EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2016

COM(2016) 860 final

KOMISSION TIEDONANTO

Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille

1.Johdanto

Energiaunioni on yksi Junckerin komission kymmenestä prioriteetista. EU:n talouden nykyaikaistamisen ollessa tavoitteena sillä pyritään yhdessä muiden lippulaivahankkeiden, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden, pääomamarkkinaunionin ja Euroopan investointiohjelman, kanssa luomaan työpaikkoja, kasvua ja investointeja Euroopassa.

Tämä paketti tarjoaa tilaisuuden nopeuttaa sekä puhtaan energian käyttöön siirtymistä että kasvun ja työpaikkojen luomista. Jos tällä paketilla saadaan vuosittain toteutumaan 177 miljardin euron julkiset ja yksityiset lisäinvestoinnit vuodesta 2021 lähtien, se voi tuottaa jopa prosentin BKT:n lisäkasvun seuraavan vuosikymmenen aikana ja synnyttää 900 000 uutta työpaikkaa 1 . Lisäksi se tarkoittaa sitä, että EU:n talouden keskimääräinen hiili-intensiteetti on 43 prosenttia alhaisempi vuonna 2030 nykyiseen verrattuna 2 ja uusiutuvan sähkön osuus EU:n sähköntuotantopaletista on noin puolet 3 .

Kuvio 1: Talouden nykyaikaistaminen – energiaunionin ja ilmastotoimien rooli

Pariisin sopimus on ainutlaatuinen sopimus, eikä sen voimaantulo olisi ollut mahdollista ilman Euroopan unionia. Osoitimme jälleen kerran johtajuutta ja todistimme, että toimimalla yhdessä Euroopan unioni saa aikaan tuloksia. – Jean-Claude Juncker EU:n ratifioidessa Pariisin sopimuksen 4. lokakuuta 2016

Energia-ala on tärkeä Euroopan talouden kannalta: energian hinnat vaikuttavat koko talouden kilpailukykyyn, ja niiden osuus kotitalouksien vuotuisista menoista on keskimäärin 6 prosenttia 4 . Ala työllistää lähes 2,2 miljoonaa henkeä 90 000 yrityksessä eri puolilla Eurooppaa 5 , ja sen osuus kokonaislisäarvosta on 2 prosenttia 6 . Sen taustalla toimii vauras valmistusteollisuus, joka toimittaa tarvittavia laitteita ja palveluja sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on johtanut uusien yritysten syntymiseen eri puolilla Eurooppaa. Ne tarjoavat eurooppalaisille uusia työpaikkoja ja lisäävät kasvua. Energiaunionin työllisyysvaikutukset ulottuvat selvästi energiantuotantoteollisuutta pidemmälle. Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan liittyvät alat työllistävät suoraan tai välillisesti yli miljoona työntekijää 7 ja energiatehokkuuteen liittyvä ala noin miljoona työntekijää 8 .

Energiaunioni luotsaa EU:ta kokonaisvaltaisesti ja kattavasti kohti vähähiilistä taloutta, ja se on myös EU:n tärkein panos tällä alalla. EU toimi Pariisin sopimuksen välittäjänä viime joulukuussa, ja kiitos EU:n nopean ratifioinnin tämä ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemisestä tuli voimaan alle vuoden kuluessa 4. marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksessa esitetään selkeä ja kunnianhimoinen suunnitelma vähähiilisiin ratkaisuihin tähtäävään innovaatiotoimintaan investoimiseksi. EU:n kunnianhimoisten Pariisin sopimukseen pohjautuvien ilmastonmuutossitoumusten toteuttaminen on nyt prioriteetti ja riippuu suurelta osin siitä, onnistutaanko puhtaan energian järjestelmään siirtymisessä, koska kaksi kolmasosaa kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energian tuotannosta ja käytöstä.

On yhtä tärkeää varmistaa, että siirtyminen puhtaan energian järjestelmään hyödyttää kaikkia eurooppalaisia. Kaikkien kuluttajien – muita heikommassa asemassa olevia tai energiaköyhiä kuluttajia unohtamatta – olisi tunnettava olevansa mukana ja saatava konkreettista hyötyä energiaunionin keskeisiin tavoitteisiin kuuluvasta varmemman, puhtaamman ja kilpailukykyisemmän energian saannista. Komissio on jo esittänyt energiaunionia koskevan puitestrategian 9 , ehdotuksia kaasunsaannin turvaamiseksi 10 , EU:n päästökauppajärjestelmästä 11 ja niihin liittyviä sääntöjä taakanjaosta 12 , maankäytöstä ja metsätaloudesta 13 sekä vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta strategiasta 14 .

Kuten komission työohjelmassa vuodeksi 2017 15 ilmoitettiin, komissio esittää tänään säädösehdotuksia ja toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan talouden nykyaikaistamista ja lisäämään investointeja puhtaaseen energiaan liittyville aloille.

Paketissa esitetyillä säädösehdotuksilla ja tukitoimenpiteillä pyritään nopeuttamaan, muuttamaan ja vahvistamaan EU:n talouden siirtymistä puhtaan energian käyttöön ja luomaan näin työpaikkoja ja kasvua uusilla talouden aloilla sekä uusia liiketoimintamalleja.

Säädösehdotukset kattavat energiatehokkuuden, uusiutuvan energian, sähkömarkkinoiden uuden rakenteen, toimitusvarmuuden ja energiaunionin hallintosäännöt.

Ehdotetulla paketilla on kolme päätavoitetta:

energiatehokkuus etusijalle

maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla

kohtuulliset sopimusehdot kuluttajille

Tukitoimiin kuuluu aloitteita, joilla nopeutetaan puhtaaseen energiaan liittyviä innovaatioita ja peruskorjataan Euroopan rakennuksia, sekä toimenpiteitä, joilla kannustetaan julkisiin ja yksityisiin investointeihin ja hyödynnetään käytettävissä olevia EU-varoja parhaalla mahdollisella tavalla, edistetään teollisuusjohtoisia aloitteita kilpailukyvyn parantamiseksi, lievennetään puhtaan energian käyttöön siirtymisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia, saadaan toimintaan mukaan monet toimijat, kuten yhtäältä jäsenvaltioiden viranomaiset, paikalliset ja kaupunkien viranomaiset ja toisaalta yritykset, työmarkkinaosapuolet ja sijoittajat, ja maksimoidaan Euroopan johtoasema puhtaaseen energiaan liittyvien teknologioiden ja palveluiden alalla, jotta autetaan unionin ulkopuolisia maita niiden poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Tämän paketin taustalla on EU:n pyrkimys olla ensimmäisenä viitoittamassa tietä älykkäämmän ja puhtaamman energian turvaamisessa kaikille Pariisin sopimuksen panemiseksi täytäntöön, talouskasvun siivittämiseksi, investointeihin kannustamiseksi ja teknologisen johtoaseman vahvistamiseksi, uusien työllistymismahdollisuuksien luomiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Jotta EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet voitaisiin saavuttaa, ajanjaksolla 2020–2030 tarvitaan vuosittain noin 379 miljardin euron investoinnit 16 lähinnä energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja infrastruktuuriin. EU:n yritysten olisi oltava näiden investointien eturintamassa. Paljon riippuu EU:n yritysten kyvystä innovoida. EU:ssa osoitetaan vuosittain 27 miljardia euroa julkiseen ja yksityiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä innovointiin energiaunioniin liittyvillä aloilla 17 , joten EU:lla on hyvät lähtökohdat muuntaa puhtaan energian käyttöön siirtyminen konkreettiseksi tilaisuudeksi teollisuudelle ja talouselämälle.

Teollisuustuotanto voisi komission tänään esittämän politiikan ansiosta kasvaa rakennusalalla jopa 5 prosenttia, koneenrakennuksen alalla jopa 3,8 prosenttia ja rauta- ja teräsalalla jopa 3,5 prosenttia. Tämän seurauksena syntyisi 700 000 uutta työpaikkaa rakennusalalla, 230 000 koneenrakennuksessa ja 27 000 rauta- ja teräsalalla 18 . 

2.Energiatehokkuus etusijalle

Energiatehokkuus on yleisimmin saatavilla oleva energialähde. Energiatehokkuuden asettamisessa etusijalle on otettu huomioon se näkökohta, että halvinta ja puhtainta energiaa on sellainen energia, jota ei tarvitse tuottaa tai käyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että energiatehokkuus on otettava huomioon koko energiajärjestelmässä eli on aktiivisesti hallittava kysyntää energiankulutuksen optimoimiseksi ja kuluttajille aiheutuvien kustannusten ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kohdeltava samalla energiatehokkuusinfrastruktuuriin tehtäviä investointeja kustannustehokkaana keinona saada vähähiilinen talous ja kiertotalous toteutumaan. Markkinoilta voidaan näin poistaa ylikapasiteettia ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa.

Komissio on tarkastellut EU:n energiatehokkuustavoitetta Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 esittämän pyynnön mukaisesti ja katsoo, että EU:n olisi asetettava sitova 30 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä. Verrattuna vuonna 2014 sovittuun vähintään 27 prosentin tavoitteeseen tämän korotuksen odotetaan lisäävän bruttokansantuotetta jopa 70 miljardilla eurolla ja luovan 400 000 uutta työpaikkaa sekä pienentävän entisestään fossiilisten polttoaineiden tuontilaskua EU:ssa 19 . Korotettu tavoite auttaa myös saavuttamaan vuodeksi 2030 asetetut EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet.

Komissio esittää, että energiatehokkuusdirektiivissä 20 asetetut energiansäästövelvoitteet, joiden mukaan energian toimittajien ja jakelijoiden on säästettävä vuosittain 1,5 prosenttia energiaa, ulotetaan vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi. Tämän toimenpiteen ensimmäisenä vaikutuksena on ollut houkutella yksityisiä investointeja ja tukea uusien toimijoiden, kuten energiapalvelujen tarjoajien (yhteisostoryhmät mukaan luettuina), ilmaantumista markkinoille. Sen pitäisi näin ollen ajaa tätä kehitystä vuoden 2020 jälkeisellä kaudella. Sähkömarkkinoiden uusi rakenne luo lisäksi entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset kysyntäpuolen osallistumiselle markkinoille.

Rakennusten osuus energian kokonaiskulutuksesta on 40 prosenttia, ja noin 75 prosenttia niistä on energiankulutukseltaan tehottomia 21 . Rakennusten energiatehokkuus kärsii liian vähäisistä investoinneista ja sen tiellä on lukuisia esteitä. Energiansäästöinvestointeihin ei rakennusten säännöllisen ylläpidon tai parannusten yhteydessä useinkaan kiinnitetä huomiota, koska niukasta pääomasta on kilpailua, luotettavasta tiedosta ja ammattitaitoisesta työvoimasta puutetta ja mahdolliset hyödyt kyseenalaistetaan. Nykyisellä noin yhden prosentin peruskorjausasteella rakennuskannan uudistaminen nykyaikaiselle lähes nollaenergiarakennusten tasolle veisi sata vuotta 22 . Puhdasta energiaa käyttävissä rakennuksissa on kyse paljon muustakin kuin energiansäästöstä. Ne lisäävät asumismukavuutta ja elämänlaatua, niihin voidaan yhdistää uusiutuvia energialähteitä, varastointia ja digitaaliteknologiaa ja rakennukset voidaan kytkeä liikennejärjestelmään. Investoiminen puhdasta energiaa käyttävään rakennuskantaan voi edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Julkisiin rakennuksiin, kuten sairaaloihin, kouluihin ja toimistoihin, tehtävien investointien tehostaminen riippuu myös yksityisen rahoituksen saatavuudesta ja sellaisista yksityisistä energiapalveluyrityksistä, jotka tarjoavat innovatiivisia mekanismeja, kuten energiatehokkuussopimuksia. Energian säästämisellä voi olla myönteinen vaikutus myös julkisiin varoihin, koska tällaisissa julkisissa rakennuksissa käytetään vuosittain noin miljardi euroa energiaan. Julkisen sektorin investointeja ja omaisuuden peruskorjauksen tilastollista käsittelyä koskevien sääntöjen olisi kuitenkin oltava avoimet ja selkeät, jotta helpotetaan julkisen omaisuuden energiatehokkuusinvestointeja. Komissio analysoi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa julkisen tilinpidon sääntöjen vaikutusta energiatehokkuussopimusten markkinoihin ja päivittää tällaisten kumppanuuksien tilastollista käsittelyä koskevat ohjeensa loppukevääseen 2017 mennessä.

Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttaminen 23 nostaa rakennusten peruskorjausastetta, sillä siinä vahvistetaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita koskevia säännöksiä, jotta rakennuskanta saataisiin vuosisadan puoleenväliin mennessä muutettua vähähiiliseksi. Lisäksi ehdotuksella parannetaan hankkeen toteuttajille ja sijoittajille annettavaa tiedotusta vahvistamalla energiatehokkuustodistusten roolia, antamalla saataville tietoa julkisten rakennusten energiankulutuksesta ja kytkemällä julkisen tuen intensiteetti energiasäästöjen saavutettuun tasoon. Ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita lisäksi keskittämään investointeja energiaköyhiin, sillä energiatehokkuus on yksi parhaista keinoista puuttua energiaköyhyyden perussyihin.

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan EU:n strategian toteutumisen tukemiseksi ja sähkön käytön lisäämiseksi liikenteessä rakennusten energiatehokkuudesta annetussa direktiivissä edellytetään sähköisten latauspisteiden asentamista. Nykyisten rakennusten osalta tätä säännöstä sovelletaan vuodesta 2025 lähtien ainoastaan niihin kaupallisiin rakennuksiin, joissa on enemmän kuin 10 pysäköintipaikkaa. Uusien rakennusten tai laajamittaisten korjausten kohteena olevien rakennusten osalta säännöstä sovelletaan asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin 10 pysäköintipaikkaa, ja kaupallisiin rakennuksiin, joissa on enemmän kuin 10 pysäköintipaikkaa. Ensin mainittujen on valmisteltava kaapelointi ja jälkimmäisten on asennettava latauspisteitä. Pk-yritykset ja viranomaiset voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle. Jälkimmäiset sen vuoksi, että ne kuuluvat jo vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin soveltamisalaan, kunhan niiden latauspisteet ovat yleisesti käytettävissä. Liikenteen tehostamiseksi ja digitaalisten liikenneratkaisujen edistämiseksi tähän pakettiin sisältyy myös EU:n strategia vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien ottamiseksi käyttöön 24 .

Rakennusten peruskorjausten nopeuttamiseksi entisestään ja puhdasta energiaa käyttäviin rakennuksiin siirtymisen tukemiseksi komissio käynnistää Euroopan rakennusaloitteen (liite I), johon sisältyy yhtenä osatekijänä ”älykäs rahoitus älykkäille rakennuksille”. Tällä uudella aloitteella, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden kanssa, voidaan saada käyttöön vielä 10 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä varoja vuoteen 2020 mennessä rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä varten, auttaa kehittämään laajamittainen rahoituskelpoisten hankkeiden joukko ja perustaa energiatehokkuuden foorumi jokaiseen jäsenvaltioon. Aloitteella pyritään myös luomaan markkinoilla uskoa puhdasta energiaa käyttäviin rakennuksiin asettamalla sijoittajien ja muiden sidosryhmien saataville teknistä ja taloudellista suorituskykyä koskevia tietoja yli 7 000 eurooppalaisesta teollisuus- ja rakennusalan energiatehokkuushankkeesta. Lisäksi aloitteella pyritään yhteistyöhön rahoitusalan kanssa sovittujen puitteiden laatimiseksi puhdasta energiaa käyttäviin rakennuksiin tehtäville investoinneille, jotta tällaiset hankkeet saisivat markkinoilta kohdennetumpaa ja vakiomuotoista rahoitusta. Tämä parantaa merkittävästi elin- ja työoloja, tuo ilmasto- ja energiansäästöhyötyjä ja luo työpaikkoja ja investointeja. Euroopan rakennusaloite antaa piristysruiskeen Euroopan rakennusteollisuudelle, joka painii monenlaisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden kanssa. Rakennusten energiatehokkuus voi olla yksi alaa ja sen työvoimaa nykyaikaistavista tekijöistä.

