiin henkilöitä koskeviin kuulutusluokkiin sekä myönnettyjä henkilöasiakirjoja ja blankoasiakirjoja koskeviin kuulutuksiin.

(48)Tämän asetuksen säännöksillä ei voida kattaa tyhjentävästi eräitä SIS-järjestelmän osatekijöitä niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja jatkuvan päivitystarpeen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tekniset säännöt, jotka koskevat tietojen tallentamista, päivittämistä, poistamista ja hakua, tietojen laatu, biometrisiin tunnisteisiin liittyvät hakusäännöt sekä säännöt, jotka koskevat kuulutusten yhteensopivuutta ja ensisijaisjärjestystä, liputuksen lisäämistä, kuulutusten välisiä linkkejä, uusien esineluokkien määrittämistä teknisten ja elektroniikkalaitteiden luokkaan, kuulutusten voimassaolon päättymispäivän määrittämistä ja lisätietojen vaihtamista. Näitä osatekijöitä koskeva täytäntöönpanovalta olisi näin ollen siirrettävä komissiolle. Kuulutusten hakemista koskevissa teknisissä säännöissä olisi otettava huomioon kansallisten sovellusten moitteeton toiminta.

(49)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 58 mukaisesti. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/xxx (rajatarkastukset) täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymismenettelyn olisi oltava sama.

(50)Avoimuuden varmistamiseksi viraston olisi esitettävä kahden vuoden välein kertomus keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, sekä lisätietojen vaihdosta. Komission olisi esitettävä yleinen arviointi neljän vuoden välein.

(51)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat yhteisen tietojärjestelmän perustaminen ja sääntely sekä asiaan liittyvien lisätietojen vaihto, vaan ne voidaan tavoitteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 

(52)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti tällä asetuksella pyritään varmistamaan turvallinen ympäristö kaikille Euroopan unionin alueella asuville henkilöille ja erityinen suojelu lapsille, jotka voivat olla ihmiskaupan tai lapsikaappauksen uhreja; tässä yhteydessä noudatetaan täysimääräisesti henkilötietojen suojaa.

(53)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(54)Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa olevan 5 artiklan mukaisesti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY 59 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(55)Irlanti osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa olevan 5 artiklan ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY 60 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(56)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 61 ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 62 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(57)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätösten 2004/849/EY 63 ja 2004/860/EY 64 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(58)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 65 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/349/EU 66 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2011/350/EU 67 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(59)Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa annetun neuvoston päätöksen 2010/365/EU 68 kanssa.

(60)Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa ja Kroatian osalta vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(61)Tätä asetusta olisi sovellettava Irlantiin Schengenin säännöstön soveltamisesta kyseiseen valtioon annetuissa säädöksissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti määritetyistä päivämääristä alkaen.

(62)Tässä asetuksessa ennakoidut SIS-järjestelmän kansallisten järjestelmien parantamisen ja uusien toimintojen toteuttamisen kustannukset ovat pienemmät kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 515/2014 69 älykkäitä rajoja koskevassa budjettikohdassa jäljellä oleva määrä. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti kohdennettava uudelleen määrä, joka on osoitettu muuttovirtojen hallintaa unionin ulkorajoilla tukevien tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen.

(63)Neuvoston päätös 2007/533/YOS ja komission päätös 2010/261/EU 70  olisi sen vuoksi kumottava.

(64)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [...],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
SIS-järjestelmän yleiset tavoitteet

SIS-järjestelmän tavoitteena on varmistaa korkea turvallisuustaso unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, yleisen järjestyksen ylläpitäminen sekä turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella mukaan lukien, ja soveltaa niiden alueella henkilöiden liikkuvuutta koskevia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 4 ja 5 luvun määräyksiä kyseisellä järjestelmällä toimitettujen tietojen avulla.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, jotka koskevat henkilöihin ja esineisiin liittyvien kuulutusten tallentamista SIS-järjestelmään ja niiden käsittelyä siinä sekä lisätietojen ja täydentävien tietojen vaihtoa rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä varten.

2.Tässä asetuksessa säädetään myös SIS-järjestelmän teknisestä rakenteesta, jäsenvaltioiden ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston velvollisuuksista sekä yleisestä tietojenkäsittelystä, asianomaisten henkilöiden oikeuksista ja korvausvastuusta.

3 artikla
Määritelmät

1.Tässä asetuksessa

a)’kuulutuksella’ tarkoitetaan sitä, että SIS-järjestelmään tallennetaan joukko tietoja, mukaan luettuina 22 ja 40 artiklassa tarkoitettuja biometrisiä tunnisteita, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnistaa henkilön tai esineen tietyn toimenpiteen toteuttamiseksi;

b)’lisätiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka eivät ole osa SIS-järjestelmään tallennettuja kuulutustietoja, mutta jotka liittyvät SIS-kuulutuksiin ja joita vaihdetaan,

1)jotta jäsenvaltiot voivat neuvotella tai vaihtaa tietoja keskenään, kun tehdään kuulutus,

2)kun on saatu osuma, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimiin,

3)kun pyydettyä toimenpidettä ei voida suorittaa,

4)kun on kyse SIS-tietojen laadusta,

5)kun on kyse kuulutusten yhteensopivuudesta ja tärkeysjärjestyksestä,

6)kun on kyse tiedonsaantioikeuden käyttämisestä;

c)’täydentävillä tiedoilla’ tarkoitetaan SIS-järjestelmään tallennettuja ja SIS-kuulutuksiin liittyviä tietoja, joiden on oltava välittömästi toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä, kun henkilö, josta on tallennettu tietoja SIS-järjestelmään, löytyy siinä tehdyillä hauilla;

d)’henkilötiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön, jäljempänä ’rekisteröity’, liittyviä tietoja;

e)’tunnistettavissa olevalla luonnollisella henkilöllä’ tarkoitetaan henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilönumeron, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen, taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella;

f)’henkilötietojen käsittelyllä’ tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, niihin kirjautumista, järjestämistä, jäsentämistä, tallentamista, muokkaamista tai muuttamista, hakua, tietoihin tutustumista tai niiden käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista,

g)’osumalla’ tarkoitetaan SIS-järjestelmässä seuraavaa:

1)käyttäjä tekee haun,

2)Haussa löytyy kuulutus, jonka toinen jäsenvaltio on tehnyt SIS-järjestelmässä,

3)SIS-järjestelmässä olevat kuulutusta koskevat tiedot vastaavat haettuja tietoja ja

4)osuman tuloksena pyydetään jatkotoimenpiteitä;

h)’liputuksella’ tarkoitetaan kuulutuksen voimassaolon keskeyttämistä kansallisella tasolla; jäsenvaltio voi lisätä liputuksen kiinniottoa varten tehtyihin kuulutuksiin, kadonneista henkilöistä tehtyihin kuulutuksiin sekä salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten tehtyihin kuulutuksiin, jos se katsoo, että kuulutuksen edellyttämä toimenpide on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai oleellisten kansallisten etujen kanssa. Jos kuulutukseen on lisätty liputus, kuulutuksen perusteella pyydettyä toimenpidettä ei toteuteta kyseisen jäsenvaltion alueella;

i)’kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka on tehnyt kuulutuksen SIS-järjestelmässä;

j)’täytäntöönpanevalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, joka toteuttaa tai on toteuttanut tarvittavat toimet osuman seurauksena;

k)’loppukäyttäjillä’ tarkoitetaan toimivaltaisia viranomaisia, jotka tekevät suoraan hakuja CS-SIS-keskuksen tai N.SIS-järjestelmän tietokannoissa taikka niiden teknisessä kopiossa;

l)’sormenjälkitiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka koskevat sormen- ja kämmenjälkiä, joiden ainutlaatuisuus ja joihin sisältyvät vertailupisteet mahdollistavat henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi tehtävät tarkat ja kumoamattomat vertailut;

m)’vakavilla rikoksilla’ tarkoitetaan 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 71 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa lueteltuja rikoksia;

n)’terrorismirikoksilla’ tarkoitetaan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 72 1–4 artiklassa tarkoitettuja kansallisessa laissa rikoksiksi määriteltyjä tekoja;

4 artikla
SIS-järjestelmän tekninen rakenne ja toimintatavat

1.SIS-järjestelmä muodostuu seuraavista osista:

a)keskusjärjestelmä (Central SIS), jäljempänä ’SIS-keskusjärjestelmä’, joka muodostuu seuraavista osista:

–tekninen tukitoiminto, jäljempänä ’CS-SIS-keskus’, johon sisältyy tietokanta, jäljempänä ’SIS-tietokanta’;

–yhdenmukainen kansallinen käyttöliittymä, jäljempänä ’NI-SIS-liittymä’;

b)kunkin jäsenvaltion kansallinen järjestelmä, jäljempänä ’N.SIS-järjestelmä’, joka sisältää SIS-keskusjärjestelmään yhteydessä olevat kansalliset tietojärjestelmät. N.SIS -järjestelmään sisältyy tiedosto, jäljempänä ’kansallinen kopio’, joka sisältää täydellisen tai osittaisen kopion SIS -tietokannasta ja N.SIS-järjestelmän varajärjestelmän; N.SIS-järjestelmää ja sen varajärjestelmää voidaan käyttää samanaikaisesti, jotta varmistetaan keskeytymätön saatavuus loppukäyttäjille;

c)CS-SIS-keskuksen ja NI-SIS-liittymän välinen viestintäinfrastruktuuri, jäljempänä ’viestintäinfrastruktuuri’, joka on SIS-tiedoille ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen SIRENE-toimistojen väliselle tietojenvaihdolle tarkoitettu salattu virtuaalinen verkko.

2.SIS-järjestelmän tietoja tallennetaan, päivitetään, poistetaan ja haetaan eri N.SIS-järjestelmien kautta. Täydellistä tai osittaista kansallista kopiota voidaan käyttää automaattisten hakujen suorittamiseen kunkin tällaista kopiota käyttävän jäsenvaltion alueella. Osittaisen kansallisen kopion on sisällettävä vähintään tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa luetellut tiedot, jotka liittyvät esineisiin, ja 20 artiklan 3 kohdan a–v alakohdassa luetellut tiedot, jotka liittyvät henkilöistä tehtyihin kuulutuksiin. Muiden jäsenvaltioiden N.SIS-järjestelmien tiedostoihin ei saa olla mahdollisuutta tehdä hakuja.

3.CS-SIS-keskus huolehtii teknisistä valvonta- ja hallintotehtävistä, ja sillä on varakeskus, joka voi huolehtia kaikista pääkeskuksen toiminnoista, jos järjestelmään tulee vika. CS-SIS-keskus ja sen varakeskus sijaitsevat asetuksella (EU) N:o 1077/2011 73 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston, jäljempänä ’virasto’, kahdessa teknisessä toimipaikassa. CS-SIS-keskukseen ja sen varakeskukseen voidaan tallentaa SIS-tietokannan ylimääräinen kopio, ja niitä voidaan käyttää aktiivisesti yhtä aikaa edellyttäen, että kumpikin niistä kykenee käsittelemään kaikki SIS-kuulutuksiin liittyvät tapahtumat.

4.CS-SIS-keskus tarjoaa tarvittavat palvelut SIS-järjestelmän tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi, mukaan lukien hakujen tekeminen SIS-tietokannasta. CS-SIS-keskus huolehtii

a) kansallisten kopioiden online-päivityksestä;

b) kansallisten kopioiden ja SIS-tietokannan synkronoinnin ja yhdenmukaisuuden varmistamisesta;

c) kansallisten kopioiden alustamisesta ja palautuksesta;

d) keskeytymättömästä käytettävyydestä.

5 artikla
Kustannukset

1.SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin toiminnasta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2.Näihin kustannuksiin sisältyy CS-SIS-keskukseen liittyvä työ, jolla varmistetaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.

3.Kukin jäsenvaltio sen sijaan vastaa itse kustannuksista, jotka aiheutuvat sen oman kansallisen N.SIS-järjestelmän perustamisesta, toiminnasta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä.

II LUKU

JÄSENVALTIOIDEN VELVOLLISUUDET

6 artikla
Kansalliset järjestelmät

Kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on huolehtia N.SIS-järjestelmänsä perustamisesta, toiminnasta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä sekä sen yhdistämisestä NI-SIS -liittymään.

Kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on varmistaa N.SIS-järjestelmän jatkuva toiminta, sen yhdistäminen NI-SIS-liittymään ja SIS-tietojen keskeytymätön käytettävyys loppukäyttäjille.

7 artikla
N.SIS-toimisto ja SIRENE-toimisto

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, jäljempänä ’N.SIS-toimisto’, jolla on keskitetty vastuu kyseisen valtion N.SIS-järjestelmästä.

Kyseinen viranomainen vastaa N.SIS-järjestelmän moitteettomasta toiminnasta ja turvallisuudesta, huolehtii toimivaltaisten viranomaisten pääsystä SIS-järjestelmään ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän asetuksen säännösten noudattaminen. Sen velvollisuutena on varmistaa, että kaikki SIS-järjestelmän toiminnot ovat asianmukaisesti loppukäyttäjien saatavilla.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava kuulutuksensa N.SIS-toimistonsa välityksellä.

2.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, jäljempänä ’SIRENE-toimisto’, joka vastaa kaikkien lisätietojen vaihdosta ja saatavuudesta 8 artiklassa tarkoitetun SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti.

SIRENE-toimistot koordinoivat myös SIS-järjestelmään tallennettujen tietojen laadun tarkistamista. Tätä varten ne saavat käyttää SIS-järjestelmässä käsiteltyjä tietoja.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava virastolle N.SIS II-toimistonsa ja SIRENE-toimistonsa yhteystiedot. Virasto julkaisee niistä luettelon yhdessä 53 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun luettelon kanssa.

