EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.3.2016

COM(2016) 109 final

2016/0062(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1 Tausta

Ministerikomitea hyväksyi 7. huhtikuuta 2011 Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (yleissopimus nro 210), jäljempänä ’yleissopimus’. Se avattiin allekirjoittamista varten 11. toukokuuta 2011. Yleissopimuksen 75 artiklan mukaisesti yleissopimuksen voivat allekirjoittaa ja hyväksyä Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot, jotka ovat osallistuneet sopimuksen valmisteluun, sekä Euroopan unioni. Lisäksi siihen voivat liittyä muut Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot sen 76 artiklassa määrätyin edellytyksin. Sopimuksesta neuvoteltiin kuudessa tilapäisen erityiskomitean kokouksessa joulukuun 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana. Euroopan unioni osallistui jäsenvaltioiden rinnalla näihin kokouksiin tarkkailijana. Yleissopimus tuli voimaan 1. elokuuta 2014, kun kymmenes Euroopan neuvoston jäsenvaltio oli ratifioinut sen. EU:n jäsenvaltiosta 12 oli ratifioinut yleissopimuksen 1. helmikuuta 2016 mennessä ja 25 oli allekirjoittanut sen.

Yleissopimus allekirjoitettiin Euroopan unionin puolesta [...] annetun neuvoston päätöksen (XXX) 1 mukaisesti sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

Naisiin kohdistuva väkivalta loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan. Se on syrjinnän äärimmäinen muoto, joka perustuu sukupuolten epätasa-arvoon ja edistää ja vahvistaa sitä. Naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionin perusarvo ja tavoite, joka on tunnustettu perussopimuksissa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artikla, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artikla) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (23 artikla). Lisäksi perusoikeuskirjassa tunnustetaan ihmisarvo, oikeus elämään ja oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja kielletään epäinhimillinen tai halventava kohtelu sekä kaikenlainen orjuus ja pakkotyö (perusoikeuskirjan 1–5 artikla). Myös vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus, jonka osapuoli EU on yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa 2 , velvoittaa suojelemaan naisia väkivallalta. Tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n komitea on suositellut, että EU ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen yhtenä askeleena vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi 3 .

Yleisemmällä tasolla EU on voimakkaasti sitoutunut torjumaan väkivaltaa sekä rajojensa sisällä että myös kansainvälisten aloitteidensa yhteydessä 4 .

EU on ottanut määrätietoisesti kantaa 5 naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja rahoittaa sitä torjuvia kampanjoita ja ruohonjuuritason hankkeita. Rikoksen uhrien suojelua, lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevassa voimassa olevassa lainsäädännössä on otettu huomioon sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien erityistarpeet.

Huolimatta sekä kansallisen että unionin tason toimista, naisiin kohdistuva väkivalta on edelleenkin vakava ongelma: EU:n perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen 6 mukaan joka kolmas nainen EU:ssa on 15 vuotta täytettyään kokenut ruumiillista ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Yksi kahdestakymmenestä naisesta on raiskattu. Pätevyyttä edellyttävissä ammateissa tai ylimmän johdon tehtävissä toimivista naisista 75 prosenttia on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Joka kymmenes nainen on kokenut vainoamista tai seksuaalista häirintää uuden teknologian avulla.

Sukupuoleen perustuva väkivalta vaikuttaa sekä terveyteen ja hyvinvointiin mutta myös naisten osallistumiseen työmarkkinoille, millä on kielteinen vaikutus heidän taloudelliseen riippumattomuuteensa ja talouteen ylipäätään. Euroopan tasa-arvoinstituutti arvioi, että naisiin kohdistuva sukupuoleen perustuva väkivalta aiheuttaa EU:ssa vuosittain noin 226 miljardin euron kustannukset 7 .

1.2Yleissopimuksen tarkoitus ja sisältö

Yleissopimuksen I luvun mukaisesti sopimuksella luodaan laaja-alaiset oikeudelliset puitteet naisten ja tyttöjen suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta. Sen tavoitteena on ehkäistä ja poistaa heihin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja saattaa väkivallantekijät syytteeseen. Se kattaa monenlaisia toimenpiteitä tietojen kokoamisesta ja valistuksesta oikeudellisiin toimenpiteisiin, joilla naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodot säädetään rangaistaviksi. Se sisältää toimenpiteitä uhrien suojelemiseksi ja tukipalvelujen tarjoamiseksi, ja siinä käsitellään sukupuoleen perustuvan väkivallan ulottuvuutta turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden yhteydessä sekä rajat ylittäviä kysymyksiä. Sillä perustetaan erityinen valvontamekanismi, jolla valvotaan, että osapuolet panevat sopimuksen määräykset tehokkaasti täytäntöön.

Yleissopimuksessa määritellään sopimustekstissä käytetyt keskeiset käsitteet. Siinä laajennetaan naisen määritelmä myös alle 18-vuotiaisiin tyttöihin. Osapuolet velvoitetaan tuomitsemaan kaikki syrjinnän muodot huolehtimalla miesten ja naisten tasa-arvon periaatteen soveltamisesta niiden oikeusjärjestyksessä, ja siinä tehdään selväksi, että myönteiset toimet ovat edelleen mahdollisia. Koska sopimus on luonteeltaan ihmisoikeusväline, siinä velvoitetaan kaikki osapuolet varmistamaan, että valtiolliset toimijat pidättäytyvät kaikenlaisista väkivallanteoista, ja noudattamaan huolellisuusvelvoitetta tarkoituksena ehkäistä, tutkia, rangaista ja hyvittää valtiosta riippumattomien toimijoiden väkivallanteot. Yleissopimuksessa nimenomaisesti määrätään, että sitä sovelletaan sekä rauhan aikana että aseellisten konfliktien yhteydessä. Vaikka yleissopimuksella luodaan sitovia velvoitteita ainoastaan naisten osalta, siinä kannustetaan soveltamaan sopimusta kaikkiin perheväkivallan uhreihin eli myös miehiin ja poikiin.

Yleissopimuksen II luku täydentää Euroopan neuvoston uusimpien välineiden kolmeosaista lähestymistapaa, joka perustuu rikosten ehkäisyyn, uhrien suojeluun ja syytteeseenpanoon. Siinä velvoitetaan yhtenäisiin toimintaperiaatteisiin 8 ja ilmiön kokonaisvaltaiseen käsittelyyn, sillä siinä tunnustetaan, että kyseiseen lähestymistapaan perustuvat oikeudelliset toimenpiteet eivät yksinään riitä poistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämä tarkoittaa velvollisuutta asettaa uhrien oikeudet etusijalle kaikissa toimissa ja huolehtia tehokkaasta yhteistyöstä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden eli viranomaisten, laitosten ja järjestöjen kesken ja kaikilla tasoilla eli kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta on tunnustettava tärkeiksi toimijoiksi, ja osapuolten on kannustettava ja tuettava niiden toimintaa. Osapuolten on annettava käyttöön riittävät rahoitus- ja henkilövoimavarat, jotta yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimet ja ohjelmat väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi voidaan toteuttaa, mukaan lukien riittävä rahoitus valtiosta riippumattomille toimijoille. Lisäksi yleissopimuksessa tunnustetaan järjestelmällisen ja riittävän tietojen kokoamisen rooli tehokkaassa päätöksenteossa ja valvontamekanismin suorittamassa toteutettujen toimien valvonnassa luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen pohjalta.

Keskeinen määräys koskee yhden tai useamman virallisen elimen nimeämistä tai asettamista vastaamaan toimintaperiaatteiden ja toimien yhteensovittamisesta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista, mukaan lukien tietojen kokoamisen, analysoinnin ja levittämisen koordinointi.

Yleissopimuksen III luku koskee osapuolten velvoitteita ehkäisevän toiminnan alalla. Yleissopimuksen yleisen linjan mukaisesti osapuolten on omaksuttava monitahoinen lähestymistapa, johon kuuluu valistusta ja sukupuolten tasa-arvoon ja väkivaltaan liittyvien kysymysten käsittelyä virallisen koulutuksen kaikilla tasoilla hyödyntäen soveltuvaa opetusmateriaalia ja opetussuunnitelmia, ja jossa väkivallattomuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa edistetään myös epävirallisen koulutuksen, urheilun, kulttuurin ja harrastustoiminnan yhteydessä sekä tiedotusvälineissä. Osapuolten on varmistettava, että väkivallan uhrien ja tekijöiden parissa työskenteleville ammattilaisille tarjotaan asianmukaista koulutusta. On myös toteutettava toimenpiteitä tuki- ja hoito-ohjelmien tarjoamiseksi väkivallantekijöille. Tiedotusvälineitä ja tietotekniikan alaa on kannustettava osallistumaan materiaalin tuottamiseen ja itsesääntelyvaatimusten kehittämiseen.

Yleissopimuksen IV luvussa vahvistetaan yleiset tiedottamista, tukipalveluja sekä väkivallan uhrien ja todistajien suojelua koskevat periaatteet. Siinä luetellaan aloja, joilla osapuolten on toteutettava tiettyjä toimia. Niihin kuuluvat yleisten (kuten oikeudellinen ja psykologinen neuvonta) ja erityisten tukipalvelujen (turvakodit, maksuttomat ja jatkuvasti palvelevat auttavat puhelimet, seksuaaliväkivallan uhrien lääketieteellinen ja oikeuslääketieteellinen tuki sekä lapsitodistajien erityistarpeisiin vastaaminen) järjestäminen. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla kannustetaan väkivallantekojen todistajia tai henkilöitä, joilla on perusteltua syytä epäillä, että tällainen teko on saatettu tehdä tai että uusia väkivallantekoja on odotettavissa, ilmoittamaan asiasta, sekä sääntöjä, joiden mukaan eri alojen ammattilaiset voivat ilmoittaa väkivallasta rikkomatta salassapitovelvollisuuttaan.

Aineellista oikeutta koskevassa V luvussa yksilöidään ne väkivallan muodot, jotka edellyttävät rikoslainsäädäntöä, ja edellytetään, että osapuolet säätävät tietyt teot rangaistaviksi rikoslaissaan. Näitä ovat henkinen väkivalta uhkaamalla tai pakottamalla, vainoaminen 9 , ruumiillinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja raiskaukset, pakkoavioliitot, naisen sukupuolielinten silpominen, pakotettu raskauden keskeyttäminen/pakkosterilointi sekä seksuaalinen häirintä. Osapuolten on toteutettava toimia, jotta ”kunnian” ei voida katsoa oikeuttavan mitään näistä teoista. Yleissopimus velvoittaa osapuolet säätämään rangaistavaksi avunannon ja yllytyksen näihin rikoksiin, rikosten yritykset sekä sen aiheuttaminen, että kolmannet henkilöt tekevät tällaisen rikoksen. Lisäksi se velvoittaa säätämään asianmukaisista ja varoittavista seuraamuksista. Seuraamusta määritettäessä voidaan ottaa huomioon jonkin toisen osapuolen jo määräämät lainvoimaiset tuomiot. Kansallisessa oikeusjärjestyksessä on otettava huomioon tietyt raskauttavat seikat yleissopimuksen mukaisesti. Lisäksi yleissopimuksessa velvoitetaan osapuolet varmistamaan, että määriteltyjen rikosten uhreille on tarjolla riittävät oikeussuojakeinot ja korvaukset rikoksen tekijöiltä sekä toissijaisesti valtion varoista maksettava asianmukainen korvaus 10 . Väkivaltaisuus on otettava huomioon käsiteltäessä lasten huoltajuutta, tapaamisoikeuksia ja turvallisuutta. Prosessien osalta yleissopimus velvoittaa osapuolet ulottamaan lainkäyttövaltansa tekoihin, joita niiden kansalaiset tai niiden alueella vakituisesti asuvat henkilöt ovat tehneet niiden alueella, sekä pyrkimään ulottamaan lainkäyttövaltansa rikoksiin, jotka kohdistuvat osapuolen kansalaisiin tai osapuolen alueella vakituisesti asuviin henkilöihin  11 . Osapuolet eivät saa määrätä pakollisista vaihtoehtoisista ratkaisumenettelyistä.

VI luvussa käsitellään prosessioikeutta ja suojelutoimia tutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana. Osapuolten on varmistettava, että lainvalvontaviranomaiset toimivat nopeasti uhrien suojelemiseksi, myös kokoamalla todisteita, ja arvioivat väkivaltatilanteiden vakavuuden sekä niihin liittyvän kuolemanvaaran. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, onko väkivallantekojen tekijöillä saatavillaan ampuma-aseita. Oikeusjärjestyksissä on annettava mahdollisuus määrätä kiireellisiä lähestymiskieltoja ja suojelumääräyksiä aiheuttamatta uhreille kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa. Yleissääntönä on, että syytteeseenpano vakavimmista rikoksista ei saa riippua uhrin rikosilmoituksesta tai muusta ilmoituksesta 12 . Luvussa esitetään avoin luettelo toimista uhrien oikeuksien ja etujen suojelemiseksi, mukaan lukien heidän erityistarpeensa todistajina, kaikissa tutkinnan ja oikeudenkäyntien vaiheissa. Niihin kuuluvat esimerkiksi toimet heidän suojelemisekseen uhkailulta ja uudelleenuhriutumiselta, uhreille ilmoittaminen väkivallantekijän pakenemisesta tai vapauttamisesta tai uhrin ja väkivallantekijän estäminen mahdollisuuksien mukaan joutumasta tekemisiin keskenään. Lapsiuhrien ja -todistajien erityistarpeet on otettava erityisesti huomioon. Osapuolten on säädettävä oikeudesta oikeusapuun. Lisäksi vanhentumissäännökset on laadittava siten, että vakavimpia rikoksia koskeva oikeudenkäynti voidaan panna tehokkaasti vireille sen jälkeen, kun uhri on tullut täysi-ikäiseksi 13 .

