2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/15

Esittelijä:

Ioannis VARDAKASTANIS

1.1

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (UNCRPD, vammaisyleissopimus) ratifioiminen Euroopan unionin toimesta on virstanpylväs ajatellen vammaisten oikeuksia EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. YK:n alaisen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean vuonna 2015 suorittama EU:ta koskeva tarkastelu päätti vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon ensimmäisen vaiheen. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean antamat loppupäätelmät edellyttävät EU:n toimielimiltä velvoitteiden täyttämistä, sillä niiden pitää organisoida vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano ja koordinoida sitä loppupäätelmien mukaisesti. Loppupäätelmissä vahvistettiin, että vammaisasioita koskevaa EU:n päätöksentekoa on muutettava perusteellisesti siihen nähden, miten sitä on tähän mennessä toteutettu. EU ei ole toistaiseksi vielä käytännössä mukauttanut päätöksentekoaan vammaisyleissopimuksen vaatimien uusien muutosten mukaisesti.

1.2

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan loppupäätelmät huomioon kaikessa nykyisessä ja tulevassa EU:n lainsäädännössä ja päätöksenteossa. Lisäksi se kehottaa Euroopan komissiota esittämään vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle kertomuksen syksyyn 2016 mennessä.

1.3

ETSK katsoo, että vammaisyleissopimus ja vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean antamat loppupäätelmät tarjoavat komissiolle ainutlaatuisen tilaisuuden esittää kokonaisvaltainen vammaisten oikeuksia koskeva EU:n strategia. Loppupäätelmät ovat sysänneet vauhtiin kehityksen, jota EU:n toimielinten olisi hyödynnettävä ja jonka pitäisi johtaa vammaisten oikeuksien järjestelmälliseen huomioon ottamiseen kaikissa EU:n säädöksissä, toimintalinjoissa ja ohjelmissa.

1.4

ETSK korostaa, että vammaisten oikeuksien valtavirtaistamiseksi komission on käytävä laaja-alaisesti ja kattavasti läpi kaikki unionin säädökset, toimintalinjat ja ohjelmat, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat täysin vammaisyleissopimuksen määräysten mukaisia, ja kutsuttava vammaisjärjestöt aktiivisesti mukaan tähän prosessiin. Kartoituksen ohella tulee tehdä puuteanalyysi, jossa arvioidaan, miten paljon nykyinen lainsäädäntö, päätöksenteko ja vammaisten oikeuksien valtavirtaistaminen eroavat vammaisyleissopimuksen vaatimuksista. Kartoitus ja puuteanalyysi olisi nimenomaisesti sisällytettävä tarkistettuun EU:n vammaisstrategiaan.

1.5

ETSK muistuttaa komissiolle sen velvollisuudesta tarkistaa ja päivittää välittömästi toimivaltaa koskeva ilmoitus ja siihen liittyvä välineluettelo. Komission olisi myös sitouduttava tarkastelemaan uudelleen ja tarkistamaan toimivaltailmoitusta vähintään kerran toimikautensa aikana.

1.6

ETSK tiedostaa sen, että vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean suorittama EU:ta koskeva tarkastelu osui ohjelmakauden 2014–2020 keskelle ja että EU:n on hankalaa ottaa loppupäätelmistä juontuva uusi vammaisten oikeuksia koskeva agenda huomioon kaikkien strategioiden, toimintalinjojen, ohjelmien ja rahoitusvälineiden väliarviointien yhteydessä. Komitea suosittaa kuitenkin, että komissio tekee kaikkensa ottaakseen loppupäätelmät kattavasti huomioon arviointiprosesseissa ja osoittaa tarvittavat varat vammaisyleissopimukseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä varten.

1.7

Vammaisyleissopimuksessa määrätään nimenomaisesti, että vammaisjärjestöjä on kuultava ja ne on osallistettava yleissopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan. ETSK kehottaa komissiota käymään aitoa ja merkityksellistä jäsenneltyä vuoropuhelua Euroopan vammaisliikkeen kanssa (yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan ja 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti). Lisäksi komission olisi käynnistettävä vammaisjärjestöille suunnattu valmiuksien kehittämisohjelma, jonka avulla järjestöt voivat parantaa kykyään täyttää perustehtävänsä.

1.8

ETSK pitää EU:n toimielinten yhteistyötä ja kumppanuutta vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa äärimmäisen tärkeänä ja suosittaa näin ollen, että perustetaan toimielinten välinen koordinointimekanismi nopeuttamaan ja helpottamaan loppupäätelmien ja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa, vammaisjärjestöjen kuuleminen ja osallistaminen mukaan luettuina.