Energiavaltaisten teollisuudenalojen (esim. teräs- ja autoteollisuus) on jatkettava ponnistelujaan energiatehokkuuden parantamiseksi. Tällaiset investoinnit yleensä maksavat itsensä takaisin energiakustannusten vähentymisenä. Uusilla aloilla, kuten puolustusalalla, on toistaiseksi hyödyntämätöntä potentiaalia energiatehokkuuden osalta, ja niiden kustannussäästöt vaikuttavat näin ollen suoraan myönteisesti julkisiin varoihin.

Ekosuunnittelu ja energiamerkintä ovat edelleen merkittävässä asemassa, kun pyritään tuottamaan kuluttajien kannalta energian ja resurssien säästöä ja luomaan liiketoimintamahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Tarkasteltuaan asiaa huolellisesti komissio päätti keskittää politiikkaansa entistä enemmän tuotteisiin, joilla on eniten potentiaalia energiansäästön ja kiertotalouden kannalta.

Komissio on parhaillaan hyväksymässä pakettia, joka muodostuu ekologista suunnittelua koskevasta työohjelmasta vuosiksi 2016–2019 ja erinäisistä tuotekohtaisista toimenpiteistä 25 . Ekologista suunnittelua koskevassa työohjelmassa esitetään komission painopisteet seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Näihin kuuluvat nykyisten tuotekohtaisten toimenpiteiden tarkastelut, jotta ne saataisiin pidettyä uuden teknisen kehityksen tasalla, sekä uusia tuotteita koskevat tutkimukset, jotta mahdollisella sääntelyllä päästäisiin käsiksi hyödyntämättömiin mahdollisuuksiin. Kaikilla ekologista suunnittelua koskevassa työohjelmassa mainituilla toimenpiteillä on yhteensä mahdollista saada aikaan 600 terawattitunnin vuotuiset primäärienergian säästöt vuonna 2030, mikä vastaa keskikokoisen jäsenvaltion vuotuista primäärienergian kulutusta. Näin varmistetaan, että Eurooppa säilyttää maailmanlaajuisen johtoasemansa tuotteiden tehokkuusstandardien alalla ja tuottaa edelleen taloudellisia ja ympäristöhyötyjä kuluttajille ja yrityksille.

3.Maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla

Uusiutuvan energian ala työllistää Euroopassa yli 1 100 000 henkeä 26 , ja Eurooppa on edelleen tuulivoiman alalla johtava toimija maailmassa. Kaikista eri puolille maailmaa asennetuista tuuliturbiineista 43 prosenttia on muutaman suuren eurooppalaisen valmistajan valmistamia. EU:n kunnianhimoinen politiikka on johtanut kustannusten vähennyksiin aurinko- ja tuulienergian alalla. Tämä on laskenut uusiutuvan energian hintoja ja parantanut sen saatavuutta koko maailmassa. Vaikka Eurooppa onkin menettänyt aurinkopaneelien ja moduulien tuotannossa johtavan asemansa tuonnille, suurin osa aurinkopaneelien asentamisen lisäarvosta (> 85 %) syntyy Euroopassa 27 . 

Suurimpia työllistäjiä uusiutuvan energian alalla Euroopassa ovat tuuli-, aurinkosähkö- ja kiinteän biomassan alat. Aurinkosähköala on kuitenkin menettänyt työpaikkoja: aurinkosähköalan työllisyys oli vuonna 2014 vain vähän yli kolmanneksen vuoden 2011 tasosta alan tuotantovalmiuksien häviön vuoksi 28 . Suurin osa uusiutuvan energian alan työpaikoista EU:ssa on tuulivoiman alalla. Vuosina 2005–2013 tuulivoima-alan liikevaihto Euroopassa kasvoi kahdeksankertaiseksi, ja alan tulojen arvioidaan EU:ssa olevan noin 48 miljardia euroa 29 . Samalla ajanjaksolla (2005–2013) tuulienergia-alan työllisyys EU:ssa viisinkertaistui niin, että ala työllisti yhteensä noin 320 000 henkeä vuonna 2014 30 . Komissio osallistuu myös teollisuusjohtoisiin aloitteisiin, joilla pyritään tukemaan EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa uusiutuvan energian ja yleisesti puhtaan teknologian alalla.

Eurooppa-neuvosto on myös vahvistanut tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus EU:ssa kulutetusta energiasta on vähintään 27 prosenttia vuonna 2030. Tämä vähimmäistavoite on sitova EU:n tasolla, mutta sen pohjalta ei määritellä kansallisesti sitovia tavoitteita. Sen sijaan jäsenvaltiot sitoutuvat antamaan panoksensa yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien 31 avulla. Ne ovat osa hallintojärjestelmää koskevaa ehdotusta, jolla pyritään yhteisesti saavuttamaan EU:n tavoite. Suunnitelmista käydyissä alueellisissa neuvotteluissa syntynyt vertaispaine ja komission mahdollisuudet esittää suosituksia samoin kuin tähän pakettiin kuuluvilla muilla säädöksillä luodut yleiset toimintapuitteet saavat toivottavasti jäsenvaltiot tekemään mittavia sitoumuksia ilman vapaamatkustusmahdollisuutta. Jos komissio havaitsee, että aikomusten tai täytäntöönpanon tasolla on aukkoja erityisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet estääkseen tällaiset muodostumassa olevat aukot ja paikatakseen ne. Tavoitetasoa tarkastellaan myöhemmin uudelleen EU:n kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Uusiutuvan energia-alan kasvua olisi edistettävä mahdollisimman innovatiivisella teknologialla, joka tuottaa huomattavia kasvihuonekaasusäästöjä. Uusiutuvaa energiaa koskevien ratkaisujen markkinoiden ennustetaan hiilestä luopumiseen liittyvien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti olevan maailmanlaajuisesti suuruudeltaan noin 6 800 miljardia euroa vuosina 2014–2035 32 . Kasvupotentiaalia on runsaasti erityisesti Euroopan ulkopuolella. Viime vuosina investoinnit uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin muodostivat yli 85 prosenttia tuotantoon tehdyistä investoinneista. Suurin osa niistä tehtiin alhaisemmilla jännitteillä erityisesti jakeluverkkojen tasolla. Uusilla ehdotuksilla pyritään entisestään vahvistamaan tätä suuntausta esimerkiksi poistamalla esteitä omaan käyttöön tarkoitetulta sähkön tuotannolta.

Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä 33 ja uutta sähkömarkkinarakennedirektiiviä koskevissa ehdotuksissa 34 asetetaan sääntelykehys, joka mahdollistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille teknologioille vaarantamatta EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Sähköllä tulee olemaan merkittävä rooli siirryttäessä puhtaan energian järjestelmään. Uusiutuvan sähkön osuus on kasvanut 29 prosenttiin sähköntuotannosta, ja sen osuus nousee noin puoleen EU:n sähköntuotantopaletista lähinnä vaihteluille alttiin tuuli- ja aurinkoenergian turvin. Suuri osa siitä kytketään hajautetusti jakelutasolla. Markkinasääntöjä on mukautettava tämän kehityksen helpottamiseksi, vaihtelun hallinnoimiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Uudella sääntelykehyksellä varmistetaan näin ollen, että uusiutuva energia voi olla täysimääräisesti mukana sähkömarkkinoilla eikä markkinoihin liittyvillä säännöksillä syrjitä uusiutuvaa energiaa.

Jotta – enimmäkseen vaihteluille alttiiden – uusiutuvien energialähteiden kasvava osuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon, tukkumarkkinoiden on kehityttävä lisää ja erityisesti on tarjottava riittävät säännöt, joilla mahdollistetaan lyhyemmän aikavälin kaupankäynti vaihteluille alttiin energiantuotannon tarpeiden huomioimiseksi. Mahdollistamalla kaupankäynnin lähempänä toimitusajankohtaa hyvin integroidut lyhyen aikavälin sähkömarkkinat palkitsevat myös markkinoiden joustavuuden niin tuotannon, kysynnän kuin varastoinninkin osalta. Markkinasääntöjä mukautetaan lisäksi, jotta uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät sähköntuottajat voivat täysimääräisesti osallistua ja hankkia tuloja kaikilla markkinasegmenteillä, myös järjestelmäpalvelujen markkinoilla.

Asettaminen ajojärjestyksessä etusijalle pysyy käytössä toiminnassa olevien laitosten, pienimuotoisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten ja demonstraatiohankkeiden osalta. Muihin laitoksiin – riippumatta niissä käytetystä teknologiasta – sovelletaan kolmansien osapuolten syrjimätöntä pääsyä koskevia sääntöjä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden rajoitukset olisi pidettävä minimissään.

Näiden uusien sääntöjen ansiosta uusiutuvan sähkön tuottajat voivat ansaita yhä suuremman osuuden tuloistaan markkinoilla. Markkinoilta saatavat tulot eivät kuitenkaan ehkä täysin kata uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti uuden kehittyvän teknologian korkeita pääomamenoja. Sijoittajat tarvitsevat ennustettavaa politiikkaa. Uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi sisältää näin ollen periaatteet, joita sovelletaan uusiutuvan energian tukemiseen vuoden 2020 jälkeisellä ajalla sen varmistamiseksi, että tarvittavat tuet ovat kustannustehokkaita eivätkä juurikaan vääristä markkinoita.

Uusiutuvien energialähteiden menestyksekäs integrointi edellyttää lisäksi jatkossakin luotettavia siirto- ja jakeluinfrastruktuureja ja hyvin yhteen liitettyä eurooppalaista verkkoa. Euroopalla on maailman varmin sähköverkko, mutta vuoteen 2030 mennessä tarvitaan merkittäviä investointeja. Komissio työskentelee keskeisen infrastruktuurin kehittämisen helpottamiseksi tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa eri alueellisissa yhteyksissä (Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma, keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmä, Lounais-Euroopan korkean tason työryhmä ja Pohjoisten merialueiden yhteistyö). Lisäksi se on perustanut asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on neuvoa yhteenliitäntätavoitteiden muotoilussa ja saavuttamisessa vuoteen 2030 mennessä.

Lämmityksen ja jäähdytyksen potentiaalia uusiutuvaa energiaa koskevan kokonaistavoitteen saavuttamisessa on hyödynnetty vain vähän. Lämmitystä ja jäähdytystä koskevassa strategiassa 35 esitetään yleinen toimintamalli. Nyt annettavissa ehdotuksissa kannustetaan jäsenvaltioita lisäämään uusiutuvien polttoaineiden osuutta lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Lisäksi kannustetaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen alalla toimivia avaamaan verkkonsa kilpailulle ja edistetään esimerkiksi lämpöpumppujen käyttöönottoa.

Bioenergia muodostaa nyt ja vastaisuudessakin suuren osan käytettävissämme olevasta uusiutuvien energialähteiden yhdistelmästä. Se synnyttää työpaikkoja ja taloudellista kehitystä maaseutualueilla, korvaa fossiilisia polttoaineita ja edistää energiaturvallisuuden toteutumista.

Kehittyneiden vaihtoehtoisten liikenteen polttoaineiden kehittämistä edistetään polttoaineen toimittajiin kohdistuvan sekoitusvaltuutuksen avulla, ja ravintokasveista tuotetun biopolttoaineen merkitys EU:n uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa vähenee asteittain. Liikenteen sähköistämisen tukeminen on sähkömarkkinakehyksen toinen uusi keskeinen tavoite, ja sitä vahvistetaan sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvillä säännöksillä.

Kiinteä biomassa, jota EU:ssa nykyisin käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon, on lähinnä paikallista tai alueellista alkuperää ja metsäteollisuuden sivutuote. Se on nykytasoilla yleisesti ottaen ilmastoystävällistä. Huolena on kuitenkin, että jos sen käyttö lisääntyy edelleen, ilmastovaikutukset saattavat paheta. Pitkän aikavälin ilmastohyötyjen varmistaminen edellyttää, ettei metsiin saisi kohdistua lisäpainetta.

Kiertotalouden ja biomassan eri käyttötarkoitusten välille tarvitaan lisää synergiaa ottaen erityisesti huomioon, että puuta voidaan käyttää useisiin korkeamman lisäarvon tuotteisiin kuin pelkästään energiaksi. Jotta näitä synergioita voitaisiin edistää täysimääräisesti, julkista tukea olisi sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä asianmukaisesti perusteltuja syitä lukuun ottamatta myönnettävä ainoastaan biomassan tehokkaalle muuntamiselle energiaksi – onpa kyse sitten rahoitustuesta tai etuuskohtelun alaisesta pääsystä verkkoon.

Nykyisin suurin osa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetystä biomassasta on peräisin metsistä. Metsät ja niiden hoitokäytännöt vaihtelevat EU:ssa ja sen ulkopuolella suuresti. EU:n jäsenvaltiot ovat kehittäneet kestävää metsänhoitoa koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi Euroopan metsien suojelua koskevassa prosessissa. Useat jäsenvaltiot, jotka tuovat maahan suuria määriä biomassaa energiakäyttöön, ovat lisäksi ottaneet käyttöön biomassaa koskevia kestävyysjärjestelmiä, ja ne voivat jatkossakin toimia näin komission ehdotuksen puitteissa. Euroopan komissio tukee lisäksi edelleen puun kestäväpohjaista käyttöä EU:n maaseudun kehittämispolitiikan kautta. Näillä toiminnan tasoilla täydennetään ja tuetaan kestäviä metsänhoidon käytäntöjä.

Komissio ehdottaa tämän vuoksi, että EU:n nykyisiä kestävyyskriteereitä laajennetaan kattamaan kaikentyyppinen bioenergia. Metsän tuottamaa biomassaa varten ehdotetaan uutta toimintamallia, joka pohjautuu kestävää metsänhoitoa koskevaan nykyiseen lainsäädäntöön ja maankäytöstä ja metsäalalta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen asianmukaiseen kirjaamiseen biomassan alkuperämaassa. Biomassan tuotannon ja energiakäytön kehitystä seurataan ja tarkistetaan energiaunionin hallintojärjestelmän avulla.

4.Kohtuulliset sopimusehdot kuluttajille

Kuluttajilla on keskeinen asema energiaunionissa. Energia on ratkaisevan tärkeä hyödyke, joka on ehdottoman välttämätön, jotta nykyaikaiseen yhteiskuntaan voidaan osallistua täysipainoisesti.

Puhtaan energian käyttöön siirtymisessä on muistettava oikeudenmukaisuus niitä yhteiskunnan sektoreita, alueita tai muita heikommassa asemassa olevia osia kohtaan, joihin energiakäänne vaikuttaa.

Komissio ehdottaa, että energiamarkkinoita uudistetaan, jotta kuluttajat saisivat lisää vaikutusmahdollisuuksia ja enemmän valtaa energiaa koskeviin valintoihinsa. Yritysten kannalta on kyse kilpailukyvyn lisääntymisestä. Kansalaisten kannalta on kyse tiedotuksen parantumisesta ja mahdollisuuksista toimia aktiivisemmin energiamarkkinoilla ja hallita enemmän omia energiakustannuksiaan.