8 artikla
Lisätietojen vaihto

1.Lisätietoja vaihdetaan SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti ja viestintäinfrastruktuuria käyttäen. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat tekniset ja henkilöresurssit, joilla varmistetaan lisätietojen jatkuva saatavuus ja vaihto. Jollei viestintäinfrastruktuuri ole käytettävissä, jäsenvaltiot voivat käyttää lisätietojen vaihtoon muita asianmukaisesti suojattuja teknisiä keinoja.

2.Lisätietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on toimitettu 61 artiklan mukaisesti, paitsi jos on saatu etukäteen suostumus kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta.

3.SIRENE-toimistojen on suoritettava tehtävänsä nopeasti ja tehokkaasti, erityisesti vastaamalla pyyntöön mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 12 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta.

4.Yksityiskohtaiset säännöt lisätietojen vaihdosta vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti käsikirjan, jäljempänä ’SIRENE-käsikirja’, muodossa.

9 artikla
Tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuus

1.Nopean ja tehokkaan tiedonsiirron varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on N.SIS-järjestelmäänsä perustaessaan noudatettava sitä varten vahvistettuja yhteisiä standardeja, yhteyskäytäntöjä ja teknisiä menettelyjä, jotka on laadittu sen N.SIS-järjestelmän ja CS-SIS-keskuksen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Nämä yhteiset standardit, yhteyskäytännöt ja tekniset menettelyt vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Jäsenvaltioiden on CS-SIS-keskuksen palvelujen avulla varmistettava, että kansalliseen kopioon tallennetut tiedot ovat 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päivitysten avulla samat ja yhdenmukaiset SIS-tietokannan kanssa ja että niiden kansalliseen kopioon suoritettu haku antaa samanlaisen hakutuloksen kuin SIS-tietokannassa suoritettu haku. Loppukäyttäjien on saatava tarvittavat tiedot tehtäviensä suorittamiseksi, erityisesti kaikki rekisteröidyn tunnistamiseen ja pyydetyn toimenpiteen suorittamiseen tarvittavat tiedot.

10 artikla
Turvallisuus – jäsenvaltiot

1.Kunkin jäsenvaltion on hyväksyttävä kansallisen N.SIS-järjestelmänsä osalta tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, toiminnan jatkuvuussuunnitelma ja palautumissuunnitelma, jotta voidaan

a)suojata tiedot fyysisesti muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden käytön valvonta);

c)estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

d)estää tietojen luvaton tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tutkiminen, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

e)estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta);

f)varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät käyttämään ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluvia tietoja ainoastaan yksilöllisten ja yksilöivien käyttäjätunnusten avulla ja luottamuksellisia käyttömuotoja käyttäen (pääsynvalvonta);

g)varmistaa, että kaikki viranomaiset, joilla on pääsy SIS-järjestelmään tai tietojenkäsittelylaitteisiin, laativat profiilit, joissa kuvataan niiden henkilöiden tehtävät ja vastuualueet, joilla on lupa käyttää, tallentaa, päivittää, poistaa ja hakea tietoja, ja toimittavat kyseiset profiilit pyynnöstä viipymättä 66 artiklassa tarkoitetuille kansallisille valvontaviranomaisille (henkilöstöprofiilit);

h)varmistaa, että on mahdollista tarkistaa ja todeta, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta);

i)varmistaa, että jälkikäteen on mahdollista tarkistaa ja todeta, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään, ja millä hetkellä, kenen toimesta ja mitä tarkoitusta varten ne on tallennettu (tallentamisen valvonta);

j)estää erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirtämisen valvonta);

k)valvoa tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien vaikuttavuutta ja toteuttaa tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet (sisäinen valvonta).

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi lisätietojen käsittelyssä ja vaihdossa, mukaan lukien SIRENE-toimiston tilojen turvajärjestelyt.

3.Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi 43 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten toteuttamassa SIS-tietojen käsittelyssä.

11 artikla
Salassapitovelvollisuus- jäsenvaltiot

Kunkin jäsenvaltion on sovellettava omia vaitiolovelvollisuutta koskevia sääntöjään tai muuta vastaavaa salassapitovelvollisuutta kaikkiin SIS-tietoja ja lisätietoja käsitteleviin henkilöihin ja elimiin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tämä salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät tehtävänsä tai toimensa tai kyseisten elinten toiminta lakkaa.

12 artikla
Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti jäsenvaltioissa

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki CS-SIS-keskuksessa olevien henkilötietojen käsittelytapahtumat ja tällaisten tietojen vaihtotapahtumat CS-SIS-keskuksen kanssa tallennetaan N.SIS-järjestelmän lokitiedostoon hakujen hyväksyttävyyden valvomiseksi, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi sekä sisäisen valvonnan harjoittamiseksi, jotta voidaan varmistaa N.SIS-järjestelmän moitteeton toiminta, tietojen eheys ja tietoturvallisuus.

2.Lokitiedoissa on mainittava erityisesti kuulutushistoria, tietojenkäsittelytoimien päivämäärä ja kellonaika, haun suorittamisessa käytetyt tiedot, viittaus siirrettyihin tietoihin sekä toimivaltaisen viranomaisen ja tietojen käsittelystä vastaavan henkilön nimi.

3.Jos haku tehdään sormenjälkitietojen tai kasvokuvan perusteella 40–42 artiklan mukaisesti, lokitiedoissa on mainittava erityisesti haun suorittamisessa käytettyjen tietojen tyyppi, viittaus siirrettyjen tietojen tyyppiin sekä toimivaltaisen viranomaisen ja tietojen käsittelystä vastaavan henkilön nimi.

4.Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin ja ne on poistettava aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta.

5.Lokitietoja saadaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

6.Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla, jotka vastaavat hakujen hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomisesta, sisäisen valvonnan harjoittamisesta ja N.SIS-järjestelmän moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamisesta, on oltava pyynnöstä toimivaltansa rajoissa oikeus käyttää lokitietoja, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä.

7.Kun jäsenvaltiot tekevät automatisoituja skannattuja hakuja moottoriajoneuvojen rekisterikilvistä käyttäen automaattisia rekisteritunnusten lukulaitteita, niiden on ylläpidettävä hakuja koskevaa tapahtumarekisteriä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämän tapahtumarekisterin sisältö vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jos saadaan osuma SIS-järjestelmään tai SIS-tietojen kansalliseen tai tekniseen kopioon tallennetuissa tiedoissa, on tehtävä perusteellinen haku SIS-järjestelmässä sen varmistamiseksi, että osuma pitää paikkansa. Kyseiseen perusteelliseen hakuun sovelletaan tämän artiklan 1–6 kohdan määräyksiä.

13 artikla
Sisäinen valvonta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää SIS-järjestelmän tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.

14 artikla
Henkilöstön koulutus

Ennen kuin SIS-tietojen käyttöön oikeutettujen viranomaisten henkilöstölle annetaan oikeus käsitellä SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja, ja säännöllisin väliajoin kyseisen oikeuden antamisen jälkeen, henkilöstön on saatava asianmukaista koulutusta tietoturva- ja tietosuojasäännöistä sekä SIRENE-käsikirjassa vahvistetuista tietojenkäsittelymenettelyistä. Henkilöstölle on annettava tietoa asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista.

III LUKU

VIRASTON TEHTÄVÄT

15 artikla
Operatiivinen hallinnointi

1.Virasto vastaa SIS-keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista. Virasto varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että SIS-keskusjärjestelmän osalta käytetään aina kustannuksiin ja hyötyihin nähden parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

2.Virasto vastaa myös seuraavista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä:

a)valvonta,

b)turvallisuus,

c)jäsenvaltioiden ja viestintäinfrastruktuurin tarjoajan välisten suhteiden koordinointi.

3.Komissio vastaa kaikista muista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä, joihin kuuluvat erityisesti

a)talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät,

b)hankinnat ja uudistukset,

c)sopimusasiat.

4.Virasto vastaa seuraavista SIRENE-toimistoihin ja niiden väliseen viestintään liittyvistä tehtävistä:

a)testauksen koordinointi ja hallinnointi;

b)lisätietojen vaihtoa SIRENE-toimistojen välillä koskevien teknisten eritelmien sekä viestintäinfrastruktuurin ylläpito ja päivittäminen ja sellaisten teknisten muutosten vaikutusten hallinta, jotka vaikuttavat sekä SIS-järjestelmään että SIRENE-toimistojen väliseen lisätietojen vaihtoon.

5.Virasto kehittää mekanismin ja menettelyt CS-SIS-keskuksen tietojen laaduntarkastusten toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. Virasto raportoi säännöllisesti komissiolle kohdatuista ongelmista ja siitä, mitä jäsenvaltioita ne koskevat. Laatuvaatimusten noudattamista koskevat mekanismit, menettelyt ja tulkinnat vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.SIS-keskusjärjestelmän operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät SIS-keskusjärjestelmän pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa, erityisesti järjestelmän moitteettoman toiminnan edellyttämä ylläpito ja tekninen kehittäminen. Näihin tehtäviin kuuluu myös testaus, jolla varmistetaan, että SIS-keskusjärjestelmä ja kansalliset järjestelmät toimivat tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen teknisten ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti.

16 artikla
Turvallisuus

1.Virasto hyväksyy tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelman, jatkuvuussuunnitelman ja palautumissuunnitelman, SIS-keskusjärjestelmää ja viestintäinfrastruktuuria varten, jotta voidaan

a)suojata tiedot fyysisesti muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden käytön valvonta);

c)estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

d)estää tietojen luvaton tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

e)estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta);

f)varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät käyttämään ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluvia tietoja ainoastaan yksilöllisten ja yksilöivien käyttäjätunnusten avulla ja luottamuksellisia käyttömuotoja käyttäen (pääsynvalvonta);

g)laatia profiilit, joissa esitetään niiden henkilöiden tehtävät ja vastuualueet, joilla on valtuudet käyttää tietoja ja tietojenkäsittelylaitteita, ja saattaa heidän käyttäjäprofiilinsa pyynnöstä viipymättä 64 artiklassa tarkoitetun Euroopan tietosuojavaltuutetun käyttöön (henkilöprofiilit);

h)varmistaa, että on mahdollista tarkistaa ja todeta, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta);

i)varmistaa, että on mahdollista tarkistaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään, ja millä hetkellä ja kenen toimesta ne on tallennettu (tallentamisen valvonta);

j)estää erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen luvatta henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirtämisen valvonta);

k)valvoa tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien tehokkuutta ja toteuttaa tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan (sisäinen valvonta).

2.Virasto toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi viestintäinfrastruktuurin välityksellä tapahtuvassa lisätietojen käsittelyssä ja vaihdossa.

17 artikla
Salassapitovelvollisuus – virasto

1.Rajoittamatta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 17 artiklan soveltamista virasto soveltaa kaikkeen SIS-tietoja käsittelevään henkilöstöönsä asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta koskevia sääntöjä tai muuta tämän asetuksen 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavaa salassapitovelvollisuutta. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät tehtävänsä tai toimensa tai heidän tehtäviensä hoito päättyy.

2.Virasto toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä luottamuksellisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa ja käsittelyssä, joka tapahtuu viestintäinfrastruktuurin välityksellä.

18 artikla
Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti keskushallinnon tasolla

1.Virasto huolehtii siitä, että kaikki henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat CS-SIS-keskuksessa tallennetaan lokitiedostoon 12 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

2.Lokitiedoissa on mainittava erityisesti kuulutushistoria, tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, haun suorittamisessa käytettyjen tietojen tyyppi, viittaus siirrettyjen tietojen tyyppiin sekä tietojen käsittelystä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi.

3.Jos haku tehdään sormenjälkitietojen tai kasvokuvan perusteella 40–42 artiklan mukaisesti, lokitiedoissa on mainittava erityisesti haun suorittamisessa käytettyjen tietojen tyyppi, viittaus siirrettyjen tietojen tyyppiin sekä toimivaltaisen viranomaisen ja tietojen käsittelystä vastaavan henkilön nimi.

4.Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin, ja ne on hävitettävä aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Kuulutushistorian sisältävät lokitiedot on poistettava yhdestä kolmeen vuoden kuluttua kuulutusten poistamisesta.

5.Lokitietoja voidaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

6.Toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka tarkastavat hakujen lainmukaisuutta, valvovat tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, suorittavat sisäistä valvontaa ja vastaavat CS-SIS-keskuksen moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamisesta, on oltava pyynnöstä toimivaltansa rajoissa oikeus käyttää lokitietoja tehtäviensä suorittamiseksi.

IV LUKU

TIEDOTTAMINEN YLEISÖLLE

19 artikla
SIS-tiedotuskampanjat

Komissio toteuttaa yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa säännöllisesti tiedotuskampanjoja SIS-järjestelmän tavoitteista, järjestelmään tallennetuista tiedoista, sen käyttöön oikeutetuista viranomaisista ja rekisteröityjen oikeuksista. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaistensa kanssa suunniteltava ja toteutettava tarvittavat menettelyt, joilla kansalaisille tiedotetaan yleisesti SIS-järjestelmästä.

V LUKU

TIETOLUOKAT JA LIPUTUS

20 artikla
Tietoluokat

1.SIS-järjestelmä sisältää ainoastaan ne tietoluokat, jotka kukin jäsenvaltio toimittaa ja jotka ovat tarpeen 26, 32, 34, 36 ja 38 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 1 kohdan tai täydentävien tietojen tallentamista koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamista.

2.Tietoluokat ovat seuraavat:

a)henkilöt, joista on tehty kuulutus;

b)jäljempänä 32, 36 ja 38 artiklassa tarkoitettuja esineitä koskevat tiedot.