1.9

Loppupäätelmät edellyttävät EU:n vammaisstrategian perusteellista uudelleentarkastelua ja tarkistamista. ETSK pyytääkin komissiota arvioimaan vammaisten oikeuksien kehitystä ja laajentamaan EU:n vammaisstrategian soveltamisalaa lisäämällä sen kattamia toiminta-aloja ja nivomalla strategia toimintalinjojen, ohjelmien ja rahoitusvälineiden (esim. Eurooppa 2020, sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia, lasten oikeuksia koskeva strategia, EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvät sitoumukset) uudelleentarkasteluun ja tarkistamiseen sekä määrittelemään tässä yhteydessä selkeän toteuttamisaikataulun, budjetin ja nimenomaiset ja täsmälliset vertailuarvot ja indikaattorit.

1.10

EU on sitoutunut panemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 asetetut tavoitteet kaikilta osin täytäntöön, ja sen tulee varmistaa, että loppupäätelmät ja vammaisyleissopimuksen määräykset otetaan täysimääräisesti huomioon sekä unionin sisäisissä että sen ulkoisissa toimissa. ETSK suosittaakin painokkaasti, että komissio nivoisi kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 toteutuksen tarkistettuun EU:n vammaisstrategiaan määrittelemällä unionitason tavoitteita ja toimia sen varmistamiseksi, että EU:ssa saavutetaan kaikki kestävän kehityksen tavoitteet myös vammaisten osalta.

1.11

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että unionin pitäisi estää EU-rahoituksen käyttäminen laitoshoitorakenteiden muodostamiseen tai hoitolaitosten toiminnan jatkamiseen. ETSK tukee varauksetta EU-rahoituksen käyttöä yhteisöllisten palvelujen kehittämiseen vammaisille, jotta he voivat asua itsenäisesti omissa yhteisöissään. Vammaisten sijoittaminen laitoksiin loukkaa heidän oikeuksiaan, ja ETSK vetoaa komissioon, että se edistäisi laitoshoidosta luopumista entistä järjestelmällisemmin ja tehokkaammin nimenomaan tähän suunnattujen toimintalinjojen, ohjelmien ja rahoitusvälineiden kautta.

1.12

ETSK kehottaa komissiota ratifioimaan viipymättä vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan, Marrakeshin sopimuksen ja Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen.

1.13

ETSK kehottaa painokkaasti komissiota nimeämään yhteystahot kaikkiin pääosastoihin, virastoihin ja elimiin sekä nivomaan ja osallistamaan vammaisjärjestöt täysipainoisesti päätöksentekoprosessiin, jotta syntyisi horisontaalisia ja vertikaalisia rakenteita, jotka edistävät vammaisten oikeuksien valtavirtaistamista ja täyttä sisällyttämistä EU:n lainsäädäntöön, toimintalinjoihin ja ohjelmiin.

1.14

Komission olisi ETSK:n mielestä käynnistettävä yhteistyössä unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten kanssa prosessi vuosien 2020–2030 uuden globaalin vammaisten oikeuksia koskevan toimintaohjelman huolellista valmistelua ja laatimista varten. Toimintaohjelma olisi integroitava täysimääräisesti laajoihin sosiaalisiin ja makrotalousstrategioihin (esim. Eurooppa 2020 ja siihen liittyvät täytäntöönpanomekanismit) ja otettava huomioon niissä kaikissa. Lisäksi komitea kehottaa perustamaan aloitteen toteuttamista varten työryhmän, johon osallistuisivat kaikki sidosryhmät ja vammaisjärjestöt. ETSK ehdottaa, että komissio aloittaisi vuosien 2020–2030 globaalin vammaisten oikeuksia koskevan toimintaohjelman toteuttamisen vammaisten oikeuksien eurooppalaisena teemavuonna 2021.

1.15

ETSK antaa tunnustusta komission myönteisille esteettömyysaloitteille, erityisesti kolmikantasopimukselle julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskevasta direktiivistä sekä eurooppalaista esteettömyyssäädöstä koskevalle komission ehdotukselle, ja kehottaa unionin toimielimiä saattamaan neuvottelut päätökseen. ETSK on kuitenkin huolissaan yhtäläistä kohtelua koskevasta horisontaalisesta direktiivistä ja kehottaa käynnistämään neuvottelut uudelleen ja ottamaan loppupäätelmät ja vammaisyleissopimuksen huomioon alkavassa uudessa vaiheessa.

1.16

ETSK kehottaa unionin kaikkia toimielimiä varmistamaan, etteivät säästötoimet heikennä vammaisten edellytyksiä käyttää vammaisyleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan, ja pyytää komissiota näin ollen määrittämään tarvittavat sosiaalisen suojelun vähimmäistasot, jotta tavoitteeseen päästään ja myös vammaisten oikeus riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan toteutuu.

1.17

ETSK kehottaa komissiota ja Eurostatia kehittämään tilastollisia välineitä, joiden avulla voidaan mitata vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon vaikutuksia vammaisten tilanteeseen EU-tasolla ja jäsenvaltioissa. Lisäksi komitea katsoo, että tietojen keruu ihmisoikeuksiin pohjautuvan vammaisuuskäsityksen perusteella ja tietojen eritteleminen vammaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan vaikuttavat myönteisesti EU:n lainsäädännön, toimintalinjojen ja ohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon.