Ensimmäinen askel kuluttajien tuomisessa energiaunionin keskiöön on tarjota heille parempaa tietoa heidän energiankulutuksestaan ja sen kustannuksista. Ehdotuksilla oikeutetaan kuluttajat älykkäisiin mittareihin ja selkeisiin laskuihin ja helpotetaan toimittajan vaihtamista. Ehdotusten myötä vaihtaminen käy edullisemmaksi irtisanomismaksujen poistuessa. Varmennetut vertailuvälineet tarjoavat kuluttajille luotettavaa tietoa saatavilla olevista tarjouksista. Ehdotuksissa säädetään luotettavammista energiatehokkuustodistuksista, joihin liittyy älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori.

Komissio lisää osana tätä pakettia avoimuutta toisella energian hintoja ja kustannuksia koskevalla kaksivuotiskertomuksellaan 36 . Energian kustannukset vaikuttavat energialähteiden valintaan, kotitalouksien menoihin ja Euroopan kilpailukykyyn. Tuontiriippuvuuden aste on 74 prosenttia, joten EU on edelleen alttiina maailmanlaajuisesti asetetuille ja epävakaille fossiilisten polttoaineiden hinnoille. Maailmanlaajuinen kehitys on viime vuosina vähentänyt EU:n energiantuonnista aiheutuvaa laskua 35 prosentilla ja edistänyt talouskasvua. Sähkön tukkuhinnat ovat alimmillaan 12 vuoteen, ja kaasun hinnat ovat pudonneet 50 prosenttia sitten vuoden 2013 ja öljyn hinnat lähes 60 prosenttia sitten vuoden 2014. Hintaerot maailman muihin talouksiin verrattuna ovat pienentyneet.

Kotitalouksien loppukäyttäjähintojen osalta kehitys on erilaista. Vaikka energian hinnat ovat laskeneet, verkkokustannukset ja valtion verot ja maksut ovat nousseet, sillä energiaa käytetään usein kipeästi kaivattujen valtion tulojen veropohjana. Sähkön vähittäishinnat ovat nousseet noin 3 prosenttia vuodessa vuodesta 2008 ja kaasun vähittäishinnat 2 prosenttia. Tämän seurauksena energian kustannukset ovat nousseet hieman, lähes 6 prosenttiin kotitalouksien menoista.

Tällä paketilla tehtävät sääntelymuutokset ja siirtyminen keskitetystä perinteisestä tuotannosta hajautettuihin, älykkäisiin ja yhteenliitettyihin markkinoihin antaa lisäksi kuluttajille mahdollisuuden helpommin tuottaa omaa energiaansa, varastoida sitä, jakaa sitä, käyttää sitä tai myydä se takaisin markkinoille – suoraan tai energiaosuuskuntina. Kuluttajat voivat lisäksi tarjota kulutuksen joustoa suoraan tai energia-alan yhteisostoryhmien kautta. Kuluttajat voivat uuden älykkään teknologian avulla halutessaan valvoa ja aktiivisesti hallita energiankulutustaan ja parantaa samalla mukavuuttaan. Näiden muutosten ansiosta kotitaloudet ja yritykset voivat helpommin osallistua energiajärjestelmään ja vastata hintasignaaleihin. Tämän myötä on myös poistettava tukku- ja vähittäistason hintakatot samalla kun täysimääräisesti ja asianmukaisesti suojellaan muita heikommassa asemassa olevia kotitalouksia. Uudet säädösehdotukset luovat myös uusille ja innovatiivisille yrityksille mahdollisuuksia tarjota kuluttajille enemmän ja parempia palveluja. Näin helpotetaan innovointia ja digitalisaatiota ja autetaan Euroopan yrityksiä pääsemään energiatehokkuuteen ja tarjoamaan vähähiilistä teknologiaa.

Energiaköyhyys on suuri haaste kaikkialla EU:ssa. Sen syynä ovat matalat palkat ja energiakulutukseltaan tehottomat asunnot. EU:n pienituloisimmat kotitaloudet käyttivät vuonna 2014 lähes 9 prosenttia kokonaismenoistaan energiaan 37 . Kasvua on 50 prosenttia verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen – paljon enemmän kuin keskivertokotitalouden kohdalla. Tässä paketissa esitetään uusi toimintamalli muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi. Lisäksi jäsenvaltioita autetaan vähentämään kuluttajien energiakustannuksia tukemalla energiatehokkuusinvestointeja. Komission energiatehokkuusehdotuksissa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan energiaköyhyys huomioon edellyttämällä energiatehokkuustoimenpiteiden tietyn osan toteuttamista ensisijaisesti energiaköyhyydestä kärsivissä kotitalouksissa ja sosiaalisessa asuntotuotannossa. Jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla olisi myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Jäsenvaltioiden on lisäksi osana energiaunionin hallintoprosessia seurattava energiaköyhyyttä ja raportoitava siitä samalla, kun komissio helpottaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Lisäksi komissio ehdottaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja suojeluun tähtäävien ponnistelujensa mukaisesti tiettyjä menettelytakeita, ennen kuin kuluttajan sähkönjakelu voidaan katkaista. Komissio aikoo myös perustaa energiaköyhyyden seurantaryhmän tarjoamaan parempaa tietoa ongelmasta ja sen ratkaisuista ja auttamaan jäsenvaltioita näiden ponnisteluissa energiaköyhyyden torjumiseksi.

5.Tukitoimenpiteet

EU on jo tehnyt paljon puhtaan energian käyttöön siirtymisen tukemiseksi ja kolmen keskeisen prioriteetin – energiatehokkuus etusijalle, EU:n maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla ja kohtuulliset sopimusehdot kuluttajille – toteuttamiseksi. Mutta tehtävää on vielä.

Osittain tämä tarkoittaa EU:n sääntelykehyksen asettamista vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tätä varten annetaan markkinarakennetta, energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja hallintoa koskevat ehdotukset, joilla täydennetään komission jo ilmastotoimien ja vähäpäästöisen liikkuvuuden alalla antamia aloitteita 38 .

EU:n on lisäksi helpotettava puhtaan energian käyttöön siirtymistä muilla käytössään olevilla välineillä. Tavoitteena on hyödyntää useita EU:n eri toimintalinjoja ja muun muassa valvoa tehokkaasti EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa, käyttää EU:n rahoitusta tehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla sekä kannustaa kumppanuuksia sidosryhmien kanssa.

Puhtaan energian käyttöön siirtyminen ei onnistu ilman kansalaisyhteiskunnan ja alue- ja paikallistason eri toimijoiden toimia. Kaupunkien, alueiden, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien on osallistuttava aktiivisesti energiakäännettä koskeviin keskusteluihin erityisesti yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien puitteissa, jotta ne vastaisivat asianmukaisesti eri alueiden tarpeisiin.

Vaadittavat toimet tulevat muuttumaan ajan mittaan. Komissio raportoi vuosittaisessa energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessaan yhdessä tämän paketin kanssa esitettyjen, puhtaan energian käyttöön siirtymistä tukevien toimien täytäntöönpanosta ja lisää tarvittaessa uusia toimia.

Euroopan kilpailukyvyn piristämiseksi ja puhtaan energian teknologioiden ottamiseksi käyttöön komissio esittää osana tätä pakettia aloitteen puhtaaseen energiaan liittyvien innovaatioiden nopeuttamiseksi 39 . Tässä aloitteessa esitetään erinäisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan puhtaan energian teknologioihin ja järjestelmiin liittyvän innovoinnin sääntely- ja investointiympäristöä sekä taloudellista ympäristöä. Aloitteessa hyödynnetään Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa (SET-suunnitelmaa) ja liikennealan strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman (STRIA) parissa parhaillaan tehtävää työtä, ja siihen sisältyy myös rajallinen joukko toisiinsa liittyviä tutkimus-, innovointi- ja kilpailukykylähtöisiä prioriteetteja tämän paketin strategisten tavoitteiden tueksi. Tämä vahvempi priorisointi auttaa kohdentamaan uudelleen merkittävän osan Horisontti 2020 ohjelman varoista (ainakin 2 miljardia euroa) ja ohjaamaan julkista tukea ja yksityisiä investointeja koko EU:ssa. Lisäksi komissio aikoo testata uutta rahoitusmallia suuririskisten ja -vaikutuksisten innovointien tukemiseksi puhtaan energian alalla ja laajentaa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja erityisesti asiaan liittyvien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaa yrittäjyyden edistämiseksi ja innovatiivisten vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen ottamiseksi käyttöön markkinoilla.

Jotta kasvun ja työpaikkojen luonnissa onnistuttaisiin, EU:n teollisuuden on oltava eturintamassa puhtaan energian käyttöön siirryttäessä. Komissio tukee teollisuusjohtoisia aloitteita, joilla edistetään EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa puhtaan energian ja vähähiilisten teknologisten ratkaisujen alalla. Näillä aloitteilla olisi pyrittävä vahvistamaan teollisuuskytköksiä koko arvoketjussa ja integroimaan mukaan muut kuin talouden toimijat, kuten työmarkkinaosapuolet ja kuluttajajärjestöt. Komissio keskustelee lisäksi asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa tarpeesta perustaa ”puhtaan energian teollisuusfoorumi”, joka voisi koota yhteen eri aloja (energia-liikenne-valmistusteollisuus-digiala jne.) ja jolla voitaisiin yhdessä keskustella siitä, miten puhtaan energian käyttöön siirtymisestä aiheutuvat hyödyt voidaan optimoida EU:n teollisuuden kannalta ja miten EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä ja kansainvälistä yhteistyötä voidaan edistää.

Jäsenvaltioiden on myös puututtava puhtaan energian käyttöön siirtymisestä aiheutuviin yhteiskunnallisiin sekä osaamiseen ja teollisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin ja pohdittava tätä vaikutusta kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Komissio selvittää, miten siirtymistä voitaisiin tukea paremmin hiili- ja hiili-intensiivisillä alueilla. Se toimii tätä varten yhteistyössä näiden alueiden toimijoiden kanssa, antaa opastusta erityisesti käytettävissä olevien varojen ja ohjelmien saatavuudesta ja käytöstä sekä kannustaa hyvien käytäntöjen vaihtoon ja keskusteluihin alan etenemissuunnitelmista ja uudelleenkoulutustarpeista kyseisiin tarkoituksiin kohdennetuilla foorumeilla.

Yleisemmin komissio tarjoaa eri aloille ja työntekijöille foorumeja, joilla ne voivat mukauttaa osaamistaan vastaamaan puhtaan energian käyttöön siirtymisestä aiheutuvia tarpeita. Uusi osaamisohjelma Euroopalle -hankkeen 40 puitteissa autoteollisuuden ja meriteknologian aloilla toteutetuista ensimmäisistä pilottijärjestelyistä saadun kokemuksen pohjalta komissio ottaa vuonna 2017 käyttöön uudet osaamisen alakohtaista yhteistyötä koskevat toimet (Blueprints for Sectoral Cooperation on Skills) uusiutuvan energian alalla ja rakennusalalla pääpainona vähähiiliset teknologiat.

Tämän paketin myötä vauhditetaan lisäksi EU:n toimia tehottomien fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi G7:n ja G20:n ja Pariisin sopimuksen mukaisten kansainvälisten sitoumusten linjoilla. Jäljellä olevat mutta silti merkittävät julkiset tuet öljylle, hiilelle ja muille hiili-intensiivisille polttoaineille vääristävät edelleen energiamarkkinoita, luovat taloudellista tehottomuutta ja haittaavat investointeja puhtaan energian käyttöön siirtymiseen ja innovointiin. Markkinarakenneuudistuksella poistetaan hiilen, kaasun ja turpeen asettaminen ajojärjestyksessä etusijalle ja rajoitetaan usein hiileen tukeutuneiden kapasiteettimekanismien tarvetta. Komissio aikoo myös säännöllisesti seurata fossiilisten polttoaineiden tukia EU:ssa ja odottaa jäsenvaltioiden käyttävän energia- ja ilmastosuunnitelmiaan fossiilisten polttoaineiden tukien käytöstäpoiston seuraamiseen. Komissio toteuttaa energiaverotusta koskevien EU:n puitteiden REFIT-arvioinnin mahdollisten jatkotoimien määrittämiseksi pyrittäessä poistamaan fossiilisten polttoaineiden tukia.

EU:n ulkopolitiikka ja kehitysyhteistyöpolitiikka ovat tärkeitä välineitä, joilla tuetaan puhtaan energian käyttöön siirtymistä maailmanlaajuisesti ja autetaan EU:n kumppaneita naapurimaissa ja kehittyvissä maissa tässä prosessissa 41 .

EU on vahvistamassa yhteistyötään Länsi-Balkanin, Turkin ja eteläisten ja itäisten naapurimaiden kanssa energiatehokkuuden alalla. Ensimmäiset neljä pilottihanketta energiatehokkuusinvestointien laajentamiseksi rakennusalalla on käynnistetty, ja niitä mahdollisesti laajennetaan vuonna 2017 useampiin kumppanimaihin. Lisäksi EU vahvistaa rakennusten energiatehokkuuteen myönnettävää rahoitusta naapuruuspolitiikkaa koskevissa ja liittymistä valmistelevissa rahoitusvälineissä.

Afrikka on EU:n erityiskumppani, ja Afrikan ja EU:n energiakumppanuudessa asetetaan yhteisen energiayhteistyön puitteet. Lisäksi EU tukee Afrikan uusiutuvaa energiaa koskevaa aloitetta.

Eurooppalaiset yritykset voivat käyttää näitä tilaisuuksia tarjotakseen erityisosaamistaan energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian viennissä ja niihin investoimisessa maailmanlaajuisilla kilpailluilla markkinoilla. EU pyrkii tekemään kunnianhimoisen ympäristöhyödykesopimuksen Maailman kauppajärjestön puitteissa ja pyrkii kahdenvälisissä kauppasopimuksissaan vapauttamaan ympäristöhyödykkeitä ja -palveluita ja helpottamaan uusiutuvan energian tuotannon kauppaa ja siihen investoimista.

Liitteessä II Toimet puhtaaseen energiaan siirtymisen tueksi otetaan esille joitakin aloja, joilla konkreettisia toimia voidaan vahvistaa lyhyellä aikavälillä ja painopisteitä muuttaa ja joilla synergiaa voidaan parantaa työpaikkojen, kasvun ja investointien tueksi Euroopassa. Tämän pitäisi myös auttaa jäsenvaltioita täyttämään energia- ja ilmastositoumuksensa vuoteen 2020 mennessä ja asettamaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodeksi 2030 kustannustehokkaasti sekä kannustamaan samalla muita julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä osallistumaan täysipainoisemmin puhtaan energian käyttöön siirtymiseen.

6.Päätelmät

Parlamentin ja neuvoston olisi annettava etusija kaikille komission vuosina 2015 ja 2016 esittämille energiaunionia koskeville ehdotuksille. Eurooppa-neuvosto korosti tätä periaatetta maaliskuussa 2016 ja Euroopan parlamentti antoi sille tukensa. Edistymistä arvioidaan keväällä 2017 pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi säilytettävä tämän paketin ja komission aiemmin muun muassa päästökauppajärjestelmästä, taakanjaosta, maankäytöstä ja vähäpäästöisestä liikkuvuudesta antamien ehdotusten yleinen johdonmukaisuus.

(1)

Vaikutusten arviointi energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 405.

(2)

Energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta tehdyn vaikutusten arvioinnin tulokset, SWD(2016) 405.