VII luvussa otetaan huomioon se, että naispuoliset maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat erityisen alttiita sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, ja siinä määrätään sukupuolen huomioon ottavasta väkivallan käsittelystä tässä yhteydessä. Siinä määrätään, että maahanmuuttajanaisille on annettava mahdollisuus itsenäiseen kotipaikka-asemaan 14 . Sukupuoleen perustuva väkivalta on tunnustettava yhdeksi vainon muodoksi, ja sukupuoli on otettava huomioon pakolaisaseman arvioinnissa. Lisäksi osapuolten on otettava käyttöön sukupuolen huomioon ottavat turvapaikkamenettelyt. Luvussa käsitellään myös palauttamiskiellon periaatteen kunnioittamista naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien osalta.

VIII luvussa käsitellään osapuolten välistä kansainvälistä yhteistyötä. Osapuolten on tehtävä yhteistyötä yleissopimuksen täytäntöönpanossa ja sovellettava asiaa koskevia, yhteistyöhön liittyviä alueellisia ja kansainvälisiä oikeudellisia asiakirjoja. Osapuolten on varmistettava, että toisen osapuolen alueella tehdyistä rikoksista voidaan nostaa syyte uhrin asuinmaassa. Jos henkilö on välittömässä väkivallan vaarassa, osapuolten on informoitava toisiaan, jotta voidaan toteuttaa suojelutoimia. Tämä luku sisältää myös velvoitteen käsitellä henkilötietoja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (nro 108) mukaisesti.

IX luvussa perustetaan mekanismi, jolla seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Yleissopimuksen nojalla perustetaan riippumaton asiantuntijaryhmä (Grevio 15 ), jossa on 10–15 jäsentä 16 . Se muodostetaan riippumattomista ja erittäin pätevistä asiantuntijoista, jotka ovat osapuolten kansalaisia 17 . Valintamenettelyn on määrittänyt Euroopan neuvoston ministerikomitea 18 . Grevion jäsenet valitsee osapuolten komitea.

Osapuolet raportoivat Greviolle, joka voi myös tehdä tarkempia selvityksiä ja maavierailuja. Grevio toimittaa kertomusluonnokset osapuolille huomautuksia varten. Lopulliset kertomukset ja päätelmät lähetetään kyseiselle osapuolelle ja osapuolten komitealle. Komitea voi antaa kyseiselle osapuolelle osoitettuja suosituksia. Grevio voi myös antaa yleisiä suosituksia. Kansallisia kansanedustuslaitoksia kehotetaan osallistumaan yleissopimuksen täytäntöönpanon seurantaan. Grevio toimii työjärjestyksensä 19 mukaisesti.

Osapuolten komitea muodostuu yleissopimuksen osapuolten edustajista. Se valitsee Grevion jäsenet. Komitea kokoontuu, kun kolmasosa osapuolista, osapuolten komitean puheenjohtaja tai Euroopan neuvoston pääsihteeri sitä pyytää.

X luvussa selvennetään, että yleissopimus ei vaikuta muista kansainvälisistä oikeudellisista asiakirjoista johtuviin osapuolten velvollisuuksiin ja että osapuolet voivat vapaasti tehdä muita kansainvälisiä sopimuksia, jotka koskevat yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

XI luvussa määrätään menettelystä yleissopimuksen muuttamiseksi. Niitä yleissopimuksen osapuolia, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä, kuullaan muutosehdotuksista.

XII luku sisältää loppumääräykset. Niitä ovat muun muassa täsmennys, että yleissopimus ei estä soveltamasta suotuisampia kansallisen lain tai sitovien kansainvälisten asiakirjojen määräyksiä, riitojenratkaisua koskeva lauseke sekä määräykset, jotka koskevat yleissopimuksen allekirjoittamista, ratifiointia ja voimaantuloa ja sellaisten valtioiden liittymistä yleissopimukseen, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä. Siinä määrätään nimenomaisesti, että yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan unionille (75 artiklan 1 kohta) ja että yleissopimus voidaan ratifioida tai hyväksyä, johon tarvittavat asiakirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. Valtio tai Euroopan unioni voi yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan määritellä alueen tai alueet, joihin yleissopimusta sovelletaan. Tiettyihin yleissopimuksen määräyksiin saa tehdä varaumia viideksi vuodeksi (jatkomahdollisuudella).

Yleissopimukseen on liitetty liite, jossa vahvistetaan Grevion jäsenten (ja valtuuskuntien muiden jäsenten) erioikeudet ja vapaudet heidän tehtäviinsä liittyvien maavierailujen yhteydessä.

1.3 EU:n toimintapoliittinen tavoite yleissopimuksen tekemisessä

Yleissopimuksen lähestymistapa vastaa täysin unionin monitahoista lähestymistapaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmiöön sekä EU:n sisäisiin ja ulkoisiin politiikkoihin liittyviä toimenpiteitä. Yleissopimuksen tekeminen antaisi voimakkaan poliittisen viestin EU:n sitoutuneisuudesta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen, lisäisi sen sisäisen ja ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta sekä kansallisella ja EU:n tasolla toteutettavien toimien keskinäistä täydentävyyttä ja vahvistaisi EU:n uskottavuutta ja vastuullisuutta kansainvälisten kumppaneiden silmissä. Se myös lujittaisi EU:n toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, koska se parantaisi sisäistä koordinointia ja tukisi EU:n roolia kansainvälisillä foorumeilla.

2.EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

EU:n toimivalta tehdä yleissopimus

Vaikka jäsenvaltioilla on edelleen toimivalta suuressa osassa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista, etenkin aineellista rikosoikeutta koskevien ja muiden siihen liittyvien V luvun määräysten osalta, huomattava osa yleissopimuksen määräyksistä kuuluu EU:n toimivaltaan, joten sen olisi ratifioitava yleissopimus jäsenvaltioiden rinnalla.

Unionilla on toimivalta erityisesti syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevissa asioissa (yleissopimuksen I luku) SEUT-sopimuksen 157 artiklan nojalla sekä seksuaalisen häirinnän osalta (yleissopimuksen 40 artikla) työhön ja ammattiin sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen ja tarjontaan liittyvissä asioissa. Sillä on myös SEUT-sopimuksen 82 ja 84 artiklaan perustuva toimivalta ja johdettua lainsäädäntöä yleissopimuksen IV ja VI luvussa tarkoitettujen toimien osalta, jotka liittyvät uhrien suojelemiseen ja tukemiseen, rikostutkintaan, syytteeseenpanoon, prosessioikeuteen ja suojelutoimiin. Naisten ja lasten seksuaaliseen riistoon liittyvien toimien oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohta. EU on SEUT-sopimuksen 78 ja 79 artiklan nojalla toimivaltainen tietyissä turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa, joihin sovelletaan yleissopimuksen VII luvun määräyksiä. Liikkuvien EU:n kansalaisten ja heidän kolmansista maista olevien puolisoidensa kotipaikka-asema sekä pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten ja heidän puolisoidensa asema kuuluvat EU:n toimivaltaan SEUT-sopimuksen 18, 21, 46, 50, 78 ja 79 artiklan nojalla. Konsulisuojelun (yleissopimuksen 18 artiklan 5 kohta) osalta EU:n toimivalta perustuu SEUT-sopimuksen 23 artiklaan. Lisäksi unionilla on SEUT-sopimuksen 81 ja 82 artiklaan perustuva toimivalta rajat ylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, millä on merkitystä VII lukuun sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien toimien yhteydessä 20 . Sama luku sisältää myös tietosuojaa koskevia velvoitteita, ja tämä ala kuuluu unionin toimivaltaan SEUT-sopimuksen 16 artiklan nojalla.

Unioni on antanut runsaasti lainsäädäntöä useimmilla näistä aloista: seksuaalinen häirintä työhön ja ammattiin sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen ja tarjontaan liittyvissä asioissa 21 , rikoksen uhrien oikeudet, tuki ja suojelu rikosoikeudenkäyntimenettelyissä, tutkinta ja syytteeseenpano mukaan lukien 22 , turvapaikka- ja muuttoliikeasiat sekä kolmansien maiden kansalaisten kotipaikka-asema 23 , rajat ylittävä yhteistyö siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa 24 , aineellisen rikosoikeuden säännökset lasten suojelemisesta (jotka kuuluvat tyttöjen osalta yleissopimuksen soveltamisalaan) 25 , audiovisuaalisia mediapalveluja ja alaikäisten suojelua koskevat säännökset, kaupallista viestintää koskeva syrjintäkielto sekä muun muassa sukupuoleen perustuvaan vihaan yllyttämisen kielto 26 sekä tietosuoja.  27 Lisäksi EU on antanut lainsäädäntöä jäsenvaltioiden yhteistyöstä EU:n kansalaisten konsulisuojelun alalla 28 .

Velvoitteita syntyy myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta YK:n yleissopimuksesta, jonka osapuolia EU ja sen jäsenvaltiot ovat 29 . Tämän yleissopimuksen 6, 7, 15 ja 16 artiklassa edellytetään sopimukseen liittyneiden valtioiden huolehtivan toimivaltansa mukaisesti, että vammaisilla naisilla ja lapsilla on yhdenvertaiset oikeudet ja että vammaisia suojellaan hyväksikäytöltä, väkivallalta ja väärinkäytöksiltä.

SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionilla on yksinomainen toimivalta siltä osin kuin yleissopimus voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. Tämä koskee esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden, mukaan lukien kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, kotipaikka-asemaan liittyviä asioita siltä osin kuin niistä säädetään unionin lainsäädännössä, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyä sekä rikoksen uhrien oikeuksia. Vaikka monet edellä mainituista, voimassa olevista säännöksistä ovat vähimmäisvaatimuksia, viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella ei voida pitää mahdottomana, että yleissopimus vaikuttaisi joihinkin niistä tai muuttaisi niiden ulottuvuutta.

2.2 Ehdotetun neuvoston päätöksen oikeusperusta

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EU:n toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö 30 . Jos Euroopan unionin toimea tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai että siinä on kahdenlaisia tekijöitä, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä toimen pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, on käytettävä yhtä oikeudellista perustaa, toisin sanoen sitä, jota toimen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää. Jos poikkeustapauksessa näytetään, että toimella on useampi samanaikainen tarkoitus, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimea annettaessa on käytettävä useaa eri oikeudellista perustaa 31 .

Tämän asian kannalta merkityksellisiä Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvia oikeudellisia perustoja ovat: 16 artikla (tietosuoja), 19 artiklan 1 kohta (sukupuoleen perustuva syrjintä), 23 artikla (toisen jäsenvaltion kansalaisille annettava konsuliviranomaisten suojelu), 18, 21, 46 ja 50 artikla (kansalaisten vapaa liikkuvuus, työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisvapaus), 78 artikla (turvapaikka sekä toissijainen ja tilapäinen suojelu), 79 artikla (maahanmuutto), 81 artikla (oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa), 82 artikla (oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla), 83 artikla (EU:n laajuisen rikollisuuden määritelmä ja seuraamukset erityisen vakavista rajatylittävistä rikoksista), 84 artikla (periaate, jonka mukaan rikollisuuden torjuntatoimenpiteistä annettavaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ei yhdenmukaisteta) sekä 157 artikla (tasa-arvoiset mahdollisuudet ja miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä).

Vaikka yleissopimus sisältää monenlaisia osia, kokonaisuutena sen päätarkoituksena on naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten, mukaan lukien perheväkivalta, torjuminen ja tällaisten rikosten uhrien suojelu. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta käyttää päätöksen perustana SEUT-sopimuksen V osastosta ja erityisesti sen 82 artiklan 2 kohdasta ja 84 artiklasta johtuvaa unionin toimivaltaa. Muita asioita koskevat yleissopimuksen määräykset ovat luonteeltaan täydentäviä tai esimerkiksi tietosuojaan liittyvien toimenpiteiden osalta liitännäisiä niille toimenpiteille, jotka muodostavat yleissopimuksen ytimen 32 . Näin ollen jotta EU voisi käyttää toimivaltaansa koko yleissopimuksen laajuudelta (lukuun ottamatta elementtejä, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan), pääasialliset oikeusperustat ovat SEUT-sopimuksen 82 artiklan 2 kohta ja 84 artikla.

2.3 Päätelmät

Koska yleissopimus koskee sekä unionin toimivaltaan kuuluvia että sen toimivallan ulkopuolisia asioita, sekä jäsenvaltioiden että unionin olisi liityttävä yleissopimukseen. Tästä toimivallanjaosta johtuen komissio katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden kesken on myös aiheellista vahvistaa järjestelyt yleissopimuksessa määrättyjä täytäntöönpano- ja seurantamekanismeja varten (10 artiklassa tarkoitettu yhteensovittamiselin) sekä tietojen kokoamista ja asiantuntijaryhmälle antamista koskevia velvoitteita varten (yleissopimuksen 11 artiklan 3 kohta sekä 66–70 artikla).