1.18

ETSK toteaa EU:lla olevan toimivaltaa täydentää kansallisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja että kaikki voivat sen lisäksi, että heille taataan heille kuuluvat oikeudellinen kelpoisuus ja oikeudet, ottaa osaa Euroopan parlamentin vaaleihin ja kaikkiin vaaleihin kaikkialla unionin alueella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Komitea kehottaakin komissiota ja erityisesti oikeusasioiden pääosastoa hyväksymään avoimeen koordinointimenetelmään perustuvan ohjelman sen edistämiseksi, että jäsenvaltiot lähentyvät kohti periaatetta, joka koskee yhdenvertaisuutta lain edessä.

1.19

ETSK sitoutuu näyttämään esimerkkiä vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean esille nostamien, EU:lta julkishallinnon organisaationa vaadittavien erityisten velvoitteiden täyttämisessä ja varmistamaan, että komitean henkilöstöpolitiikassa, ETSK:n jäsenten oikeuksien suhteen ja viestinnässä noudatetaan vammaisyleissopimusta.

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean (1) esittämiin loppupäätelmiin, sillä ne tarjoavat kattavan ohjelman, jota hyödyntäen EU voi vahvistaa ihmiskeskeisen ja ihmisoikeuksiin pohjautuvan vammaisuuskäsityksen asemaa päätöksenteossaan.

2.2

ETSK palauttaa mieliin, että komissio esitti yhtäläistä kohtelua koskevan direktiiviehdotuksen ennen vammaisyleissopimuksen solmimista. Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston välisissä neuvotteluissa on lisäksi tehty jatkuvasti muutoksia, jotka ovat ristiriidassa vammaisyleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden kanssa. ETSK pyytääkin komissiota ehdottamaan toimielinten välillä parhaillaan käytävissä neuvotteluissa direktiiviehdotuksen mukauttamista siten, että se on vammaisuusperusteen osalta vammaisyleissopimuksen ja luonnollisesti myös loppupäätelmien mukainen ja että siinä otetaan huomioon moninkertaisen ja moniperusteisen syrjinnän sekä läheissyrjinnän kieltäminen.

2.3

ETSK korostaa, että säästötoimet ovat vaikuttaneet kielteisesti vammaisten ja heidän perheidensä elinoloihin. Talouskriisi on lisännyt köyhyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja eriarvoisuutta, ja se on kääntynyt monissa jäsenvaltioissa ihmisoikeuskriisiksi, jonka myötä lukuisat vammaiset perheineen ovat jääneet kokonaan ilman suojelua. ETSK kehottaa komissiota näin ollen määrittämään tarvittavat sosiaalisen suojelun vähimmäistasot vammaisten oikeuksien suojelemiseksi ja heidän riittävän elintasonsa ja sosiaaliturvansa varmistamiseksi. Kyseinen mekanismi pitäisi sisällyttää talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon.

2.4

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on lisäksi suosittanut, että EU:n olisi laadittava kaikkiin EU:n toimielimiin sovellettava kokonaisvaltainen vammaisyleissopimusta koskeva strategia, jota varten varattaisiin monivuotisessa rahoituskehyksessä omat talousarviomäärärahat. ETSK pitää näin ollen tarpeellisena järjestää EU:n toimielinten ja elinten johtajille korkean tason kokous, jossa käynnistetään tarkat tavoitteet sisältävän vammaisyleissopimusta koskevan toimielinten välisen toimintaohjelman valmistelu- ja hyväksymisprosessi. Kokonaisvaltaisessa strategiassa olisi määriteltävä kussakin EU-toimielimessä vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot.

2.5

EU:n tulee käynnistää aito ja merkityksellinen jäsennelty vuoropuhelu eurooppalaisten vammaisjärjestöjen kanssa ja varmistaa siten niiden edellytykset osallistua tehokkaasti ja mielekkäästi EU:n lainsäädäntään ja päätöksentekoon ja myös kampanjoida ennakoivasti vammaisyleissopimuksen puolesta. EU:n tulee myös varmistaa, että vammaisjärjestöillä on tarvittavat taloudelliset valmiudet toimintansa tueksi. Niiden valmiuksien kehittämistä varten olisikin perustettava erillinen budjettikohta.

2.6

Vammaisyleissopimuksen määräysten kattava ja laaja-alainen valtavirtaistaminen ja täytäntöönpano EU:ssa ja uuden vammaisyleissopimusta koskevan EU:n toimintaohjelman laatiminen edellyttävät osallistumiseen kannustavaa hallinto- ja kumppanuuskehystä, jossa kaikki keskeiset toimijat ja sidosryhmät voivat olla EU:n toimielinten rinnalla täysipainoisesti ja osallistavalla tavalla mukana toimintalinjausten teossa.

