15.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 417/36

—

koulutusalan Eurooppa 2020 -tavoitteen vähentää koulunkäynnin keskeyttäjien keskimääräistä osuutta EU:ssa (1) alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (2);

—

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (3);

—

neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden täytäntöönpanosta (4),

—

elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (5);

—

koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät (6);

—

neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle (7);

—

koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista vuonna 2011 annetun neuvoston suosituksen (8) ja erityisesti sen liitteenä olevat poliittiset puitteet ja sen sisältämän kehotuksen varmistaa, että jäsenvaltioilla on käytössään vuoden 2012 loppuun mennessä koulunkäynnin keskeyttämistä koskevia kokonaisvaltaisia toimintapolitiikkoja, joihin sisältyy ehkäiseviä, interventio- ja kompensaatiotoimenpiteitä;

—

koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä 1. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (9);

—

nuorisotakuun perustamisesta 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen (10);

—

kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla 17. maaliskuuta 2015 annetun Pariisin julistuksen,

—

puheenjohtajavaltio Luxemburgin Luxemburgissa 9. ja 10. heinäkuuta 2015 järjestämän symposiumin Staying on Track – tackling early school leaving and promoting success in school, johon kokoontui eri puolilta EU:ta toimintapolitiikan suunnittelun ja tutkimuksen alan sekä käytännön edustajia keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta;

—

puheenjohtajavaltio Luxemburgin Luxemburgissa 10. ja 11. syyskuuta 2015 järjestämän konferenssin Diversity and Multilingualism in Early Childhood Education and Care;

—

koulunkäynnin keskeyttämistä tarkastelevan aihekohtaisen ET 2020 -työryhmän loppuraportin 2013 ja koulutuspolitiikkaa käsittelevän työryhmän vuoden 2015 poliittiset viestit;

—

aihekohtaisen ET 2020 -työryhmän loppuraportin 2014 varhaiskasvatuksesta, jossa ehdotetaan keskeisiä periaatteita tämän alan laatupuitteita varten;

1.

Koulunkäynnin keskeyttäminen johtuu usein erilaisista toisiinsa liittyvistä henkilökohtaisista, sosiaalisista, taloudellisista, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvistä, sukupuolisidonnaisista ja perheeseen liittyvistä tekijöistä, ja se liittyy sellaisten kielteisten tekijöiden yhteisvaikutukseen, joilla on usein juurensa varhaislapsuudessa. Koulunkäynnin keskeyttäminen on yleisempää huonossa sosioekonomisessa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, ja luvut ovat huolestuttavia varsinkin tiettyjen ryhmien osalta, joita ovat esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset lapset (mukaan lukien vastikään saapuneet maahanmuuttajat ja ulkomailla syntyneet lapset), romanilapset ja erityisopetusta tarvitsevat lapset.

2.

Koulutusjärjestelmien suunnittelulla ja laadulla on myös voimakas vaikutus oppijoiden osallistumiseen ja suorituksiin, ja tietyt systeemiset tekijät voivat vaikuttaa oppimisprosessiin kielteisesti. Lisäksi sellaiset tekijät kuin epäsuotuisa kouluilmapiiri, väkivalta ja kiusaaminen, oppimisympäristö, jossa oppijat eivät koe olevansa kunnioitettuja tai arvostettuja, opetusmenetelmät ja opetussuunnitelmat, jotka eivät aina ole kaikista soveltuvimpia, oppijoille annettavan tuen riittämättömyys, ammatinvalinnanohjauksen puute tai opettajien ja oppilaiden väliset huonot suhteet voivat saada oppijat keskeyttämään koulutuksen.

3.

Yhä monimuotoisemmissa yhteiskunnissamme koulutusalan ja muiden sidosryhmien on kiireellisesti löydettävä osallistavia ja koordinoituja vastauksia, joilla voidaan edistää yhteisiä arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, keskinäistä kunnioitusta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä sekä sosiaalista integroitumista, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja ryhmään kuulumisen tunnetta.

4.