2016/0062 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 2 kohdan ja 84 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 33 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, allekirjoitettiin [...] annetun neuvoston päätöksen [XXX] 34 mukaisesti [...] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

(2)Yleissopimus, jonka osapuolina on ... maata, mukaan lukien ... jäsenvaltiota, on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään poistamaan naisiin, alle 18-vuotiaat tytöt mukaan lukien, kohdistuvaa väkivaltaa, joka on yksi miesten ja naisten sitkeän epätasa-arvon perimmäisistä syistä, sillä siinä asetetaan laaja-alaiset oikeudelliset ja toimintaperiaatteelliset puitteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiselle sekä tällaisen väkivallan uhrien suojelemiselle ja auttamiselle. Yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014. Yleissopimuksen 75 artiklan mukaisesti Euroopan unioni voi liittyä yleissopimukseen.

(3)Yleissopimuksella luodaan laaja-alaiset ja monitahoiset oikeudelliset puitteet naisten suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta. Sillä pyritään estämään ja poistamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja saattamaan väkivallantekijät syytteeseen. Se kattaa monenlaisia toimenpiteitä tietojen kokoamisesta ja valistuksesta oikeudellisiin toimenpiteisiin, joilla naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodot säädetään rangaistaviksi. Se sisältää toimenpiteitä uhrien suojelemiseksi ja tukipalvelujen tarjoamiseksi, ja siinä käsitellään sukupuoleen perustuvan väkivallan ulottuvuutta turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden yhteydessä. Yleissopimuksella perustetaan erityinen valvontamekanismi, jolla valvotaan, että osapuolet panevat sopimuksen määräykset tehokkaasti täytäntöön.

(4)Yleissopimuksen tekeminen unionin osalta edistää miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista kaikilla aloilla, mikä on keskeinen tavoite ja arvo unionin kaikessa toiminnassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaisesti. Naisiin kohdistuva väkivalta loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan; se on syrjinnän äärimmäinen muoto, joka perustuu sukupuolten epätasa-arvoon ja edistää ja vahvistaa sitä. Sitoutumalla yleissopimuksen täytäntöönpanoon unioni vahvistaa sitoutuneisuutensa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen omalla alueellaan ja maailmanlaajuisesti ja vahvistaa nykyistä poliittista toimintaansa ja oikeudellista kehystään rikosprosessioikeuden alalla, joka on erityisen tärkeä naisille ja tytöille.

(5)Vaikka jäsenvaltioilla on edelleen toimivalta säätää rangaistavaksi monia naisiin kohdistuvia väkivallan muotoja kansallisessa aineellisessa rikosoikeudessaan, kuten yleissopimuksessa edellytetään, unionin toimivalta kattaa useimmat yleissopimuksen määräykset ja unioni on antanut paljon näitä aloja koskevia sääntöjä. Unioni on erityisesti antanut sääntöjä rikoksen uhrien oikeuksista, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/29/EU 35 . Yleissopimuksessa käsitellään myös naispuolisten maahanmuuttajien ja turvapaikkaa tai täydentävää ja toissijaista suojelua hakevien henkilöiden tarpeita siten, että siinä otetaan käyttöön sukupuolen mukaan eriytetty näkökulma näihin asioihin, joista on jo olemassa kattavaa unionin lainsäädäntöä.

(6)Unionilla on yksinomainen toimivalta siltä osin kuin yleissopimus voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden soveltamisalaa.

(7)Yleissopimuksen olisi täydennettävä voimassa olevia sääntöjä ja edistettävä unionin lainsäädännön johdonmukaista tulkintaa. Yleissopimuksen tehtyään unionin olisi osallistuttava yleissopimuksen mukaisiin täytäntöönpano- ja seurantatoimiin.

(8)Sekä unionilla että sen jäsenvaltioilla on toimivaltaa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tämän vuoksi sekä unionin että jäsenvaltioiden olisi liityttävä yleissopimukseen, jotta ne voivat yhdessä täyttää yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet ja käyttää oikeuksiaan johdonmukaisella tavalla.

(9)Direktiivi 2012/29/EU sitoo Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, joten ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen.

(10)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(11)Yleissopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta unionin puolesta.

Yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet tallettaa unionin puolesta yleissopimuksen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hyväksymiskirja osoitukseksi siitä, että unioni suostuu sitoutumaan yleissopimukseen.

3 artikla

Komissio toimii yleissopimuksen 10 artiklassa tarkoitettuna yhteensovittamiselimenä ja täyttää yleissopimuksen IX luvussa määrätyt raportointivelvoitteet unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa.

4 artikla

1.Komissio edustaa unionia unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa yleissopimuksen nojalla perustettujen elinten kokouksissa, etenkin yleissopimuksen 67 artiklassa tarkoitetussa osapuolten komiteassa. Komissio erityisesti valitsee ja ehdottaa asiantuntijoita naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmään (Grevio) ja osallistuu heidän nimittämiseensä unionin puolesta.

2.Koska yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös asioita, joissa unionilla ei ole toimivaltaa, komissio ja jäsenvaltiot tekevät läheistä yhteistyötä etenkin seurantaan, raportointiin, äänestysjärjestelyihin sekä yleissopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun yhteensovittamiselimen toimintaan liittyvissä asioissa. Ne määrittävät etukäteen asianmukaiset järjestelyt tähän tarkoitukseen sekä kantojensa esittämiseen yleissopimuksen nojalla perustettujen elinten kokouksissa. Järjestelyt vahvistetaan menettelysäännöissä, joista sovitaan, jos mahdollista, ennen kuin virallinen hyväksymiskirja talletetaan unionin puolesta.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä 36 .

Tehty Brysselissä

(1) REFERENCE TO OJ L.

(2) Neuvoston päätös 2010/48/EY, annettu 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(3) Concluding observations on the initial report of the European Union, CRPD/C/EU/CO/1, 4.9.2015, http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRPD%2fC%2fEU%2fCO%2f1&Lang=en

(4) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/05/26-fac-dev-council-conclusions-gender-development/ Neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2016–2020), http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/10/26-fac-conclusions-gender-development/ ; Neuvoston päätelmät ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta (2015–2019) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10897-2015-INIT/fi/pdf ; EU guidelines on violence against women and girls and combating all forms of discrimination against them  http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cmsUpload/16173cor.en08.pdf

(5) Ks. esimerkiksi KOM(2010) 491 lopullinen, komission tiedonanto Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015 ( http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1396540108305&uri=CELEX:52010DC0491 ); Council conclusions of 8 March 2010 on the eradication of violence against women in the European Union, https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/lsa/113226.pdf ; Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Strategic engagement for gender equality 2016-2019 SWD(2015) 278 final  http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/documents/151203_strategic_engagement_en.pdf

(6) http://fra.europa.eu/en/publication/2014/violence-against-women-eu-wide-survey-main-results-report

(7) Estimating the costs of gender-based violence in the European Union: Report, 5.12.2014, http://eige.europa.eu/node/393

(8) Ks. yleissopimuksen selitysmuistio , https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=09000016800d383a

(9) Osapuolet voivat säätää, että henkisestä väkivallasta ja vainoamisesta määrätään rikosoikeudellisten seuraamusten sijasta muita seuraamuksia (ks. 78 artiklan 3 kohta).

(10) Osapuolet voivat tehdä tätä velvoitetta koskevan varauman, ks. 78 artiklan 2 kohta.

(11) Tätä asiaa koskevasta määräyksestä voidaan tehdä erilaisia varaumia, ks. 44 artikla.

(12) Osapuolet voivat kuitenkin tehdä varauman vähäisten ruumiillista väkivaltaa koskevien rikosten osalta, ks. 78 artiklan 2 kohta.

(13) Osapuolet voivat tehdä varauman pakkoavioliittojen, naisen sukuelinten silpomisen sekä pakotetun raskauden keskeyttämisen/pakkosteriloinnin osalta. Varauma ei voi koskea seksuaalista väkivaltaa, kuten raiskausta.

(14) Osapuolet voivat tehdä varauman kotipaikka-asemaa koskevaan 59 artiklaan, ks. 78 artiklan 2 kohta.

(15) Group of Experts on action against Violence against women and domestic violence, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä.

(16) Viisi lisäjäsentä nimitetään 25. ratifioinnin jälkeen.

(17) Jäseninä ei saa olla kahta saman osapuolen kansalaista.

(18) Resolution CM/Res(2014)43 on rules on the election procedure of the members of the Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence (GREVIO), 19.11.2014, https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?Ref=CM/Res%282014 %2943&Language=lanFrench&Ver=original&Site=COE&BackColorInternet=DBDCF2&BackColorIntranet=FDC864&BackColorLogged=FDC864

(19) Grevio vahvisti työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan 21.–23.9.2015. https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=090000168048358b

(20) Ks. esimerkiksi yleissopimuksen selitysmuistion 329 kohta, jossa todetaan, että yleissopimuksen 62 artiklan 2 kohta perustuu uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 tehtyyn neuvoston puitepäätökseen 2001/220/YOS (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 1).

(21) Direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 372, 21.12.2004, s. 37); direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23); direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).

(22) Direktiivi 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57).

(23) Asiaa koskevaa johdettua lainsäädäntöä ovat muun muassa 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19); direktiivi 2003/86/EY oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12); direktiivi 2008/115/EY jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98); direktiivi 2009/52/EY maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24); direktiivi 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9); direktiivi 2013/33/EU kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96); direktiivi 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, s. 60). Ks. myös direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77) ja neuvoston direktiivi 2003/109/EY pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44).

(24) Asetus (EU) N:o 606/2013 yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 4); direktiivi 2003/8/EY oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset (EYVL L 26, 31.1.2003, s. 41); direktiivi 2004/80/EY rikoksen uhreille maksettavista korvauksista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 15); neuvoston puitepäätös 2008/947/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi (EUVL L 337, 16.12.2008, s. 102); direktiivi 2011/99/EU eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (EUVL L 338, 21.12.2011, s. 2); neuvoston puitepäätös 2009/315/YOS jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 23); neuvoston päätös 2009/316/YOS eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 33); neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa (EUVL L 220, 15.8.2008, s. 32).

(25) Direktiivi 2011/93/EU lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1).

(26) Direktiivi 2010/13/EU, audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).

(27) Direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31); Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60).

(28) Direktiivi (EU) 2015/637 yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi (EUVL L 106, 24.4.2015, s. 1).

(29) Neuvoston päätös 2010/48/EY, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(30) Asia C-377/12, komissio v. neuvosto, 34 kohta.

(31) Edellä mainittu tuomio, 34 kohta.

(32) Vaikka jokin elementti olisi liitännäinen, se ei merkitse sitä, ettei unionilla olisi sen suhteen yksinomaista toimivaltaa. Unionin sääntöjen oikeusperustalla ei sinänsä ole merkitystä tarkasteltaessa, vaikuttaako kansainvälinen sopimus näihin sääntöihin, sillä sisäisen säännöstön oikeusperustan ratkaisee sen pääasiallinen tekijä, kun taas sääntö, johon vaikuttamista tutkitaan, voi olla vain tämän säännöstön liitännäinen tekijä. Unionin yksinomaisen toimivallan tarkoitus on muun muassa unionin oikeuden tehokkaan vaikutuksen ja sen säännöillä perustettujen järjestelmien moitteettoman toiminnan säilyttäminen riippumatta niistä mahdollisista rajoituksista, joista määrätään siinä perustamissopimuksen määräyksessä, jota toimielimet ovat käyttäneet näiden sääntöjen antamisen perustana (lausunto 1/03, EU:C:2006:81, 131 kohta).

(33) EUVL C […], […], s. […].

(34) EUVL L ...

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57).

(36) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee yleissopimuksen voimaantulopäivän unionin osalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.3.2016

COM(2016) 109 final

LIITE

EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA

asiakirjaan

ehdotus neuvoston päätökseksi

naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta

    Council of Europe Treaty Series - No. 210

Euroopan neuvoston yleissopimus

naisiin kohdistuvan

väkivallan ja perheväkivallan

ehkäisemisestä ja torjumisesta

Istanbul, 11.V.2011

       Johdanto-osa

       Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka

       palauttavat mieliin yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (ETS 5, 1950) ja sen pöytäkirjat, Euroopan sosiaalisen peruskirjan (ETS 35, 1961; tarkistettu vuonna 1996, ETS 163), Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta (ETS 197, 2005) ja Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä (ETS 201, 2007)

       palauttavat mieliin seuraavat ministerikomitean suositukset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille: suositus Rec(2002)5 naisten suojelemiseksi väkivallalta, suositus Rec(2007)17 sukupuolten tasa-arvoa koskevista vaatimuksista ja rakenteista, suositus Rec(2010)10 naisten ja miesten rooleista konfliktien estämisessä ja ratkaisemisessa sekä rauhanrakentamisessa, ja muut asiaan liittyvät suositukset;

       ottavat huomioon sen lisääntyvän oikeuskäytännön, jolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin asettaa merkittäviä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä vaatimuksia;

       ottavat huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (1966), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (1966), kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (1979) ja sen valinnaisen pöytäkirjan (1999) sekä naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean yleisluontoisen suosituksen no. 19 naisiin kohdistuvan väkivallan käsittelystä, Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista (1989) ja sen valinnaiset pöytäkirjat (2000) sekä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006);

       ottavat huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (2002);

       palauttavat mieliin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteet ja erityisesti IV Geneven yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana (1949) sekä sen I ja II lisäpöytäkirjan (1977);

       tuomitsevat naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan kaikissa muodoissaan;

       tiedostavat, että naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen sekä oikeudellisesti että tosiasiallisesti on keskeinen osa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä;

       tiedostavat, että naisiin kohdistuva väkivalta ilmentää historiallista naisten ja miesten välistä valtasuhteiden epäyhdenvertaisuutta, jonka johdosta miehet ovat hallinneet ja syrjineet naisia ja naisten täysimittainen eteneminen on estynyt;

       tiedostavat, että naisiin kohdistuva väkivalta on sukupuoleen perustuvana väkivaltana luonteeltaan rakenteellista ja että se on yksi niistä ratkaisevista yhteiskunnan rakenteista, joilla naiset pakotetaan alistettuun asemaan miehiin nähden;

       tiedostavat syvästi huolestuneina, että naiset ja tytöt altistuvat usein vakaville väkivallan muodoille, kuten perheväkivallalle, seksuaaliselle häirinnälle, raiskauksille, pakkoavioliitoille, niin sanotun "kunnian" nimissä tehtävälle väkivallalle ja sukuelinten silpomiselle, jotka loukkaavat vakavasti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ja estävät olennaisesti naisten ja miesten välisen tasa-arvon saavuttamista;

       tiedostavat, että aseellisten konfliktien aikana loukataan jatkuvasti siviiliväestön ihmisoikeuksia erityisesti naisiin kohdistuvalla laajamittaisella tai järjestelmällisellä raiskaamisella ja seksuaalisella väkivallalla ja että sukupuoleen perustuva väkivalta voi lisääntyä sekä konfliktien aikana että niiden jälkeen;

       tiedostavat, että naiset ja tytöt ovat alttiimpia sukupuoleen perustuvalle väkivallalle kuin miehet;

       tiedostavat, että perheväkivalta kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin ja että myös miehet voivat joutua perheväkivallan uhreiksi;

       tiedostavat, että lapsia joutuu perheväkivallan uhreiksi, myös tämän väkivallan todistajina;

       pyrkivät luomaan Euroopan, joka on vapaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta;

       ovat sopineet seuraavasta:

I luku – Tavoitteet, määritelmät, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, yleiset velvoitteet

       1 artikla - Yleissopimuksen tavoitteet

   1    Tämän yleissopimuksen tavoitteina on

       a    suojella naisia kaikilta väkivallan muodoilta sekä ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ja saattaa väkivallantekijät syytteeseen;

       b    edistää kaikkien naisten syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa, myös voimaannuttamalla naisia;

       c    luoda laaja-alaiset puitteet, toimintaperiaatteet ja toimet kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi;

       d    edistää kansainvälistä yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan poistamiseksi;

       e    tukea järjestöjä ja lainvalvontaviranomaisia sekä auttaa niitä toimimaan tehokkaasti yhteistyössä yhtenäisen lähestymistavan omaksumiseksi pyrittäessä poistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa.

   2    Jotta yleissopimuksen osapuolet panisivat sen määräykset tehokkaasti täytäntöön, yleissopimuksella luodaan erityinen seurantajärjestelmä.

       2 artikla - Yleissopimuksen soveltamisala

   1    Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin, mukaan lukien perheväkivalta, joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin.

   2    Osapuolia kehotetaan soveltamaan tätä yleissopimusta kaikkiin perheväkivallan uhreihin. Pannessaan täytäntöön tämän yleissopimuksen määräyksiä osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota naisiin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreina.

   3    Tätä yleissopimusta sovelletaan sekä rauhan aikana että aseellisten konfliktien yhteydessä.

       3 artikla - Määritelmät

       Tässä yleissopimuksessa

       a    "naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa naisiin kohdistuvaa ihmisoikeuksien loukkaamista ja yhtä syrjinnän muotoa, ja se käsittää kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä;

       b    "perheväkivalta" tarkoittaa kaikkia perheen tai kodin sisäisiä tai toistensa entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välisiä ruumiillisen, seksuaalisen, henkisen tai taloudellisen väkivallan tekoja riippumatta siitä, asuuko väkivallantekijä tai onko hän asunut samassa asunnossa uhrin kanssa;

       c    "sukupuoli" tarkoittaa yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille;

       d    "sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa väkivaltaa, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin;

       e    "uhri" tarkoittaa a ja b alakohdassa tarkoitetun menettelyn kohteeksi joutuvaa luonnollista henkilöä;

       f    "naiset" tarkoittaa myös alle 18-vuotiaita tyttöjä.

       4 artikla - Perusoikeudet, tasa-arvo ja syrjinnän kielto

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet edistääkseen ja suojellakseen jokaisen, erityisesti naisten, oikeutta elää vapaana väkivallasta sekä julkisessa että yksityiselämässä.

   2    Osapuolet tuomitsevat kaikki naisten syrjinnän muodot ja toteuttavat viipymättä tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet ehkäistäkseen syrjintää, erityisesti

       –    sisällyttämällä kansalliseen perustuslakiinsa ja muuhun asianomaiseen lainsäädäntöönsä naisten ja miesten välisen tasa-arvon periaatteen ja varmistamalla tämän periaatteen toteutumisen käytännössä;

       –    kieltämällä naisten syrjinnän, tarvittaessa myös seuraamusten avulla;

       –    kumoamalla naisia syrjivät säädökset ja käytännöt.

   3    Osapuolet varmistavat tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon, erityisesti toimet uhrien oikeuksien suojelemiseksi, syrjimättä ketään esimerkiksi biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, iän, terveydentilan, vamman, siviilisäädyn, maahanmuuttajataustan, pakolaisaseman tai muun aseman perusteella.

   4    Erityistoimia, jotka ovat tarpeen sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja naisten suojelemiseksi siltä, ei katsota tässä yleissopimuksessa tarkoitetuksi syrjinnäksi.

       5 artikla - Valtion velvoitteet ja huolellisuusvelvoite

   1    Osapuolet pidättyvät osallistumasta naisiin kohdistuviin väkivallantekoihin ja varmistavat, että valtion viranomaiset, viranhaltijat, edustajat, laitokset ja muut valtion puolesta toimivat toimijat noudattavat tätä velvoitetta.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet, joilla varmistetaan huolellisuusvelvoitteen noudattaminen tarkoituksena ehkäistä, tutkia, rangaista ja hyvittää tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat valtiosta riippumattomien toimijoiden väkivallanteot.

       6 artikla - Sukupuolen huomioon ottavat toimintaperiaatteet

       Osapuolet sitoutuvat sisällyttämään sukupuolinäkökulman tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoon ja niiden vaikutusten arviointiin sekä edistämään ja panemaan tehokkaasti täytäntöön naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä naisten vaikutusvallan vahvistamista edistäviä toimintaperiaatteita.

II luku – Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja tietojen kokoaminen

       7 artikla - Laaja-alaiset ja yhteensovitetut toimintaperiaatteet

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet ottaakseen käyttöön ja pannakseen täytäntöön tehokkaita, laaja-alaisia ja yhteensovitettuja kansallisia toimintaperiaatteita, jotka käsittävät kaikki asianmukaiset toimet kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä naisiin kohdistuvan väkivallan käsittelemiseksi kokonaisvaltaisesti.

   2    Osapuolet varmistavat, että 1 kohdassa tarkoitetuissa toimintaperiaatteissa asetetaan uhrin oikeudet etusijalle kaikissa toimissa ja että nämä periaatteet pannaan täytäntöön tehokkaalla yhteistyöllä kaikkien asianomaisten viranomaisten, laitosten ja järjestöjen kesken.

   3    Tämän artiklan mukaisesti toteutettaviin toimiin sisällytetään tarvittaessa kaikki asianomaiset toimijat, kuten valtion virastot, kansalliset, alueelliset ja paikalliset edustuselimet ja viranomaiset, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

       8 artikla - Rahoitusvoimavarat

       Osapuolet antavat käyttöön riittävät rahoitus- ja henkilövoimavarat, jotta yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimet ja ohjelmat kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteet, toimet ja ohjelmat, voidaan toteuttaa asianmukaisesti.

       9 artikla - Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta

       Osapuolet tunnustavat kaikilla tasoilla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuvien asianomaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työn, kannustavat ja tukevat tätä työtä sekä vakiinnuttavat tehokkaan yhteistyön näiden järjestöjen kanssa.

       10 artikla - Yhteensovittamiselin

   1    Osapuolet nimeävät tai asettavat yhden tai useamman virallisen elimen vastaamaan sellaisten toimintaperiaatteiden ja toimien yhteensovittamisesta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista, jotka on tarkoitettu kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Nämä elimet sovittavat yhteen 11 artiklassa tarkoitettua tietojen kokoamista, tarkastelevat sen tuloksia ja tiedottavat niistä.

   2    Osapuolet varmistavat, että tämän artiklan mukaisesti nimetyt tai asetetut elimet saavat yleisluonteista tietoa VIII luvun mukaisesti toteutetuista toimista.

   3    Osapuolet varmistavat, että tämän artiklan mukaisesti nimetyt tai asetetut elimet pystyvät viestimään suoraan muissa osapuolissa toimivien vastaavien elinten kanssa ja edistämään suhteita niihin.

       11    artikla - Tietojen kokoaminen ja tutkimus

   1    Tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi osapuolet sitoutuvat

       a    kokoamaan säännöllisin väliajoin asiaankuuluvia eriteltyjä tilastotietoja kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen esiintymisestä;

       b    tukemaan kaikkia tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia väkivallan muotoja koskevaa tutkimusta, jotta saadaan tutkituksi tämän väkivallan perussyitä ja seurauksia, esiintyvyyttä ja tapausten tuomitsemisprosentteja sekä tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettujen toimien tehokkuutta.

   2    Osapuolet pyrkivät tekemään säännöllisin väliajoin väestöpohjaisia tutkimuksia arvioidakseen kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen laajuutta ja kehityssuuntia.

   3    Osapuolet antavat tämän artiklan mukaisesti kootut tiedot tämän yleissopimuksen 66 artiklassa tarkoitetulle asiantuntijaryhmälle edistääkseen kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollistaakseen kansainvälisen vertailevan arvioinnin.

   4    Osapuolet varmistavat, että tämän artiklan mukaisesti kootut tiedot ovat yleisön saatavilla.

III luku – Ehkäiseminen

       12 artikla - Yleiset velvoitteet

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet edistääkseen naisten ja miesten sosiaalisten ja kulttuuristen käyttäytymismallien muuttamista tarkoituksena poistaa ennakkoluuloja, tapoja, perinteitä ja kaikkia muita käytäntöjä, jotka perustuvat ajatukseen naisten alhaisemmasta asemasta tai kaavamaisiin käsityksiin naisten ja miesten rooleista.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet estääkseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä harjoittamasta mitään tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa väkivallan muotoa.

   3    Tämän luvun mukaisesti toteutettavissa toimissa otetaan huomioon ja käsitellään sellaisten henkilöiden erityistarpeet, jotka ovat erityisten seikkojen vuoksi haavoittuvia, ja näissä toimissa asetetaan etusijalle kaikkien uhrien ihmisoikeudet.

   4    Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet kannustaakseen kaikkia yhteiskunnan jäseniä, erityisesti miehiä ja poikia, osallistumaan aktiivisesti kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseen.

   5    Osapuolet varmistavat, ettei kulttuurin, tavan, uskonnon, perinteen eikä niin sanotun "kunnian" katsota oikeuttavan mitään tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia väkivallantekoja.

   6    Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet edistääkseen ohjelmia ja toimintoja, joilla vahvistetaan naisten vaikutusvaltaa.

       13 artikla - Valistus

   1    Osapuolet edistävät tai toteuttavat säännöllisesti ja kaikilla tasoilla valistuskampanjoita tai ohjelmia, myös yhteistyössä kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja tasa-arvoelinten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä tapauksen mukaan erityisesti naisjärjestöjen kanssa, lisätäkseen yleistä tietoisuutta kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen eri ilmentymistä, niiden vaikutuksista lapsiin ja tarpeesta ehkäistä tällaista väkivaltaa sekä lisätäkseen näiden asioiden ymmärtämistä.

   2    Osapuolet varmistavat, että yleisölle tiedotetaan laajalti toimista, joita on käytettävissä tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen ehkäisemiseksi.

       14 artikla - Koulutus

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittaessa asianmukaiset toimet, joilla virallisiin opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla sisällytetään oppilaiden kehitystasoon sovitettua opetusmateriaalia, joka käsittelee esimerkiksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, kaavamaisista käsityksistä vapaita sukupuolirooleja, keskinäistä kunnioitusta, väkivallatonta ristiriitojen ratkaisemista henkilösuhteissa, sukupuoleen perustuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet edistääkseen 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita epävirallisissa koulutusjärjestelmissä sekä urheilu-, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa ja joukkoviestimissä.

       15 artikla - Ammattihenkilöstön koulutus

   1    Osapuolet järjestävät tai tehostavat asianmukaista koulutusta, jota annetaan kaikenlaisten tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhrien tai tekijöiden parissa toimiville asianomaisille ammattihenkilöille ja joka liittyy tällaisen väkivallan ehkäisemiseen ja tunnistamiseen, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, uhrien tarpeisiin ja oikeuksiin sekä uudelleenuhriutumisen ehkäisemiseen.

   2    Osapuolet kannustavat sisällyttämään 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen eri toimijoiden yhteensovitettua yhteistyötä käsittelevää koulutusta, jotta näiden toimijoiden käsiteltäväksi saatetut tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat väkivaltatapaukset voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti.

       16 artikla - Ennalta ehkäisevät puuttumis- ja hoito-ohjelmat

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet ottaakseen käyttöön tai tukeakseen ohjelmia, joiden tarkoituksena on opettaa perheväkivallan tekijöille väkivallatonta käyttäytymistä henkilösuhteissa, jotta väkivallan uusiutuminen saataisiin estetyksi ja väkivaltaisia käyttäytymismalleja muutetuksi.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet ottaakseen käyttöön tai tukeakseen hoito-ohjelmia, joiden tarkoituksena on estää väkivallantekijöitä, erityisesti seksuaalirikollisia, uusimasta rikoksiaan.