2.7

Euroopan komission pitäisi tehdä EU:n kaikista sisäisistä ja ulkoisista toimintalinjoista ja ohjelmista välittömästi kartoitus ja puuteanalyysi sen varmistamiseksi, että niissä noudatetaan vammaisyleissopimuksen määräyksiä. Lisäksi EU:n kaikkien globaalien strategioiden ja toimintalinjojen on oltava loppupäätelmien mukaisia, mukaan luettuina Eurooppa 2020 -strategia ja EU-ohjausjakso, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 ja rahoitusvälineet (esim. ERI-rahastot).

2.8

On erittäin tärkeää, että loppupäätelmien täytäntöönpanoa EU:ssa käsitellään korkeimmalla poliittisella tasolla. Komission olisi tarkemmin sanottuna sisällytettävä vuoden 2017 työohjelmaansa nimenomaan tähän tähtäävä poliittinen aloite. Loppupäätelmien täysimääräinen huomioon ottaminen kaikissa EU:n toimintalinjoissa ja ohjelmissa ja sisällyttäminen näihin edellyttää komissiolta vammaisyleissopimusta koskevan kokonaisvaltaisen strategian laatimista. ETSK kehottaa Euroopan komissiota käynnistämään prosessin vammaisyleissopimusta koskevan kokonaisvaltaisen strategian aikaansaamiseksi mahdollisimman pian. Vammaisjärjestöjä tulee kuulla prosessissa, ja niiden tulee voida osallistua siihen täysipainoisesti.

2.9

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun EU solmi vammaisyleissopimuksen. ETSK:n mielestä kyseinen vuosi soveltuisi toiseksi vammaisten eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Se muistuttaa, että komissio järjesti ensimmäisen vammaisten eurooppalaisen teemavuoden vuonna 2003, ja ehdottaa näin ollen, että EU:n toimielimet ryhtyisivät heti valmistelutoimiin ja toteuttaisivat tarvittavat toimenpiteet vuoden 2021 julistamiseksi toiseksi vammaisten oikeuksien eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

3.1.1

Vaikka EU on ratifioinut vammaisyleissopimuksen, se ei ole vieläkään suorittanut EU:n lainsäädännön, toimintalinjojen ja ohjelmien laaja-alaista ja kattavaa tarkastelua. ETSK kehottaa komissiota suorittamaan tarkastelun viipymättä. Komission olisi lisäksi nimettävä kuhunkin pääosastoon vammaisyleissopimukseen liittyviä asioita hoitava yhteystaho ja osoitettava tarkastelutehtävä tälle.

3.1.2

EU ei valitettavasti ole vielä ratifioinut yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa. ETSK kehottaakin unionia tekemään niin lisäviivytyksittä, sillä valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi avaa vammaisille mahdollisuuden tehdä valitus vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle, jos he katsovat, että heille yleissopimuksessa vahvistettuja oikeuksia on rikottu.

3.1.3

Ihmisoikeuksiin pohjautuva vammaisuuskäsitys olisi hyväksyttävä ja nivottava täysipainoisesti osaksi EU:n lainsäädäntää ja päätöksentekoa. ETSK kehottaa EU:n toimielinten oikeudellisia yksiköitä selvittämään perusteellisesti vammaisyleissopimuksen ratifioinnin vaikutukset EU:n oikeudellisen järjestelmän kannalta, jotta sopimuksesta tulisi osa asianmukaista lainsäädäntö- ja päätöksentekokehystä. EU:n oikeudelliset yksiköt eivät nykyisin ota vammaisyleissopimuksesta EU:lle koituvia velvoitteita riittävän hyvin huomioon.

3.1.4

ETSK kehottaa komission pääsihteeriä tarkastelemaan uudelleen ja muokkaamaan vaikutustenarvioinnin ohjeistoa siten, että siihen sisällytetään kattavampi ongelmakohtien ja kysymysten luettelo yleissopimuksen mukaisuuden arvioinnin kehittämiseksi.

3.1.5

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on pyytänyt EU:ta toimittamaan tarkistetun toimivaltaa koskevan ilmoituksen ja siihen liittyvän välineluettelon syksyyn 2016 mennessä ottaen huomioon kattava näkemys, joka esitetään loppupäätelmien kohdassa 17. Kyseinen ilmoitus olisi tarkistettava vähintään kerran toimikaudessa.

3.2.1

Komissio ei ole laatinut EU:lle vammaisia koskevaa, vammaisyleissopimuksen ja loppupäätelmien mukaista syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuusstrategiaa, ja ETSK kehottaakin komissiota ryhtymään välittömästi toimiin yhtäläistä kohtelua koskevan horisontaalisen direktiivin (ks. kohta 2.2) edistämiseksi sekä tarkastelemaan uudelleen direktiiviä 2000/78/EY yhdenvertaisesta kohtelusta työssä.