(3)

Vaikutusten arviointi uudelleenlaaditusta uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä, SWD(2016) 418.

(4)

COM (2016) 769.

(5)

EU energy in figures, Statistical Pocketbook 2016 (Tilastollinen taskukirja: EU:n energia lukuina).

(6)

Eurostat, national accounts (kansantalouden tilinpito).

(7)

  EurObserv'ER, The State of Renewable Energies in Europe, 15. painos, 2015 (vuoden 2014 luvut).

(8)

Study on Assessing the Employment and Social Impact of Energy Efficiency.

(9)

COM (2015) 80.

(10)

COM (2016) 52.

(11)

COM (2015) 337.

(12)

COM (2016) 482.

(13)

COM (2016) 479.

(14)

COM (2016) 501.

(15)

COM (2016) 710.

(16)

Vaikutusten arviointi energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 405 (investointeja koskevat luvut liikennettä lukuun ottamatta).

(17)

JRC-SETIS, tulossa.

(18)

Lähde: Vaikutusten arviointi energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 405 (makrotaloudellisesta analyysista saadut yksityiskohtaiset tulokset).

(19)

Vaikutusten arviointi energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 405.

(20)

COM (2016) 761.

(21)

Vaikutusten arviointi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 414.

(22)

Vaikutusten arviointi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 414.

(23)

COM (2016) 765.

(24)

COM (2016) 766.

(25)

COM(2016) 773; C(2016) 7764, 7765, 7767, 7769, 7770 ja 7772.

(26)

  EurObserv'ER, 15. painos, 2015 .

(27)

Vaikutusten arviointi uudelleenlaaditusta uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä, SWD(2016) 418. Ks. myös seuraava tutkimus: http://gramwzielone.pl/uploads/files/Solar_Photovoltaics_Jobs___Value_Added_in_Europe.pdf .

(28)

EurObserv'ER, 15. painos, 2015.

(29)

EurObserv'ER, 15. painos, 2015.

(30)

EurObserv'ER, 15. painos, 2015.

(31)

Asiaa käsitellään uudessa energiaunionin hallintoa koskevassa asetuksessa (COM(2016 759).

(32)

Kansainvälinen energiajärjestö, World Energy Investment Outlook Special Report 2014.

(33)

COM (2016) 767.

(34)

Markkinoiden rakennetta koskeva aloite koostuu uudelleenlaaditusta sähködirektiivistä (COM(2016) 864), uudelleenlaaditusta sähköasetuksesta (COM(2016) 861), uudelleenlaaditusta viraston perustamisasetuksesta (COM(2016) 863) ja riskeihin varautumista sähköalalla koskevasta uudesta asetuksesta (COM(2016) 862).

(35)

COM (2016) 51.

(36)

COM (2016) 769.

(37)

Ks. Energiaköyhyyttä koskeva valmisteluasiakirja (alaviite 4 edellä).

(38)

Ks. tiedonanto ”Vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttaminen Euroopassa” (COM (2016) 500) ja tiedonanto ”Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia” (COM (2016) 501).

(39)

COM (2016) 763.

(40)

Ks. tiedonanto ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM (2016) 381).

(41)

Ks. tiedonanto ehdotuksesta uudeksi kehityspolitiikkaa koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi – Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme (COM2016) 740); ja Euroopan ulkoinen investointiohjelma.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2016

COM(2016) 860 final

LIITE

Tavoitteena puhtaan energian rakennukset

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille

Tänään käynnistetyssä komission aloitteessa rakennusten ajatellaan olevan olennainen osa puhtaan energian käyttöön siirtymistä Euroopassa.

Asettamalla ihmisten asuin- ja työtilat painopisteeksi tavoitteena on kehittää kokonaisvaltainen ja yhdennetty lähestymistapa, jossa energiatehokkuus asetetaan etusijalle ja joka osaltaan edistää EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa uusiutuvan energian alalla sekä tarjoaa kuluttajille kohtuulliset sopimusehdot siten, että jäsenvaltioiden on helpompaa saavuttaa vuosiksi 2020 ja 2030 asetetut energia- ja ilmastotavoitteensa.

Tällaisella yhdennetyllä lähestymistavalla on selviä etuja, sillä se

-saa liikkeelle kansallisia, alueellisia ja paikallisia investointeja, edistää kasvua ja työpaikkojen luomista sekä innovointia ja osaamista;

-säästää energiaa, mikä alentaa käyttökustannuksia ja tarjoaa kansalaisille terveemmän elin- ja työympäristön;

-lievittää energiaköyhyyttä, erityisenä kohteena energiatehoton sosiaalinen asuntotuotanto ja julkiset rakennukset;

-hajauttaa vähitellen Euroopan energiajärjestelmää, kun rakennuksissa siirrytään kestävän energian käyttöön;

-liittää rakennusten energia-, varasto-, digitaali- ja liikennejärjestelmät yhteen, mikä edistää vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevaa eurooppalaista strategiaa;

-lisää kotitalouksien, yritysten ja energiayhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia sekä

-edistää kiertotaloutta.

Pelkästään rakennusteollisuus tarjoaa suoraan 18 miljoonaa työpaikkaa Euroopassa ja muodostaa 9 prosenttia Bkt:stä 1 . 

Euroopan rakennusteollisuudella on potentiaalia vastata useisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin (työllisyys ja kasvu, kaupungistuminen, sosiaaliset verkot ja digitaalinen viestintä, väestörakenteen muutokset, maailmanlaajuiset arvoketjut, ympäristöön kohdistuvat paineet) sekä samalla myös energiaan ja ilmastoon liittyviin haasteisiin. Rakennukset voivat osaltaan vaikuttaa alan ja alalla toimivan työvoiman osaamisen nykyaikaistamiseen.

EU:lla on jo nyt rakennusten innovaatiojärjestelmissä maailmanlaajuinen johtoasema. Energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja varastoinnin yhdistäminen sekä rakennusten kautta digitaalisiin ja liikennejärjestelmiin liittäminen antavat mahdollisuuden kasvattaa tätä johtoasemaa ja hyödyntää suotuisaa sääntelykehystä maksimaalisesti.

Rakennusten osuus Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta on tällä hetkellä 40 prosenttia. Noin 75 prosenttia rakennuskannasta on energiankulutukseltaan tehotonta. Nykyisellä yhden prosentin peruskorjausasteella rakennuskannan uudistaminen nykyaikaiselle vähähiiliselle tasolle veisi noin sata vuotta 2 .

Jotta rakennusten kestävän energian potentiaali saataisiin hyödynnettyä, on ratkaistava useita yhteiskunnallisia, teknisiä ja rahoitukseen liittyviä esteitä sekä vastattava erilaisiin hallinnollisiin haasteisiin. Esimerkiksi rakennusten säännöllisen ylläpidon tai parannusten yhteydessä kestäviin energiainvestointeihin ei useinkaan kiinnitetä huomiota, koska niukasta pääomasta on kilpailua, luotettavasta tiedosta ja ammattitaitoisesta työvoimasta puutetta ja mahdolliset hyödyt kyseenalaistetaan.

Lisäksi monilla hankkeiden toteuttajilla on edelleen vaikeuksia kattaa hankkeisiinsa tarvittavat alkukustannukset eikä heidän saatavillaan markkinoilla ole heidän kannaltaan houkuttelevia ja riittäviä rahoitustuotteita. Tämä markkinaepäkohta johtuu pääasiassa siitä, että rahoittajat ja sijoittajat eivät ole ymmärtäneet niitä riskejä ja lukuisia hyötyjä ja liiketoimintamahdollisuuksia, joita kestävät energiainvestoinnit, ja erityisesti energiatehokkuus, tarjoavat. Lisäksi investointien pieni koko ja avaimet käteen -ratkaisujen puute lisäävät toteutuskustannuksia. Rahoituskelpoisten hankkeiden luomiseen tarvittavaa osaamista ja kapasiteettia ei myöskään ole tarpeeksi, joten rahoituksen kysyntä pysyy alhaisena.

Kestävän energiapolitiikan tehtävänä on auttaa kuluttajia tällaisten investointien toteuttamisessa ja luoda suotuisammat edellytykset niille. Kunnostaessaan kotejaan kuluttajien olisi voitava valita tehokkaammat ratkaisut avointen, selkeiden ja ajantasaisten kulutusta ja siihen liittyviä kustannuksia koskevien tietojen perusteella. Peruskorjattaessa julkisia rakennuksia, kuten sairaaloita, kouluja, sosiaalista asuntokantaa tai toimistoja, viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus hyödyntää kiinnostavia rahoitusratkaisuja ja innovatiivisia energiapalveluja, esimerkiksi energiatehokkuussopimuksia.

Sen jälkeen kun asianmukainen sääntelykehys on saatu aikaan, erityisesti energiatehokkuusdirektiivin ja rakennuksia koskevan energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotukset, tarvitaan toisiaan täydentäviä toimia reaalitalouden nopeiden muutosten tukemiseksi ja rahoituskysymyksen käsittelemiseksi nyt.

1.    Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille

Kestävään energiaan perustuva rakennusten kunnostus on alue, jolla julkisilla takauksilla ja hankkeita yhdistelemällä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Euroopan investointiohjelmaan kuuluvalla Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR) 2.0 3 on keskeinen rooli yksityisen rahoituksen liikkeelle saamisessa rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden laajempaa käyttöä varten.

ESIR-hankkeissa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden osuus on jo nyt merkittävä. Esimerkiksi tähän mennessä rahoitettaviksi hyväksytyistä energiahankkeista valtaosa (22 prosenttia 154 miljardin euron kokonaisinvestoinnista) koskee energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian alaa. Komissio on ESIR-rahaston menestyksen pohjalta ehdottanut, että rahaston voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun saakka ja että vähintään 40 prosenttia niistä hankkeista, jotka kuuluvat ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan, olisi oltava sellaisia, että ne edistävät ilmasto-, energia- ja ympäristöalan toimia COP21-ilmastokokouksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tämä on hyvä ja konkreettinen tilaisuus saada yksityistä ja julkista rahoitusta liikkeelle vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymisen tueksi. Euroopan strategisten investointien rahastosta saatua tukea voidaan käyttää täydentämään muista EU-rahastoista, Euroopan rakenne- ja investointirahastot mukaan luettuina, saatavia avustuksia tai rahoitustuotteita, tai tukea voidaan yhdistää niihin.

Kaudella 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto investoivat 17 miljardin euron arvosta julkisten rakennusten, asuinrakennusten ja yritysten, etenkin pk-yritysten, energiatehokkuuteen 4 . Luku on kolme kertaa suurempi kuin edellisellä kaudella ja osoittaa, että jäsenvaltiot ja alueet pitävät energiatehokkuutta tärkeänä ja ovat sitoutuneet siihen. Tuella on mahdollista saada paljon suurempi määrä jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä yhteisrahoitusta liikkeelle, yhteensä arviolta noin 27 miljardin euron arvosta 5 . Euroopan investointiohjelman yhtenä tavoitteena onkin, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusvälineitä käytettäisiin ainakin kaksi kertaa enemmän, jotta yksityistä rahoitusta saataisiin enemmän liikkeelle ja markkinat kasvaisivat elinkelpoisiksi. Jäsenvaltiot ja alueet suunnittelevat jo investoivansa rahoitusvälineistä lähes 6,4 miljardia 6 euroa vähähiilisyystavoitteisiin, etupäässä energiatehokkuuteen, mikä on yli kahdeksan kertaa enemmän kuin kaudella 2007–2013 7 .

Komissio aikoo käynnistää Euroopan investointiohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen pohjalta uuden aloitteen, jonka tarkoituksena on vauhdittaa julkisen sektorin yksiköiden, energiapalveluyritysten, pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja kotitalouksien investointeja energiatehokkuuteen ja älykkäisiin rakennuksiin. Aloite toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden kanssa. Tarkoitus on saada julkisia ja yksityistä varoja 8 vuoteen 2020 menneessä liikkeelle 10 miljardia euroa lisää energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa varten. Tämän olisi tapahduttava rahoituksenvälittäjien ja kansallisten energiatehokkuutta koskevien investointijärjestelyjen avulla, jotta hankkeita voitaisiin yhdistellä, energiainvestointeihin liittyviä riskejä vähentää ja julkisten varojen käyttöä optimoida, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja Euroopan strategisten investointien rahastosta saatua yhdisteltyä rahoitusta. Jatkossa tällaisen yhdistellyn rahoituksen saantia, joka jo nyt on siis mahdollista, aiotaan helpottaa varainhoitoasetukseen ja yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen 9 ehdotetuilla muutoksilla. Jäsenvaltioita, erityisesti niitä, joiden energiaintensiteetti ja riippuvuus ulkoisesta energiasta on suuri, kannustetaan osallistumaan aloitteeseen ja edistämään sitä osaltaan. Riskin jakaminen EU:n sekä kansallisten julkisten ja yksityisten varojen kesken antaa mahdollisuuden tarjota lopullisten edunsaajien saataville houkuttelevampia rahoitusvaihtoehtoja. Lisäksi EU-tason ratkaisuun liittyy useita sääntelyyn liittyviä ja hallinnollisia etuja, esimerkiksi valtiontuen, julkisten hankintojen, yhteisrahoitusvelvoitteiden sekä raportoinnin ja ennakkoarviointien osalta. Lisäksi on tärkeää mainita, että komissio suhtautuu vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa julkisen talouden arvioinnissaan myönteisesti sellaisiin jäsenvaltioiden suorittamiin kertaluonteisiin rahoitusosuuksiin, jotka kohdistuvat aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin ESIR-rahastojen 10 yhteydessä tehtäviin investointijärjestelyihin.

Merkittävä osa näistä varoista pannaan täytäntöön kaupungeissa ja alueilla: paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on rakentamismääräyksiä ja kaupunkisuunnittelua koskevien päätösten tekijöinä ratkaiseva rooli puhdasta energiaa käyttävien rakennusten edistämisessä. Esimerkiksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus -aloitteella 11 kaupunkeja ja alueita kannustetaan toimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, lisäämään sietokykyä ja varmistamaan puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saanti kaikille.

I pilari: Julkisen rahoituksen käytön tehostaminen

Tavoitteena on maksimoida saatavilla olevan julkisen rahoituksen käyttö rahoitusvälineiden avulla siten, että se kohdennetaan havaittujen markkinaepäkohtien korjaamiseen ja suunnataan tarkemmin heikossa asemassa oleville kuluttajille.  Tätä varten komissio aikoo

a.Kehittää kestävään energiaan liittyviä rahoitusmalleja, jotka perustuvat kansallisiin investointijärjestelyihin (joilla saattaa olla alueellinen ulottuvuus), joiden tarkoituksena on houkutella yksityistä lisärahoitusta rakennusten kunnostamista varten. Ne olisi suunniteltava ESIR-asetuksen mukaisesti noudattaen EU:n valtiontukisääntöjä.