   3    Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan osapuolet varmistavat, että uhrien turvallisuus, tukeminen ja ihmisoikeudet asetetaan etusijalle ja että nämä ohjelmat tarvittaessa otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön sovittaen ne tiiviisti yhteen uhreille tarjottavien erityistukipalvelujen kanssa.

       17 artikla - Yksityisen sektorin ja joukkoviestinten osallistuminen

   1    Ottaen asianmukaisesti huomioon sananvapauden sekä yksityisen sektorin, tieto- ja viestintätekniikan alan ja joukkoviestinten riippumattomuuden osapuolet kannustavat yksityistä sektoria, tieto- ja viestintätekniikan alaa ja joukkoviestimiä osallistumaan toimintaperiaatteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sekä asettamaan suuntaviivoja ja itsesääntelyvaatimuksia, joilla ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lisätään kunnioitusta heidän arvoaan kohtaan.

   2    Osapuolet kehittävät ja edistävät yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa lasten, vanhempien ja opettajien valmiuksia käsitellä sellaista tieto- ja viestintäympäristöä, joka tarjoaa halventavaa seksuaalista tai väkivaltaista sisältöä, joka voi olla haitallista.

IV luku – Suojelu ja tuki

       18 artikla - Yleiset velvoitteet

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet suojellakseen kaikkia väkivallan uhreja uusilta väkivallanteoilta.

   2    Osapuolet toteuttavat kansallisen lakinsa mukaisesti tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että käytettävissä on asianmukaiset järjestelmät, joilla mahdollistetaan tehokas yhteistyö kaikkien asianomaisten valtion viranomaisten kesken, mukaan lukien oikeuslaitos, syyttäjälaitos, lainvalvontaviranomaiset, paikalliset ja alueelliset viranomaiset sekä kansalaisjärjestöt ja muut asianomaiset järjestöt ja yhteisöt, kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen uhrien ja todistajien suojelemiseksi ja tukemiseksi, myös ohjaamalla heidät tämän yleissopimuksen 20 ja 22 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin ja erityisiin tukipalveluihin.

   3    Osapuolet varmistavat, että tämän luvun mukaisesti toteutettavat toimet

       –    perustuvat näkemykseen, jonka mukaan naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat sukupuolittunutta väkivaltaa, sekä keskittyvät uhrin ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen;

       –    perustuvat yhtenäiseen lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon väkivallantekijöiden, uhrien ja lasten sekä heidän laajemman sosiaalisen ympäristönsä välinen suhde;

       –    ovat tarkoitettuja estämään uudelleenuhriutumista;

       –    ovat tarkoitettuja voimaannuttamaan väkivallan naisuhreja ja tekemään heistä taloudellisesti riippumattomia;

       –    mahdollistavat tarvittaessa useiden erilaisten suojelu- ja tukipalvelujen tarjoamisen samoissa tiloissa;

       –    palvelevat haavoittuvien henkilöiden, myös lapsiuhrien, erityistarpeita ja ovat heidän käytettävissään.

   4    Palvelujen tarjoaminen ei saa riippua uhrin halukkuudesta saattaa väkivallantekijä syytteeseen tai todistaa häntä vastaan.

   5    Osapuolet toteuttavat kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti tarvittavat toimet tarjotakseen konsulisuojelua ja muuta suojelua sekä tukea kansalaisilleen ja muille uhreille, joilla on oikeus tällaiseen suojeluun.

       19 artikla - Tiedottaminen

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että uhrit saavat asianmukaista ja oikea-aikaista tietoa saatavilla olevista tukipalveluista ja oikeudellisista toimista ymmärtämällään kielellä.

       20 artikla - Yleiset tukipalvelut

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että uhrien saatavilla on palveluja, jotka helpottavat heidän toipumistaan väkivallasta. Näihin toimiin olisi sisällyttävä tarvittaessa sellaisia palveluja kuin oikeudellinen ja psykologinen neuvonta, taloudellinen apu, asumisjärjestelyt, koulutus ja avustaminen työnsaannissa.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että uhrien saatavilla on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja, että näitä palveluja varten on olemassa riittävät voimavarat ja että ammattihenkilöstöä koulutetaan auttamaan uhreja ja ohjaamaan heitä asianmukaisiin palveluihin.

       21 artikla - Avustaminen yksilövalituksissa tai ryhmävalituksissa

       Osapuolet varmistavat, että uhrit saavat tietoa sovellettavista alueellisista ja kansainvälisistä yksilövalitus- ja ryhmävalitusjärjestelmistä ja että nämä ovat uhrien käytettävissä. Osapuolet edistävät huomaavaisen ja asiantuntevan avun antamista uhreille näiden tehdessä tällaisia valituksia.

       22 artikla - Erityistukipalvelut

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet tarjotakseen tai järjestääkseen kaikenlaisten tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille välittömiä lyhyt- ja pitkäaikaisia erityistukipalveluja, jotka jakaantuvat alueelliselta kannalta asianmukaisesti.

   2    Osapuolet tarjoavat tai järjestävät kaikille väkivallan naisuhreille ja heidän lapsilleen naisille tarkoitettuja erityistukipalveluja.

       23 artikla - Turvakodit

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet säätääkseen asianmukaisten, helposti saavutettavien turvakotien perustamisesta riittävässä määrin, jotta uhreille, erityisesti naisille ja heidän lapsilleen, voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti.

       24 artikla - Auttavat puhelimet

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet ottaakseen valtakunnallisesti käyttöön maksuttomia ympärivuorokautisesti (24/7) auttavia puhelimia, joissa neuvotaan soittajia kaikkiin tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin väkivallan muotoihin liittyvissä asioissa luottamuksellisesti tai sallien heidän esiintymisensä nimettöminä.

       25 artikla - Seksuaalisen väkivallan uhrien tukeminen

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet säätääkseen, että raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhreja varten perustetaan riittävästi asianmukaisia, helposti saavutettavia tukikeskuksia, jotka voivat tarjota uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa.

       26 artikla - Lapsitodistajien suojelu ja tuki

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että tarjottaessa uhreille suojelu- ja tukipalveluja otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen lapsitodistajien oikeudet ja tarpeet.

   2    Tämän artiklan mukaisesti toteutettaviin toimiin sisällytetään psykososiaalinen neuvonta, jota annetaan kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen lapsitodistajille heidän ikänsä mukaisesti sovitettuna, ja näissä toimissa otetaan asianmukaisesti huomioon lapsen etu.

       27 artikla - Ilmoitukset

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet kannustaakseen tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen todistajia tai henkilöitä, joilla on perusteltua syytä epäillä, että tällainen teko on saatettu suorittaa tai että uusia väkivallantekoja on odotettavissa, ilmoittamaan asiasta toimivaltaisille järjestöille tai viranomaisille.

       28 artikla - Ammattihenkilöstön ilmoitukset

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen, etteivät niiden kansallisella lailla säädetyt tiettyjä ammattihenkilöitä koskevat salassapitosäännökset estä näiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä tarvittaessa ilmoitus toimivaltaisille järjestöille tai viranomaisille, jos heillä on perusteltua syytä epäillä, että tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluva vakava väkivallanteko on tehty ja uusia vakavia väkivallantekoja on odotettavissa.

V luku – Aineellinen oikeus

       29 artikla - Siviilioikeudenkäynnit ja oikeussuojakeinot

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet tarjotakseen uhreille asianmukaiset siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot väkivallantekijöitä vastaan.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet tarjotakseen uhreille kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti asianmukaiset siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot sellaisia valtion viranomaisia vastaan, jotka ovat laiminlyöneet velvollisuutensa toteuttaa toimivaltaansa kuuluvat tarvittavat ennalta ehkäisevät toimet tai suojelutoimet.

       30 artikla - Korvaukset

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että uhreilla on oikeus vaatia väkivallantekijöiltä korvausta kaikista tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädetyistä teoista.

   2    Valtion varoista maksetaan asianmukainen korvaus niille, joille on aiheutettu vakavia ruumiinvammoja tai terveydellistä haittaa, siltä osin kuin vahingosta ei saada korvausta muualta, kuten väkivallantekijältä, vakuutuksesta tai valtion rahoittamista terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmistä. Tämä ei estä osapuolia vaatimasta maksettua korvausta takautuvasti takaisin väkivallantekijältä, edellyttäen, että uhrin turvallisuuteen kiinnitetään asianmukaista huomiota.

   3    Edellä 2 kohdan mukaisesti toteutettavissa toimissa on varmistettava korvauksen myöntäminen kohtuullisessa ajassa.

       31 artikla - Huoltajuus, tapaamisoikeudet ja turvallisuus

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että määrättäessä lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista otetaan huomioon tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat väkivaltatapaukset.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, ettei tapaamis- tai huoltajuusoikeuksien käyttäminen vaaranna uhrin tai lasten oikeuksia ja turvallisuutta.

       32 artikla - Pakkoavioliittojen siviilioikeudelliset seuraukset

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että pakottamalla solmitut avioliitot voidaan mitätöidä, kumota tai purkaa aiheuttamatta uhreille kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa.

       33 artikla - Henkinen väkivalta

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että henkilön henkisen eheyden tahallinen vakava vahingoittaminen pakottamalla tai uhkaamalla säädetään rangaistavaksi.

       34 artikla - Vainoaminen

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että toiseen henkilöön kohdistuva tahallinen ja toistuva uhkaava käyttäytyminen, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa vaarantumista, säädetään rangaistavaksi.

       35 artikla - Ruumiillinen väkivalta

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että toiseen henkilöön kohdistuvat tahalliset ruumiilliset väkivallanteot säädetään rangaistaviksi.

       36 artikla - Seksuaalinen väkivalta, mukaan lukien raiskaus

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi:

       a    seksuaalinen tunkeutuminen toisen henkilön emättimeen, peräsuoleen tai suuhun jonkin ruumiinosan tai esineen avulla ilman tämän henkilön suostumusta;

       b    muu toiseen henkilöön ilman tämän suostumusta kohdistuva seksuaalinen teko;

       c    toisen henkilön saattaminen ilman hänen suostumustaan seksuaalisiin tekoihin kolmannen henkilön kanssa.

   2    Henkilön on annettava suostumus vapaaehtoisesti vapaasta tahdostaan, joka arvioidaan kulloistenkin olosuhteiden mukaan.

   3    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että 1 kohdan määräyksiä sovelletaan myös tekoihin, jotka kohdistetaan entisiin tai nykyisiin kansallisessa laissa tunnustettuihin puolisoihin tai kumppaneihin.

       37 artikla - Pakkoavioliitto

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että aikuisen tai lapsen tahallinen pakottaminen avioliittoon säädetään rangaistavaksi.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että aikuisen tai lapsen tahallinen houkutteleminen muun kuin sen osapuolen tai valtion alueelle, jossa hän asuu, tarkoituksena pakottaa hänet avioliittoon säädetään rangaistavaksi.

       38 artikla - Naisen sukuelinten silpominen

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi:

       a    naisen isojen häpyhuulten, pienten häpyhuulten tai häpykielen täydellinen tai osittainen poistaminen leikkaamalla, faraoninen ympärileikkaus tai muu silpominen;

       b    naisen pakottaminen tai järjestäminen alistumaan johonkin a alakohdassa mainittuun tekoon;

       c    tytön kehottaminen, pakottaminen tai järjestäminen alistumaan johonkin a alakohdassa mainittuun tekoon.

       39 artikla - Pakotettu raskauden keskeyttäminen ja pakkosterilointi

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että seuraavat tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi:

       a    naisen raskauden keskeyttäminen ilman hänen ennakolta annettua ja tietoon perustuvaa suostumustaan;

       b    sellaisen leikkauksen suorittaminen, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on naisen luontaisen lisääntymiskyvyn poistaminen, ilman hänen ennakolta annettua ja tietoon perustuvaa suostumustaan tai hänen ymmärtämättä kyseistä menettelyä.

           40 artikla - Seksuaalinen häirintä

           Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikista sellaisen ei-toivotun sanallisen, sanattoman tai ruumiillisen seksuaalisen käyttäytymisen muodoista, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on henkilön ihmisarvon loukkaaminen, voidaan määrätä rikosoikeudellinen tai muu oikeudellinen seuraamus, erityisesti, jos tämä käyttäytyminen luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai loukkaavan ilmapiirin.

       41 artikla - Avunanto, osallisuus ja yritys

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet säätääkseen rangaistavaksi tahallisen avunannon tämän yleissopimuksen 33, 34, 35, 36 ja 37 artiklan sekä 38 artiklan a kohdan ja 39 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettävissä teoissa.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet säätääkseen rangaistaviksi tahalliset yritykset tehdä tämän yleissopimuksen 35, 36 ja 37 artiklan sekä 38 artiklan a kohdan ja 39 artiklan mukaisesti rangaistavaksi säädettävä teko.

       42 artikla - Tuomittavat tekojen perusteet, mukaan lukien niin sanotun "kunnian" nimissä tehdyt rikokset

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että rikosoikeudenkäynneissä, jotka on pantu vireille jonkin tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan väkivallanteon johdosta, ei katsota kulttuurin, tavan, uskonnon, perinteen tai niin sanotun "kunnian" oikeuttavan tällaista tekoa. Tähän sisältyvät erityisesti väitteet, joiden mukaan uhri on rikkonut kulttuurisia, uskonnollisia, yhteiskunnallisia tai perinteisiä vaatimuksia tai tapoja tai asianmukaisia käyttäytymistapoja.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että jos joku yllyttää lasta 1 kohdassa tarkoitettuun tekoon, yllytys ei vähennä kyseisen henkilön rikosoikeudellista vastuuta tästä teosta.