3.Henkilöistä, joista on tehty kuulutus, saadaan tallentaa ainoastaan seuraavat tiedot:

a)sukunimi (-nimet);

b)etunimi (-nimet);

c)syntymänimi (-nimet);

d)aiemmat nimet ja peitenimet;

e)mahdolliset muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit;

f)syntymäpaikka;

g)syntymäaika;

h)sukupuoli;

i)kansalaisuus/kansalaisuudet;

j)mahdollinen tieto siitä, että henkilö on aseistautunut, vaarallinen, karannut tai osallistuu terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1, 2, 3 tai 4 artiklassa tarkoitettuun toimintaan;

k)kuulutuksen syy;

l)kuulutuksen tekevä viranomainen;

m)viittaus päätökseen, jonka perusteella kuulutus on tehty;

n)toteutettava toimenpide;

o)linkittäminen muihin kuulutuksiin SIS-järjestelmässä 53 artiklan mukaisesti;

p)sen rikoksen tyyppi, jonka vuoksi kuulutus tehtiin;

q)henkilön rekisteröintinumero kansallisessa rekisterissä;

r)minkätyyppisestä kadonneesta henkilöstä on kyse (vain 32 artiklassa tarkoitetut kuulutukset);

s)henkilötodistuksen luokka;

t)maa, jossa henkilötodistus on myönnetty;

u)henkilötodistuksen numero (numerot);

v)henkilötodistuksen myöntämispäivä;

w)valokuvat ja kasvokuvat

x)asiaankuuluvat DNA-tunnisteet, jollei tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisesta muuta johdu;

y)sormenjälkitiedot;

z)värikopio henkilötodistuksesta.

4.Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämistä teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen hakemisen edellyttämistä teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Näiden teknisten sääntöjen on oltava samanlaiset 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille CS-SIS-keskuksen tietokannassa sekä kansallisissa ja teknisissä kopioissa tehtäville hauille, ja niiden on perustuttava yhteisiin standardeihin, joista säädetään ja joita kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

21 artikla
Oikeasuhteisuus

1.Ennen kuulutuksen tekemistä ja sen voimassaoloa jatkaessaan jäsenvaltioiden on määritettävä, onko tapaus asianmukainen, merkityksellinen ja niin tärkeä, että siitä on tehtävä kuulutus SIS-järjestelmässä.

2.Jos jäsenvaltio etsii henkilöä tai esinettä sellaisen rikoksen vuoksi, joka kuuluu terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1–4 artiklan soveltamisalaan, jäsenvaltion on kaikissa tapauksissa tehtävä vastaava kuulutus 34, 36 tai 38 artiklan mukaisesti.

22 artikla
Valokuvien, kasvokuvien, sormenjälkitietojen ja DNA-tunnisteiden tallentamista koskevat erityissäännöt

1.Edellä 20 artiklan 3 kohdan w, x ja y alakohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmään tallennettaessa on noudatettava seuraavia säännöksiä:

a)Valokuvia, kasvokuvia, sormenjälkitietoja ja DNA-tunnisteita saadaan tallentaa ainoastaan sen jälkeen, kun on tehty laatutarkastus sen varmistamiseksi, että tietoja koskevat vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät.

b)DNA-tunniste saadaan lisätä ainoastaan 32 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa säädettyihin kuulutuksiin ja ainoastaan silloin, kun tunnistamiseen kelpaavia valokuvia, kasvokuvia tai sormenjälkitietoja ei ole saatavilla. Niiden henkilöiden, jotka ovat kuulutuksen kohteena olevan henkilön suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevia sukulaisia tai sisaruksia, DNA-tunnisteet voidaan lisätä kuulutukseen edellyttäen, että kyseiset henkilöt ovat antaneet nimenomaisen suostumuksensa. Henkilön rodullista alkuperää koskevia tietoja ei saa sisällyttää DNA-tunnisteeseen.

2.Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 40 artiklassa tarkoitettujen tietojen tallentamiselle on vahvistettava laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten sisältö vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein ja päivitetään 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

23 artikla
Kuulutuksen tekemisen edellyttämät vähimmäistiedot

1.Henkilöä koskevaa kuulutusta ei saa tehdä ilman 20 artiklan 3 kohdan a, g, k, m ja n alakohdassa tarkoitettuja tietoja sekä tarvittaessa p alakohdassa tarkoitettuja tietoja, lukuun ottamatta 40 artiklassa tarkoitettuja tilanteita.

2.Kaikki muut 20 artiklan 3 kohdassa luetellut tiedot on myös tallennettava, jos ne ovat saatavilla.

24 artikla
Liputusta koskevat yleiset säännökset

1.Jos jäsenvaltio arvioi, että 26, 32 tai 36 artiklan mukaisesti tehdyn kuulutuksen edellyttämä toimenpide on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai oleellisten kansallisten etujen kanssa, jäsenvaltio voi jälkeenpäin vaatia, että kuulutuksen kohdalle lisätään liputus, josta käy ilmi, että sen alueella ei tämän kuulutuksen johdosta ryhdytä kyseiseen toimenpiteeseen. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on lisättävä liputus.

2.Jotta jäsenvaltiot voivat vaatia liputuksen lisäämistä 26 artiklan mukaisesti tehtyihin kuulutuksiin, kaikille jäsenvaltioille ilmoitetaan automaattisesti kaikista uusista tähän luokkaan kuuluvista kuulutuksista lisätietojen vaihdon avulla.

3.Jos kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio pyytää toimenpiteen toteuttamista erityisen kiireellisissä ja vakavissa tapauksissa, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on tutkittava, voiko se sallia sen kehotuksesta lisätyn liputuksen peruuttamisen. Jos täytäntöönpaneva jäsenvaltio voi peruuttaa liputuksen, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pyydetty toimenpide voidaan toteuttaa viipymättä.

25 artikla
Kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista koskeviin kuulutuksiin liittyvät liputukset

1.Puitepäätöstä 2002/584/YOS sovellettaessa pidätyksen estävä liputus lisätään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista koskevaan kuulutukseen ainoastaan silloin, kun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoon kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltainen lainkäyttöviranomainen on kieltäytynyt panemasta sitä täytäntöön jonkin kieltäytymisperusteen pohjalta ja kun liputuksen lisäämistä on vaadittu.

2.Liputus saadaan kuitenkin myös kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltaisen lainkäyttöviranomaisen joko yleisenä ohjeena tai erityistapauksessa antamasta kehotuksesta vaatia lisättäväksi kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista koskevaan kuulutukseen, jos on selvää, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä.

VI LUKU

KUULUTUKSET HENKILÖISTÄ, JOITA ETSITÄÄN KIINNIOTTOA JA EUROOPPALAISEN PIDÄTYSMÄÄRÄYKSEN TAI LUOVUTUSSOPIMUKSEN PERUSTEELLA TAPAHTUVAA LUOVUTTAMISTA VARTEN

26 artikla
Kuulutuksen tekemisen tavoitteet ja edellytykset

1.Tiedot henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, tallennetaan kuulutuksen tehneen jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisen pyynnöstä.

2.Tiedot henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, tallennetaan myös niiden pidätysmääräysten perusteella, jotka on annettu unionin ja kolmansien maiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan nojalla tehtyjen, henkilöjen luovuttamista pidätysmääräyksen perusteella koskevien sellaisten sopimusten mukaisesti, joissa määrätään kyseisen pidätysmääräyksen toimittamisesta SIS-järjestelmän välityksellä.

3.Tässä asetuksessa puitepäätökseen 2002/584/YOS tehtyjen viittausten katsotaan sisältävän Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan nojalla tehtyjen, henkilöiden luovuttamista pidätysmääräyksen perusteella koskevien sopimusten vastaavat määräykset, joissa määrätään kyseisen pidätysmääräyksen toimittamisesta SIS-järjestelmän välityksellä.

4.Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi, kun kyseessä on vielä jatkuva etsintäoperaatio ja saatuaan kuulutuksen tehneen jäsenvaltion asiasta vastaavalta lainkäyttöviranomaiselta luvan, väliaikaisesti poistaa tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti tehdyn, voimassa olevan kiinniottoa koskevan kuulutuksen saatavilta siten, että loppukäyttäjä ei voi tehdä kuulutusta koskevia hakuja vaan se on ainoastaan SIRENE-toimistojen saatavilla. Tämä toimintoa saa käyttää enintään 48 tunnin ajan. Kyseistä ajanjaksoa voidaan kuitenkin pidentää 48 tunnin jaksoissa, jos se on operaation kannalta välttämätöntä. Jäsenvaltioiden on pidettävä tilastoja niiden kuulutusten lukumäärästä, joissa tätä toimintoa on käytetty.

27 artikla
Täydentävät tiedot henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten

1.Jos henkilöä etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tallennettava SIS-järjestelmään kopio alkuperäisestä eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä.

2.Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa liittää mukaan jäljennöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen käännöksestä yhdelle tai useammalle Euroopan unionin toimielinten viralliselle kielelle.

28 artikla
Lisätiedot henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten

Jäsenvaltion, joka on tehnyt SIS-järjestelmässä kuulutuksen kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, on toimitettava puitepäätöksen 2002/584/YOS 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot muille jäsenvaltioille lisätietojen vaihdon avulla.

29 artikla
Lisätiedot henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten

1.Jäsenvaltion, joka on tehnyt SIS-järjestelmään luovutusta koskevan kuulutuksen, on toimitettava seuraavat tiedot muille jäsenvaltiolle lisätietojen vaihdon avulla:

a)kiinniottopyynnön esittänyt viranomainen;

b)onko olemassa pidätysmääräystä, oikeusvaikutuksiltaan vastaavaa asiakirjaa tai täytäntöönpanokelpoista tuomiota;

c)rikoksen laatu ja oikeudellinen luokitus;

d)kuvaus olosuhteista, joissa rikos on tehty, muun muassa aika, paikka ja kuulutuksen kohteena olevan henkilön osallisuus rikokseen;

e)mahdollisuuksien mukaan rikoksen seuraamukset;

f)muut kuulutuksen täytäntöönpanon kannalta hyödylliset tai tarvittavat tiedot.

2.Edellä 1 kohdassa lueteltuja tietoja ei toimiteta, jos 27 tai 28 artiklassa tarkoitetut tiedot on jo toimitettu ja niiden katsotaan olevan riittäviä, jotta asianomainen jäsenvaltio voi panna kuulutuksen täytäntöön.

30 artikla
Kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä koskevien kuulutusten muuntaminen

Jos kiinniottoa ei voida suorittaa, koska pyynnön saanut jäsenvaltio on kieltäytynyt 24 tai 25 artiklassa säädettyjen liputusta koskevien menettelyjen mukaisesti tai koska tutkinta on vielä kesken kiinniottoa ja luovutussopimuksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan kuulutuksen osalta, pyynnön saaneen jäsenvaltion on pidettävä kuulutusta kyseisen henkilön olinpaikkakuulutuksena.

31 artikla
Kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittyä henkilöä koskevaan kuulutukseen perustuvan toimenpiteen toteuttaminen

1.Puitepäätöstä 2002/584/YOS sovellettaessa 26 artiklan mukaisesti SIS-järjestelmässä tehdyllä kuulutuksella yhdessä 27 artiklassa tarkoitettujen täydentävien tietojen kanssa on sama vaikutus kuin puitepäätöksen 2002/584/YOS mukaisesti annetulla eurooppalaisella pidätysmääräyksellä.

2.Jos puitepäätöstä 2002/584/YOS ei sovelleta, SIS-järjestelmässä 26 ja 29 artiklan mukaisesti tehdyllä kuulutuksella on sama oikeudellinen vaikutus kuin väliaikaista säilöön ottamista koskevalla pyynnöllä, joka on esitetty 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 16 artiklan tai 27 päivänä kesäkuuta 1962 tehdyn rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan Benelux-maiden yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti.

VII LUKU

KUULUTUKSET KADONNEISTA HENKILÖISTÄ

32 artikla
Kuulutuksen tekemisen tavoitteet ja edellytykset

1.Tiedot kadonneista henkilöistä tai muista henkilöistä, jotka ovat suojelun tarpeessa tai joiden olinpaikka on varmistettava, tallennetaan SIS-järjestelmään kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

2.Tiedot seuraaviin ryhmiin kuuluvista kadonneista henkilöistä saadaan tallentaa:

a)kadonneet henkilöt, jotka ovat suojelun tarpeessa

i) heidän turvallisuutensa varmistamiseksi

ii) uhkien estämiseksi ja

b)kadonneet henkilöt, jotka eivät ole suojelun tarpeessa;

c)lapset, joihin kohdistuu kaappauksen riski 4 kohdan mukaisesti.

3.Edellä olevan 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan erityisesti lapsiin ja henkilöihin, jotka on toimitettava turvasäilöön toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä.

4.Tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua lasta koskeva kuulutus tehdään jäsenvaltion sen toimivaltaisen lainkäyttöviranomaisen pyynnöstä, jolla on toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa neuvoston asetuksen N:o (EY) 2201/2003 74 mukaisesti, jos todetaan konkreettinen ja ilmeinen riski, että lapsi voidaan lähiaikoina viedä pois laittomasti siitä jäsenvaltiosta, jossa toimivaltainen viranomainen sijaitsee. Niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä lapsen huoltoa ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa 19 päivänä lokakuuta 1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen sopimuspuolia, ja joihin ei sovelleta neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003, sovelletaan Haagin yleissopimuksen määräyksiä.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SIS-järjestelmään tallennetut tiedot osoittavat, mihin 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kadonnut henkilö kuuluu. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että SIS-järjestelmään tallennetuista tiedoista käy ilmi, minkä tyyppisestä kadonneesta tai haavoittuvassa asemassa olevasta henkilöstä on kyse. Katoamistapausten tyyppiluokitusta ja kyseisten tietojen tallentamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan ja niitä kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.Neljä kuukautta ennen kuin tämän artiklan mukaisen kuulutuksen kohteena oleva lapsi saavuttaa aikuisiän CS-SIS-keskuksen on automaattisesti ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle, että pyynnön syy ja toteutettava toimenpide on päivitettävä tai kuulutus on poistettava.

