EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52015XG0527(02)

Neuvoston päätelmät ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa

OJ C 172, 27.5.2015, p. 8–12 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.5.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 172/8


Neuvoston päätelmät ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa

(2015/C 172/03)

EU:N NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

PALAUTTAVAT MIELEEN ASIAN POLIITTISEN TAUSTAN, JOKA ON ESITETTY LIITTEESSÄ, JA ERITYISESTI SEURAAVAT:

1.

Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaiva-aloitteet, joissa korostetaan tarvetta antaa nuorille tarvittavat taidot ja valmiudet ja puuttua Euroopan korkeaan nuorisotyöttömyyteen sekä Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin yhteenvedon (1), jossa luetellaan keskeisten tulosten joukossa urheilualan arvokas rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallistamisen välineenä.

2.

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2014–2017 (2), jossa korostetaan urheilun tärkeää merkitystä Eurooppa 2020 -strategian yleisten tavoitteiden saavuttamiselle ottaen huomioon alan vahvat mahdollisuudet edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Yksi työsuunnitelman kolmesta prioriteetista on ”Urheilu ja yhteiskunta”, jossa tuodaan esiin urheilun yhteydet työllisyyteen ja koulutukseen.

3.

Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkityksen tunnustamisesta Euroopan nuorisoalalla 20. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston päätöslauselman (3), jossa painotetaan, että epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen voivat antaa nuorille mahdollisuuden hankkia lisätietoja, -taitoja ja -valmiuksia, edistää heidän henkilökohtaista kehitystään, sosiaalista osallisuuttaan ja aktiivista kansalaisuuttaan ja parantaa siten heidän mahdollisuuksiaan työllistyä; ja että työnantajien, virallisen koulutusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan kokonaisuudessaan pitäisi tunnustaa ne paremmin.

4.

Epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen (4), jossa määritellään mahdollisuudet ja mekanismit, jotka mahdollistavat sen, että epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankituilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella voi olla tärkeä merkitys työllistyvyyden ja liikkuvuuden parantamisessa sekä lisättäessä motivaatiota elinikäiseen oppimiseen.

TOTEAVAT SEURAAVAA:

5.

Osallistuminen ruohonjuuritason urheiluun (5), joka on ennen kaikkea fyysistä vapaa-ajan toimintaa, tuo myös lisäarvoa, joka liittyy terveempään ja yleisesti ottaen osallistavampaan ja kestävämpään yhteiskuntaan Euroopassa. Se voi kehittää myönteisiä sosiaalisia asenteita ja arvoja sekä yksilöllisiä taitoja ja valmiuksia, mukaan lukien monialaiset taidot (6), joita ovat esimerkiksi kyky kriittiseen ajatteluun, aloitekyky, ongelmanratkaisukyky ja yhteistyökyky (7).

6.

Edistyneen osaamistalouden lisääntyviin vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan erityisesti siltä osin kuin kyse on monialaisten taitojen kehittämisestä ja kyvystä soveltaa tehokkaasti näitä taitoja eri aloilla; työmarkkinoiden vaatimukset muuttuvat nopeasti, ja työnantajat antavatkin paljon arvoa monialaisille taidoille, mutta toteavat usein, että näitä taitoja puuttuu uusilta tulokkailta.

7.

Urheilun tarjoamia mahdollisuuksia monialaisten taitojen kehittämisessä ei ole hyödynnetty tarpeeksi etenkään nuorten kohdalla, sillä epävirallisen oppimisen (8) ja arkioppimisen (9) avulla hankitut taidot ovat arvokkaita henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen kannalta myös työmarkkinoilla ja elinikäisessä oppimisessa (10).

8.

Ensimmäinen vaihe ruohonjuuritason urheilun kautta tapahtuvan epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen avulla hankittujen monialaisten taitojen arvon tunnustamisessa on tietoisuuden ja näkyvyyden lisääminen ennen kaikkea osallistujien itsensä sekä vanhempien, vapaaehtoisten ja henkilöstön keskuudessa, mutta myös yhteiskunnassa laajemmin, työnantajat mukaan lukien.

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

9.

Urheilu edistää unionin strategisia kasvu-, työllisyys- ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteita ja auttaa vastaamaan Euroopan tämänhetkisiin kiireellisiin haasteisiin, kuten nuorten sitkeästi korkeana pysyttelevään työttömyysasteeseen (11) Euroopassa. Jotta urheilun koko potentiaali saataisiin hyödynnettyä tältä osin, on tärkeää pyrkiä monialaiseen lähestymistapaan, johon sisältyy myös muita politiikka-aloja, kuten koulutus, nuoriso ja työllisyys, sosiaaliasiat ja kansanterveys.

10.

Muut kuin perinteiset urheilulajit (12) ovat usein erityisen suosittuja nuorten keskuudessa, myös niiden nuorten, joilla on muita huonommat lähtökohdat. Näiden lajien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin selvittää tarkemmin.

11.

Ruohonjuuritason urheilun parissa toimiva pätevä henkilöstö ja vapaaehtoiset ovat keskeisessä asemassa tietoisuuden lisäämisessä sekä sen lisäarvon ja hyödyn saamisessa käyttöön, jota ruohonjuuritason urheilu voi tuoda monialaisten taitojen kehittämiseen.

KEHOTTAVAT TÄSSÄ YHTEYDESSÄ EU:N JÄSENVALTIOITA, TOISSIJAISUUSPERIAATE HUOMIOON OTTAEN,

12.