EU:ssa pankit ovat kuluttajien ja yritysten tekemien investointien rahoittamisessa keskeisemmässä roolissa kuin muissa kehittyneissä talouksissa. Uusilla energiamarkkinoilla, etenkin kun kyse on uusiutuvia energialähteitä koskevista suuren mittakaavan hankkeista, pankit ovat yhä aktiivisempia, mutta ne harvoin pitävät energiatehokkuutta erillisenä markkinasegmenttinä. Sen vuoksi rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskeviin rakennusinvestointeihin 12 ei ole olemassa riittäviä ja kohtuuhintaisia kaupallisia rahoitustuotteita. Komissio on tämän puutteen korjaamiseksi kehittänyt ainutlaatuisen energiatehokkuuden yksityisen rahoituksen välineen (PF4EE), jota rahoitetaan LIFE-ohjelmasta ja jota Euroopan investointipankki hallinnoi. Tämän pilottivälineen menestys, josta esimerkkinä on sen suunniteltua huomattavasti suurempi vipuvaikutus, osoittaa, millaisia mahdollisuuksia energiatehokkuusinvestointien toteuttaminen riskinjaon, teknisen avun ja EIP:n tarjoamien luottojärjestelyjen avulla tarjoaa siihen osallistuville rahoituslaitoksille. Energiatehokkuuden yksityisen rahoituksen välineestä (PF4EE) saadut kokemukset vauhdittavat edelleen Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden julkisten rahoituslähteiden yhdistelmiä, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot, jotka ovat näissä yhdistelmissä tarvittaessa mukana erilaisten investointijärjestelyjen kautta 13 .

Saatujen kokemusten perusteella komissio aikoo tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä edistäviä joustavia rahoitusjärjestelyjä kansallisella ja alueellisella tasolla. Näillä järjestelyillä voidaan tarjota täyden palvelun ratkaisuja, joiden avulla paikalliset pankit, rahoituksen välittäjät, energiapalveluyritykset tai muut investointeja yhdistelevät yksiköt voivat järjestelyn kattamilla aloilla ottaa käyttöön houkuttelevia ja kestävään energiaan liittyviä rahoitustuotteita, joita voidaan suunnata suurelle määrälle lopullisia tuensaajia 14 . Kestävään energiaan liittyviä investointeja rahoittaville yksiköille on tarjolla seuraavat kolme toisiaan vahvistavaa etua:

-Laajennettu EIP:n lainarahoitus Euroopan strategisten investointien rahastosta, jolla ne voivat lisätä rahoituskapasiteettiaan (edistäen Euroopan strategisten investointien rahaston 2.0 mukaista kestävää energiaa käyttäviä rakennuksia koskevaa painopistettä);

-Riskinjakomekanismi, jolla ne voivat pienentää kestävää energiaa käyttävien rakennusten investointisalkkuihin liittyvää riskiä ja tarjota loppukäyttäjille houkuttelevammat lainaehdot. Tähän voidaan yhdistellä paikallisesti saatavilla olevia varoja, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saatavia varoja;

-Teknistä asiantuntemusta ja apua Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa yhteistyössä kehitettyjen lainaohjelmien – mukaan lukien ELENA-, JASPERS- ja fi-compass -välineet 15 – käyttöönotossa sekä muiden kansallisten tai alueellisten rahoituslähteiden käyttöönotossa.

Komissio tukee tämän mallin ja muiden siihen liittyvien kestävään energiaan liittyvien välineiden käyttöönottoa ja tutkii mahdollisuuksia kohdentaa nykyisiä EU:n varoja uudelleen esimerkiksi teknistä apua varten.

b.Ottaa käyttöön energiatehokkuussopimuksia: Energiatehokkuutta koskevien sopimusten roolia julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on lisättävä, koska ne tarjoavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan rakennusten kunnostamiseen, rahoitus, töiden suorittaminen ja energiahuolto mukaan luettuina. Lisäksi niiden avulla voidaan tietyin edellytyksin investoida tehokkuuteen lisäämättä julkista velkaa, mikä on budjettirajoitteiden kanssa painivien hallitusten sekä paikallis- ja alueviranomaisten kannalta olennaista, erityisesti kun kyse on sosiaalisesta asuntotuotannosta, sairaaloista ja kouluista. Julkisen sektorin investointeja ja omaisuuden peruskorjauksen tilastollista käsittelyä koskevien sääntöjen olisi oltava avoimet ja selkeät, jotta helpotetaan julkisen omaisuuden energiatehokkuusinvestointeja. Eurostat tutkii, miten energiatehokkuuteen liittyvien investointien vaikutusta julkisen talouden velkaan ja alijäämään voitaisiin käsitellä. Komissio analysoi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa julkisen tilinpidon sääntöjen vaikutusta energiatehokkuussopimusten markkinoihin ja päivittää tarpeen mukaan tällaisten kumppanuuksien tilastollista käsittelyä koskevat ohjeensa loppukevääseen 2017 mennessä.  

c.Avustaa julkisten varojen käytöstä vastuussa olevia rahoitusvälineiden jäsentämisessä ja käyttöönotossa: Euroopan investointineuvontakeskuksen, fi-compass -välineen ja energia- ja hallintoviranomaisten verkon tarjoaman tuen lisäksi komissio järjestää sarjan alueellisen kapasiteetin kehittämistapahtumia, joissa on mukana keskeisiä päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä. Ensimmäinen työpaja järjestettiin tämän vuoden marraskuussa Riiassa ja se koski Itämeren aluetta.

d.Lisäksi komissio on kehittänyt käyttövalmiin mallin rahoitusvälineiden osuuden lisäämiseksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa eli niin sanotun käyttövalmiin energiatehokkuusvälineen. Jäsenvaltiot ovat aktiivisesti luoneet energiatehokkuuden rahoitusvälineitä, etenkin saavuttaakseen tavoitteen kanavoida 20 prosenttia ERI-rahastojen varoista rahoitusvälineiden kautta vähähiiliseen talouteen investoimiseksi. Jotkin jäsenvaltiot ovat kuitenkin jäljessä tavoitteesta ja käyttövalmiiden rahoitusvälineiden käytön lisääminen voi auttaa korjaamaan tämän puutteen.

Rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiivistä annettuun säädösehdotukseen sisältyy myös toimenpiteitä, joilla julkisista varoista tarjotut taloudelliset kannustimet on tarkoitus sitoa saavutettuihin energiansäästöihin.

II pilari: Hankekehittelyn yhdistäminen ja tuki

Tämän aloitteen onnistumiselle on erittäin tärkeää, että vireillä on useita rahoituskelpoisia hankkeita, jotta investointijärjestelyt ja rahoitusvälineet saadaan käyttöön. Hankkeiden toteuttajilla – viranomaisilla, yksityishenkilöillä ja yrityksillä – ei kuitenkaan ole aina riittäviä taitoja ja valmiuksia käynnistää, toteuttaa ja rahoittaa kunnianhimoista puhtaan energian rakennushanketta. Sen vuoksi komissio aikoo

a.Vahvistaa EU-tason nykyisiä hankekehittelyn tukivälineitä 16 , kuten ELENA-välinettä, yhteistyössä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa.  Tarkoituksena on lisätä investointeja, tukea rahoitusvälineiden käyttöönottoa, lähestyä, etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa, hankkeiden toteuttajia, saada kaupunkeja ja paikallisia toimijoita mukaan, vauhdittaa lupaavien ratkaisujen, innovatiiviset teknologiat, rahoitus sekä organisaatiostrategiat mukaan luettuina, yhdistelyä ja leviämistä markkinoilla. Komissio lisää EU:n talousarvioon varattua hankekehittelytukea vuonna 2015 osoitetusta 23 miljoonasta eurosta 38 miljoonaan euroon vuodessa vuodesta 2017 lähtien. EU:n talousarvioon vuosiksi 2016–2017 varatun hankekehittelytuen odotetaan lisäävän kestävää energiaa käyttäviin rakennuksiin tehtäviä investointeja 3 miljardin euron 17 arvosta.

b.Kannustaa jäsenvaltioita kehittämään keskitettyjä paikallis- ja aluetason asiointipisteitä hankesuunnittelijoille. Asiointipisteiden tarkoituksena on tarjota asiakkaalle tukea koko prosessin ajan alkaen tiedonhankinnasta, teknisestä avusta, rahoitustuen jäsentämisestä sekä tarjoamisesta ja päättyen säästöjen seurantaan. Järjestelyjen avulla on tarkoitus luoda paikallislähtöisiä hankejatkumoita sekä vahvoja ja luotettavia kumppanuuksia paikallisten toimijoiden (esim. pk-yritysten, rahoituslaitosten ja energialaitosten) kanssa. Olennaista on kytkeä rahoituksen tarjonta sen kysyntään. EU:n tasolla näiden asiointipisteiden kehittämistä ja lisäämistä tuetaan hyviä käytäntöjä vaihtamalla Manag'Energy 18 -välineen avulla, Horisontti 2020-ohjelmasta 19 , EU:n hankekehittelyn tukivälineistä tai Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, kun se on tarkoituksenmukaista.

Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklassa jäsenvaltioille säädettyjen energiansäästövelvoitteiden jatkamista on myös ehdotettu ja se vauhdittaisi edelleen pienimuotoisten hankkeiden yhdistelyä.

III pilari: Riskien vähentäminen

Kuten rahoituslaitokset peräänkuuluttavat 20 , sijoittajien ja rahoittajien olisi markkinoilta saadun näytön ja kirjattujen tulosten perusteella ymmärrettävä paremmin kestävää energiaa käyttäviin rakennusinvestointeihin liittyviä riskejä ja etuja. Pankkien olisi vähitellen tunnustettava perusasiat, kuten energiansäästölainoihin liittyvän maksukyvyttömyyden pieni todennäköisyys tai paremmasta energiatehokkuudesta johtuva omaisuuden arvon nousu, ja ottaa ne huomioon rahoitustuotteidensa hinnoittelussa. Lisäksi on tärkeää kehittää rakennusalalla kestävään energiaan liittyviä rahoitustuotteita, joilla tuetaan sekundäärisiä (jälleenrahoitus)markkinoita ja lisätään yksityisiä pääomaosuuksia. Vahvistaakseen tätä markkinoiden muutosta komissio:

a.Käynnistää energiatehokkuuteen liittyvien riskien vähentämistä käsittelevän foorumin ja asettaa saataville teknistä ja taloudellista suorituskykyä koskevia tietoja yli 5 000 eurooppalaisesta teollisuus- ja rakennusalan energiatehokkuushankkeesta. Hankkeiden toteuttajia, rahoittajia ja sijoittajia pyydetään täydentämään kyseistä avointa tietokantaa ja hyödyntämään sen vertailuominaisuuksia sekä mahdollisuutta vertaisoppimiseen.

b.Tekee tiivistä yhteistyötä julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten, teollisuuden edustajien ja alakohtaisten asiantuntijoiden kanssa luodakseen yhteisen kehyksen kestävään energiaan liittyviä rakennusinvestointeja koskevalle luotonmyöntämiselle. Tämä yhteistyössä Energy Efficiency Financial Institutions Group asiantuntijaryhmän (EEFIG)11 kanssa laadittu ja vuodeksi 2017 suunniteltu aloite auttaa rahoituslaitoksia sisällyttämään liiketoimintaansa energiaan liittyvät keskeiset edut, mikä vähentää liiketoimintakustannuksia ja lisää sijoittajien luottamusta. Tämä toimi auttaa myös vapauttamaan ympäristöä säästävät asuntolainamarkkinat.

Lisäksi rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiivistä annettuun säädösehdotukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla yksityisen sektorin sijoittajien saataville annetaan investointipäätösten tueksi enemmän ja parempaa tietoa, esimerkiksi luotettavammat rakennusten energiatehokkuustodistukset sekä tietoja julkisten rakennusten tosiasiallisesta energiankulutuksesta ja rakennusten pitkän aikavälin kunnostussuunnitelmista ja niiden kehittämisestä.

Komissio käynnistää myös EU:n rakennuskannan seurantakeskuksen, joka kerää EU-alueen rakennuksia ja energiatehokkuuden parantamista koskevia tietoja keskitetysti. Sen avulla politiikkojen ja niihin liittyvien rahoitusvälineiden suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia voidaan tukea.

2.    Rakennusala

Komissio kutsuu rakennusalan sidosryhmät keskustelemaan haasteista ja mahdollisuuksista, joita kestävään energiaan liittyvät rakennusinvestoinnit tarjoavat alalle ja miten niitä voitaisiin edistää. Keskustelulla täydennetään Rakentaminen 2020 -strategian kestävää rakentamista käsittelevän korkean tason kolmikantafoorumin työtä.

Komissio käynnisti Uusi osaamisohjelma Euroopalle 21 -tiedonannon mukaiset toimet osaamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Tänä vuonna käynnistetyistä pilottijärjestelyistä saadun kokemuksen pohjalta komissio ottaa vuonna 2017 käyttöön uudet niin sanotut osaamisen alakohtaista yhteistyötä koskevat toimet (Blueprints for Sectoral Cooperation on Skills). Niistä yksi koskee myös rakennusalaa ja käsittelee energiatehokkuutta ja digitaalisia taitoja. Samassa yhteydessä komissio kehittää synergioita ”BUILD UP Skills” -aloitteensa kanssa, jonka tavoitteena on parantaa rakennusalan työntekijöiden osaamista energiatehokkuuden ja uusiutuvaan energiaan liittyvien tekniikoiden ja niiden asentamisen ja hallinnoinnin alalla 22 . 

Uusien rakennusten rakentaminen ja energiatehokkuuteen liittyvät muutostyöt tarjoavat tilaisuuden pohtia rakentamis- ja purkukäytäntöjä uudelleen ja ottaa resurssitehokkuutta koskevat seikat laajemmin huomioon. Euroopan komissio esittää ensi vuonna kiertotalouspaketin yhteydessä rakennusten yleistä ympäristötehokkuuden arviointia koskevan EU:n kehyksen. Kehystä olisi käytettävä kiertotalouden edistämiseen rakennetussa ympäristössä sekä vertailukohteena suuren mittakaavan hankkeissa Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa, kansallisessa politiikassa ja lainsäädännössä. Euroopan komissio tutkii lisäksi vaihtoehtoja sellaisten aloitteiden tukemiseksi, joilla vauhditetaan uusiin ja/tai innovatiivisiin rakennus- ja purkujätteiden kierrätysinfrastruktuureihin tehtäviä investointeja kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla ja pyrkii näin noudattamaan jätealan puitedirektiivin tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia jätteestä olisi käytettävä uudelleen, hyödynnettävä tai kierrätettävä. Kyseisiä investointeja voitaisiin tukea Euroopan strategisten investointien rahastosta. Kiertotaloushankkeita varten ollaan parhaillaan luomassa omaa järjestelyä. Lisäksi komissio on valmistellut rakennus- ja purkujätteen hallintomenettelyn, jonka tarkoituksena on auttaa sidosryhmiä käsittelemään jätettä ympäristöä säästävällä tavalla ja lisäämään sen kierrätysmahdollisuuksia. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan myös rakennusten kestävää suunnittelua koskevia periaatteita ja sääntöjä, jotta rakennus- ja purkujätettä syntyisi vähemmän ja aineiden kierrätys helpottuisi. Kaikki nämä aloitteet vähentävät osaltaan energiankulutusta ja rakennusmateriaaleihin liittyviä kustannuksia.

Rakennusalan kasvua ja työllisyyspotentiaalia on tarpeen hyödyntää parantamalla markkinoiden toimintaa. Rakennusalan toimivuustarkastuksen tuloksia käytetään sisämarkkinoita ja energiatehokkuutta koskevan rakennusalaan liittyvän lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Esimerkiksi ekosuunnittelua koskevien asetusten vaatimukset olisi sisällytettävä tarpeen mukaan rakennustuoteasetuksen nojalla samoihin tuotteisiin sovellettaviin yhdenmukaistettuihin standardeihin, jotta valmistajilla olisi tuotteiden testausta varten vain yksi lainsäädäntökehys. Koska rakennustuotteiden sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset, kuulemisprosessi sidosryhmien kanssa on edelleen kesken 23 ja saattaa johtaa rakennustuoteasetuksen muuttamiseen tämän komission toimikauden aikana.