7.Jos on selviä viitteitä siitä, että ajoneuvot, veneet tai ilma-alukset liittyvät henkilöön, josta on tehty kuulutus 2 kohdan nojalla, kyseisistä ajoneuvoista, veneistä ja ilma-aluksista voidaan tehdä kuulutus henkilön löytämiseksi. Näissä tapauksissa kadonnutta henkilöä koskeva kuulutus ja esinettä koskeva kuulutus on yhdistettävä 60 artiklan mukaisesti. Tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämistä teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

33 artikla
Kuulutukseen perustuvan toimenpiteen toteuttaminen

1.Jos 32 artiklassa tarkoitettu henkilö löydetään, toimivaltaisten viranomaisten on annettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle tieto kyseisen henkilön olinpaikasta, jollei 2 kohdasta muuta johdu. Jos on kyse kadonneista lapsista tai lapsista, jotka ovat suojelun tarpeessa, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on välittömästi neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa sopiakseen viipymättä toimenpiteistä, joilla turvataan lapsen etu. Toimivaltaiset viranomaiset saavat 32 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa siirtää henkilön turvallisen paikkaan estääkseen häntä jatkamasta matkaansa, mikäli kansallinen lainsäädäntö sen sallii.

2.Jos löytynyt etsitty henkilö on täysi-ikäinen, häneltä on saatava suostumus itseään koskevien tietojen ilmoittamiseen, jos kyse on muusta kuin toimivaltaisten viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta. Toimivaltaiset viranomaiset saavat kuitenkin ilmoittaa asianosaiselle, joka on ilmoittanut kyseisen henkilön kadonneeksi, että kuulutus on poistettu, koska henkilön olinpaikka on tiedossa.

VIII LUKU

KUULUTUKSET HENKILÖISTÄ, JOITA ETSITÄÄN OIKEUDELLISEEN MENETTELYYN OSALLISTUMISTA VARTEN

34 artikla
Kuulutuksen tekemisen tavoitteet ja edellytykset

1.Henkilöiden asuin- tai kotipaikan tiedoksi antamista varten jäsenvaltioiden on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tallennettava SIS-järjestelmään tiedot

a)todistajista;

b)henkilöistä, jotka on haastettu tai joita etsitään haastettaviksi rikosprosessissa lainkäyttöviranomaisten eteen vastaamaan teoista, joista heidät on asetettu syytteeseen;

c)henkilöistä, joille on ilmoitettava rikostuomiosta tai muista asiakirjoista, jotka liittyvät rikosprosessiin, jossa heidän on vastattava teoista, joista heidät on asetettu syytteeseen;

d)henkilöistä, joille on ilmoitettava vaatimuksesta saapua suorittamaan vapausrangaistusta.

2.Jos on selviä viitteitä siitä, että ajoneuvot, veneet tai ilma-alukset liittyvät henkilöön, josta on tehty kuulutus 1 kohdan nojalla, kyseisistä ajoneuvoista, veneistä ja ilma-aluksista saadaan tehdä kuulutus henkilön löytämiseksi. Näissä tapauksissa henkilöä koskeva kuulutus ja esinettä koskeva kuulutus on linkitettävä 60 artiklan mukaisesti. Tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämistä teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

35 artikla
Kuulutukseen perustuvan toimenpiteen toteuttaminen

Pyydetyt tiedot toimitetaan pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle lisätietojen vaihdon avulla.

IX LUKU

KUULUTUKSET HENKILÖISTÄ JA ESINEISTÄ SALAISTA TARKKAILUA, TIEDUSTELUTARKASTUKSIA TAI ERITYISTARKASTUKSIA VARTEN

36 artikla
Kuulutuksen tekemisen tavoitteet ja edellytykset

1.Henkilöitä tai ajoneuvoja, veneitä, ilma-aluksia ja kontteja koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia tai erityistarkastusta varten 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.Kuulutus saadaan tehdä rikoksista syytteeseen asettamiseksi, rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten ja yleisen turvallisuuden uhkien ehkäisemiseksi, mikäli

a)on selviä viitteitä siitä, että kyseinen henkilö suunnittelee tekevänsä tai on tekemässä vakavan rikoksen, erityisesti puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rikoksen;

b)37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tarvitaan henkilölle vakavasta rikoksesta tuomitun rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoa varten, erityisesti kun on kyse puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklassa 2 kohdassa tarkoitetuista rikoksista; tai

c)yleinen arvio tästä henkilöstä erityisesti hänen aiemmin tekemiensä rikosten perusteella antaa aihetta olettaa, että hän voi tehdä myös tulevaisuudessa vakavia rikoksia, erityisesti puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rikoksia.

3.Kuulutus saadaan lisäksi tehdä kansallisen lainsäädännön mukaisesti valtion turvallisuudesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, kun on konkreettisia viitteitä siitä, että 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tarvitaan kyseisen henkilön aiheuttaman vakavan uhan tai muiden valtion sisäiseen tai ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäisemiseen. Jäsenvaltion, joka tekee kuulutuksen tämän kohdan nojalla, on tiedotettava siitä muille jäsenvaltioille. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, mille viranomaisille kyseiset tiedot on toimitettava.

4.Ajoneuvoja, veneitä, ilma-aluksia ja kontteja koskevia kuulutuksia voidaan tehdä, jos on selviä viitteitä siitä, että kyseiset ajoneuvot, veneet, ilma-alukset ja kontit liittyvät 2 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin rikoksiin tai 3 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin uhkiin.

5.Jos on selviä viitteitä siitä, että blankoasiakirjat tai myönnetyt henkilöasiakirjat liittyvät 2 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin rikoksiin tai 3 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin uhkiin, kyseisiä asiakirjoja koskevia kuulutuksia voidaan tehdä riippumatta henkilötodistuksen mahdollisen alkuperäisen haltijan henkilöllisyydestä. Tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämistä teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

37 artikla
Kuulutukseen perustuvan toimenpiteen toteuttaminen

1.Salaisen tarkkailun, tiedustelutarkastusten tai erityistarkastusten osalta jäljempänä mainitut tiedot kerätään kokonaan tai osittain ja toimitetaan kuulutuksen tehneelle viranomaiselle kyseisen maan rajatarkastusten tai muiden, jäsenvaltiossa tehtävien poliisi- ja tullitarkastusten ja lainvalvontatoimien yhteydessä:

a)henkilö, ajoneuvo, vene, ilma-alus, kontti, blankoasiakirja tai myönnetty henkilöasiakirja, josta on tehty kuulutus, on löydetty;

b)tarkastuksen paikka, aika ja peruste;

c)matkareitti ja matkan päämäärä;

d)asianomaisten mukana olevat henkilöt tai auton, veneen tai ilma-aluksen matkustajat tai blankoasiakirjan tai myönnetyn henkilöasiakirjan haltijan mukana olevat henkilöt, joiden voidaan kohtuudella olettaa olevan lähellä asianomaisia henkilöitä;

e)kuulutuksen kohteena olevan blankoasiakirjan tai myönnetyn henkilöasiakirjan käyttäjän selvinnyt henkilöllisyys ja henkilökohtaiset tunnistetiedot;

f)käytetty ajoneuvo, vene, ilma-alus tai kontti;

g)kuljetetut tavarat, mukaan lukien matkustusasiakirjat;

h)olosuhteet, joissa henkilö tai ajoneuvo, vene, ilma-alus, kontti, blankoasiakirja tai myönnetty henkilöasiakirja on löydetty.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava lisätietojen vaihdon avulla.

3.Operatiivisista olosuhteista riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti salaiseen tarkkailuun kuuluu henkilön tai esineen rutiinitarkastus, jonka aikana pyritään keräämään mahdollisimman paljon 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vaarantamatta tarkkailun salaista luonnetta.

4.Operatiivisista olosuhteista riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tiedustelutarkastukseen kuuluu perusteellisempi tarkastus ja henkilön kuulustelu. Jos jonkin jäsenvaltion lainsäädännössä ei sallita tiedustelutarkastuksia, ne muutetaan automaattisesti tämän jäsenvaltion osalta salaiseksi tarkkailuksi.

5.Erityistarkastusten yhteydessä henkilöt, ajoneuvot, veneet, ilma-alukset, kontit ja tavarat saadaan tarkastaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti 36 artiklassa tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi. Haut on tehtävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos jonkin jäsenvaltion lainsäädännössä ei sallita erityistarkastuksia, ne muutetaan automaattisesti tämän jäsenvaltion osalta tiedustelutarkastuksiksi.

X LUKU

KUULUTUKSET ESINEISTÄ TAKAVARIKOINTIA TAI RIKOSPROSESSIN TODISTEENA KÄYTTÄMISTÄ VARTEN

38 artikla
Kuulutuksen tekemisen tavoitteet ja edellytykset

1.Takavarikointia varten lainvalvontatarkoituksissa tai rikosprosessin todisteina etsittäviin esineisiin liittyvät tiedot tallennetaan SIS -järjestelmään.

2.Seuraavat helposti tunnistettavat esineluokat ilmoitetaan:

a)moottoriajoneuvot, sellaisina kuin ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, käyttövoimajärjestelmästä riippumatta;

b)perävaunut, joiden lastiton paino on yli 750 kg;

c)asuntovaunut;

d)teollisuuslaitteistot;

e)veneet;

f)veneiden moottorit;

g)kontit;

h)ilma-alukset;

i)ampuma-aseet,

j)blankoasiakirjat, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet;

k)myönnetyt henkilöasiakirjat kuten passit, henkilökortit, ajokortit, oleskelulupakortit ja matkustusasiakirjat, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity tai jotka näyttävät kyseisiltä asiakirjoilta, mutta ovat väärennettyjä;

l)ajoneuvojen rekisteröintitodistukset ja rekisterikilvet, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity, tai jotka näyttävät kyseisiltä asiakirjoilta tai rekisterikilviltä, mutta ovat väärennettyjä;

m)setelit (rekisteröidyt setelit) ja väärennetyt setelit;

n)tekniset laitteistot, tietotekniikkavälineet ja muut helposti tunnistettavissa olevat arvokkaat esineet;

o)moottoriajoneuvojen yksilöitävissä olevat komponentit;

p)teollisuuslaitteistojen yksilöitävissä olevat komponentit.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämistä teknisistä säännöistä ja 2 kohdan n alakohdan mukaisten uusien alaluokkien määritelmästä säädetään ja niitä kehitetään täytäntöönpanotoimenpitein 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

39 artikla
Kuulutukseen perustuvan toimenpiteen toteuttaminen

1.Jos haku osoittaa, että löydetystä esineestä on tehty kuulutus, tämän todennut viranomainen takavarikoi esineen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ottaa yhteyttä kuulutuksen tehneeseen viranomaiseen sopiakseen tarvittavista toimenpiteistä. Tässä tarkoituksessa saadaan toimittaa myös henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti.

2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava lisätietojen vaihdon avulla.

3.Esineen löytäneen jäsenvaltion on toteutettava pyydetyt toimenpiteet kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

XI LUKU

KUULUTUKSET TUNTEMATTOMIEN ETSINTÄKUULUTETTUJEN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISTA TUNNISTAMISTA VARTEN JA BIOMETRISIA TIETOJA HYÖDYNTÄVÄ HAKU

40 artikla
Kuulutukset tuntemattomien etsintäkuulutettujen kansallisen lainsäädännön mukaista kiinniottamista varten

SIS-järjestelmään voidaan tallentaa sormenjälkitietoja, jotka eivät liity henkilöihin, joista on tehty kuulutuksia. Nämä tiedot ovat rikosten, vakavien rikosten ja terrorismirikosten tapahtumapaikoilta löydettyjä täydellisiä tai epätäydellisiä sormenjälkiä tai kämmenjälkiä, jos voidaan osoittaa, että ne erittäin todennäköisesti kuuluvat rikoksentekijälle. Tähän luokkaan kuuluvat sormenjälkitiedot tallennetaan kuuluviksi ”tuntemattomille epäillyille tai etsintäkuulutetuille” edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty selvittämään tekijän henkilöllisyyttä jonkin toisen kansallisen, eurooppalaisen tai kansainvälisen tietokannan avulla.

41 artikla
Kuulutukseen perustuvan toimenpiteen toteuttaminen

Jos 40 artiklan nojalla tallennettujen tietojen perusteella saadaan osuma tai potentiaalinen osuma, henkilön henkilöllisyys on selvitettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, minkä lisäksi on todennettava, että SIS-järjestelmään tallennetut sormenjälkitiedot kuuluvat kyseiselle henkilölle. Jäsenvaltioiden on toimitettava lisätietoja helpottaakseen asian oikea-aikaista tutkintaa.

42 artikla
Valokuvien, kasvokuvien, sormenjälkitietojen ja DNA-tunnisteiden avulla tapahtuvia todentamisia ja hakuja koskevat erityissäännöt

1.Valokuvia, kasvokuvia, sormenjälkitietoja ja DNA-tunnisteita saadaan hakea SIS-järjestelmästä sellaisen henkilön henkilöllisyyden todentamiseen, joka on löydetty järjestelmään tehdyn aakkosnumeerisen haun tuloksena.

2.Sormenjälkitietoja saadaan käyttää myös henkilön tunnistamiseen. SIS-järjestelmään tallennettuja sormenjälkitietoja saadaan käyttää tunnistamiseen, jos henkilöllisyyttä ei voida selvittää millään muulla tavalla.

3.SIS-järjestelmässä 26 artiklan, 34 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan ja 36 artiklan nojalla tehtyjen kuulutusten yhteydessä tallennettuihin sormenjälkitietoihin voidaan tehdä hakuja rikosten tapahtumapaikoilta löydettyjen täydellisten tai epätäydellisten sormenjälkien tai kämmenjälkien perusteella, jos voidaan osoittaa, että ne erittäin todennäköisesti kuuluvat rikoksentekijälle ja edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty selvittämään tekijän henkilöllisyyttä jonkin toisen kansallisen, eurooppalaisen tai kansainvälisen tietokannan avulla.

4.Valokuvia ja kasvokuvia saadaan käyttää henkilön tunnistamiseen heti kun se on teknisesti mahdollista edellyttäen, että varmistetaan erittäin korkea luotettavuuden taso. Valokuviin tai kasvokuviin perustuvaa tunnistamista saadaan käyttää ainoastaan laillisissa rajanylityspaikoissa, joissa on käytössä itsepalvelujärjestelmä ja automaattinen rajavalvontajärjestelmä.