       43 artikla - Rikossäännösten soveltaminen

       Tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen käsitteitä sovelletaan uhrin ja väkivallantekijän välisen suhteen luonteesta riippumatta.

       44 artikla - Lainkäyttövalta

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet ulottaakseen lainkäyttövaltansa tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettäviin tekoihin, jotka

       a    tehdään osapuolen alueella;

       b    tehdään osapuolen lipun alla kulkevalla aluksella;

       c    tehdään osapuolen lainsäädännön mukaisesti rekisteröidyssä ilma-aluksessa;

       d    tekee osapuolen kansalainen; tai

       e    tekee henkilö, jonka vakituinen asuinpaikka on osapuolen alueella.

   2    Kukin osapuoli pyrkii toteuttamaan tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet ulottaakseen lainkäyttövaltansa tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädettävään tekoon, joka kohdistetaan kyseisen osapuolen kansalaiseen tai henkilöön, jonka vakituinen asuinpaikka on tämän osapuolen alueella.

   3    Mahdollistaakseen tämän yleissopimuksen 36, 37, 38 ja 39 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen syytteeseenpanon osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, ettei niiden lainkäyttövalta edellytä, että teot on säädetty rangaistaviksi sillä alueella, jolla ne tehdään.

   4    Mahdollistaakseen tämän yleissopimuksen 36, 37, 38 ja 39 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen syytteeseenpanon osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, ettei niiden lainkäyttövalta 1 kohdan d ja e alakohdan osalta edellytä, että syytteen saa nostaa ainoastaan rikoksen uhrin ilmoituksen perusteella tai sen valtion syyttämispyynnön perusteella, jonka alueella rikos on tehty.

   5    Kukin osapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet ulottaakseen lainkäyttövaltansa tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettäviin tekoihin, jos väitetty väkivallantekijä on kyseisen osapuolen alueella eikä tämä osapuoli pelkästään väkivallantekijän kansalaisuuden vuoksi luovuta häntä toiselle osapuolelle.

   6    Jos useampi kuin yksi osapuoli katsoo, että väitetty tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädettävä teko kuuluu sen lainkäyttövaltaan, kyseiset osapuolet neuvottelevat tarvittaessa keskenään määrittääkseen, minkä osapuolen lainkäyttövalta on syytetoimien kannalta tarkoituksenmukaisin.

   7    Tämä yleissopimus ei sulje pois sellaista rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa, jota osapuoli käyttää kansallisen lakinsa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisen oikeuden yleisiä sääntöjä.

       45 artikla - Seuraamukset ja toimet

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävistä teoista voidaan määrätä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset niiden vakavuuden mukaan. Näihin seuraamuksiin sisältyvät tarvittaessa vankeusrangaistukset, joiden perusteella henkilö voidaan luovuttaa rikoksen johdosta.

   2    Osapuolet voivat toteuttaa muita väkivallantekijöihin liittyviä toimia, kuten

       –    tuomittujen seuranta tai valvonta;

       –    vanhempainoikeuksien poistaminen, jos lapsen etua, johon voi sisältyä uhrin turvallisuus, ei voida taata muulla tavoin.

       46 artikla - Raskauttavat seikat

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että seuraavat seikat voidaan kansallisen lain asianomaisten säännösten mukaisesti ottaa huomioon raskauttavina seikkoina määrättäessä rangaistusta tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävistä teoista, jolleivät nämä seikat jo kuulu kyseisen rikoksen tunnusmerkistöön:

       a    rikoksen on kohdistanut entiseen tai nykyiseen kansallisessa laissa tunnustettuun puolisoon tai kumppaniin perheen jäsen, uhrin kanssa yhdessä asuva henkilö tai valta-asemaansa väärin käyttänyt henkilö;

       b    rikos tai toisiinsa liittyvät rikokset on tehty toistuvasti;

       c    rikos on kohdistettu henkilöön, jonka erityiset seikat ovat tehneet haavoittuvaksi;

       d    rikos on kohdistettu lapseen tai tehty lapsen läsnä ollessa;

       e    rikoksen on tehnyt kaksi tai useampia henkilöitä yhdessä;

       f    ennen rikosta tai sen yhteydessä on käytetty erityisen raakaa väkivaltaa;

       g    rikos on tehty käyttämällä asetta tai uhkaamalla aseella;

       h    rikoksesta on aiheutunut uhrille vakavaa ruumiillista tai henkistä haittaa;

       i    rikoksentekijä on aiemmin tuomittu samanlaisesta rikoksesta.

       47 artikla - Toisen osapuolen antamat tuomiot

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet säätääkseen mahdollisuudesta ottaa tuomioita annettaessa huomioon lainvoimaiset tuomiot, jotka toinen osapuoli on antanut tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävistä teoista.

       48 artikla - Pakollisten vaihtoehtoisten ratkaisumenettelyjen tai tuomitsemismenettelyjen kielto

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet kieltääkseen pakolliset vaihtoehtoiset ratkaisumenettelyt, mukaan lukien välitys- ja sovittelumenettely, kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen osalta.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että jos väkivallantekijän maksettavaksi määrätään sakkoa, otetaan asianmukaisesti huomioon hänen kykynsä täyttää rahalliset velvoitteensa uhria kohtaan.

VI luku – Tutkinta, syytetoimet, prosessioikeus ja suojelutoimet

       49 artikla - Yleiset velvoitteet

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen tutkinta ja niitä koskevat oikeudenkäynnit suoritetaan ilman tarpeetonta viivästystä, ottaen samalla huomioon uhrin oikeudet kaikissa rikosoikeudenkäyntien vaiheissa.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävät teot tutkitaan ja pannaan syytteeseen tehokkaasti, ja näissä toimissa osapuolet noudattavat ihmisoikeuksia koskevia perusperiaatteita ja ottavat huomioon käsityksen sukupuoleen perustuvasta väkivallasta.

       50 artikla - Välittömät toimet, ehkäiseminen ja suojelu

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen käsittelystä vastaavat lainvalvontaviranomaiset toteuttavat niiden johdosta tarvittavat toimet nopeasti ja asianmukaisesti, suojellen uhreja riittävästi ja välittömästi.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen käsittelystä vastaavat lainvalvontaviranomaiset ryhtyvät nopeasti ja asianmukaisesti ehkäisemään näitä väkivallan muotoja ja suojelemaan naisia niiltä, myös ennalta ehkäisevien operatiivisten toimien avulla sekä kokoamalla todisteita.

       51 artikla - Riskinarviointi ja riskienhallinta

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikki asianomaiset viranomaiset arvioivat väkivaltatilanteiden vakavuuden sekä niihin liittyvän kuolemanvaaran ja väkivallan toistumisen vaaran hallitakseen riskejä ja tarjotakseen tarvittaessa turvallisuutta ja tukea yhteensovitetuin toimin.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa otetaan kaikissa tutkinnan ja suojelutoimien toteuttamisen vaiheissa asianmukaisesti huomioon, että tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen tekijöillä on hallussaan tai käytettävissään ampuma-aseita.

       52 artikla - Välittömät lähestymiskiellot

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että toimivaltaisille viranomaisille annetaan valtuudet määrätä välittömän vaaran uhatessa perheväkivallan tekijä poistumaan uhrin tai vaarassa olevan henkilön asunnosta riittävän pitkäksi ajaksi sekä valtuudet kieltää väkivallantekijää menemästä uhrin tai vaarassa olevan henkilön asuntoon tai ottamasta yhteyttä häneen. Tämän artiklan mukaisesti toteutettavissa toimissa asetetaan etusijalle uhrien tai vaarassa olevien henkilöiden turvallisuus.

       53 artikla - Lähestymiskiellot tai suojelumääräykset

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikkien tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen uhreilla on käytettävissään asianmukaiset lähestymiskiellot tai suojelumääräykset.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitetut lähestymiskiellot tai suojelumääräykset

       –    ovat käytettävissä välittömään suojeluun aiheuttamatta uhrille kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa;

       –    annetaan määräajaksi tai toistaiseksi, kunnes niitä muutetaan tai ne kumotaan;

       –    annetaan tarvittaessa yksipuolisessa menettelyssä siten, että ne tulevat voimaan välittömästi;

       –    ovat käytettävissä muista oikeudenkäynneistä riippumatta tai niiden lisäksi;

       –    ovat ilmoitettavissa myöhemmissä oikeudenkäynneissä.

   3    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että 1 kohdan mukaisesti annettujen lähestymiskieltojen tai suojelumääräysten rikkomisesta voidaan määrätä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset ja muut oikeudelliset seuraamukset.

       54 artikla- Tutkinta ja todistelu

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että siviili- tai rikosoikeudenkäynnissä uhrin seksuaalista historiaa ja käyttäytymistä koskeva todistelu sallitaan ainoastaan, jos se on asiaan kuuluvaa ja tarpeellista.

       55 artikla - Asianosaisen vireille panemat ja viran puolesta vireille pantavat oikeudenkäynnit

   1    Osapuolet varmistavat, ettei tämän yleissopimuksen 35, 36, 37, 38 ja 39 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen tutkinta tai syytteeseenpano riipu kokonaan uhrin rikosilmoituksesta tai muusta ilmoituksesta, jos rikos on tehty kokonaan tai osittain kyseisen osapuolen alueella, ja että oikeudenkäyntiä voidaan jatkaa, vaikka uhri peruuttaisi lausuntonsa tai ilmoituksensa.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen kansallisessa laissaan säädettyjen edellytysten mukaisesti valtion organisaatioille ja kansalaisjärjestöille sekä perheväkivallan käsittelyn asiantuntijoille mahdollisuuden auttaa ja/tai tukea uhreja heidän pyynnöstään tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen tutkinnan ja niitä koskevien oikeudenkäyntien aikana.

       56 artikla - Suojelutoimet

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet suojellakseen uhrien oikeuksia ja etuja, mukaan lukien heidän erityistarpeensa todistajina, kaikissa tutkinnan ja oikeudenkäyntien vaiheissa, erityisesti

       a    säätämällä uhrien sekä heidän perheidensä ja todistajiensa suojelusta uhkailulta, kostolta ja uudelleenuhriutumiselta;

       b    varmistamalla, että uhreille ilmoitetaan väkivallantekijän pakenemisesta tai tilapäisestä tai lopullisesta vapauttamisesta ainakin, jos uhrit ja heidän perheensä saattavat olla vaarassa;

       c    tiedottamalla uhreille kansallisessa laissa säädetyin edellytyksin heidän oikeuksistaan ja käytettävissään olevista palveluista sekä heidän ilmoituksensa käsittelystä, syytteistä, tutkinnan tai oikeudenkäynnin yleisestä etenemisestä ja heidän roolistaan siinä sekä tapauksensa ratkaisusta;

       d    sallimalla uhrien kansallisen lain prosessisääntöjen mukaisesti käyttää puhevaltaa, esittää todisteita ja saada näkemyksiään, tarpeitaan ja huolenaiheitaan tuoduksi esiin suoraan tai edustajan välityksellä ja käsitellyksi;

       e    tarjoamalla uhreille asianmukaisia tukipalveluja siten, että heidän oikeutensa ja etunsa tuodaan esiin ja otetaan huomioon asianmukaisesti;

       f    varmistamalla, että voidaan toteuttaa toimia uhrien yksityisyyden ja julkisen kuvan suojelemiseksi;

       g    varmistamalla, että uhrien ja väkivallantekijöiden joutuminen tekemisiin keskenään tuomioistuimissa ja lainvalvontaviranomaisten tiloissa estetään mahdollisuuksien mukaan;

       h    järjestämällä uhreille riippumattomat ja pätevät tulkit, jos uhrit ovat asianosaisina oikeudenkäynneissä tai toimivat todistajina;

       i    sallimalla uhrien antaa todistajanlausuntoja kansallisessa laissa säädettyjen sääntöjen mukaisesti oikeussalissa olematta läsnä tai ainakin väitetyn väkivallantekijän olematta läsnä, erityisesti käyttämällä saatavilla olevaa asianmukaista viestintätekniikkaa.

   2    Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan lapsiuhria ja lapsitodistajaa suojellaan tarvittaessa erityistoimin, jolloin otetaan huomioon lapsen etu.

       57 artikla - Oikeusapu

       Osapuolet säätävät uhrien oikeudesta oikeudelliseen avustamiseen ja maksuttomaan oikeusapuun kansallisen lakinsa edellyttämällä tavalla.

       58 artikla - Vanhentuminen

       Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- ja muut toimet varmistaakseen, että vanhentumisaika, jota sovelletaan oikeudenkäynnin vireillepanoon tämän yleissopimuksen 36, 37, 38 ja 39 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen johdosta, jatkuu niin kauan kuin on tarpeen kyseisen rikoksen vakavuuteen nähden, jotta asiaa koskeva oikeudenkäynti voidaan panna tehokkaasti vireille sen jälkeen, kun uhri on tullut täysi-ikäiseksi.