3.2.2

Komission pitäisi ottaa vammaisten naisten ja tyttöjen näkökulma huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevissa toimissaan, mukaan lukien Euroopan tasa-arvoinstituutin toteuttama tietojen keruu. Vammaisten naisten ja tyttöjen oikeudet olisi myös otettava täysimääräisesti huomioon komission käynnistämässä strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi 2016–2019 sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseen liittyvissä lainsäädännöllisissä ja poliittisissa toimissa. ETSK kehottaa EU:ta ratifioimaan ripeästi Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen.

3.2.3

EU:n pitäisi sisällyttää ja integroida uudistettuun lapsen oikeuksia koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan kattava vammaisten poikien ja tyttöjen oikeuksiin perustuva strategia ja huomioitava vammaisten lasten oikeudet kaikessa EU:n vammaispolitiikassa. Vammaiset lapset perheineen olisi myös osallistettava EU:n kaikkeen päätöksentekoon vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.2.4

EU:n olisi myös tunnustettava vammaisten nuorten erityistilanne sekä se seikka, että he kohtaavat usein päivittäisessä elämässään monenlaisia syrjinnän muotoja, jotka liittyvät erityisesti nuorten yhtäläisiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla ja vammaisten nuorten aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa yleensäkin. EU:n tulisikin arvioida EU:ssa asuvien vammaisten nuorten erityistilannetta ja ehdottaa asianmukaisia parannuksia (2). Lisäksi EU:n olisi varmistettava, että tämä näkökohta sisällytetään seuraavaan EU:n nuorisostrategiaan.

3.2.5

EU:n tulee järjestää ja toteuttaa vammaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen kitkemiseksi laaja kampanja, jonka avulla lisätään tietoisuutta yleissopimuksesta yhteistyössä julkisten tiedotusvälineiden (myös sosiaalisen median) kanssa. On erittäin tärkeää, että vammaiset itse osallistuvat kampanjaan heitä edustavien organisaatioiden kautta.

3.2.6

EU:n pitäisi edistää, helpottaa ja rahoittaa liikenne- ja matkailualalla toimivien valveuttamista ja kouluttamista vammaisten tasa-arvoisuusasioissa sekä kannustaa eurooppalaisia vammaisjärjestöjä ja liikennepalveluista vastaavia julkisia ja yksityisiä tahoja tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytänteitä. Kaiken valmiuksien kehittämiseen, koulutukseen ja tiedotuskampanjoihin liittyvän aineiston, julkisten lausuntojen ym. materiaalin tulee olla esteettömästi saatavilla.

3.2.7

ETSK on hyvillään eurooppalaista esteettömyyssäädöstä koskevasta komission ehdotuksesta. Säädöksessä tulee noudattaa kaikilta osin vammaisyleissopimuksen 9 artiklaa ja sopimuksen muita määräyksiä, ja siihen tulee sisältyä tehokkaat ja saavutettavissa olevat kansalliset täytäntöönpano- ja valitusmekanismit. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan huomioon eurooppalaista esteettömyyssäädöstä käsittelevässä ETSK:n lausunnossa (3) esitetyt päätelmät ja suositukset ja varmistamaan, että vammaiset pääsevät heitä edustavien järjestöjen kautta osallistumaan hyväksymisprosessiin.

3.2.8

ETSK pitää ilahduttavana toimielinten välillä kolmikantaneuvotteluissa syntynyttä yhteisymmärrystä julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskevasta direktiivistä. Se kehottaa toimielimiä tekemään tämän pohjalta päätöksen ja jäsenvaltioiden hallituksia saattamaan ehdotuksen sisältämät säännökset viipymättä osaksi kansallista lainsäädäntöä. ETSK on tyytyväinen myös siihen, että huomattava osa komitean lausunnossaan (4) esittämistä suosituksista on otettu huomioon direktiivin lopullisessa versiossa.

3.2.9

EU ei ole käytännössä vielä sisällyttänyt katastrofiriskin vähentämisstrategioihin riittäviä toimenpiteitä vammaisia ajatellen. ETSK kehottaa siksi EU:n neuvostoa hyväksymään puitteet vammaisia koskevalle katastrofiriskin vähentämiselle Euroopassa.

3.2.10

EU:n pitäisi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että hätänumero 112 on kaikkien saavutettavissa. ETSK korostaa tarvetta toteuttaa vastaavat esteettömyyden ja saavutettavuuden takaavat toimenpiteet kiireellisesti myös kansallisissa hätäkeskuksissa.

3.2.11

ETSK kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita omaksumaan vammaisia kohtaan ihmisoikeuspohjaisen lähestymistavan muuttoliike- ja pakolaispolitiikoissaan. Lisäksi ETSK korostaa, että vammaisuus voi eräissä maissa varsin usein olla syy vainoon ja syrjintään, ja kehottaa siksi EU:n viranomaisia laatimaan unionin virastoille ja jäsenvaltioille vammais-, muuttoliike- ja turvapaikka-asioita käsittelevää ohjeistusta ja järjestämään (vammaisille esteettömästi saavutettavissa olevia) tiedotuskampanjoita sekä ottamaan vammaisuuden järjestelmällisesti huomioon EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikoissa.