XII LUKU

OIKEUS KÄYTTÄÄ KUULUTUKSIA JA KUULUTUSTEN SÄILYTTÄMINEN

43 artikla
Viranomaiset, joilla on oikeus käyttää kuulutuksia

1.Pääsy SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin sekä oikeus tehdä hakuja niihin suoraan tai SIS-tietojen kopiosta on sallittava ainoastaan viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

a)ulkorajavalvontaan henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti;

b)asianomaisessa jäsenvaltiossa tehtäviin poliisi- ja tullitarkastuksiin sekä nimetyn viranomaisen suorittamaan näitä tarkastuksia koskevaan koordinointiin;

c)asianomaisessa jäsenvaltiossa rikosten ennalta estämiseksi, tutkimiseksi ja paljastamiseksi toteutettaviin muihin lainvalvontatoimiin;

d)kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja jäsenvaltioiden alueella oleskelun edellytysten tutkimiseen ja maahantuloa ja oleskelua, mukaan lukien oleskelulupaa ja pitkäaikaista viisumia, sekä heidän palauttamistaan koskevien päätösten tekemiseen.

2.Myös kansallisilla lainkäyttöviranomaisilla, mukaan lukien niillä, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaisilla on tehtäviään suorittaessaan kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja oikeus hakea tällaisia tietoja suoraan.

3.Myös viranomaisilla, joilla on valtuudet suorittaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä, on kyseisiä tehtäviä suorittaessaan oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja oikeus hakea tällaisia tietoja suoraan. Näiden viranomaisten oikeus päästä tietoihin määräytyy kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

4.Tässä artiklassa tarkoitetut viranomaiset on sisällytettävä 53 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

44 artikla
Ajoneuvojen rekisteröinnistä vastaavat viranomaiset

1.Yksiköille, jotka vastaavat jäsenvaltioissa ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä siten kuin tarkoitetaan neuvoston direktiivissä 1999/37/EY 75 , on annettava oikeus käyttää seuraavia SIS-tietojärjestelmään tämän asetuksen 38 artiklan 2 kohdan a, b, c ja l alakohdan mukaisesti tallennettuja tietoja ainoastaan sen tarkistamiseksi, ovatko niille rekisteröitäväksi esitetyt ajoneuvot varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita tai etsitäänkö niitä käytettäviksi todisteina rikosprosessissa:

a)tiedot moottoriajoneuvoista, sellaisina kuin ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, käyttövoimajärjestelmästä riippumatta;

b)tiedot perävaunuista, joiden kuormittamaton massa on yli 750 kg, sekä asuntovaunuista,

c)tiedot ajoneuvojen rekisteröintitodistuksista ja ajoneuvojen rekisterikilvistä, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity.

Ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien yksiköiden oikeudesta käyttää kyseisiä tietoja säädetään asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yksiköillä, jotka ovat osa jäsenvaltion keskushallintoa, on oikeus käyttää suoraan SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yksiköillä, jotka eivät ole osa jäsenvaltion keskushallintoa, on oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ainoastaan tämän asetuksen 43 artiklassa tarkoitetun viranomaisen välityksellä. Tällä viranomaisella on oikeus käyttää kyseisiä tietoja suoraan ja siirtää ne asianomaiselle yksikölle. Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että kyseinen yksikkö ja sen työntekijät velvoitetaan noudattamaan viranomaisen niille asettamia tietojen luvallista käyttöä koskevia rajoituksia.

4.Tämän asetuksen 39 artiklaa ei sovelleta tietojen käyttöön, joka perustuu tämän artiklan säännöksiin. Kansallisessa lainsäädännössä määrätään, millä tavoin 1 kohdassa tarkoitetut yksiköt voivat ilmoittaa poliisi- tai oikeusviranomaisille tietoja, jotka koskevat SIS-järjestelmän käytön perusteella ilmi tulleita rikosepäilyjä.

45 artikla
Veneiden ja ilma-alusten rekisteröinnistä vastaavat viranomaiset

1.Yksiköille, jotka vastaavat jäsenvaltioissa veneiden, mukaan lukien veneiden moottorit, ja ilma-alusten rekisteröintitodistusten myöntämisestä tai liikenteenhallinnasta, on annettava oikeus käyttää seuraavia tämän asetuksen 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ainoastaan sen tarkistamiseksi, ovatko veneet, mukaan lukien veneiden moottorit, ilma-alukset tai kontit, joille rekisteröintiä haetaan tai jotka ovat liikenteenhallinnan kohteina, varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita tai etsitäänkö niitä käytettäviksi todisteina rikosprosessissa:

a)veneitä koskevat tiedot;

b)veneiden moottoreita koskevat tiedot;

c)ilma-aluksia koskevat tiedot.

Jäsenvaltion kyseisten yksiköiden oikeutta käyttää näitä tietoja säännellään kunkin jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jollei 2 kohdasta muuta johdu. Oikeutta käyttää a–c alakohdassa lueteltuja tietoja rajoitetaan asianomaisten yksiköiden yksityiskohtaisen toimivallan mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yksiköillä, jotka ovat osa jäsenvaltion keskushallintoa, on oikeus käyttää suoraan SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yksiköillä, jotka eivät ole osa jäsenvaltion keskushallintoa, on oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ainoastaan tämän asetuksen 43 artiklassa tarkoitetun viranomaisen välityksellä. Tällä viranomaisella on oikeus käyttää tietoja suoraan ja siirtää ne asianomaiselle yksikölle. Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että kyseinen yksikkö ja sen työntekijät velvoitetaan noudattamaan viranomaisen niille asettamia tietojen luvallista käyttöä koskevia rajoituksia.

4.Tämän asetuksen 39 artiklaa ei sovelleta tietojen käyttöön, joka perustuu tämän artiklan säännöksiin. Kansallisessa lainsäädännössä määrätään, millä tavoin 1 kohdassa tarkoitetut yksiköt voivat ilmoittaa poliisi- tai oikeusviranomaisille tietoja, jotka koskevat SIS-järjestelmän käytön perusteella ilmi tulleita rikosepäilyjä.

46 artikla
Europolin oikeus käyttää SIS-tietoja

1.Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolla (Europol) on toimeksiantonsa puitteissa oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja tehdä niihin hakuja.

2.Jos Europolin tekemästä hausta käy ilmi, että SIS-järjestelmään on tehty kuulutus, Europolin on ilmoitettava siitä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle asetuksessa (EU) 2016/794 määritellyllä tavalla.

3.SIS-järjestelmään tehdyn haun kautta saatujen tietojen käyttö edellyttää asianomaisen jäsenvaltion hyväksyntää. Jos jäsenvaltio sallii tällaisten tietojen käytön, niiden käsittelyyn Europolissa sovelletaan asetusta (EU) 2016/794. Europol saa toimittaa kyseisiä tietoja kolmansille maille ja osapuolille ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella.

4.Europol voi pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta lisätietoja asetuksen (EU) 2016/794 säännösten mukaisesti.

5.Europol

a)ei saa yhdistää niitä SIS-järjestelmän osia, joihin sillä on pääsy, siirtää niissä olevia tietoja mihinkään käyttämäänsä tai Europolissa käytettyyn, tietojen keräämiseen tai käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään eikä ladata tai muutoin kopioida verkon kautta mitään SIS-järjestelmän osaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3, 4 ja 6 kohdan soveltamista;

b)rajaa oikeuden käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja koskemaan vain erityisluvan saaneita Europolin henkilöstön jäseniä;

c)hyväksyy ja toteuttaa 10 ja 11 artiklassa säädetyt toimenpiteet;

d)sallii Euroopan tietosuojavaltuutetun valvoa Europolin toimia tämän käyttäessä oikeuttaan käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja tehdä niihin hakuja.

6.Tietoja saadaan kopioida ainoastaan teknisiin tarkoituksiin, jos tämä kopiointi on tarpeen asianmukaisesti valtuutetun Europolin henkilöstön jäsenen tekemää suoraa hakua varten. Tällaisiin kopioihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. Teknistä kopiota on käytettävä SIS-tietojen tallentamiseen siksi aikaa, kun tietoihin tehdään hakuja. Kun haut on tehty, tiedot on poistettava. Tällaista käyttöä ei katsota SIS-tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi. Europol ei saa kopioida jäsenvaltioiden antamia tai CS-SIS-keskuksesta peräisin olevia kuulutustietoja tai täydentäviä tietoja muihin järjestelmiinsä.

7.Edellä 6 kohdassa tarkoitettujen teknisten kopioiden tallentaminen siten, että syntyy offline-tietokantoja, sallitaan enintään 48 tunniksi. Määräaikaa voidaan hätätilanteessa jatkaa hätätilanteen päättymiseen asti. Europolin on ilmoitettava kaikista tällaisista määräajan pidennyksistä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

8.Europol voi vastaanottaa ja käsitellä vastaavia SIS-kuulutuksia koskevia lisätietoja edellyttäen, että 2–7 kohdassa tarkoitettuja tietojenkäsittelysääntöjä sovelletaan asianmukaisesti.

9.Europolin olisi tallennettava lokiin jokainen SIS-järjestelmän käyttökerta ja jokainen järjestelmässä tehty haku tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden varmistamiseksi, sisäisen valvonnan harjoittamiseksi ja asianmukaisen tietoturvallisuuden ja tietojen eheyden varmistamiseksi. Tällaista lokitietojen tallentamista ja siihen liittyviä asiakirjoja ei katsota SIS-järjestelmän tai minkään sen osan laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.

47 artikla
Eurojustin oikeus käyttää SIS-järjestelmän tietoja

1.Eurojust-yksikön kansallisilla jäsenillä ja heidän avustajillaan on toimeksiantonsa rajoissa oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja tehdä niihin hakuja 26, 32, 34, 38 ja 40 artiklan mukaisesti.

2.Jos Eurojustin kansallisen jäsenen tekemästä hausta käy ilmi, että SIS-järjestelmään on tehty kuulutus, hänen on ilmoitettava siitä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle.

3.Minkään tässä artiklassa ei saa tulkita vaikuttavan päätöksen 2002/187/YOS säännöksiin, jotka koskevat tietosuojaa ja Eurojustin kansallisille jäsenille tai heidän avustajilleen kuuluvaa, kyseisten tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä johtuvaa vastuuta, eikä kyseisen päätöksen nojalla perustetun yhteisen valvontaelimen toimivaltuuksiin.

4.Kaikki Eurojust-yksikön kansallisen jäsenen tai tämän avustajan tekemät tietojenkäsittelytapahtumat ja haut rekisteröidään 12 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa he ovat käyttäneet saamiaan tietoja, rekisteröidään.

5.SIS-järjestelmän osia ei saa yhdistää mihinkään Eurojust-yksikön käyttämään tai Eurojust-yksikössä käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä SIS-järjestelmässä olevia tietoja, joita kansallisilla jäsenillä tai näiden avustajilla on oikeus käyttää, saa siirtää tällaiseen tietokonejärjestelmään. SIS-järjestelmän osia ei saa ladata verkon kautta. Tietojenkäsittelytapahtumien ja hakujen tallentamista lokiin ei katsota SIS-tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.

6.Oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja on rajattava kansallisiin jäseniin ja näiden avustajiin, eikä sitä saa laajentaa Eurojustin henkilöstöön.

7.Edellä 10 ja 11 artiklassa säädetyt toimenpiteet turvallisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi toteutetaan ja niitä sovelletaan.

48 artikla
Euroopan raja- ja merivartioryhmien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien ja muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmän oikeus käyttää SIS-tietoja

1.Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenillä sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien jäsenillä on toimeksiantonsa puitteissa oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja tehdä niihin hakuja asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

2.Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenten sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien jäsenten on SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja 1 kohdan mukaisesti käyttäessään ja niihin hakuja tehdessään käytettävä 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Euroopan raja- ja merivartioviraston perustamaa ja ylläpitämää teknistä käyttöliittymää.

3.Jos Euroopan raja- ja merivartioryhmien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien tai muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmän jäsenen tekemästä hausta käy ilmi, että SIS-järjestelmään on tehty kuulutus, siitä on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle. Ryhmien jäsenet saavat toimia SIS-järjestelmässä olevan kuulutuksen perusteella asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan mukaisesti ainoastaan toimipaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäseniä toimimaan puolestaan.

4.Jokainen Euroopan raja- ja merivartioryhmien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien tai muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmän jäsenen suorittama tietojenkäsittelytapahtuma ja haku on tallennettava lokiin 12 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa he ovat käyttäneet saamiaan tietoja, on rekisteröitävä.

5.Oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja rajoitetaan koskemaan yhtä Euroopan raja- ja merivartioryhmien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien tai muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmän jäsentä, eikä sitä saa antaa yhdellekään toiselle ryhmien jäsenelle.

6.Turvallisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi on hyväksyttävä 10 ja 11 artiklassa säädetyt toimenpiteet, ja niitä on sovellettava.

49 artikla
Euroopan raja- ja merivartioviraston oikeus käyttää SIS-tietoja

1.Euroopan raja- ja merivartiovirasto perustaa 48 artiklan 2 kohdan ja tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi teknisen käyttöliittymän, joka mahdollistaa suoran yhteyden SIS-keskusjärjestelmään, ja ylläpitää käyttöliittymää.

2.Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on sille EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetussa asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan oikeus käyttää SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja ja tehdä niihin hakuja 26, 32, 34, 36 artiklan ja 38 artiklan 2 kohdan j ja k alakohdan mukaisesti.

3.Jos Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamasta tarkistuksesta käy ilmi, että SIS-järjestelmään on tehty kuulutus, sovelletaan EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetun asetuksen 22 artiklassa säädettyä menettelyä.

4.Minkään tässä artiklassa ei tulkita vaikuttavan asetuksen (EU) 2016/1624 säännöksiin, jotka koskevat tietosuojaa ja vastuuta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimesta tapahtuneesta tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä.