VII luku – Maahanmuutto ja turvapaikanhaku

       59 artikla - Kotipaikka-asema

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että uhreille, joiden kotipaikka-asema riippuu kansallisessa laissa tunnustetun puolison tai kumppanin kotipaikka-asemasta, myönnetään hakemuksesta avioliiton tai suhteen purkauduttua ja uhrien olosuhteiden ollessa erityisen vaikeat itsenäinen oleskelulupa riippumatta avioliiton tai suhteen kestosta. Itsenäisen oleskeluluvan myöntämisen ja voimassaolon edellytyksistä säädetään kansallisella lailla.

   2    Jotta uhrit voivat hakea itsenäistä oleskelulupaa, osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että uhrit voivat saada keskeytetyksi maastapoistamismenettelyn, joka on käynnistetty sillä perusteella, että heidän kotipaikka-asemansa riippuu kansallisessa laissa tunnustetun puolison tai kumppanin kotipaikka-asemasta.

   3    Osapuolet myöntävät uhreille uudistettavia oleskelulupia jommassakummassa tai molemmissa seuraavista tapauksista:

       a    jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että uhrien henkilökohtainen tilanne edellyttää välttämättä heidän oleskeluaan maassa;

       b    jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että uhrien yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten kanssa tutkinnassa tai rikosoikeudenkäynnissä edellyttää välttämättä heidän oleskeluaan maassa.

   4    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että pakkoavioliittojen uhrit, jotka on tuotu toiseen maahan avioliittoa varten ja jotka ovat sen vuoksi menettäneet kotipaikka-asemansa vakituisessa asuinmaassaan, voivat saada kotipaikka-asemansa takaisin.

       60 artikla - Sukupuoleen perustuva turvapaikkahakemus

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta voidaan tunnustaa vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 1 artiklan A, 2 kohdassa tarkoitetun vainon muodoksi ja vakavaksi haitaksi, joka antaa perusteet täydentävään tai toissijaiseen suojeluun.

   2    Osapuolet varmistavat, että kaikki pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaiset perusteet tulkitaan sukupuoli huomioon ottaen ja että jos todetaan, että pelättävä vainoaminen liittyy yhteen tai useampaan näistä perusteista, hakijoille myönnetään pakolaisasema sovellettavien asiaa koskevien asiakirjojen mukaisesti.

   3    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet kehittääkseen sukupuolen huomioon ottavia turvapaikanhakijoiden vastaanottomenettelyjä ja tukipalveluja sekä sukupuolikohtaisia ohjeita ja sukupuolen huomioon ottavia turvapaikkamenettelyjä, mukaan lukien pakolaisaseman määrittäminen ja kansainvälisen suojelun hakeminen.

       61 artikla - Palauttamiskielto

   1    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet noudattaakseen palauttamiskiellon periaatetta voimassa olevien kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteidensa mukaisesti.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, ettei suojelua tarvitsevia naisiin kohdistuvan väkivallan uhreja asemastaan tai kotipaikastaan riippumatta missään olosuhteissa palauteta maahan, jossa heidän henkensä vaarantuisi tai heitä saatettaisiin kiduttaa tai kohdella tai rangaista epäinhimillisesti tai halventavasti.

VIII luku – Kansainvälinen yhteistyö

       62 artikla - Yleiset periaatteet

   1    Osapuolet toimivat yhteistyössä keskenään tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja soveltaen asiaa koskevia kansainvälisiä ja alueellisia oikeudellisia asiakirjoja, jotka liittyvät yhteistyöhön siviili- ja rikosasioissa, sekä soveltaen yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella sovittavia järjestelyjä ja kansallista lakia mahdollisimman laajasti

       a    ehkäistäkseen ja torjuakseen kaikkia tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia väkivallan muotoja ja saattaakseen väkivallantekijät syytteeseen;

       b    suojellakseen ja auttaakseen uhreja;

       c    tutkiakseen tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettäviä tekoja tai käydäkseen niitä koskevia oikeudenkäyntejä;

       d    pannakseen täytäntöön asiaa koskevia osapuolten oikeusviranomaisten antamia siviili- ja rikostuomioita, mukaan lukien suojelumääräykset.

   2    Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen uhrit voivat tehdä rikosilmoituksen tällaisesta rikoksesta asuinvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, vaikka rikos olisi tehty muun osapuolen kuin uhrin asuinvaltion alueella.

   3    Jos osapuoli, joka asettaa rikosasioissa annettavan keskinäisen oikeusavun, rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen tai tämän yleissopimuksen toisen osapuolen antamien siviili- tai rikostuomioiden täytäntöönpanon edellytykseksi sopimuksen voimassaolon, saa tällaista oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön osapuolelta, jonka kanssa se ei ole tehnyt sopimusta, pyynnön saanut osapuoli voi katsoa, että tämä yleissopimus toimii oikeusperustana rikosasioissa annettavalle keskinäiselle oikeusavulle, rikoksen johdosta tapahtuvalle luovuttamiselle tai toisen osapuolen antamien siviili- tai rikostuomioiden täytäntöönpanolle tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettävien tekojen osalta.

   4    Osapuolet pyrkivät tarpeen mukaan yhtenäistämään naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisen ja torjunnan kolmansien valtioiden eduksi toteutettavissa kehitysapuohjelmissa, myös tekemällä kolmansien valtioiden kanssa kahdenvälisiä ja monenvälisiä sopimuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa uhrien suojelua 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

       63 artikla - Vaarassa olevia henkilöitä koskevat toimet

       Jos osapuolella on käytettävissään olevien tietojen perusteella perusteltua syytä epäillä, että henkilö on välittömässä vaarassa joutua jonkin tämän yleissopimuksen 36, 37, 38 tai 39 artiklassa tarkoitetun väkivallanteon kohteeksi toisen osapuolen alueella, ensin mainittua osapuolta rohkaistaan viipymättä toimittamaan nämä tiedot toiselle osapuolelle varmistaakseen asianmukaisten suojelutoimien toteuttamisen. Tarvittaessa näihin tietoihin on sisällyttävä yksityiskohdat voimassa olevista vaarassa olevaa henkilöä koskevista suojelumääräyksistä.

       64 artikla - Tiedottaminen

   1    Osapuoli, jolle pyyntö esitetään, ilmoittaa viipymättä pyynnön esittäneelle osapuolelle tämän luvun mukaisesti toteutettujen toimien lopputuloksen. Osapuoli, jolle pyyntö esitetään, ilmoittaa myös viipymättä pyynnön esittäneelle osapuolelle seikoista, jotka estävät pyydetyn toimen toteuttamisen tai voivat merkittävästi viivyttää sitä.

   2    Osapuoli voi kansallisen lakinsa sallimissa rajoissa ilman pyyntöäkin toimittaa toiselle osapuolelle omassa tutkinnassaan saatuja tietoja, jos se katsoo, että tällaisten tietojen antaminen voi auttaa tiedot saavaa osapuolta ehkäisemään tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistaviksi säädettäviä tekoja tai panemaan vireille tai suorittamaan tällaisia rikoksia koskevaa tutkintaa tai oikeudenkäyntiä tai että se voi johtaa kyseisen osapuolen pyytämään yhteistyötä tämän luvun mukaisesti.

   3    Osapuoli, joka saa tietoja 2 kohdan mukaisesti, toimittaa nämä tiedot toimivaltaisille viranomaisilleen, jotta oikeudenkäynti voidaan panna vireille, jos se katsotaan tarpeelliseksi, tai jotta nämä tiedot voidaan ottaa huomioon asiaa koskevissa siviili- ja rikosoikeudenkäynneissä.

       65 artikla - Tietosuoja

       Henkilötiedot tallennetaan ja niitä käytetään noudattaen niitä velvoitteita, joihin osapuolet ovat sitoutuneet yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyssä yleissopimuksessa (ETS 108).

IX luku – Seurantajärjestelmä

       66 artikla - Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä

   1    Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (jäljempänä "Grevio") seuraa, miten osapuolet panevat täytäntöön tätä yleissopimusta.

   2    Greviossa on vähintään 10 ja enintään 15 jäsentä, joiden valinnassa otetaan huomioon tasapainoinen sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma sekä monialainen asiantuntemus. Grevion jäsenet valitsee osapuolten komitea ehdokkaista, jotka osapuolet ovat nimenneet kansalaistensa joukosta neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa kerran.

   3    Ensimmäiset 10 jäsentä valitaan vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Viisi lisäjäsentä valitaan sen jälkeen, kun kahdeskymmenesviides osapuoli on ratifioinut yleissopimuksen tai liittynyt siihen.

   4    Grevion jäsenten valinta perustuu seuraaviin periaatteisiin:

       a    jäsenet valitaan avoimella menettelyllä sellaisten nuhteettomien henkilöiden joukosta, joilla on tunnustettu pätevyys ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan tai uhrien auttamisen ja suojelun alalla tai joilla on tunnustettua ammattikokemusta tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista;

       b    jäseninä ei saa olla kahta saman valtion kansalaista;

       c    jäsenten olisi edustettava merkittävimpiä oikeusjärjestelmiä;

       d    jäsenten olisi edustettava merkittäviä toimijoita ja virastoja, jotka käsittelevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa;

       e    jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan sekä riippumattomina ja puolueettomina suorittaessaan tehtäviään ja ovat käytettävissä tehtäviensä suorittamiseen tehokkaasti.

   5    Grevion jäsenten valintamenettelystä päättää Euroopan neuvoston ministerikomitea kuuden kuukauden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta, kuultuaan osapuolia ja saatuaan niiden yksimielisen suostumuksen.

   6    Grevio vahvistaa työjärjestyksensä itse.

   7    Grevion jäsenet ja 68 artiklan 9 ja 14 kohdan mukaisesti maavierailuja tekevien valtuuskuntien muut jäsenet nauttivat tämän yleissopimuksen liitteessä määrättyjä erioikeuksia ja vapauksia.

       67 artikla - Osapuolten komitea

   1    Osapuolten komiteassa on yleissopimuksen osapuolten edustajat.

   2    Osapuolten komitean kutsuu koolle Euroopan neuvoston pääsihteeri. Komitean ensimmäinen kokous pidetään vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta Grevion jäsenten valitsemiseksi. Sen jälkeen komitea kokoontuu, kun kolmasosa osapuolista, osapuolten komitean puheenjohtaja tai pääsihteeri sitä pyytää.

   3    Osapuolten komitea vahvistaa työjärjestyksensä itse.

       68 artikla - Menettely

   1    Osapuolet toimittavat Euroopan neuvoston pääsihteerille Grevion käsiteltäväksi Grevion laatimaan kyselyyn perustuvan kertomuksen niistä lainsäädäntö- ja muista toimista, jotka ne ovat toteuttaneet tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi.

   2    Grevio käsittelee 1 kohdan mukaisesti annetun kertomuksen kyseisen osapuolen edustajien kanssa.

   3    Tämän jälkeiset arviointimenettelyt jaetaan kierroksiin, joiden keston Grevio määrää. Kunkin kierroksen alussa Grevio valitsee ne yksittäiset määräykset, joita arviointimenettely koskee, ja lähettää niitä koskevan kyselyn.

   4    Grevio määrää asianmukaiset keinot tämän seurantamenettelyn toteuttamiseksi. Se voi erityisesti hyväksyä kullakin arviointikierroksella käytettäväksi kyselyn, jonka perusteella arvioidaan, miten osapuolet ovat panneet yleissopimusta täytäntöön. Kysely osoitetaan kaikille osapuolille. Osapuolet vastaavat kyselyyn sekä Grevion muihin tietopyyntöihin.

   5    Grevio voi saada tietoja yleissopimuksen täytäntöönpanosta kansalaisjärjestöiltä ja kansalaisyhteiskunnalta sekä ihmisoikeuksien suojelemiseksi toimivilta kansallisilta elimiltä.

   6    Grevio ottaa asianmukaisesti huomioon olemassa olevat tiedot, jotka ovat saatavissa muista tämän yleissopimuksen soveltamisalalla toimivista alueellisista ja kansainvälisistä järjestelmistä ja elimistä.

   7    Hyväksyessään kullakin arviointikierroksella käytettävän kyselyn Grevio ottaa asianmukaisesti huomioon sellaisen tietojen kokoamisen ja tutkimuksen, jota osapuolet jo harjoittavat tämän yleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

   8    Grevio voi saada tietoja yleissopimuksen täytäntöönpanosta Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta, parlamentaariselta yleiskokoukselta ja asianomaisilta Euroopan neuvoston erityiselimiltä sekä muiden kansainvälisten asiakirjojen mukaisesti perusteltuilta elimiltä. Näille elimille esitetyt valitukset ja niitä koskevat ratkaisut saatetaan Grevion saataville.

   9    Grevio voi toissijaisesti järjestää yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa ja riippumattomien kansallisten asiantuntijoiden avulla maavierailuja, jos sen saamat tiedot ovat riittämättömiä, tai 14 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Näiden vierailujen aikana Greviota voivat avustaa erityisalojen asiantuntijat.

   10    Grevio luonnostelee kertomuksen, joka sisältää sen analyysin arvioinnin perustana olevien määräysten täytäntöönpanosta sekä sen ehdotukset siitä, miten kyseinen osapuoli voi käsitellä havaitut ongelmat. Kertomusluonnos toimitetaan arvioitavalle osapuolelle huomautuksia varten. Grevio ottaa osapuolen huomautukset huomioon antaessaan kertomuksen.

   11    Kaikkien saatujen tietojen ja osapuolten huomautusten perusteella Grevio antaa kertomuksensa ja päätelmänsä niistä toimista, jotka kyseinen osapuoli on toteuttanut tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi. Tämä kertomus ja päätelmät lähetetään kyseiselle osapuolelle ja osapuolten komitealle. Kun Grevio antaa kertomuksen ja päätelmät, ne julkistetaan yhdessä kyseisen osapuolen mahdollisten huomautusten kanssa.