Sen varmistaminen, että jokaisella nuorella on yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta ja osallistavaa koulutusta (13) ja että hän voi täysipainoisesti kehittää omia valmiuksiaan yksilöllisistä, perhe- tai sukupuolisidonnaisista tekijöistä, sosioekonomisesta asemasta ja elämänkokemuksista riippumatta, on olennaista sosiaalisen ja muun syrjäytymisen ehkäisemisessä samoin kuin ääriliikehdinnän ja radikalisoitumisen uhan vähentämisessä.

5.

Toisen asteen yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen suorittamisen loppuun katsotaan olevan vähimmäisedellytyksenä onnistuneelle siirtymiselle koulutuksesta työmarkkinoille sekä jatkokoulutukseen pääsylle. Koska koulunkäynnin keskeyttäneillä on suurempi työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski, investoimalla nuorten koulutustulosten tukemiseen voidaan auttaa katkaisemaan osattomuuden kierre ja köyhyyden ja epätasa-arvon periytyminen sukupolvesta toiseen.

1.

Jatkamaan aktiivisesti koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista vuonna 2011 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa erityisesti seuraavin keinoin:

2.

Tutkimaan mahdollisuuksia koulunkäynnin keskeyttämistä koskevan EU:n indikaattorin ohella kehittää tai tehostaa kansallisia tietojenkeruujärjestelmiä, joilla kerätään säännöllisesti monenlaista (14) tietoa oppijoista, erityisesti heistä, jotka ovat vaarassa keskeyttää tai ovat jo keskeyttäneet koulunkäynnin. Tällaisilla järjestelmillä, jotka kattavat kaikki koulutustasot ja -tyypit voitaisiin kansallisia tietosuojasäädöksiä täysimääräisesti noudattaen:

3.

Harkitsemaan tarvittaessa kunnianhimoisempien kansallisten koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistavoitteiden asettamista, etenkin, jos nykyiset tavoitteet on jo saavutettu.

4.

Tunnistamaan koulut tai kohteet, joissa koulunkäynnin keskeyttämisriski on korkea, koulutuksellinen eriarvoisuus suuri ja jotka voisivat hyötyä lisätuesta tai -resursseista.

5.

Jatkamaan tarvittaessa koulutusjärjestelmien uudistamista tarkastellen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen koko kirjoa, myös epävirallista oppimista, ja tunnustaen nuorisotyön merkityksen, jotta voitaisiin vahvistaa rakenteellista, pedagogista, opetussuunnitelmiin liittyvää ja ammatillista jatkuvuutta, helpottaa siirtymiä, käsitellä syrjintää ja epätasa-arvoa koulutusjärjestelmissä ja edistää toimia, joilla tuetaan oppijoiden edistymistä ja koulutussaavutuksia ja motivoidaan heitä suorittamaan koulutuksensa loppuun asti.

6.

Varmistamaan, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä kohtuuhintaisen ja korkealaatuisen varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatuksessa kehittyneet kognitiiviset ja ei-kognitiiviset taidot voivat auttaa lapsia hyödyntämään kaikki mahdollisuutensa ja antavat pohjan heidän tulevalle koulumenestykselleen ja elämäntaidoilleen. Varhaiskasvatuksen tulisi myös kannustaa opetuskielen tai -kielten omaksumiseen kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta kunnioittaen. Ryhmään kuulumisen tunteen kehittyminen ja turvallisten luottamussuhteiden luominen jo varhain ovat olennaisen tärkeitä lasten myöhemmän oppimisen ja kehityksen kannalta.

7.

Kannustamaan ja edistämään koulukeskeisiä yhteistyömenetelmiä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi paikallisella tasolla, esimerkiksi seuraavin keinoin:

8.

Tutkimaan, olisiko mahdollista soveltaa yksilöllisempiä oppijakeskeisiä opetus- ja oppimismuotoja, myös digitaalisia resursseja hyödyntäen, ja erilaisia arviointimenetelmiä, kuten formatiivista arviointia, kannustaen samalla kaikkia oppilaita koskeviin korkeisiin tavoitteisiin ja tukien sellaisten perustaitojen ja -tietojen hankintaa, jotka ovat heille tulevaisuuden kannalta mahdollisimman hyödyllisiä (15).

9.