5.Jokainen Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittama tietojenkäsittelytapahtuma ja haku on tallennettava lokiin 12 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioviraston saamia tietoja, on rekisteröitävä.

6.Lukuun ottamatta tilanteita, joissa on suoritettava tehtäviä EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetun asetuksen soveltamiseksi, mitään SIS-järjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä sellaisia SIS-järjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiostolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään SIS-järjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Tietojenkäsittelytapahtumien ja hakujen tallentamista lokiin ei katsota SIS-tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.

7.Euroopan raja- ja merivartioviraston on hyväksyttävä 10 ja 11 artiklassa säädetyt toimenpiteet turvallisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi ja sovellettava niitä.

50 artikla
Tietojen käytön laajuus

Loppukäyttäjillä, Europol, Eurojust-yksikön kansalliset jäsenet ja heidän avustajansa mukaan luettuina, ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on oikeus käyttää ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

51 artikla
Kuulutusten säilytysaika

1.SIS-järjestelmässä tämän asetuksen mukaisesti tehtyjä kuulutuksia henkilöistä saadaan säilyttää ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tehty.

2.SIS-järjestelmässä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on viiden vuoden kuluessa kuulutuksen tekemisestä tarkistettava, onko sitä tarpeen säilyttää. Tämän asetuksen 36 artiklaa sovellettaessa tehtyjä kuulutuksia säilytetään enintään vuoden ajan.

3.Blankoasiakirjoista tai myönnetyistä henkilöasiakirjoista tehtyjä, 38 artiklan mukaisesti tallennettuja kuulutuksia säilytetään enintään kymmenen vuotta. Esineitä koskevien kuulutusten luokille voidaan vahvistaa lyhyempiä säilytysaikoja täytäntöönpanotoimenpiteillä, jotka hyväksytään 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Kukin jäsenvaltio voi tarvittaessa säätää lyhyemmästä tarkistusjaksosta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

5.Jos koordinoinnista ja tietojen laadun varmistamisesta vastaavalle SIRENE-toimiston henkilöstölle on selvää, että henkilöä koskeva kuulutus on saavuttanut tarkoituksensa ja että se pitäisi poistaa SIS-järjestelmästä, henkilöstö ilmoittaa tästä kuulutuksen tehneelle viranomaiselle. Viranomaisella on ilmoituksen vastaanottamisesta 30 kalenteripäivää aikaa ilmoittaa, että kuulutus on poistettu tai poistetaan tai ilmoittaa syyt kuulutuksen säilyttämiseen. Jos vastausta ei ole saatu 30 päivän määräajan päättymiseen mennessä, SIRENE-toimiston henkilöstö poistaa kuulutuksen. SIRENE-toimistojen on ilmoitettava mahdollisista toistuvista ongelmista tällä alalla kansalliselle valvontaviranomaiselleen.

6.Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi tarkistusjakson kuluessa päättää kattavan, lokitiedostoon kirjattavan yksilöllisen arvioinnin perusteella säilyttää kuulutuksen pidemmän aikaa, jos säilyttäminen on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten kuulutus tehtiin. Tällöin sovelletaan 2 kohtaa myös voimassaolon jatkamisen osalta. Kuulutuksen voimassaolon jatkamisesta on ilmoitettava CS-SIS-keskukseen.

7.Kuulutukset poistetaan automaattisesti 2 kohdassa tarkoitetun tarkistusjakson päätyttyä, paitsi jos kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on ilmoittanut kuulutuksen voimassaolon jatkamisesta CS-SIS-keskukseen 6 kohdan mukaisesti. CS-SIS-keskus ilmoittaa jäsenvaltioille automaattisesti neljä kuukautta etukäteen suunnitellusta tietojen poistamisesta järjestelmästä.

8.Jäsenvaltioiden on pidettävä tilastoja sellaisten kuulutusten määrästä, joiden säilytysaikaa on jatkettu 6 kohdan mukaisesti.

XIII LUKU

KUULUTUSTEN POISTAMINEN

52 artikla
Kuulutusten poistaminen

1.Kuulutukset henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten 26 artiklan nojalla, on poistettava, kun henkilö on luovutettu kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Kuulutukset voidaan poistaa myös silloin, kun toimivaltainen lainkäyttöviranomainen on kansallisen lainsäädännön mukaisesti kumonnut oikeuden päätöksen, johon kuulutus perustui.

2.Kadonneita henkilöitä koskevat kuulutukset poistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)Tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuja kadonneita lapsia koskeva kuulutus on poistettava, kun

–tapaus on ratkennut, kun esimerkiksi lapsi on palautettu kotimaahan tai täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen lapsesta huolehtimisesta;

–kuulutuksen voimassaolo on päättynyt 51 artiklan mukaisesti;

–kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen asiassa; tai

–lapsen olinpaikka on selvinnyt.

b)Tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuja kadonneita aikuisia, joiden osalta ei pyydetä turvaamistoimia, koskeva kuulutus on poistettava, kun

–toimenpide on toteutettu (täytäntöönpaneva jäsenvaltio on varmistanut henkilön olinpaikan);

–kuulutuksen voimassaolo on päättynyt 51 artiklan mukaisesti; tai

–kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen asiassa.

c)Tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuja kadonneita aikuisia, joiden osalta pyydetään turvaamistoimia, koskeva kuulutus on poistettava, kun

–toimenpide on toteutettu (henkilö on sijoitettu turvasäilöön);

–kuulutuksen voimassaolo on päättynyt 51 artiklan mukaisesti; tai

–kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen asiassa.

Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, jos henkilö on otettu säilöön toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä, kuulutus voidaan säilyttää siihen saakka, kunnes henkilö on palautettu kotimaahan.

3.Kuulutukset henkilöistä, joita etsitään oikeudellista menettelyä varten, poistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Oikeudellista menettelyä varten 34 artiklan mukaisesti etsittyjä henkilöitä koskevat kuulutukset on poistettava, kun

a)henkilön olinpaikasta on ilmoitettu kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos toimitettujen tietojen pohjalta ei voida ryhtyä toimenpiteisiin, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava asiasta täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistolle ongelman ratkaisemiseksi;

b)kuulutuksen voimassaolo on päättynyt 51 artiklan mukaisesti; tai

c)kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen asiassa.

Jos osuma löytyy yhdessä jäsenvaltiossa ja osoitetiedot on toimitettu kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle ja kyseisessä jäsenvaltiossa löytyneessä osumassa ilmenevät samat osoitetiedot, osuma kirjataan täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa, mutta osoitetietoja tai lisätietoja ei lähetetä uudelleen kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle. Tällaisissa tapauksissa täytäntöönpaneva jäsenvaltio ilmoittaa kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle näistä toistuvista osumista, ja kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio harkitsee kuulutuksen säilyttämisen tarpeellisuutta.

4.Salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten tehdyt kuulutukset on poistettava seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Salaista tarkkailua, tiedustelutarkastuksia ja erityistarkastuksia varten 36 artiklan mukaisesti tehdyt kuulutukset on poistettava, kun

a)kuulutuksen voimassaolo on päättynyt 51 artiklan mukaisesti;

b)kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on päättänyt poistaa sen.

5.Kuulutukset esineistä takavarikointia tai todisteena käyttämistä varten poistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Esineistä takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten 38 artiklan mukaisesti tehdyt kuulutukset on poistettava, kun

a)esine on takavarikoitu tai on toteutettu vastaava toimenpide sen jälkeen, kun tarvittava lisätietojen jatkovaihto on toteutettu SIRENE-toimistojen välillä tai esineestä tulee toisen oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn kohde;

b)kuulutuksen voimassaolo on päättynyt; tai

c)kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on päättänyt poistaa sen.

6.Tuntemattomia etsintäkuulutettuja koskevat 40 artiklan mukaisesti tehdyt kuulutukset poistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

7.a)henkilö on tunnistettu; tai

8.b)kuulutuksen voimassaolo on päättynyt.

XIV LUKU

YLEISET TIETOJENKÄSITTELYSÄÄNNÖT

53 artikla
SIS-tietojen käsittely

1.Jäsenvaltiot voivat käsitellä 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan niihin tarkoituksiin, jotka on määritetty kullekin 26, 32, 34, 36, 38 ja 40 artiklassa tarkoitetulle kuulutusluokalle.

2.Tietoja saadaan kopioida ainoastaan teknisiin tarkoituksiin ja edellyttäen, että kopiointi on tarpeen 43 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten tekemää suoraa hakua varten. Tällaisiin kopioihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. Jäsenvaltio ei saa kopioida toisen jäsenvaltion tallentamia kuulutustietoja tai täydentäviä tietoja N.SIS-järjestelmästä tai CS-SIS-keskuksesta muihin kansallisiin tiedostoihin.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten kopioiden tallentaminen siten, että syntyy offline-tietokantoja, sallitaan enintään 48 tunniksi. Määräaikaa voidaan hätätilanteessa jatkaa hätätilanteen päättymiseen asti.

4.Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä ajantasaista luetteloa näistä kopioista, asetettava luettelo kansallisen valvontaviranomaisensa saataville ja varmistettava, että näihin kopioihin sovelletaan tämän asetuksen ja erityisesti 10 artiklan säännöksiä.

5.Oikeus käyttää tietoja saadaan antaa ainoastaan asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle 43 artiklassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten toimivallan rajoissa.

6.Tämän päätöksen 26, 32, 34, 36, 38 ja 40 artiklassa tarkoitettujen kuulutusten sisältämien tietojen käsittelyn muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne tallennettiin SIS-järjestelmään, on liityttävä yksittäiseen tapaukseen ja se on perusteltavissa ainoastaan, mikäli se on välttämätöntä yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan uhan torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai vakavan rikoksen ehkäisemiseksi. Tätä varten on saatava ennakolta lupa kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta.

7.Edellä olevien 1–6 kohdan vastaista tietojenkäyttöä pidetään väärinkäyttönä kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8.Kunkin jäsenvaltion on toimitettava virastolle luettelon toimivaltaisista viranomaisistaan, joilla on tämän asetuksen mukaisesti lupa hakea suoraan SIS-järjestelmään tallennettuja tietoja, ja luetteloon tehdyt muutokset. Kunkin viranomaisen osalta on ilmoitettava, mitä tietoja se voi hakea ja mihin tarkoituksiin. Virasto huolehtii luettelon julkaisemisesta vuosittain Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9.Jollei unionin lainsäädännöstä muuta johdu, kuhunkin N.SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin sovelletaan asianomaisen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

54 artikla
SIS-tiedot ja kansalliset tiedostot

1. Edellä oleva 53 artiklan 2 kohta ei rajoita jäsenvaltion oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissaan SIS-tietoja, jotka liittyvät sen alueella toteutettuihin toimenpiteisiin. Tällaisia tietoja saadaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa enintään kolme vuotta, jollei kansallisen lainsäädännön erityissäännöksissä säädetä pidemmästä säilytysajasta.

2.Edellä oleva 53 artiklan 2 kohta ei rajoita jäsenvaltion oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissaan SIS-järjestelmässä tekemäänsä tiettyyn kuulutukseen sisältyviä tietoja.

55 artikla
Ilmoitus kuulutuksen täytäntöönpanematta jättämisestä

Jos pyydettyä toimenpidettä ei voida toteuttaa, pyynnön saaneen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä viipymättä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle.

56 artikla
SIS-järjestelmässä käsiteltyjen tietojen laatu

1.Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on vastuussa siitä, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia ja että ne tallennetaan SIS-järjestelmään lainmukaisesti.

2.Ainoastaan kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on lupa muuttaa, täydentää, oikaista, päivittää tai poistaa tallentamiaan tietoja.

3.Jos muulla kuin kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on todisteita, jotka antavat aihetta olettaa, että jossakin tiedossa on asiavirhe tai että se on tallennettu oikeudettomasti, sen on lisätietojen vaihdon avulla ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun se sai tietoonsa kyseiset todisteet. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tarkistettava tieto ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava se viipymättä.

4.Jos jäsenvaltiot eivät pääse yksimielisyyteen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun todisteet saatiin tietoon 3 kohdassa kuvatulla tavalla, sen jäsenvaltion, joka ei tehnyt kuulutusta, on saatettava asia toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten ratkaistavaksi.

5.Jos henkilö väittää, ettei hän ole kuulutuksessa tarkoitettu henkilö, jäsenvaltioiden on vaihdettava lisätietoja. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseessä on todella kaksi eri henkilöä, väitteen tehneelle henkilölle ilmoitetaan 59 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä.

6.Kun henkilöstä on jo tehty kuulutus SIS-järjestelmässä, jäsenvaltion, joka tekee uuden kuulutuksen, on sovittava kuulutuksen tekemisestä ensimmäisen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa. Sopiminen tapahtuu lisätietojen vaihdon avulla.

57 artikla
Turvallisuushäiriöt

1.Kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta SIS-järjestelmän turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa järjestelmälle vahinkoa tai johtaa tietojen häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy käsiksi tai jos tietojen saatavuus, eheys tai luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.

2.Turvallisuushäiriöihin on vastattava nopeasti, tehokkaasti ja asianmukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava turvallisuushäiriöistä komissiolle, virastolle ja kansalliselle valvontaviranomaiselle. Virasto ilmoittaa turvallisuushäiriöistä komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.Turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta SIS-järjestelmän toimintaan jäsenvaltiossa tai virastossa taikka muiden jäsenvaltioiden tallentamien tai toimittamien tietojen saatavuuteen, eheyteen tai luottamuksellisuuteen, tiedotetaan jäsenvaltioille ja raportoidaan viraston toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.