Euroopan komissio tukee jatkossakin innovointia ja edistää pitkälle kehitettyjen teknisten tuotteiden ja prosessien kehittämistä sopimusperusteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden (cPPP) Energiatehokas rakentaminen (EeB) puitteissa. Kyseisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden odotetaan tuottavan Euroopan rakennusteollisuuden kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseen tarvittavaa teknologiaa 24 .

Aloitetta voitaisiin tukea älykkäällä lähestymistavalla julkisiin hankintoihin ja edistää innovatiivisia vähähiilisiä ratkaisuja teollisuusjohtoisten standardointialoitteiden, kuten SustSteel 25 , avulla. Rakennusala voi käyttää näitä standardeja kestävyystavoitteidensa täyttämiseen, kun ne on saatu valmiiksi. Lähestymistapaa voitaisiin mahdollisesti käyttää myös muiden rakennustuotteiden alalla, mikä lisäisi alan itsearvostusta ja auttaisi tehostamaan tuotteiden markkinointia.

Uusissa julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä (voimassa keväästä 2016) vahvistetaan ja optimoidaan kaikki nykyiset innovaatiovälineet, joiden toiminnalliset kriteerit, vaihtoehdot ja laatuseikat vahvistetaan teknisissä eritelmissä, sekä hankintasopimuksen tekoperusteet. Lisäksi EU edistää innovaatiohankintoja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa. Tuloksena on useita uraauurtavia hankkeita, joista kiinnostavana esimerkkinä on rajatylittävä PAPIRUS-hanke (mukana Saksa, Espanja, Italia ja Norja). Hankkeen tarkoituksena on julkisten hankintojen avulla edistää, toteuttaa ja validoida kestävään rakentamiseen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja ja etenkin lähes nollaenergiarakennuksia. Lisäksi komissio on julkaissut ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia vapaaehtoisia kriteereitä toimistorakennusten suunnittelua, rakentamista ja hallintaa varten. Niihin sisältyy sarja suosituksia siitä, miten ympäristöä säästävä, energiatehokas toimistorakennus 26 hankitaan.

Digitaalitekniikoilla on mahdollista tehostaa rakentamisprosesseja ja rakennusten käyttöä ja edistää EU:n energiansäästötavoitteita. Komissio tukee sen vuoksi julkisia hankintoja koskevien yhteisten periaatteiden ja sääntöjen määrittämistä rakennusten ominaisuuksien, niiden energiatehokkuus mukaan luettuna, digitalisoimiseksi rakennuksen tietomallinnuksen avulla (Building Information Modelling). Tämä sekä digitaalisen rakentamisen yhteisen kehyksen sekä pk-yrityksille suunnattujen erityistoimien laatiminen helpottaa tietojen vaihtoa ja päätöksenteon tukemista ennen rakennushankkeita sekä niiden aikana ja jälkeen. Niiden avulla voidaan myös paremmin välttää kilpailevien kansallisten strategioiden pirstoutuminen ja vähentää pk-yritysten kustannuksia. Lisäksi EU varmistaa WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen nojalla ja kahdenvälisten sopimusten puitteissa, että julkiset hankinnat toteutetaan avoimella ja kilpailumyönteisellä tavalla, joka ei syrji EU:n tavaroita, palveluja eikä toimittajia.

(1)

     Euroopan komissio, The European construction sector – A global partner, 2016.

(2)

     Vaikutusten arviointi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 414. Ks. myös yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n raportti ”Energy Renovation: The Trump Card for the New Start for Europe”, saatavilla osoitteessa http://iet.jrc.ec.europa.eu/energyefficiency/publication/energy-renovation-trump-card-new-start-europe

(3)

     Tiedonanto ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet”, COM(2016) 359.

(4)

   Huom. Lisäksi määrärahoja on osoitettu 870 miljoonaa euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja 113 miljoonaa euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, myös osana ERI-rahastoja.

(5)

   Arvio perustuu kauden 2014–2020 toimenpideohjelmien rahoitustaulukoihin temaattisen tavoitteen ”vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla” osalta.

(6)

     Kansallinen yhteisrahoitus mukaan luettuna.

(7)

     ERI-rahastojen rahoitusvälineitä koskeva ensimmäinen vuotuinen yhteenveto edistymisestä tuotetaan vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä.

(8)

     EIP on viimeisen viiden vuoden aikana rahoittanut energiatehokkuusalaa 10,5 miljardin euron arvosta.

(9)

     COM(2016) 605, 14. syyskuuta 2016.

(10)

     Ks. komission lausuma sen omasta arviosta, joka koskee kertaluonteisia rahoitusosuuksia ESIR-aloitteen yhteydessä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanemiseksi (EUVL L 169, s. 38. Ks. myös komission tiedonanto ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” – COM(2015) 12.

(11)

  http://www.covenantofmayors.eu/index_en.html  

(12)

     Erityisesti lämmitys- ja jäähdytysratkaisut, lämpöpumput ja katolle sijoitettavat aurinkopaneelit.

(13)

Komissio ehdottaa äskettäin hyväksymässään koontiasetuksessa (COM(2016)605) yksinkertaistettuja sääntöjä ERI-rahoituksen yhdistämiseksi ESIR-rahoitukseen. Sääntöjen on tarkoitus jatkossa helpottaa käyttäjäystävällisten mallien kehittämistä.

(14)

     Järjestelyt tarjoavat myös paremman näkyvyyden niiden avulla rahoitetuille hankkeille, jolloin ne hyötyvät myös ESIR-rahoituksen tarjoamista sääntelyyn liittyvistä ja hallinnollisista eduista.

(15)

Fi-compass on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) alainen rahoitusvälineiden tekninen neuvoa-antava foorumi, jonka tehtävänä on tukea ERI-rahastojen hallintoviranomaisia ja muita asianomaisia osapuolia tarjoamalla rahoitusvälineisiin liittyvää käytännön tietoa sekä oppimisvälineitä. https://www.fi-compass.eu/

(16)

   ELENA-väline ja hankekehittelytuki sisältyvät Horisontti 2020 -ohjelmaan.

(17)

   Perustuu viimeisimpään ELENA- ja PDA EASME -välineen (pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan viraston hankekehittelytuki) avulla saavutettuun vipuvaikutukseen.

(18)

   Manag'Energy toimii kapasiteetin rakentamisen yhteyspisteenä yli 400:lle paikalliselle ja alueelliselle energiavirastolle Euroopassa. Tarkoituksena on lisätä niiden kapasiteettia rahoittaa energiatehokkuutta sekä voimaannuttaa ne kehittämään kokonaisvaltaisia ja yhdennettyjä paikallisia/alueellisia lähestymistapoja.

(19)

   H2020, EE-23-2017, innovatiivisista rahoitusjärjestelmistä, etenkin hankkeiden yhteisostoryhmiin ja selvitysyhteisöihin alueellisella tai kansallisella tasolla perustuvat järjestelmät.

(20)

    www.eefig.com

(21)

   Tiedonanto ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”, COM(2016) 381.

(22)

Älykäs energiahuolto Euroopassa ja Horisontti 2020 -ohjelmiin kuuluvan yhteiskunnallisen haasteen 3 puitteissa rahoitettavat aloitteet.

(23)

     Kuten rakennustuoteasetuksen täytäntöönpanoa koskevassa Report on the Implementation of the Construction Products Regulation -raportissa todetaan.

(24)

     http://ec.europa.eu/research/industrial_technologies/energy-efficient-buildings_en.html.

(25)

   Teräsala valmistelee kestävän teräksen eurooppalaisia standardeja (SustSteel), joiden avulla yritykset voisivat todistaa, että niiden rakennusalalle tarkoitetut terästuotteet täyttävät kestävyyden taloudellisille, ympäristöön liittyville ja yhteiskunnallisille näkökohdille määritetyt vaatimukset.

(26)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: EU GPP Criteria for Office Building Design, Construction and Management, SWD(2016) 180 final.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2016

COM(2016) 860 final

LIITE

Toimet puhtaaseen energiaan siirtymisen tueksi

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille

Useimmat tässä asiakirjassa esitetyistä toimista vaikuttavat lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Energiaunionin tilaa koskevan vuotuisen katsauksen puitteissa komissio tekee selkoa näiden toimien täytäntöönpanosta ja asettaa tarvittaessa uusien toimien suunnan.

1. Sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtyminen puhtaan energian käyttöön ja uudenlainen osaaminen

Energia on ratkaisevan tärkeä hyödyke ja palvelu, joka on ehdottoman välttämätön täysimittaisen nykyaikaiseen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Jo nyt on olemassa useita välineitä, ja ne on otettava käyttöön sen varmistamiseksi, että siirtyminen puhtaan energian käyttöön tapahtuu oikeudenmukaisesti ja että siinä otetaan huomioon sen muutoksia aikaansaava vaikutus niihin aloihin, alueisiin tai heikossa asemassa oleviin yhteiskunnan jäseniin, joihin siirtymä vaikuttaa kielteisesti.

Keskeisiä välineitä tässä suhteessa ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Euroopan sosiaalirahasto mukaan lukien, joilla tuetaan mukautumista muutoksen kohteina olevilla aloilla ja alueilla sekä siirtymää uusiin liiketoimintamalleihin ja työprofiileihin. Euroopan sosiaalirahastosta osoitetaan kaudella 2014–2020 vähintään 1,1 miljardia euroa koulutusjärjestelmien parantamiseen, joka on tarpeen taitojen ja pätevyyksien mukauttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi energiaan ja ympäristöön liittyvillä aloilla. Eräät jäsenvaltiot käyttävät Euroopan sosiaalirahastoa myös energiaköyhyyden lievittämiseen Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta asuntojen energiatehokkuusinvestointeihin osoitettuja 5,2 miljardia euroa täydentävänä rahoituslähteenä. Useat jäsenvaltiot ovat päättäneet kohdentaa näitä määrärahoja sosiaaliseen asuntotuotantoon ja hädänalaisille kotitalouksille edistäen näin pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla puututaan lähes miljoonan kotitalouden energiaköyhyyteen. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä välineistä tehtäessä energiasta kohtuuhintaisempaa ja torjuttaessa energiaköyhyyttä. Lainsäädännössä ehdotettujen toimenpiteiden 1 lisäksi komissio perustaa myös energiaköyhyyden seurantakeskuksen, jonka tehtävänä on tuottaa luotettavia lukuja energiaköyhyydestä kärsivistä kotitalouksista kussakin jäsenvaltiossa ja edistää hyvien käytänteiden levittämistä.

Tehokkaaseen energian käyttöön ja tuotantoon liittyviä tietämyksen siirtoa, osaamisen hankkimista ja innovatiivisten ratkaisujen edistämistä koskevia erityisiä toimia rahoitetaan maaseudun kehittämispolitiikasta. Kaudella 2014–2020 on esimerkiksi tarkoitus antaa 99 000 tuensaajalle (lähinnä viljelijöille ja metsätalouden harjoittajille) koulutusta energiaan liittyvistä kysymyksistä.

Erityisesti tukeakseen solidaarisuutta siirtymisessä puhtaan energian käyttöön komissio ehdotti osana EU:n päästökauppajärjestelmän 2 tarkistusta, että myönnetään resursseja tulotasoltaan matalampien jäsenvaltioiden erityisen suurten lisäinvestointitarpeiden ratkaisemiseen. Uudella nykyaikaistamisrahastolla pyritään helpottamaan investointeja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseen ja parantamaan energiatehokkuutta. Lisäksi ehdotetaan, että 10 prosenttia jäsenvaltioiden huutokauppaamista päästöoikeuksista jaetaan edelleen tiettyjen alhaisen tulotason jäsenvaltioiden hyväksi. Komissio ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltiot käyttävät päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja myös taitojen kehittämiseen ja työvoiman uudelleenkohdentamiseen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut, kun taloudessa pyritään vähähiilisyyteen. Tällöin toimitaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Tätä olisi täydennettävä erityisellä aloitteella, jolla annetaan lisää räätälöityä tukea siirtymälle hiili-intensiivisillä teollisuusalueilla. Tavoitteena on käynnistää ja/tai tehostaa edelleen näiden alueiden energiasiirtymään liittyviä rakennemuutoksia koskevaa suunnitteluprosessia ja tiedonvaihtoa muiden samanlaisissa tilanteissa olevien alueiden kanssa. Ensimmäisenä toimena komissio kutsuu nämä alueet koolle keskustelemaan mahdollisista suunnitteluprosesseista, helpottamaan parhaiden käytänteiden vaihtoa ja tutkimaan, mitä tukivälineitä on käytettävissä.

EU:n koheesiopolitiikassa noudatettava älykkään erikoistumisen lähestymistapa, varsinkin erityiset foorumit 3 , voi tarjota merkityksellistä apua alueille. Alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, johon osallistuvat erityisesti teollisuus, tutkimus-, kehittämis- ja innovointiyhteisö ja viranomaiset, se voi antaa alueille mahdollisuuden laatia energiasiirtymästrategiansa ja panna ne täytäntöön.

Siirtyminen puhtaan energian käyttöön tarjoaa mahdollisuuksia luoda pysyviä työpaikkoja. Onnistunut siirtymä edellyttää kuitenkin työntekijöiden uudelleenkoulutusta, muutosten ja taitojen parempaa suunnittelua ja ennakointia sekä parempaa osaamisen kohtaamista. Euroopan sosiaalirahasto voi tukea näitä toimia elämän kaikissa vaiheissa lasten tietoisuuden lisäämisestä kouluissa merkityksellistä osaamista antavan koulutuksen ja puhtaaseen energiaan liittyvän yrittäjyyden tukemiseen sekä sosiaaliseen osallistamiseen asiaan liittyvien työurien avulla. Uudella osaamisohjelmallaan Euroopalle 4 komissio käynnisti toimen, jolla autetaan tarttumaan tällaisiin taitoihin liittyviin haasteisiin ja puututaan osaamisvajeisiin tietyillä talouden aloilla (niin kutsutut ”suunnitelmat alakohtaisesta osaamisyhteistyöstä”). Tänä vuonna (erityisesti auto- ja meriteknologian aloilla) käynnistetyistä pilottisuunnitelmista saatujen kokemusten perusteella tällaiset järjestelmät muodostavat mahdollisuuden puuttua osaamistarpeisiin puhtaan energian käyttöön siirtymiseksi. Meriteknologian alalla käynnissä oleva alakohtaisen osaamisyhteistyön suunnitelma käsittää jo merituulivoiman ja valtamerienergian ja voi toimia erityisen merkittävänä testitapauksena uusiutuvien energialähteiden ja rakennusalan kaltaisilla aloilla toteutettavien toisen aallon suunnitelmien kannalta.

Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli osaamistarpeiden kartoittamisessa ja muutosten ennakoinnissa ja hallinnassa. Ne osallistuvat jo energiaunionia koskevaan työhön EU:n tasolla, ja ne on kutsuttava osallistumaan tiiviisti tähän prosessiin, mutta myös keskusteluihin yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista.

2. Reaalitalouden tuloksia EU:n rahoituksen avulla

Energiajärjestelmän muutoksen rahoituksessa on yhdistettävä yksityisiä investointeja julkiseen rahoitukseen, jolla saadaan aikaan yksityisiä investointeja ja puututaan markkinoiden toimintahäiriöihin. Yksityisiä investointeja helpotetaan tähän pakettiin sisältyvillä lainsäädäntöehdotuksilla sekä EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamista koskevalla ehdotuksella. Toimivat energia- ja hiilimarkkinat ovat keskeinen investointihaasteeseen vastaamista edistävä tekijä sääntelyn vakauden ja toimintapolitiikan avoimuuden ohella.