   12    Vaikuttamatta 1–8 kohdan mukaiseen menettelyyn osapuolten komitea voi Grevion kertomuksen ja päätelmien perusteella antaa kyseiselle osapuolelle osoitettuja suosituksia, (a) jotka koskevat Grevion päätelmien täytäntöön panemiseksi toteutettavia toimia, jolloin määrätään tarvittaessa päivä, johon mennessä on annettava tiedot päätelmien täytäntöönpanosta, ja (b) joilla pyritään edistämään yhteistyötä kyseisen osapuolen kanssa tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi asianmukaisella tavalla.

   13    Jos Grevio saa luotettavia tietoja, joiden mukaan jokin ongelmatilanne edellyttää välitöntä huomiota yleissopimuksen vakavan rikkomisen estämiseksi tai rikkomisen laajuuden tai määrän rajoittamiseksi, se voi pyytää erityisen kertomuksen antamista kiireellisesti niistä toimista, jotka on toteutettu tietynlaisen vakavan, laajamittaisen tai jatkuvan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

   14    Ottaen huomioon kyseisen osapuolen antamat tiedot sekä muut käytettävissään olevat luotettavat tiedot Grevio voi nimetä yhden tai useamman jäsenensä suorittamaan tutkinnan ja antamaan kiireellisesti kertomuksen Greviolle. Tarvittaessa ja kyseisen osapuolen suostumuksella tutkintaan voi sisältyä käynti osapuolen alueella.

   15    Tarkasteltuaan 14 kohdassa tarkoitetun tutkinnan tuloksia Grevio lähettää tulokset kyseiselle osapuolelle sekä tarvittaessa osapuolten komitealle ja Euroopan neuvoston ministerikomitealle yhdessä mahdollisten huomautusten ja suositusten kanssa.

       69 artikla - Yleiset suositukset

       Grevio voi tarvittaessa antaa yleisiä suosituksia tämän yleissopimuksen täytäntöönpanosta.

       70 artikla - Kansanedustuslaitosten osallistuminen seurantaan

   1    Kansallisia kansanedustuslaitoksia kehotetaan osallistumaan tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettavien toimien seurantaan.

   2    Osapuolet toimittavat Grevion kertomukset kansallisille kansanedustuslaitoksilleen.

   3    Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta kehotetaan arvioimaan säännöllisesti tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa.

X luku – Suhde muihin kansainvälisiin asiakirjoihin

       71 artikla - Suhde muihin kansainvälisiin asiakirjoihin

   1    Tämä yleissopimus ei vaikuta muista sellaisista kansainvälisistä asiakirjoista johtuviin velvoitteisiin, joiden osapuolina yleissopimuksen osapuolet ovat tai tulevat olemaan ja jotka sisältävät määräyksiä yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista.

   2    Tämän yleissopimuksen osapuolet voivat tehdä toistensa kanssa kahden- tai monenvälisiä sopimuksia yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista täydentääkseen tai tehostaakseen yleissopimuksen määräyksiä tai helpottaakseen sen periaatteiden soveltamista.

XI luku – Yleissopimuksen muuttaminen

       72 artikla - Muutokset

   1    Osapuolen ehdotus tämän yleissopimuksen muuttamisesta toimitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka välittää sen Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, yleissopimuksen allekirjoittajille, osapuolille, Euroopan unionille, valtioille, jotka on kutsuttu allekirjoittamaan tämä yleissopimus 75 artiklan määräysten mukaisesti, ja valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 76 artiklan määräysten mukaisesti.

   2    Euroopan neuvoston ministerikomitea käsittelee muutosehdotuksen ja voi kuultuaan niitä tämän yleissopimuksen osapuolia, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä, hyväksyä muutoksen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kappaleen mukaisella enemmistöllä.

   3    Ministerikomitean 2 kohdan mukaisesti hyväksymän muutoksen teksti toimitetaan osapuolille hyväksyttäväksi.

   4    Tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuukausi päivästä, jona kaikki osapuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksymisestään.

XII luku – Loppumääräykset

       73 artikla - Yleissopimuksen vaikutukset

       Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta sellaisiin kansallisen lain ja sitovien kansainvälisten asiakirjojen määräyksiin, jotka ovat voimassa tai voivat tulla voimaan ja joiden mukaan henkilöille myönnetään tai myönnettäisiin parempia oikeuksia ehkäistäessä ja torjuttaessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa.

       74 artikla - Riitojen ratkaiseminen

   1    Tämän yleissopimuksen määräysten soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan osapuolet pyrkivät ensin ratkaisemaan riidan neuvottelemalla, sovittelemalla, välimiesmenettelyllä tai muilla keskenään sopimilla rauhanomaisen ratkaisun keinoilla.

   2    Euroopan neuvoston ministerikomitea voi ottaa käyttöön sovittelumenettelyt, jotka ovat riidan osapuolten käytettävissä, jos ne siihen suostuvat.

       75 artikla - Allekirjoittaminen ja voimaantulo

   1    Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, niille Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun, ja Euroopan unionille.

   2    Tämä yleissopimus voidaan ratifioida tai hyväksyä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

   3    Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kymmenen allekirjoittajaa, joista vähintään kahdeksan on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomiksi 2 kohdan määräysten mukaisesti.

   4    Jos 1 kohdassa tarkoitettu valtio tai Euroopan unioni ilmaisee myöhemmin suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi, yleissopimus tulee sen osalta voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivästä.

       76 artikla - Liittyminen yleissopimukseen

   1    Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Euroopan neuvoston ministerikomitea voi yleissopimuksen osapuolia kuultuaan ja niiden yksimielisen suostumuksen saatuaan kutsua minkä tahansa Euroopan neuvoston ulkopuolisen valtion, joka ei ole osallistunut yleissopimuksen valmisteluun, liittymään yleissopimukseen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kappaleen mukaisella enemmistöpäätöksellä ja ministerikomiteassa istumaan oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä äänestyksellä.

   2    Yleissopimukseen liittyvän valtion osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona se on tallettanut liittymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

       77 artikla - Alueellinen soveltaminen

   1    Valtio tai Euroopan unioni voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan määritellä alueen tai alueet, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.

   2    Osapuoli voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä ulottaa tämän yleissopimuksen soveltamisen koskemaan muuta aluetta, joka on määritelty selityksessä ja jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa tai jonka puolesta sillä on toimivalta tehdä sitoumuksia. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen vastaan.

   3    Edellä olevien kahden kohdan mukaisesti annettu selitys voidaan siinä mainitun alueen osalta peruuttaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

       78 artikla - Varaumat

   1    Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei saa tehdä varaumia, lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa mainittuja poikkeuksia.

   2    Valtio tai Euroopan unioni voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä, että se varaa itselleen oikeuden olla soveltamatta tai soveltaa ainoastaan erityistapauksissa tai -olosuhteissa seuraavia määräyksiä:

       –    30 artiklan 2 kohta;

       –    44 artiklan 1 kohdan e alakohta sekä 3 ja 4 kohta;

       –    55 artiklan 1 kohta siltä osin kuin se koskee 35 artiklaa vähäisten rikosten osalta;

       –    58 artiklan 1 kohta siltä osin kuin se koskee 37, 38 ja 39 artiklaa;

       –    59 artikla.

   3    Valtio tai Euroopan unioni voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä, että se varaa itselleen oikeuden säätää, että 33 ja 34 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä määrätään rikosoikeudellisten seuraamusten sijasta muita seuraamuksia.

   4    Osapuoli voi poistaa varauman kokonaan tai osittain Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä. Tämä selitys tulee voimaan päivänä, jona pääsihteeri ottaa sen vastaan.

       79 artikla - Varaumien voimassaolo ja tarkistaminen

   1    Edellä 78 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut varaumat ovat kyseisen osapuolen osalta voimassa viisi vuotta tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä. Nämä varaumat voidaan kuitenkin uudistaa samanpituiseksi ajaksi.

   2    Kahdeksantoista kuukautta ennen varauman voimassaolon päättymistä Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa voimassaolon päättymisestä kyseiselle osapuolelle. Viimeistään kolme kuukautta ennen voimassaolon päättymistä osapuoli ilmoittaa pääsihteerille pitävänsä varauman voimassa, muuttavansa sitä tai peruuttavansa sen. Jollei kyseinen osapuoli ole tehnyt tällaista ilmoitusta, pääsihteeri ilmoittaa osapuolelle, että sen varauman voimassaoloa katsotaan jatketun ilman eri toimia kuudella kuukaudella. Jollei kyseinen osapuoli tämän määräajan kuluessa ilmoita aikomuksestaan pitää varaumansa voimassa tai muuttaa sitä, varauma lakkaa olemasta voimassa.

   3    Jos osapuoli tekee varauman 78 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, se antaa Greviolle ennen varauman uudistamista tai pyydettäessä selvityksen varauman jatkamisen perusteista.

       80 artikla - Irtisanominen

   1    Osapuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla asiasta Euroopan neuvoston pääsihteerille.

   2    Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

       81 artikla - Ilmoitukset

       Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, sellaisille Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun, allekirjoittajille, osapuolille, Euroopan unionille ja yleissopimukseen liittymään kutsutuille valtioille seuraavista:

       a    allekirjoittamiset;

       b    ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamiset;

       c    75 ja 76 artiklan mukaiset yleissopimuksen voimaantulopäivät;

       d    72 artiklan mukaisesti hyväksytyt muutokset ja tällaisten muutosten voimaantulopäivät;

       e    78 artiklan mukaisesti tehdyt varaumat ja niiden peruuttamiset;

       f    80 artiklan mukaiset irtisanomiset;

       g    muut tähän yleissopimukseen liittyvät toimet, ilmoitukset ja tiedoksiannot.

       Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

       Tehty Istanbulissa 11 päivänä toukokuuta yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset yleissopimuksesta kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun, Euroopan unionille sekä valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

Liite – Erioikeudet ja vapaudet (66 artikla)

   1    Tätä liitettä sovelletaan yleissopimuksen 66 artiklassa mainittuihin Grevion jäseniin sekä maavierailuja tekevien valtuuskuntien muihin jäseniin. Tässä liitteessä ilmaus "maavierailuja tekevien valtuuskuntien muut jäsenet" sisältää yleissopimuksen 68 artiklan 9 kohdassa mainitut riippumattomat kansalliset asiantuntijat ja erityisalojen asiantuntijat, Euroopan neuvoston henkilöstön jäsenet sekä Euroopan neuvoston käyttämät tulkit, jotka ovat Grevion mukana sen maavierailuilla.

   2    Maavierailujen valmisteluun ja toteuttamiseen sekä niiden seurantaan liittyviä tehtäviään suorittaessaan ja näiden tehtävien yhteydessä matkustaessaan Grevion jäsenet ja maavierailuja tekevien valtuuskuntien muut jäsenet nauttivat seuraavia erioikeuksia ja vapauksia:

       a    vapautus pidättämisestä tai vangitsemisesta ja henkilökohtaisen irtaimiston takavarikoinnista sekä vapautus kaikesta lainkäytöstä tehtäviään suorittaessaan tekemiensä tekojen osalta, mukaan lukien suullisesti ja kirjallisesti annetut lausunnot;

       b    vapautus liikkumisvapauttaan koskevista rajoituksista heidän poistuessaan asuinmaastaan ja palatessaan sinne, saapuessaan maahan, jossa he suorittavat tehtäviään, ja poistuessaan sieltä sekä vapautus ulkomaalaisten rekisteröinnistä maassa, jossa he vierailevat tai jonka kautta he kulkevat suorittaessaan tehtäviään.

   3    Grevion jäsenten ja maavierailuja tekevien valtuuskuntien muiden jäsenten matkoilla, jotka liittyvät heidän tehtäviensä suorittamiseen, heille myönnetään tulli- ja valuuttavalvonnassa samat helpotukset kuin määräaikaista virkatehtävää suorittaville vieraiden valtioiden hallitusten edustajille.

   4    Asiakirjat, jotka liittyvät Grevion jäsenten ja maavierailuja tekevien valtuuskuntien muiden jäsenten suorittamaan yleissopimuksen täytäntöönpanon arviointiin, ovat loukkaamattomia Grevion toimintaa koskevilta osin. Grevion virallista kirjeenvaihtoa tai Grevion jäsenten ja maavierailuja tekevien valtuuskuntien muiden jäsenten virallista viestintää ei saa estää tai rajoittaa.

   5    Jotta Grevion jäsenille ja maavierailuja tekevien valtuuskuntien muille jäsenille turvattaisiin täydellinen sananvapaus ja täydellinen riippumattomuus heidän suorittaessaan tehtäviään, heille myönnetään edelleen vapautus lainkäytöstä tehtäviään suorittaessaan suullisesti ja kirjallisesti antamiensa lausuntojen tai tekemiensä tekojen osalta senkin jälkeen, kun he eivät enää suorita kyseisiä tehtäviä.

   6    Erioikeudet ja vapaudet myönnetään tämän liitteen 1 kohdassa mainituille henkilöille sen takaamiseksi, että he voivat suorittaa tehtäviään riippumattomasti Grevion edun mukaisesti, eikä heidän henkilökohtaisen etunsa vuoksi. Tämän liitteen 1 kohdassa mainittujen henkilöiden vapauksista luopuu Euroopan neuvoston pääsihteeri tapauksissa, joissa hänen näkemyksensä mukaan vapaus estäisi oikeuden toteutumista, ja joissa vapaudesta voidaan luopua rajoittamatta Grevion etuja.