58 artikla
Toisiaan muistuttavien henkilöiden erottaminen toisistaan

Jos uuden kuulutuksen tekemisen yhteydessä ilmenee, että SIS-järjestelmässä on jo henkilötiedoiltaan vastaava henkilö, on noudatettava seuraavaa menettelyä:

a)SIRENE-toimisto ottaa yhteyttä pyynnön tehneeseen viranomaiseen sen tarkentamiseksi, koskeeko kuulutus samaa henkilöä;

b)jos ristiintarkastus osoittaa, että henkilö, jota uusi kuulutus koskee ja jo SIS-järjestelmässä oleva henkilö ovat todella yksi ja sama henkilö, SIRENE-toimisto soveltaa 56 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua päällekkäiskuulutusten tekemistä koskevaa menettelyä. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseessä on kaksi eri henkilöä, SIRENE-toimisto hyväksyy toisen kuulutuksen tekemistä koskevan pyynnön ja lisää kuulutukseen tarvittavat tiedot virheellisten tunnistusten välttämiseksi.

59 artikla
Täydentävät tiedot henkilöllisyyden väärinkäyttämisen varalta

1.Kun kuulutuksessa todellisuudessa tarkoitettu henkilö saatetaan sekoittaa sellaiseen henkilöön, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on kyseisen henkilön nimenomaisella suostumuksella lisättävä kuulutukseen häntä koskevia tietoja, jotta voidaan välttää virheellisten tunnistusten aiheuttamat kielteiset seuraukset.

2.Sellaista henkilöä, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, koskevia tietoja saadaan käyttää ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

a)jotta toimivaltainen viranomainen pystyy erottamaan henkilön, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, kuulutuksessa todellisuudessa tarkoitetusta henkilöstä;

b)jotta henkilö, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, pystyy todistamaan henkilöllisyytensä ja osoittamaan, että hänen henkilöllisyyttään on käytetty väärin.

3.Ainoastaan seuraavat henkilötiedot saadaan tallentaa SIS-järjestelmään ja niitä saadaan käsitellä SIS-järjestelmässä tämän artiklan soveltamiseksi:

a)sukunimi (-nimet)

b)etunimi (-nimet)

c)syntymänimi (-nimet)

d)aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka on mahdollisesti tallennettu erikseen

e)erityiset, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit

f)syntymäpaikka

g)syntymäaika

h)sukupuoli

i)valokuvat ja kasvokuvat

j)sormenjäljet

k)kansalaisuus (kansalaisuudet)

l)henkilötodistuksen luokka

m)maa, jossa henkilötodistus on myönnetty

n)henkilötodistuksen numero (numerot)

o)henkilötodistuksen myöntämispäivä

p)uhrin osoite

q)uhrin isän nimi

r)uhrin äidin nimi.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen ja käsittelyn edellyttämistä teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Edellä 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on poistettava samanaikaisesti kuin vastaava kuulutus tai kyseisen henkilön sitä vaatiessa jo aikaisemmin.

6.Ainoastaan ne viranomaiset, joiden käytettävissä vastaava kuulutus on, saavat käyttää 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Ne saavat käyttää tietoja ainoastaan virheellisten tunnistusten välttämiseksi.

60 artikla
Kuulutusten linkittäminen

1.Jäsenvaltio voi luoda SIS-järjestelmässä tekemiensä kuulutusten välille linkin. Tällaisella linkillä osoitetaan kahden tai useamman kuulutuksen keskinäinen yhteys.

2.Linkin luominen ei vaikuta kunkin linkitetyn kuulutuksen perusteella toteutettavaan yksittäiseen toimenpiteeseen eikä linkitettyjen kuulutusten säilytysaikoihin.

3.Linkin luominen ei vaikuta tämän asetuksen mukaisiin käyttöoikeuksiin. Niillä viranomaisilla, joilla ei ole oikeutta päästä tiettyihin kuulutusluokkiin, ei saa olla mahdollisuutta nähdä linkkiä kuulutukseen, johon niillä ei ole pääsyä.

4.Jäsenvaltion on luotava kuulutusten välille linkki silloin, kun siihen on operatiivinen tarve.

5.Jos jäsenvaltio katsoo, että toisen jäsenvaltion luoma linkki kuulutusten välille on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen kansalliselta alueelta ei ole mahdollista käyttää linkkiä tai että sen viranomaisten, jotka ovat sen alueen ulkopuolella, ei ole mahdollista käyttää sitä.

6.Kuulutusten linkittämistä koskevista teknisistä säännöistä säädetään ja niitä kehitetään 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

61 artikla
Lisätietojen tarkoitus ja säilytysaika

1.Lisätietojen vaihtamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säilytettävä SIRENE-toimistossa viitetiedot päätöksistä, joiden perusteella kuulutus on tehty.

2.Henkilötietoja, joita SIRENE-toimistolla on tiedostoissa toteutetun tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Ne on joka tapauksessa poistettava viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun asianomainen kuulutus on poistettu SIS-järjestelmästä.

3.Edellä olevan 2 kohdan soveltaminen ei rajoita jäsenvaltion oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissa tietoja, jotka liittyvät tiettyyn kyseisen jäsenvaltion tekemään kuulutukseen tai kuulutukseen, jonka perusteella sen alueella on toteutettu toimenpiteitä. Siitä, kuinka pitkään kyseisiä tietoja saadaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa, säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

62 artikla
Henkilötietojen siirtäminen kolmansille osapuolille

SIS-järjestelmässä tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä henkilötietoja ja niihin liittyviä lisätietoja ei saa siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

63 artikla
Varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita tai mitätöityjä passeja koskevien tietojen vaihtaminen Interpolin kanssa

1.SIS-järjestelmään tallennettuja varastettujen, kavallettujen tai muutoin kadonneiden tai mitätöityjen passien numeroita, passin myöntäneitä maita ja asiakirjatyyppejä koskevia tietoja saadaan 62 artiklasta poiketen vaihtaa Interpolin jäsenten kanssa luomalla yhteys SIS-järjestelmän ja Interpolin varastettuja tai puuttuvia matkustusasiakirjoja koskevien tietokantojen välille edellyttäen, että asiasta tehdään Interpolin ja Euroopan unionin välinen sopimus. Sopimuksessa on määrättävä, että jäsenvaltion tallentamien tietojen toimittamiseen on saatava kyseisen jäsenvaltion suostumus.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa määrätään, että vaihdettavat tiedot ovat ainoastaan niiden Interpolin jäsenmaiden saatavilla, jotka takaavat henkilötietojen riittävän suojan. Ennen sopimuksen tekemistä neuvosto pyrkii saamaan komission lausunnon henkilötietosuojan tason riittävyydestä ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta automaattisessa henkilötietojen käsittelyssä, jota suoritetaan Interpolissa ja siihen jäseniä lähettävissä maissa.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa saadaan myös määrätä jäsenvaltioiden pääsystä SIS-järjestelmän kautta varastettuja ja puuttuvia matkustusasiakirjoja koskevien Interpolin tietokantojen tietoihin tämän asetuksen asiaan liittyvien, SIS-järjestelmään varastetuista, kavalletuista tai muutoin kadonneista tai mitätöidyistä passeista tehtäviä kuulutuksia koskevien säännösten mukaisesti.

XV LUKU

TIETOSUOJA

64 artikla
Sovellettava lainsäädäntö

1.Viraston tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

2.Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta 2016/679, ellei sovelleta kansallisia säännöksiä, joilla direktiivi (EU) 2016/680 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.Toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan tietojenkäsittelyyn rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelua ja tällaisten uhkien ehkäisyä varten, sovelletaan kansallisia säännöksiä, joilla direktiivi (EU) 2016/680 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

65 artikla
Tarkastusoikeus, oikeus saada virheelliset tiedot oikaistuiksi ja oikeudettomasti tallennetut tiedot poistetuiksi

1.Rekisteröityjen oikeus tutustua SIS -järjestelmään tämän asetuksen mukaisesti tallennettuihin itseään koskeviin tietoihin ja saada ne oikaistuiksi tai poistetuiksi määräytyy sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa kyseinen henkilö vetoaa tähän oikeuteen.

2.Jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, kansallinen valvontaviranomainen päättää, luovutetaanko tiedot ja millä keinoin.

3.Muu kuin kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa luovuttaa tietoja ainoastaan, jos se on ensin antanut kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kantansa. Tämä tapahtuu lisätietojen vaihdon avulla.

4.Jäsenvaltion on tehtävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti päätös olla antamatta rekisteröidylle osittain tai lainkaan tietoja siltä osin ja niin pitkäksi aikaa kuin osittainen tai täydellinen rajoittaminen on välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide demokraattisessa yhteiskunnassa, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen luonnollisen henkilön perusoikeudet ja oikeutetut edut,

a)jotta vältetään virallisten tai laillisten tiedustelujen, tutkimusten tai menettelyjen estäminen;

b)jotta vältetään tuottamasta haittaa rikosten ennalta estämiselle, tutkimiselle ja paljastamiselle tai rikoksiin liittyville syytetoimille taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanolle;

c)yleisen turvallisuuden suojelemiseksi;

d)kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi;

e)muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi.

5.Jokaisella on oikeus saada asiavirheitä sisältävät itseään koskevat tiedot oikaistuiksi tai oikeudettomasti tallennetut itseään koskevat tiedot poistetuiksi.

6.Asianomaiselle henkilölle on vastattava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän on pyytänyt saada tutustua tietoihin, tai aikaisemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.

7.Asianomaiselle henkilölle on ilmoitettava mahdollisimman pian, mihin toimenpiteisiin tietojen oikaisemista tai poistamista koskevan pyynnön johdosta on ryhdytty, ja joka tapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona hän on pyytänyt tietojen oikaisemista tai poistamista tai aikaisemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.

66 artikla
Oikeussuojakeinot

1.Kuka tahansa voi saattaa jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen ratkaistavaksi vaatimuksen tietoihin pääsemiseksi, niiden oikaisemiseksi tai poistamiseksi tai tiedoksisaamiseksi taikka vahingonkorvauksen saamiseksi häntä itseään koskevan kuulutuksen osalta.

2.Jäsenvaltiot sitoutuvat vastavuoroisesti panemaan täytäntöön tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuomioistuimien tai viranomaisten tekemät lopulliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 70 artiklan säännösten soveltamista.

3.Jotta saataisiin johdonmukainen yleiskuva oikeussuojakeinojen toimivuudesta, kansallisia valvontaviranomaisia kehotetaan laatimaan vakiomuotoinen tilastojärjestelmä, jolla raportoidaan vuosittain seuraavista seikoista:

a)rekisterinpitäjälle esitettyjen tarkastuspyyntöjen määrä ja niiden tapausten määrä, joissa oikeus käyttää tietoja on myönnetty;

b)kansalliselle valvontaviranomaiselle esitettyjen tarkastuspyyntöjen määrä ja niiden tapausten määrä, joissa oikeus käyttää tietoja on myönnetty;

c)virheellisten tietojen oikaisemista ja oikeudettomasti tallennettujen tietojen poistamista koskevien rekisterinpitäjälle esitettyjen pyyntöjen määrä ja niiden tapausten määrä, joissa tiedot on oikaistu tai poistettu;

d)virheellisten tietojen oikaisemista tai oikeudettomasti tallennettujen tietojen poistamista koskevien kansalliselle valvontaviranomaiselle esitettyjen pyyntöjen määrä;

e)tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä;

f)niiden asioiden määrä, joissa tuomioistuin on ratkaissut asian jonkin näkökohdan kantajan hyväksi;

g)mahdolliset huomautukset tapauksista, joissa on kyse yhdessä jäsenvaltiossa tehtyjä kuulutuksia koskevien toisten jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai viranomaisten lopullisten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Kansallisten valvontaviranomaisten kertomukset on toimitettava 69 artiklassa vahvistetulle yhteistyömekanismille.

67 artikla
N.SIS-järjestelmän valvonta

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kussakin jäsenvaltiossa yksi tai useampi nimetty kansallinen valvontaviranomainen, jolla on direktiivin (EU) 2016/680 VI luvussa tai asetuksen (EU) 2016/679 VI luvussa tarkoitetut valtuudet, valvoo itsenäisesti SIS-järjestelmässä olevien henkilötietojen alueellaan tapahtuvan käsittelyn ja niiden alueeltaan toimittamisen lainmukaisuutta sekä lisätietojen vaihtoa ja edelleenkäsittelyä.

2.Kansallisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että N.SIS-järjestelmässä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Kansallisten valvontaviranomaisten on joko suoritettava tarkastus itse, tai niiden on tilattava tarkastus suoraan joltakin riippumattomalta tietosuojan tarkastajalta. Riippumattoman tarkastajan on toimittava aina kansallisen valvontaviranomaisen valvonnassa ja vastuulla.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella valvontaviranomaisella on riittävät resurssit sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

68 artikla
Viraston valvonta

1.Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että virasto suorittaa henkilötietojen käsittelytoimet tämän asetuksen mukaisesti Asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.

2.Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että viraston suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, virastolle, komissiolle ja kansallisille valvontaviranomaisille. Virastolle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvityksen hyväksymistä.

69 artikla
Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1.Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät aktiivisesti yhteistyötä toimivaltansa rajoissa ja varmistavat SIS-järjestelmän koordinoidun valvonnan.

2.Ne vaihtavat tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa asiaan kuuluvia tietoja, avustavat toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkastelevat tämän asetuksen ja muiden sovellettavien unionin säädösten tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä ongelmia, tutkivat riippumattomassa valvonnassa tai rekisteröidyn oikeuksien käytössä ilmeneviä ongelmia, laativat yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisiksi ratkaisuiksi ongelmiin sekä edistävät tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat 2 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten vähintään kaksi kertaa vuodessa osana asetuksella (EU) 2016/679 perustettua Euroopan tietosuojaneuvostoa. Näiden kokousten kustannuksista ja järjestelyistä vastaa asetuksella (EU) 2016/679 perustettu tietosuojaneuvosto. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

4.Asetuksella (EU) 2016/679 perustettu tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle joka toinen vuosi koordinoitua valvontaa koskevan yhteisen toimintakertomuksen.