Lisäksi EU:n rahoitusvälineet antavat merkittävän panoksen puhtaan energian käyttöön siirtymisen tueksi, kuten Euroopan strategisten investointien rahasto osoittaa. Rahaston toiminta on edennyt asetetussa aikataulussa, ja sen tavoitteena on saada liikkeelle vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinnit reaalitalouteen vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Viimeisin investointien määrästä esitetty luku oli 154 miljardia euroa. Euroopan strategisten investointien rahaston toisen vaiheen käynnistämisellä komissio pyrki vahvistamaan ja laajentamaan Euroopan strategisten investointien rahastoa. Ehdotuksen mukaan vähintään 40 prosenttia infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan investoinneista olisi oltava ilmaston, energia-alan ja ympäristön kannalta merkityksellisiä ja niiden olisi edistettävä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

EU:n tavoitteena on käyttää vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta vuosina 2014–2020 ilmastotoimiin, ja tämän mukaisesti myös uudistetulla koheesiopolitiikalla 5 on keskeinen rooli energiaunionin tavoitteiden saavuttamisessa. Sen tätä varten osoitetut rahoitusvarat ovat 68,8 miljardia euroa. Tätä täydennetään kansallisella julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksella, jonka arvioitu kokonaismäärä on 92 miljardia euroa 6 . Lisäksi maaseudun kehitysohjelmilla tuetaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen kohdennettuja investointeja (lähes 6 miljardia euroa). Vaikka ensimmäiset koheesiopolitiikan varoja koskevat tiedot osoittavat täytäntöönpanon edistyvän vuonna 2016 7 , nyt tarvitaan pikaisia toimia näiden varojen täytäntöönpanon vauhdittamiseksi useissa jäsenvaltioissa. Komissio tarjoaa edelleen jäsenvaltioille teknistä tukea täytäntöönpanokysymyksissä.

Yksinkertaisemmat ja joustavammat säännöt, joita komissio on ehdottanut vuodet 2014–2020 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa, vauhdittavat myös osaltaan tämän rahoituksen täytäntöönpanoa. Osana väliarviointia komissio käynnisti EU:n rahastoja koskevien sääntöjen laajemman yksinkertaistamisohjelman. Sillä muun muassa helpotetaan Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden unionin rahoituksen lähteiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, yhdistämistä. Yhtenä tavoitteena on vahvistaa Euroopan strategisten investointien rahaston käyttöönottoa vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla. Jäsenvaltiot ja alueet suunnittelevat jo investoivansa Euroopan strategisten investointien rahastosta rahoitusvälineiden kautta lähes 6,4 miljardia euroa vähähiiliseen teknologiaan, lähinnä energiatehokkuustoimiin. Tämä merkitsee määrärahojen yli kahdeksankertaistumista verrattuna kauteen 2007–2013, ja ensimmäisten tietojen mukaan edistyminen on jo hyvässä vauhdissa 8 . Rahoitusvälineiden käyttöönoton kannustamiseksi komissio tukee jäsenvaltioita myös neuvoa-antavien palvelujen Fi-Compass-foorumilla sekä käyttövalmiilla välineillä, joilla on vakioehdot ja edellytykset ja jotka ovat yhteensopivia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevien asetusten ja valtiontukisääntöjen kanssa. Näillä välineillä pyritään yhdistämään julkisia ja yksityisiä varoja.

Yksi esimerkki onnistuneesta Euroopan strategisten rahastojen ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhdistetystä hankkeesta on Ranskan Hauts-de-Francen alueen investointijärjestely, joka on esimerkki siitä, miten varsin erilaiset julkiset ja yksityiset toimijat voivat yhdistää osaamisensa ja asiantuntemuksensa ja miten erilaisia varoja voidaan yhdistää huomattavien yksityisten investointien aikaansaamiseksi vähähiilisiin energiahankkeisiin. Toinen esimerkki on energiatehokkuuden yksityinen rahoitus -väline (PF4EE) 9 , jolla tarjotaan riskisuojattua velkarahoitusta paikallisten liikepankkien välityksellä. Sen avulla pankit voivat tarjota parempia rahoitusehtoja rakennusten ja pk-yritysten energiatehokkuushankkeille. Sillä annetaan myös erityistä asiantuntijatukea, jonka avulla pankit voivat kehittää ja markkinoida uusia asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä energiatehokkuuden rahoitustuotteita.

Puhtaamman liikenteen rahoitusvälineessä hyödynnetään rahoitusvälineitä ja rahoituslähteiden yhdistämistä innovatiivisen vähähiilisen teknologian käyttöön ottamiseksi, jotta vauhditetaan siirtymää vähäpäästöiseen liikkuvuuteen. Linja-autojen uusimisen mahdollinen markkinapotentiaali on noin 3 500 ajoneuvoa tai 875 miljoonaa euroa lisäinvestointeina vuodessa.

3. Oikeiden kannustimien luominen puhtaan energian käyttöön siirtymiseen tehtäville investoinneille

Uusiutuvien energialähteiden tai energiatehokkuustoimenpiteiden käyttöönotto vaatii paljon pääomaa. Se edellyttää alkuinvestointeja kotitalouksien säästöjen, yritysten oman pääoman tai luottolaitosten myöntämän lainarahoituksen muodossa, jotta voidaan hyötyä pienemmistä energialaskuista tai tuloista tulevaisuudessa.

Nykyinen taloudellinen toimintaympäristö, jossa pääomakustannukset ovat alhaiset, on suotuisa yksityisten investointien nykyistä laajemmalle käytölle ja pääomakustannusten kanavoimiselle puhtaaseen energiaan, energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja kestäviin omaisuuseriin. Tämä antaa kansalaisille, yrityksille, viranomaisille ja investoijille mahdollisuuden saada pääomalle parempi tuotto kuin säästämällä.

Jotta voitaisiin tukea tätä merkittävää siirtymää kohti sellaisia investointeja, jotka tukevat siirtymistä puhtaan energian käyttöön, jäsenvaltioiden yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat toimivat myös ”investointeja koskevina etenemissuunnitelmina”, joissa yksilöidään puhtaan energian käyttöön siirtymisen edellyttämät julkiset ja yksityiset investoinnit. Nämä kansalliset suunnitelmat sisältyvät komission tänään julkaisemaan energiaunionin hallintajärjestelmää koskevaan ehdotukseen 10 .

Taloudellisten kannustimien suotuisa ja johdonmukainen rakenne on myös avaintekijä, jotta voidaan edistää yksityisiä investointeja puhtaan energian käyttöön siirtymiseen. Tehokas hiilen hinnoittelu ja fossiilisten polttoaineiden tukien lopettaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä tekijöitä haitallisten markkinavääristymien poistamiseksi, nykykehitysskenaarion ympäristö- ja yhteiskunnallisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin ja eri investointimahdollisuuksiin liittyvien riskien hinnoittelemiseksi.

Komissio on jo ehdottanut EU:n vuoden 2020 jälkeisen päästökauppajärjestelmän uudistamista 11 . EU tukee myös päästökauppajärjestelmien perustamista kahdenvälisen yhteistyön avulla 12 ja osallistumista monenvälisiin aloitteisiin sekä niiden rahoittamista kansainvälisten kumppaniemme kanssa 13 .

Ilmastonmuutosta koskevassa Pariisin sopimuksessa sekä G7- ja G20-ryhmissä tehtyjen sitoumusten mukaisesti EU on jo toteuttanut useita konkreettisia toimia fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi, mutta öljyn, hiilen ja muiden paljon hiiltä sisältävien polttoaineiden jäljellä olevat ja yhä huomattavat julkiset tuet vääristävät edelleen energiamarkkinoita, aiheuttavat talouden tehottomuutta ja estävät investointeja puhtaan energian käyttöön siirtymiseen ja innovointiin.

Komission viimeisimmän, tänään osana tätä pakettia julkaistun energian hintoja ja kustannuksia koskevan raportin mukaan EU:n suorat tuet sähkön ja lämmön tuotantoon käytettäville fossiilisille polttoaineille olivat 17,2 miljardia euroa vuonna 2012, kun taas liikennealan fossiilisten polttoaineiden tuet arvioitiin erikseen 24,7 miljardiksi euroksi 14 . Kansainvälisen valuuttarahaston vuoden 2015 arvioiden mukaan EU:n fossiilisten polttoaineiden tuet nousevat 300 miljardiin euroon, kun niihin lasketaan mukaan ulkoiset kustannukset. Vaikka tämä on yhä suhteellisen pieni osa koko maailman määrästä, joka on yli 4,8 biljoonaa euroa 15 , se on merkittävä taloudellinen rasite EU:lle. Nykyiset matalat öljyn ja kaasun hinnat antavat mahdollisuuden lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuet, verovapautukset mukaan lukien, ilman sosiaaliseen hyvinvointiin kohdistuvia haittavaikutuksia.

4. Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky

Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä ja johtoasemaa edistyksellisissä uusiutuvan energian teknologioissa 16 ja energiatehokkaissa ratkaisuissa ja mahdollistavat niiden menestyksellisen yhdentämisen koko taloudessa. Euroopan unioni osallistuu Pariisin ilmastokonferenssissa vuonna 2015 käynnistettyyn Mission Innovation aloitteeseen, johon osallistuu maita, jotka ovat sitoutuneet kaksinkertaistamaan investointinsa puhtaan energian tutkimukseen viidessä vuodessa.

Komissio julkaisee yhdessä tämän paketin kanssa erityisen puhtaaseen energiaan liittyvän innovoinnin vauhdittamisstrategian 17 . Strategia sisältää nykyistä vahvempaa priorisointia ja konkreettisia toimia sen varmistamiseksi, että vähähiiliset innovaatiot otetaan laajemmin käyttöön ja saatetaan markkinoille nykyistä nopeammin. Tällä tavoin aloite toimii tulevien uusien innovaatiota ja kilpailukykyä koskevien horisontaalisten lähestymistapojen koepenkkinä. 

Vauhdittamalla puhtaaseen energiaan liittyvää innovointia Eurooppa voi hyödyntää mahdollisimman hyvin siirtymistä vähähiiliseen talouteen: se voi luoda mahdollisuuksia kasvulle ja työpaikkojen luomiselle viennin ja yritysten perustamisen lisääntymisen avulla ja parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia digitaalisten ratkaisujen integroinnin avulla.

Myös teollisilla aloitteilla on tärkeä rooli EU:n innovoinnin ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistämisessä. Ne ovat jo merkittävä osatekijä vakiintuneessa strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma). Hyviä esimerkkejä näistä teollisuuden johdolla toteutetuista aloitteista on nähtävissä aurinkoenergian 18 sekä älykkäiden verkkojen ja varastoinnin 19 aloilla. Yksi hyvä esimerkki on valtamerienergian strateginen etenemissuunnitelma, jolla pyritään maksimoimaan yksityiset ja julkiset investoinnit valtamerienergian kehittämiseen vähentämällä teknologian riskejä mahdollisimman paljon.

Energiaunionia koskevassa strategiassa 20 Euroopan komissio ilmoitti aloitteesta, jossa kootaan yhteen olennaiset tiedot, analyysit ja tiedustelutiedot ja asetetaan ne helposti saataville. Tällä pyritään lähinnä antamaan komissiolle mahdollisuus tehdä luotettava arviointi EU:n puhtaan energiateknologian yleisestä suorituskyvystä paitsi tutkimuksen ja innovoinnin suhteen myös markkinaosuuden, tuonnin/viennin, työllisyyden, kasvun ja investointien osalta. Tämä kilpailutilanteen arviointi olisi päivitettävä säännöllisesti energiaunionin tilasta annettavan katsauksen hyväksymisen yhteydessä, ja tärkeimpiä painopisteitä ja toimia olisi tarkasteltava tämän mukaisesti uudelleen.

5. Tarvittavan fyysisen infrastruktuurin rakentaminen energian vapaan siirron ja puhtaan energian käyttöön siirtymisen tukemiseksi

Euroopan energiajärjestelmä on muutoksessa. Energiaverkkoja on päivitettävä ja nykyaikaistettava, jotta ne vastaavat kasvavaa sähkönkysyntää, koska koko energian arvoketjussa ja energiayhdistelmässä on tapahtunut merkittävä siirtymä, kun yhä enemmän erilaisia uusiutuvia energialähteitä on yhdistetty verkkoon. Myös vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi tarvitaan erityistä infrastruktuuria.

Vaikka lyhyellä aikavälillä ensisijainen tavoite on varmistaa energian sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta kehittämällä puuttuvia yhteenliitäntöjä, jotta saavutetaan nykyinen 10 prosentin yhteenliitäntätavoite vuoteen 2020 mennessä, lopettamalla useiden jäsenvaltioiden eristyneisyys ja poistamalla sisäiset pullonkaulat, nyt suunniteltavan energiainfrastruktuurin on samalla sovittava yhteen pidemmän aikavälin poliittisten päätösten kanssa, mukaan luettuna siirtymä kohti vähäpäästöistä liikkuvuutta.

Tämä edellyttää myös sen varmistamista, että energiatehokkuus 21 otetaan huomioon koko energiajärjestelmässä: hallitaan aktiivisesti kysyntää energiankulutuksen, kuluttajille aiheutuvien kustannusten ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kohdellaan investointeja energiatehokkuusinfrastruktuuriin kustannustehokkaana etenemisreittinä kohti vähähiilistä kiertotaloutta. Investoinnit yhä älykkäämpiin ja joustavampiin infrastruktuureihin on määritelty yhdeksi toteuttamisen arvoiseksi vaihtoehdoksi (no-regret option).

6. Digitalisointi

Komission vuoden 2015 toukokuussa julkaisemalla digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla 22 pyritään luomaan oikea ympäristö ja edellytykset digitaalisten verkkojen ja palvelujen käyttöönotolle myös energia-alalla.

Kuluttajien etujen toteutuminen edellyttää innovatiivisia yrityksiä, jotka yhdistävät uutta energiateknologiaa sekä digitaaliteknologiaa (massadata, pilvipalvelut) ja matkaviestintäteknologiaa (5G) uusien tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi (esimerkiksi hajautettu sähköntuotanto, energianhallintajärjestelmät, älykkäät sovellukset ja älykäs valvonta sekä pienimuotoinen varastointi, sähköautot mukaan luettuna), joilla tuetaan aktiivisia kuluttajia ja autetaan heitä optimoimaan energiankulutuksensa (kulutuksen vähentäminen ja siirtäminen) ja säästämään näin rahaa. Komissio ehdotti syyskuussa 2016 EU:n televiestintäsääntöjen tarkistusta, jotta vastataan eurooppalaisten kasvaviin yhteyttä koskeviin tarpeisiin kannustamalla investointeja hyvin suuren kapasiteetin verkkoihin. Komissio julkaisi myös 5G-toimintasuunnitelman 23 , jossa asetetaan EU:n yhteinen aikataulu 5G-palvelujen kaupalliselle käyttöönotolle vuonna 2020.

Samalla on käsiteltävä edelleen kysymystä tietojen saannista, yksityisyydestä ja tietosuojasta, tietoverkkoturvallisuudesta ja avoimia standardeja ja yhteentoimivuutta koskevista seikoista. Yhteentoimivuutta koskeva työ käynnistettiin komission huhtikuussa 2016 antamalla tiedonannolla Euroopan teollisuuden digitalisoinnista 24 . Tällä tiedonannolla käynnistettiin myös uusi eurooppalainen pilvipalvelualoite, josta voi tulla uuden energia-alan tietojärjestelmän selkäranka.