3.2.12

EU:n olisi omaksuttava ihmisoikeuksiin tukeutuva lähestymistapa vammaisiin riski- ja hätätilanteissa hyväksymällä täytäntöönpanosuunnitelma, joka noudattaa neuvoston helmikuussa 2015 vammaisuuden huomioon ottavasta katastrofihallinnasta antamia päätelmiä ja Sendain kehystä. On myös paikallaan lisätä tietoisuutta ja jakaa tietoa katastrofiriskin vähentämiseen tähtäävistä aloitteista vammaisille sekä hätä- ja pelastuspalvelualan henkilöstölle.

3.2.13

Komission olisi omaksuttava johtava rooli vammaisten oikeussuojan ja ihmisoikeuksien edistämisessä. ETSK kehottaa oikeusasioiden pääosastoa järjestämään unionin kaikille oikeusviranomaisille suunnatun EU-konferenssin, jossa muun muassa pohdittaisiin oikeussuojan saavutettavuuteen liittyviä vammaisten oikeuksia ja sitä, miten nämä oikeudet kytkeytyvät muihin oikeuksiin, kuten oikeudelliseen kelpoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen lain edessä.

3.2.14

Komission olisi osoitettava tarvittava rahoitus EU:n lainsäädäntöä ja vammaisyleissopimusta koskevan koulutuksen antamiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisille. Lisäksi ETSK vetoaa unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimiin, jotta ne soveltaisivat sisäisiä sääntöjään ja ohjeitaan tavalla, joka edistää oikeussuojan saavutettavuutta vammaisille. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean antamat yleiset suositukset olisi niin ikään otettava huomioon sekä unioni- että jäsenvaltiotason oikeushallinnossa. ETSK suosittaa lisäksi, että oikeusasioiden pääosasto pyrkisi avoimen koordinointimenetelmän avulla varmistamaan jäsenvaltioiden tasapainoisen ja koordinoidun lähestymistavan tähän erittäin tärkeään asiaan ja pohjustaisi näin eurooppalaisen vastauksen löytymistä kysymykseen yhdenvertaisuudesta lain edessä. Komission pitäisi laatia EU-tason normeja ja edistää vertailuanalyysiä oikeussuojan saavutettavuudesta.

3.2.15

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita luopumaan syrjivistä holhouslaeista, jotta kaikki vammaiset voivat käyttää poliittisia oikeuksiaan samoin edellytyksin kuin muutkin. Se huomauttaa äänestysmenettelyjen, -järjestelyjen ja -aineistojen kohtuullisen mukauttamisen ja saavutettavuuden olevan välttämättömiä.

3.2.16

Tuntematon määrä vammaisia elää Euroopassa valitettavasti vailla vapautta ja turvaa, pakkohoidossa ja säilöönotettuina, mahdollisesti pakkosteriloituina. ETSK perää komissiolta tehokkaita toimenpiteitä tämän kestämättömän tilanteen lopettamiseksi, luotettavan tiedon kokoamista Eurostatin kautta ja tehokkaan arviointimekanismin luomista.

3.2.17

ETSK vetoaa unioniin, jotta se tarkistaisi antamiaan tutkimuksen eettisiä suuntaviivoja ja etenkin loisi esimerkkejä hyvistä käytänteistä laatimalla saavutettavia ja helppolukuisia suostumuslomakkeita ja estäisi sen, että tällaisia päätöksiä tekevät muut henkilöt asianomaisen sijasta.

3.2.18

EU:n olisi annettava lainsäädäntöä suojelun yhdenmukaistamiseksi ja väkivallan, väärinkäytösten ja hyväksikäytön torjumiseksi sekä ratifioitava Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (5). EU:n tulee puuttua unionitason lainsäädännöllisin ja poliittisin toimin EU-maiden rajojen yli tapahtuvaan toimintaan, johon liittyy vammaisten naisten ja lasten ihmiskauppaa. Komitea kehottaa EU:ta torjumaan vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa erityistoimenpiteiden sekä esteettömien ja saavutettavien tukipalvelujen avulla.

3.2.19

Vammaisyleissopimuksen määräykset tulee liittää kiinteästi ja kattavasti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan komission aloitteeseen, jonka puitteissa tulee asettaa tarvittava sosiaalisen suojelun vähimmäistaso ja luoda tehokkaat mekanismit vammaisten ja heidän perheidensä köyhyyden, haavoittuvuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Erityishuomiota tulee kiinnittää vammaisiin naisiin, lapsiin ja ikäihmisiin.