XVI LUKU

KORVAUSVASTUU

70 artikla
Korvausvastuu

1.Kukin jäsenvaltio on vastuussa kaikista vahingoista, joita on aiheutunut henkilölle N.SIS-järjestelmän käytöstä. Tämä koskee myös tapauksia, joissa vahingot on aiheuttanut kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio, joka on tallentanut järjestelmään asiavirheitä sisältäviä tietoja tai joka on tallentanut järjestelmään tietoja oikeudettomasti.

2.Jos jäsenvaltio, jota vastaan nostetaan kanne, ei ole kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio, viimeksi mainitun on pyynnöstä korvattava suoritettu korvaus, ellei korvauspyynnön esittänyt jäsenvaltio ole käyttänyt tietoja tämän asetuksen vastaisesti.

3.Jos SIS-järjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tämän vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin virasto tai toinen SIS-järjestelmään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

XVII luku

LOPPUSÄÄNNÖKSET

71 artikla
Seuranta ja tilastot

1.Virasto varmistaa, että käytettävissä on menettelyjä, joiden avulla voidaan arvioida SIS-järjestelmän toiminnan tuloksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelujen laatua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2.Virastolla on oltava teknistä ylläpitoa, raportointia ja tilastointia varten käytössään tarvittavat tiedot SIS-keskusjärjestelmässä suoritetuista tietojenkäsittelytapahtumista.

3.Virasto tuottaa päivittäin, kuukausittain ja vuosittain tilastoja, joissa esitetään tietueiden määrä kuulutusluokittain, kunkin kuulutusluokan osalta vuosittain saatu osumien määrä, SIS-järjestelmässä tehtyjen hakujen lukumäärä sekä niiden SIS-järjestelmän käyttökertojen kokonaismäärä ja jäsenvaltiokohtaiset määrät, joiden tarkoituksena oli kuulutuksen tallentaminen, päivittäminen tai poistaminen. Tuotettuihin tilastoihin ei sisällytetä henkilötietoja. Vuotuinen tilastokertomus julkaistaan. Virasto toimittaa myös vuosittain tilastotiedot toiminnosta, jolla tämän asetuksen 26 artiklan nojalla tehty kuulutus poistetaan tilapäisesti hakujen saatavilta; virasto toimittaa kokonaistiedot ja jäsenvaltioittain eritellyt tiedot, mukaan lukien tiedot mahdollisista 48 tunnin säilytysajan pidennyksistä.

4.Jäsenvaltiot sekä Europol, Eurojust ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimittavat virastolle ja komissiolle 3, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot. Näihin tietoihin sisällytetään erilliset tilastotiedot niiden hakujen lukumäärästä, jotka jäsenvaltioissa ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavat yksiköt ja veneiden, mukaan lukien veneiden moottorit, ilma-alusten ja konttien rekisteröintitodistusten myöntämisestä tai liikenteenhallinnasta vastaavat yksiköt ovat tehneet tai jotka on tehty niiden puolesta. Tilastotiedoista on käytävä ilmi myös osumien lukumäärä kuulutusluokittain.

5.Virasto toimittaa jäsenvaltioille, komissiolle, Europolille, Eurojustille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle kaikki laatimansa tilastokertomukset. Komissio voi unionin säädösten täytäntöönpanon valvomiseksi pyytää virastoa toimittamaan säännöllisesti tai tapauskohtaisesti erityisiä tilastokertomuksia SIS-järjestelmän ja SIRENE-viestinnän toimintakyvystä tai käytöstä.

6.Virasto perustaa ja toteuttaa tämän artiklan 3–5 kohdassa ja 15 artiklan 5 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten teknisissä toimipaikoissaan ylläpitämänsä keskusrekisterin ja säilyttää siinä sellaisia tämän artiklan 3 kohdassa ja 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja, joiden perusteella ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisiä henkilöitä, sekä mahdollistaa sen, että komissio ja 5 kohdassa tarkoitetut virastot saavat räätälöityjä raportteja ja tilastoja. Virasto myöntää jäsenvaltioille, komissiolle, Europolille, Eurojustille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suojatun pääsyn keskusrekisteriin viestintäinfrastruktuurin kautta yksinomaan kertomusten ja tilastojen laatimista varten siten, että pääsyä ja yksittäisiä käyttäjäprofiileja valvotaan.

Keskusrekisterin toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja siihen sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvallisuussäännöt vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpiteillä, jotka on hyväksytty 72 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Virasto antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kahden vuoden kuluttua SIS-järjestelmän toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

8.Komissio laatii yleisarvioinnin SIS-keskusjärjestelmän toiminnasta sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kolmen vuoden kuluttua SIS-järjestelmän toiminnan aloittamisesta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Yleisarvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista SIS-keskusjärjestelmään nähden, SIS-keskusjärjestelmän turvallisuutta ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

72 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

73 artikla
Asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 515/2014 76 seuraavasti:

Lisätään 6 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

”6. Kehitysvaiheessa jäsenvaltiot saavat perusmäärän lisäksi kertasuorituksena 36,8 miljoonan euron lisämäärän, joka niiden on käytettävä kokonaisuudessaan SIS-järjestelmän kansallisten järjestelmien rahoittamiseen varmistaakseen niiden nopean ja tehokkaan kehittämisen SIS-keskusjärjestelmän täytäntöönpanoa vastaavasti asetuksen (EU) 2018/... *ja asetuksen (EU) 2018/... **mukaisesti.

*Asetus Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä (EUVL....)

**Asetus Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa (EUVL...). ”

74 artikla
Kumoaminen

Kumotaan seuraavat säädökset tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä:

ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006;

toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehty neuvoston päätös 533/2007/YOS;

komission päätös 2010/261/EU, annettu 4 päivänä toukokuuta 2010, SIS II:n keskusjärjestelmään ja viestintäinfrastruktuuriin liittyvästä turvasuunnitelmasta 77 .

75 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan päivästä, jonka komissio vahvistaa sen jälkeen, kun

a)tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet on hyväksytty;

b)jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne ovat suorittaneet tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt SIS-järjestelmän tietojen käsittelemiseksi ja lisätietojen vaihtamiseksi tämän asetuksen mukaisesti;

c)virasto on ilmoittanut komissiolle, että kaikki CS-SIS-keskukseen liittyvät testaustoimet sekä CS-SIS-keskuksen ja N.SIS-järjestelmän välisen vuorovaikutuksen testaustoimet on saatettu päätökseen.

3.Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 78  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 79  

☑Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻    Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑    Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

- Valmisteluvaihe vuonna 2017

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2018 ja päättyy vuonna 2020,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 89  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

☑hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑    Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

SIS-järjestelmä käsittää yhden ainoan tietojärjestelmän. Siksi kustannukset, jotka mainitaan kahdessa ehdotuksessa (tässä ja asetusehdotuksessa Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa), on otettava huomioon vain kerran, ei kahdesti. Näiden kahden ehdotuksen täytäntöönpanoa varten tarvittavista muutoksista johtuvat talousarviovaikutukset esitetään yhdessä ainoassa rahoitusselvityksessä.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.1.Arvioidut vaikutukset muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston määrärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.2.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.3.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn henkilöresursseihin

Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rekrytointia suunnitellaan tammikuuksi 2018. Koko henkilöstön on oltava käytettävissä vuoden 2018 alkupuolella, jotta kehittäminen saadaan käyntiin hyvissä ajoin ja jotta voidaan varmistaa uudistetun SIS II -järjestelmän toiminnan käynnistyminen vuonna 2020. Kolme uutta sopimussuhteista toimihenkilöä tarvitaan kattamaan sekä hankkeen täytäntöönpanoon että operatiivisen tukeen ja ylläpitoon liittyvät tarpeet tuotannon käynnistymisen jälkeen. Nämä henkilöresurssit käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

Hankkeen täytäntöönpanon tukeminen hankeryhmän jäseninä, muun muassa seuraavissa toimissa: vaatimusten ja teknisten eritelmien määrittely, yhteistyö ja tuki jäsenvaltioille täytäntöönpanon aikana, rajapinnan määrittelyasiakirjan päivitykset, sopimuksen mukaisten toimitusten seuranta, asiakirjojen toimittaminen ja päivitykset jne.

Järjestelmän toiminnan käynnistämistä edistävien siirtymätoimien tukeminen yhteistyössä toimeksisaajan kanssa (julkaisuversioiden seuranta, prosessien operatiiviset päivitykset, koulutus (mukaan lukien jäsenvaltioiden koulutustoimet) jne.

Pidemmän aikavälin toiminnan tukeminen, eritelmien määrittely, sopimusvalmistelut, jos järjestelmää muokataan (esim. kuvantunnistamisen johdosta) tai siinä tapauksessa, että uuden SIS II -järjestelmän toimintakunnossa pitämistä koskevaa sopimusta on muutettava kattamaan (teknisiä tai rahoitukseen liittyviä) lisämuutoksia.

Toisen tason tuen antaminen toiminnan käynnistymisen jälkeen sekä jatkuvan ylläpidon ja toiminnan aikana.

Kolme uutta toimihenkilöä (sopimussuhteista toimihenkilöä kokoaikaiseksi muutettuna) täydentää sisäisiä resursseja, joita käytetään hankkeen ja/tai sopimusten ja talouden seurantaan ja/tai operatiiviseen toimintaan. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttö antaa sopimuksille riittävän keston ja jatkuvuuden, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja samojen erikoistuneiden työntekijöiden käyttö operatiiviseen tukeen hankkeen päätyttyä. Lisäksi operatiivisen tuen toiminnot edellyttävät pääsyä tuotantoympäristöön, joten näitä tehtäviä ei voida osoittaa toimeksisaajille tai ulkopuoliselle henkilöstölle.

3.2.3.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–☑Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☑    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–☑    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1) Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukainen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) arviointia koskeva kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja. (EUVL...).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(3) COM(2016) 205 final, 6.4.2016.

(4) Komission päätös 2016/C 257/3, 17.6.2016.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(6) Asetus (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] ja asetus (EU) 2018/xxx [laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen].

(7) Ks. tiedonanto Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun, COM(2016) 230 final, 20.4.2016, s. 5.

(8) Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukainen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) arviointia koskeva kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja. (EUVL...).

(9) Korkean tason asiantuntijaryhmän puheenjohtajan raportti, 21.12.2016.

(10) Ks. kohta 5 ”Lisätiedot”, jossa selostetaan tarkemmin tässä ehdotuksessa esitettyjä muutoksia.

(11) Neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1).

(13) COM(2015) 185 final.

(14) COM(2016) 230 final.

(15) COM(2016) 731 final.

(16) Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1); ja neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).

(17) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(18) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(19) Neuvoston päätös, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2010, Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (EUVL L 166, 1.7.2010, s. 17).

(20) Perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(21) Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukainen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) arviointia koskeva kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja. 

(22) European Commission FINAL REPORT — SIS II technical assessment.

(23) European Commission FINAL REPORT — ICT Impact Assessment of Possible Improvements to the SIS II Architecture 2016.

(24) European Commission FINAL REPORT — ICT Impact Assessment of the technical improvements to the SIS II architecture – Final Report, 10.11.2016 (Wavestone).

(25) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/219, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, SIRENE-käsikirjasta ja muista toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/115/EU liitteen korvaamisesta (EUVL L 44, 18.2.2015, s. 75).

(26) Komission suositus toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) sekä jäsenvaltioiden sitä täytäntöönpanevien ja käyttävien toimivaltaisten viranomaisten välisen lisätietojen vaihdon asianmukaiseksi soveltamiseksi annettuja suosituksia ja parhaita käytäntöjä koskevan luettelon laatimisesta (C(2015)9169/1).

(27) Asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(28) Euroopan unionin perusoikeuskirja (2012/C 326/02).

(29) ”ICT Impact Assessment of the technical improvements to the SIS II architecture – Final Report”, 10.11.2016. (Wavestone) (Skenaario 3, erillisen kansallisen SIS-järjestelmän toteuttaminen.)

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1).

(33) COM(2016) 731 final.

(34) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(37) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19 . Yleissopimus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1160/2005 ( EUVL L 191, 22.7.2005, s. 18 ).

(38) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4 .

(39) Neuvoston päätös 2001/886/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä ( EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1 ).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4).

(41) Neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).

(42) Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukainen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) arviointia koskeva kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja. (EUVL...).

(43) Asetus (EU) 2018/….

(44) Perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(46) Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1) ja neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).

(47) Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(48) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

(49) Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(50) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

(51) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1).

(52) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(54) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 25.5.2016, s. 53).

(55) Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EUVL L 63, 6.3.2002, s. 1).

(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(57) COM(2016) 731 final.

(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(59) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(60) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(61) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(62) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(63) Neuvoston päätös 2004/849/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta ( EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26 ).

(64) Neuvoston päätös 2004/860/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta ( EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78 ).

(65) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(66) Neuvoston päätös 2011/349/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, erityisesti rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 1).

(67) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(68) EUVL L 166, 1.7.2010, s. 17.

(69) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(70) Komission päätös 2010/261/EU, annettu 4 päivänä toukokuuta 2010, SIS II:n keskusjärjestelmään ja viestintäinfrastruktuuriin liittyvästä turvasuunnitelmasta (EUVL L 112, 5.5.2010, s. 31).

(71) Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(72) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

(73) Perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(74) Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).

(75) Neuvoston direktiivi 1999/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57).

(76) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(77) Komission päätös 2010/261/EU, annettu 4 päivänä toukokuuta 2010, SIS II:n keskusjärjestelmään ja viestintäinfrastruktuuriin liittyvästä turvasuunnitelmasta (EUVL L 112, 5.5.2010, s. 31).

(78) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(79) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(80) COM(2015) 185 final.

(81) COM(2016) 205 final.

(82) COM(2016) 230 final.

(83) Ares(2016)2231546 – 12.5.2016.

(84) COM(2016) 205 final.

(85) COM(2015) 185 final.

(86) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(87) Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1); ja neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).

(88) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta;Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaistenmaahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 muuttamisesta (COM(2016) 194 final);

(89) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(90) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = Jaksottamattomat määrärahat.

(91) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(92) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(93) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(94) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(95) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(96) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(97) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(98) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(99) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(100) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.