Energiahuoltojärjestelmien vastustuskyky verkkoriskejä ja uhkia vastaan muuttuu yhä tärkeämmäksi, kun tieto- ja viestintäteknologian ja tietoliikenteen laajasta käytöstä tulee energiajärjestelmien taustalla olevien infrastruktuurien toiminnan perusta. Energia-alan verkkoturvallisuuden asiantuntijafoorumi analysoi parhaillaan energiainfrastruktuurin turvallisuustarpeita ja antaa komissiolle tätä koskevia neuvoja.

7. Ulkoinen ulottuvuus

Ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikka ovat tärkeitä välineitä, joilla tuetaan siirtymistä puhtaan energian käyttöön maailmanlaajuisesti ja autetaan EU:n kumppanimaita – myös EU:n naapurialueilla – saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja kestävää kehitystä koskevan Agenda 2030 toimintaohjelman tavoitteet.

Tämä merkitsee EU:n aktiivisempaa osallistumista monenvälisiin aloitteisiin sekä luotettavampien ja osallistavien energia-alan rakenteiden edistämistä koko maailmassa – EU:n energiadiplomatiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti 26 . EU on aktiivinen jäsen monenvälisessä puhtaan energian ministerikokouksessa. Se on globaali korkean tason foorumi, jolla tehdään tunnetuksi puhdasta energiateknologiaa edistäviä toimia ja ohjelmia, jaetaan saatuja opetuksia ja parhaita käytänteitä ja kannustetaan siirtymistä maailmanlaajuiseen puhtaaseen energiaan perustuvaan talouteen. Komissio varmistaa, että siirtymä vähähiiliseen talouteen on edelleen kiinteä osa energia-alan vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n kahden- ja monenvälisissä suhteissa.

Komissio on määritellyt kestävää energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat toimet keskeisiksi edistystekijöiksi ehdotuksessaan uudeksi kehityspolitiikkaa koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi 27 . Energia on ratkaisevan tärkeä kehitystä mahdollistava tekijä ja keskeinen osa kestävää maapalloa edistäviä ratkaisuja, kuten Agenda 2030 toimintasuunnitelmassa ja etenkin kestävän kehityksen tavoitteissa 7 ”Kohtuuhintainen ja puhdas energia” ja 13 ”Ilmastotoimet” 28 tunnustetaan. EU:n strateginen lähestymistapa energiakysymyksiin kehitysyhteistyöpolitiikassa keskittyy kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen: i) ratkaistaan puutteellinen energian saatavuus, ii) lisätään uusiutuvan energian tuotantoa ja iii) edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tarvittavien investointien laajuuden vuoksi EU lisää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien kanssa tulosten aikaansaamiseksi energian saatavuuden, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon aloilla. Tämä liittyy läheisesti EU:n kolmansille maille antamaan tukeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vähähiilisten ja ilmastonmuutosta sietävien talouksien kehittämiseksi EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ottaman maailmanlaajuisen johtoaseman mukaisesti.

Komissio on ehdottanut Euroopan ulkoista investointiohjelmaa 29 luodakseen yhdennetyn rahoituspaketin EU:n ulkopuolelle tehtävien investointien rahoittamiseksi. Ohjelma sisältäisi Euroopan kestävän kehityksen rahaston, teknistä apua kestävien hankkeiden toteuttamiseksi ja sijoittajien houkuttelemiseksi sekä joukon kehitysyhteistyön teknisen avun ohjelmia kyseisten maiden investointi- ja poliittisen ympäristön kehittämiseksi ja erityisesti vähähiiliseen talouteen tehtävien yksityisten ja julkisten investointien lisäämiseksi.

Energia on merkittävä painopisteala EU:n ja sen naapuruston yhteistyössä, ja siinä keskitytään sääntelyuudistuksiin, joilla edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja energiatehokkuutta. Näin tapahtuu esimerkiksi energiayhteisössä, jossa EU auttaa luomaan alueelliset energiamarkkinat EU:n sääntelynormien mukaisesti. Eteläisessä naapurustossa on meneillään Euro-Välimeren alueen sähkö- ja kaasumarkkinoiden perustamisprosessi, ja itäisessä naapurustossa EU4Energy-hankkeella tarjotaan tukea energia-alan uudistuksille. Näillä on kussakin tapauksessa tarkoitus luoda suotuisa ympäristö uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen tehtäville investoinneille. EU:n tuki auttaa erityisesti luomaan sääntelykehyksen, joka mahdollistaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön kaupan yli rajojen.

Yksi esimerkki onnistuneesta hankkeesta on Ourzazatessa oleva maailman suurin aurinkovoimala, joka tuottaa puolet Marokon uusiutuvan energian kysynnästä vuoteen 2030 mennessä ja vie mahdollisesti sähköä EU:hun ja itään 30 .

EU vahvistaa energiatehokkuuteen liittyvää yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden, Turkin sekä eteläisten ja itäisten naapurimaiden kanssa. Yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa komissio lisää energiatehokkuusinvestointeja rakennusalalla aloittaen neljästä pilottimaasta, jotka ovat Ukraina, Georgia, Serbia ja Tunisia.

Afrikka on EU:n etuoikeutettu kumppani, ja Afrikan ja EU:n energiakumppanuus muodostaa energia-alan yhteistyön puitteet. EU tukee myös Afrikan uusiutuvaa energiaa koskevaa aloitetta. Tämän Afrikan johdolla toteutettavan aloitteen tavoitteena on lisätä Afrikan uusiutuvan energian kapasiteettia 10 GW:lla vuoteen 2020 mennessä ja valjastaa Afrikan 300 GW:n suuruinen uusiutuvan energian potentiaali käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Afrikan kestävän energiapotentiaalin vapauttamiseksi painopiste on uusiutuvien resurssien tuotantokapasiteetin lisäämisessä, rajatylittävien yhteenliitäntöjen lisäämisessä ja energia-alan hallinnoinnissa.

EU myös edistää Maailman kauppajärjestön jäsenenä aktiivisesti tavaroiden ja palvelujen kaupan vapauttamista, mikä voi tuottaa hyötyjä ympäristölle. Se on tehnyt Maailman kauppajärjestön kuudentoista muun jäsenen, jotka vastaavat suurimmasta osasta ymäristöhyödykkeiden maailmankauppaa, kanssa tiivistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on tehdä ympäristöhyödykkeitä koskeva kunnianhimoinen sopimus. EU ajaa myös kahdenvälisissä kauppasopimuksissaan ympäristöhyödykkeiden ja palvelujen kaupan varhaista vapauttamista ja uusiutuvan energian tuotantoon liittyvän kaupan ja investointien helpottamista.

Kasvaneiden kauppavirtojen odotetaan edesauttavan ympäristöhyödykkeiden, palvelujen ja teknologioiden nopeaa leviämistä ympäri maailmaa ja siirtymistä vähähiiliseen talouteen. EU on maailman suurin ympäristöhyödykkeiden viejä ja tuoja. Vuonna 2013 ympäristöä säästäviksi luokiteltujen tuotteiden viennin arvo oli EU:ssa 146 miljardia euroa (noin 8 prosenttia EU:n kokonaisviennistä) ja tuonnin arvo 70 miljardia euroa. Eurooppalaisten yritysten olisi pyrittävä jatkamaan innovointikekseliäisyytensä ja taitotietonsa kehittämistä ja vientiä.

Valtamerten hallinnointia 31 koskevassa tiedonannossa hahmotellaan toimet, joilla autetaan luomaan Euroopan valtamerienergia-alalle maailmanlaajuiset tasavertaiset toimintaedellytykset.

8. Hallinnointi ja tehokasta toteutusta edistävät kumppanuudet

Energiajärjestelmän muutos ei voi suuntautua ylhäältä alaspäin. Se edellyttää hallinnon eri tasojen (paikallinen, alueellinen, kansallinen, EU:n ja kansainvälinen taso) ja muiden sidosryhmien poliittisia toimia. Energiaunionin hallintajärjestelmällä autetaan varmistamaan politiikan yhdenmukaistaminen sekä se, että EU kokonaisuutena täyttää energia- ja ilmastotavoitteensa, etenkin vuodeksi 2030 asetetut tavoitteet.

Siirtyminen puhtaan energian käyttöön ei tapahdu ilman useiden kansalaisyhteiskuntaa ja alue- ja paikallistasoa edustavien sidosryhmien toimia. EU:lla on ainutlaatuiset edellytykset sisällyttää siirtyminen puhtaan energian käyttöön hallintonsa kaikkien alojen ja tasojen tavoitteisiin. Tästä syystä on tärkeää, että kaupungit, alueet, yritykset, työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät osallistuvat yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

Alueellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä auttaa niitä saavuttamaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteet tehokkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämän paketin lainsäädäntöehdotuksilla helpotetaan alueellista yhteistyötä. Komissio laatii jäsenvaltioille alueellista yhteistyötä koskevat ohjeet, jotka perustuvat nykyisiin yhteistyörakenteisiin ja alueellisen yhteistyön valtavirtaistamiseen kaikkiin energiaunionin viiteen ulottuvuuteen.

Koska kaupungit ja kaupunkiyhdyskunnat ovat niitä paikkoja, joissa muutos suurelta osin tulee tapahtumaan, EU on kiinnittänyt erityistä huomiota näihin muutosta edistäviin tekijöihin. Sen vuoksi vuonna 2016 tiivistettiin kaupunkien tasolla toteuttavia toimia helpottavaa työtä hyväksymällä Amsterdamin sopimus kaupunkeja koskevasta EU:n toimintaohjelmasta, luomalla maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja perustamalla komission verkkopohjainen keskitetty asiointipiste paikallisviranomaisille, jotka etsivät räätälöityjä tietoja EU:n kaupunkialoitteista, muun muassa puhtaan energian käyttöön siirtymisestä. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, joka on kaupunkien ilmastonmuutoksen torjuntatoimia koskeva EU:n lippulaiva-aloite, on saanut lisää vauhtia sen soveltamisalan laajennuttua niin, että se kattaa nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisen, siihen sopeutumisen sekä puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden. Komissio toistaa parhaillaan tätä menestyksellistä mallia Pohjois-Amerikassa ja Meksikossa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, Japanissa, Kiinassa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen avulla. Kaupunkien ja alueiden tasolla toteutettavista kunnianhimoisista puhtaan energian käyttöön siirtymistä edistävistä hankkeista olisi tehtävä näkyvämpiä ja niitä voitaisiin toistaa kaikkialla unionissa muun muassa energiaunionia koskevan vuoden 2017 kiertueen avulla.

Myös maaseutualueilla on huomattavat mahdollisuudet edistää tätä siirtymää esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian, myös kestävän bioenergian, osalta.

Saaret ja saarialueet tarjoavat toteutusalustoja puhtaan energian käyttöön siirtymistä koskeville pilottialoitteille ja voivat toimia esimerkkeinä kansainvälisellä tasolla, kuten EU:n syrjäisimmillä alueilla Kanariansaarilla olevan El Hierron, joka on täysin uusiutuvaa energiaa käyttävä saari, tapauksessa. Komissio haluaa vauhdittaa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa saarilla ja saarialueilla muun muassa rahoitusta ja oikeus- ja sääntelyjärjestelmiä sekä liikenteen energiaa koskevien parhaiden käytänteiden vaihdon avulla. Ensimmäinen askel on kutsua itse saaret koolle niiden kokoon, maantieteellisiin piirteisiin tai sijaintiin katsomatta.

(1)

Ks. ehdotus rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, COM(2016) 765.

(2)

Ehdotus direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi, COM(2015) 337.

(3)

  http://s3platform.jrc.ec.europa.eu  

(4)

Tiedonanto ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”, COM(2016) 381.

(5)

Koheesiopolitiikkaa toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston avulla, jotka kaikki kuuluvat Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin.

(6)

Arvio perustuu temaattisia tavoitteita ”vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen” ja ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista” koskevien kauden 2014–2020 toimenpideohjelmien rahoitustaulukoista saatuun yhteisrahoituksen painotettuun keskiarvoon.

(7)

Hankkeiden valintaa koskevat tiedot vuoden 2016 loppuun asti ovat saatavilla vuoden 2017 alkupuolella.

(8)

Ensimmäinen vuosittainen yhteenveto Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kauden 2014–2020 rahoitusvälineiden täytäntöönpanon edistymisestä laaditaan marraskuun 2016 loppuun mennessä.

(9)

Energiatehokkuuden yksityinen rahoitus väline on komission laatima EU:n rahoitusväline. Se rahoitetaan LIFE-ohjelmasta ja sitä käyttää Euroopan investointipankki.

(10)

COM(2016) 759.

(11)

COM(2015) 337.

(12)

Esimerkiksi Kiinan ja Korean kanssa.

(13)

Pariisin sopimuksen mukaan noin puolet maista on ilmoittanut käyttävänsä markkinamekanismeja päästövähennyssitoumustensa toteuttamiseksi.

(14)

Tähän sisältyvät 9,7 miljardin euron suuruiset hiilen ja 6,6 miljardin euron suuruiset kaasun tuet; tuet muodostuivat aikaisempien investointitukien perinnöstä, fossiilisille polttoaineille myönnettävistä investointiavustuksista, syöttötariffeista, polttoaineverovapautuksista, sähkön tuotannosta, käytöstäpoistosta ja jätteiden käsittelystä. (Lähde: vuonna 2014 julkaistu tutkimus energian kustannuksista ja tuista. Liikenteen osalta (polttoainetuet) lähde on OECD:n luettelo vuodelta 2013.)

(15)

Kansainvälinen valuuttarahasto, 2015.

(16)

Ks. myös ehdotus uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta energiata annetun direktiivin uudelleenlaadinnasta, COM(2016) 767.

(17)

COM(2016) 763.

(18)

Tällä aloitteella pyritään parantamaan alan kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä helpottamaan kohtuuhintaista suuren mittakaavan laajenemista ja liittämistä sähköverkkoon.

(19)

Niin kutsuttu ”Euroopan sähköverkkoaloite”, joka äskettäin muutettiin energiajärjestelmän muutosta edistäviä älykkäitä verkkoja käsitteleväksi eurooppalaiseksi teknologia- ja innovaatiofoorumiksi (European Technology and Innovation Platform for Smart Networks for the Energy Transition).

(20)

COM(2015) 80.

(21)

Ks. ehdotus energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, COM(2016) 761.

(22)

COM(2015) 192.

(23)

COM(2016) 588.

(24)

COM(2016) 180.

(25)

Ehdotettu markkinoiden rakennetta koskeva aloite koostuu sähködirektiivin uudelleenlaadinnasta (COM(2016) 864), sähköasetuksen uudelleenlaadinnasta (COM(2016) 861), ACER-asetuksen uudelleenlaadinnasta (COM(2016) 863) sekä uudesta sähköalan riskeihin varautumisesta annettavasta asetuksesta (COM(2016) 862).

(26)

Ulkoasiainneuvoston 20. heinäkuuta 2015 hyväksymät neuvoston päätelmät energiadiplomatiasta (10995/15).

(27)

Tiedonanto ehdotuksesta uudeksi kehityspolitiikkaa koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi – Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme (”Communication on a Proposal for a new European Consensus on Development – Our World, our Dignity, our Future”), COM(2016) 740.

(28)

Ks. myös tiedonanto Euroopan kestävän tulevaisuuden edistämistoimista – kestävyyden eurooppalaiset toimet (”Next steps for a sustainable European future – European action for sustainability”), COM(2016) 739.

(29)

Tiedonanto ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma”, COM(2016) 581.

(30)

Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon. Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle (JOIN(2016) 49, 10.11.2016).