Oppilaitosten autonomia asianmukaisesti huomioon ottaen varmistamaan, että opettajien peruskoulutuksessa ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa opettajille, kouluttajille, koulunjohtajille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja muulle henkilökunnalle annetaan taidot, valmiudet ja taustatiedot, joita tarvitaan tunnistamaan heikot oppimislähtökohdat ja mahdolliset riskitekijät, jotka saattavat johtaa siihen, että koulutukseen ei sitouduta, tai että se keskeytetään, ja puuttumaan näihin. Kyseisiin taitoihin, valmiuksiin ja tietoihin voisi kuulua esimerkiksi strategioita heterogeenisten luokkien kanssa toimeen tulemiseksi sekä suhteiden luomista, konfliktien ratkaisemista, kiusaamisen ehkäisemistä koskevia tekniikoita ja ammatinvalinnanohjausta.

10.

Varmistamaan, että kaikille oppijoille on tarjolla ammatinvalinnanohjausta ja mahdollisuus valita joustavampia vaihtoehtoja ja että heidän saatavillaan on yleissivistävää koulutusta vastaavaa korkealaatuista ammattikoulutusta.

11.

Tarjoamaan korkealaatuisia uusia mahdollisuuksia ja muita vaihtoehtoja, jotta kaikki koulunkäyntinsä ennenaikaisesti keskeyttäneet nuoret voisivat päästä takaisin yleiseen koulutukseen, ja varmistamaan, että kaikki näillä keinoilla, myös epävirallisella ja arkioppimisella, hankitut tiedot, osaaminen ja pätevyydet validoidaan neuvoston vuonna 2012 antaman suosituksen mukaisesti (16).

1.

Hyödyntämään täysimääräisesti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ja avoimen koordinointimenetelmän mukaiset mahdollisuudet, kuten vertaisoppimismahdollisuuksien tehostaminen ja tarvittaessa mahdollisuus tehdä sopimuksia tutkimuksesta ja selvityksistä, jotta voitaisiin lujittaa näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa ja saada aikaan esimerkkejä politiikan onnistuneesta täytäntöönpanosta ja levittää niitä.

2.

Käyttämään EU:n välineiden, kuten Erasmus+-ohjelman, Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan strategisten investointien rahaston (17), tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia tukea toimia, joilla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä osana kattavia politiikkoja ja edistämään yhteistyötä kouluissa ja niiden lähiympäristössä.

3.

Jatkamaan tutkimuksen ja vertaisoppimisen keinoin esimerkkien löytämistä koulun ja paikallistason tehokkaimmista yhteistyökäytännöistä, joilla pyritään lievittämään oppimisen haittatekijöitä, vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja varmistamaan osallistavampi koulutus. Varmistamaan tällaisten käytäntöjen laaja levittäminen koulutusalan toimijoiden ja sidosryhmien keskuuteen, erityisesti eTwinning communityn ja School Education Gateway -portaalin kautta.

1.

Jatkamaan jäsenvaltioiden kehityksen seurantaa ja levittämään siitä tietoa sekä raportoimaan säännöllisesti edistymisestä kohti Eurooppa 2020 -tavoitetta ja jäsenvaltioiden koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien strategioiden tai vastaavien integroitujen politiikkojen täytäntöönpanosta eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä ET 2020 -puitteiden raportointijärjestelyistä, myös koulutuksen seurantakatsauksen välityksellä.

2.

Kehittämään edelleen yhteistyötä tutkijoiden, jäsenvaltioiden, asiaankuuluvien sidosryhmien, verkostojen ja järjestöjen kanssa koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien kansallisten ja EU:n politiikkojen täytäntöönpanon tukemiseksi.

3.

Tehostamaan tätä asiaa koskevaa yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n kanssa yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa.

4.

Palauttamaan mieleen, että on tärkeää keskittyä osallistavaan koulutukseen ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen Erasmus+-ohjelman suunnitellun väliarvioinnin yhteydessä.

—

koulunkäynnin keskeyttämisikä

—

koulunkäynnin keskeyttämisen ja poissaolojen välinen suhde

—

koulunkäynnin keskeyttämisen erot suhteessa sukupuoleen, akateemiseen menestykseen tai saavutettuihin koulutustasoihin

—

sosioekonominen tausta tai esimerkiksi tiedot asuinympäristöstä

—

oppijan maahanmuuttaja- tai vähemmistötausta ja/tai äidinkieli.