3.2.20

Unionissa on ilmeinen tarve sosiaaliturvaetuuksien EU:n sisäisen koordinoinnin järjestelmälle ja selkeälle oikeuksien siirrettävyyttä koskevalle kehykselle, jossa on määritetty vammaisuuden tunnustamismenettelyn enimmäiskesto päivinä.

3.2.21

EU:n pitäisi laatia ja panna täytäntöön kauan odotettu ja kipeästi kaivattu eurooppalainen strategia laitoshoidosta luopumista (6) varten. Siihen pitäisi sisältyä ennen kaikkea hyvin tiukka ERI-rahastovarojen käytön seuranta sen varmistamiseksi, että varoja käytetään vain ja ainoastaan sellaisten tukipalvelujen kehittämiseen, joilla edistetään vammaisten itsenäistä asumista paikallisissa yhteisöissä. ETSK kehottaa myös perustamaan laitoshoidosta luopumista edistävän eurooppalaisen rahaston, jolla on oma rahoitus.

3.2.22

ETSK pitää valitettavana, ettei komissio ole vielä laatinut arviota ERI-rahastojen vaikutuksista vammaisten kannalta, vaikka Euroopan sosiaalirahastosta annetussa asetuksessa säädetään velvoitteesta raportoida vuosittain toimenpiteistä, joita vammaisasioissa on toteutettu. Komission olisi tähän liittyen vahvistettava ERI-rahastovarojen käytön seurantaa vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja vammaisjärjestöjä kuullen sekä kiristettävä rikkomismenettelyjä (tuen keskeyttäminen, peruminen, takaisinperintä), joita EU soveltaa, jos ennakkoehtoja ei noudateta.

3.2.23

Kansallisten toimeenpanoelinten vaikuttavuutta tulee parantaa: niiden toimivaltuuksia on yhdenmukaistettava ja lisättävä, jotta matkustajien oikeuksien toteutumista voidaan valvoa paremmin kaikissa liikennemuodoissa, ja valitusmenettelyä on yksinkertaistettava. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota takaamaan kaikille hoitajille oikeuden matkustaa maksutta kaikissa liikennemuodoissa, lentomatkat mukaan luettuina, kuten asetuksen (EY) N:o 1371/2007 (7) ja asetuksen (EU) N:o 1177/2010 (8) puitteissa jo tapahtuu.

3.2.24

Komission olisi viipymättä tunnustettava virallisesti viittomakielen ja pistekirjoituksen asema ja suoritettava viestintäkanaviensa ja sisäisten prosessiensa arviointi sen varmistamiseksi, että se pystyy tuottamaan ja tarjoamaan tietoa vammaisille käyttökelpoisessa muodossa. Tietoa pitäisi tarjota erilaisissa saavutettavissa muodoissa, kuten viittomakielellä, pistekirjoitettuna ja puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän keinoin, myös helposti luettavassa muodossa. EU:n olisi varmistettava, että kaikilla vammaisilla on varallisuuteen katsomatta mahdollisuus osallistavaan koulutukseen.

3.2.25

EU:n olisi otettava käyttöön pakollinen osallistavan koulutusvaihdon laatukehys, jossa asetetaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta kaikki – etenkin nuoret – vammaiset opiskelijat voivat lähteä EU:ssa keski- ja korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvään vaihtoon. Kaikkien Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen olisi otettava esteettömyys ja saavutettavuus huomioon opinto-ohjelmissa ja -järjestelyissä, jotta kaikki – etenkin nuoret – vammaiset opiskelijat saavat täydet osallistumismahdollisuudet.

3.2.26

EU:n pitäisi ratifioida Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) Marrakeshin sopimus sekä kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan se kansallisella tasolla ja edistää tätä. Näin mahdollistettaisiin saavutettavassa muodossa olevan painetun aineiston vapaa toimittaminen heikkonäköisille ja lukemisesteisille.

3.2.27

ETSK kehottaa komissiota laatimaan ja toteuttamaan erityisaloitteen, joka koskee kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 soveltamista ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista vammaisten kannalta EU:ssa sekä sen ulkoisissa toimissa, mukaan lukien kehitysyhteistyö ja kansainvälinen kauppa.

3.3.1

ETSK kehottaa Eurostatia järjestämään konferenssin, jossa voitaisiin sopia loppupäätelmien kohdan 71 jatkotoimena kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tilastolaitosten yhteisestä mekanismista. On tarpeen luoda vammaisten ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen tilastointimekanismi, jossa tiedot eritellään vammaisuuden, sukupuolen ja iän mukaan, jotta voidaan kerätä toiminnallista tietoa EU- ja jäsenvaltiotason vammaispolitiikkoja varten.

3.3.2

Komission olisi otettava vammaisten oikeudet järjestelmällisesti huomioon kaikissa EU:n kansainvälisen yhteistyön toimintalinjoissa ja ohjelmissa. ETSK pitää EU:n ”Bridging the gap” -kokeiluhanketta ilahduttavana ja kehottaa hyväksymään EU-rahoitusohjelman vammaisten oikeuksien edistämiseksi. Tällainen rahoitusohjelma olisi toteutettava – kuten eräissä Euroopan maissa jo tehdään – tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten vammaisjärjestöjen kanssa, jotka voivat toimia välittäjinä, sillä ne ohjaavat, hallinnoivat ja määrittävät toimintalinjojen ja rahoituksen painopisteitä. On tärkeää varmistaa, että EU-rahoitusta ei anneta hankkeille, jotka eivät ole yhteensopivia vammaisyleissopimuksen määräysten kanssa.

3.3.3

Komission tulee noudattaa täysimääräisesti loppupäätelmien kohtaa 75 ja nimetä yhteystahot kaikkiin pääosastoihin, virastoihin ja elimiin. Kaikkien yhteystahojen olisi järjestettävä vuosittain vähintään kolme kokousta, ja vammaisjärjestöjen edustajien tulee voida osallistua niihin täysipainoisesti. Komission olisi annettava vuosittain 3. joulukuuta vuosikertomus vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.

3.3.4

ETSK on tyytyväinen komission päätökseen vetäytyä riippumattomasta valvontakehyksestä, sillä tämä luo pohjaa hallinnointielimen valvonnassa olevan ja riippumattoman kehyksen jäsenistä koostuvan aidosti riippumattoman mekanismin perustamiselle. EU:n kehystä varten tulee kuitenkin kiireesti osoittaa tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti.

3.4.1

EU:n toimielimissä on ilmiselvästi tarve tarkistaa henkilöstöpolitiikkoja ja mukauttaa ne vammaisyleissopimuksen määräyksiin, jotta varmistetaan, että vammaisten sekä sellaisten työntekijöiden, joilla on vammaisia sukulaisia, auttamiseksi tehdään kohtuullisia mukautuksia ja heitä tuetaan työ- ja perhevelvoitteiden yhteensovittamisessa. ETSK kehottaa unionia tarkistamaan yhteistä sairausvakuutusjärjestelmäänsä, eläkejärjestelmäänsä sekä vammaisten sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen suojeluun liittyviä toimenpiteitä, jotta varmistetaan syrjimättömyys ja kaikkien vammaisten yhtäläiset mahdollisuudet. Tässä yhteydessä olisi mm. tunnustettava, että vammaisuuteen liittyvät terveystarpeet eroavat sairaudesta, ja edistettävä itsenäistä asumista ja työskentelyä korvaamalla tarvittavista laitteista tai palveluista aiheutuvat lisäkustannukset täysimääräisesti.

3.4.2

On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki EU:n toimielimet pyrkivät oma-aloitteisesti täyttämään julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskevassa direktiivissä säädetyt esteettömyysvaatimukset ja asettavat tälle konkreettisen aikataulun näyttäen siten hyvää esimerkkiä tässä perustavan tärkeässä vammaisten oikeuksiin liittyvässä asiassa.

3.4.3

ETSK kehottaa komissiota ja Eurooppa-koulujen johtokuntaa hyväksymään suunnitelman ja osoittamaan tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit osallistavan ja laadukkaan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja toteuttamiseksi Eurooppa-koulujen kaikilla opintotasoilla. Suunnitelman avulla tulee varmistaa, että kaikki vammaiset oppilaat pääsevät nauttimaan kohtuullisesta mukauttamisesta ja tuesta ja ettei keneltäkään evätä perus- tai keskiasteen opiskelu-oikeutta.

3.4.4

Koska EU:n palveluksessa on vain vähän vammaisia, ETSK kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön positiiviseen erityiskohteluun tukeutuvan työhönottojärjestelyn (mukaan lukien erityiset kilpailut) vammaisten määrän lisäämiseksi unionin palveluksessa kohtuullisten mukautusten ja tuen tarjoamisen avulla. Tällaisen politiikan toteuttamista tulee tarkastella kahden vuoden välein mahdollisten korjaavien toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi.

3.4.5

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä, virastoja ja elimiä varmistamaan, että voimassa olevia henkilöstösääntöjä sovelletaan täysimääräisesti, tehokkaasti ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja että sisäiset säännöt ja täytäntöönpanomääräykset laaditaan noudattaen kaikilta osin yleissopimuksen määräyksiä.

3.4.6

ETSK sitoutuu itse luomaan järjestelmän, jonka avulla varmistetaan loppupäätelmien huomioon ottaminen komitean henkilöstöpolitiikassa, kansalaisviestinnässä ja komitean jäsenistön suhteen sekä vammaisten ETSK:n jäsenten täydet osallistumismahdollisuudet ja yhdenvertaisuus. Komitea varmistaa myös, että asiaa edistetään sen suhteissa elinkeinoelämän, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajiin. Tämä uusi toimintapolitiikka laaditaan tiiviissä yhteistyössä komiteassa toimivan vammaisten oikeuksia käsittelevän pysyvän valmisteluryhmän kanssa.