Lisäämään ruohonjuuritason urheilun sidosryhmien, yhteiskunnan ja työnantajien tietoisuutta siitä, että ruohonjuuritason urheiluun osallistumalla hankitut monialaiset taidot voivat tuoda henkilökohtaista, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa, jota voidaan hyödyntää muilla aloilla.

13.

Tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä muiden asiaankuuluvien alojen ja EU:n jäsenvaltioiden kesken niiden taitojen myönteisistä vaikutuksista, jotka on hankittu virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella ruohonjuuritason urheilun kautta tapahtuvan epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen avulla.

14.

Kannustamaan ruohonjuuritason urheilun parissa toimivan pätevän henkilöstön ja vapaaehtoisten tiedon, taitojen ja pätevyyden kehittämistä sosiaalisten ja kasvatuksellisten arvojen sekä monialaisten taitojen vahvistamiseksi ruohonjuuritason urheilun avulla.

15.

Kannustamaan virallista ja epävirallista oppimista tarjoavien tahojen välisiä sekä nuoriso- ja urheilualan välisiä innovatiivisia kumppanuuksia sellaisten opetusmenetelmien kehittämiseksi, jotka voisivat soveltua ruohonjuuritason urheilun alalle.

16.

Edistämään etenkin nuorten keskuudessa itsearviointia, johon sisältyvät ruohonjuuritason urheilun avulla hankitut monialaiset taidot, sekä yleisimpien taitopassien ja ansioluettelopohjien, etenkin Europassin, käyttöä.

17.

Hyödyntämään nykyisiä järjestelyjä, joiden tavoitteena on mahdollistaa urheilun kautta tapahtuvan epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen avulla hankittujen taitojen ja kokemusten validointi.

18.

Lisäämään edelleen nuorten – myös niiden nuorten, joilla on muita huonommat lähtökohdat – yleistä osallistumista ruohonjuuritason urheiluun kansallisella ja paikallisella tasolla ja selvittämään tältä osin muiden kuin perinteisten urheilulajien tarjoamia myönteisiä mahdollisuuksia.

KEHOTTAVAT EUROOPAN KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA NIIDEN TOIMIVALLAN PUITTEISSA

19.

Edistämään oppijoiden ruohonjuuritason urheilun avulla hankkimien monialaisten taitojen arvoa, niin että niitä voidaan käyttää tehokkaasti eri aloilla työllistymistä, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista varten.

20.

Tunnustamaan ja ottamaan huomioon ruohonjuuritason urheilun alalla hankittujen monialaisten taitojen myönteiset tulokset urheilua, nuorisoa, sosiaaliasioita, terveyttä, koulutusta ja työllisyyttä koskevissa kansallisissa ja EU:n politiikoissa ja strategioissa.

21.

Tunnustamaan ruohonjuuritason urheilujärjestöjen panoksen epävirallisten oppimismahdollisuuksien tarjoajana ja tukemaan sitä.

22.

Selvittämään nuorisoalan kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksia erityisesti seuraavilta osin:

a.

epävirallisten oppimismenetelmien ja -välineiden soveltaminen urheilualalla,

b.

urheilutoiminnan käyttö epävirallisissa oppimismenetelmissä nuorisoalalla,

c.

useampien sellaisten eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun rahoittamien hankkeiden edistäminen, joihin osallistuu nuoria vapaaehtoisia urheilualan voittoa tavoittelemattomista järjestöistä,

d.

urheilutoiminnan käyttö sosiaalisen osallistamisen ja tavoittamisen välineenä, myös ottaen huomioon sen vaikutus nuorisotakuun täytäntöönpanoon Euroopassa.

23.

Kannustamaan tarvittaessa muun muassa Euroopan urheiluviikon yhteydessä aloitteita, jotka koskevat urheilun kasvatuksellista ja yhteisöjen sosiaalista osallisuutta vahvistavaa arvoa.

24.

Tekemään yhteistyötä koulutuksen ja valmennuksen sekä kouluttajien, valmentajien ja vapaaehtoisten koulutuksen standardien nostamiseksi helpottamalla päätöksentekijöiden ja urheilun sidosryhmien välistä tietojen ja kokemusten vaihtoa.

25.

Tukemaan urheilussa tehtävää vapaaehtoistyötä, tuomalla esiin urheilussa tehtävän vapaaehtoistyön arvoa erityisesti monialaisten taitojen hankkimisessa, tunnustamalla vapaaehtoistyö tärkeäksi epävirallisen oppimisen muodoksi ja vahvistamalla nuorten vapaaehtoisten kansallista ja rajatylittävää liikkuvuutta.

26.

Kannustamaan sellaisten EU:n rahoitusvälineiden tehokkaaseen käyttöön kuin Erasmus+-ohjelma, joka tarjoaa erityisesti nuorille mahdollisuuden kehittää monialaisia taitoja ja edistää myös sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä lisää osallistumista ruohonjuuritason urheiluun.

27.

Soveltamaan urheilun parissa hankittuja monialaisia taitoja koskevan kysymyksen osalta epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaisia toimia.

PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA

28.

Laatimaan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa selvityksen urheilun vaikutuksesta nuorten työllistyvyyteen, ja sisällyttämään siihen näkökohtia, jotka koskevat ruohonjuuritason urheiluun osallistumalla hankittuja monialaisia taitoja.

29.

Ottamaan urheilu-ulottuvuuden huomioon olemassa olevia taitoja koskevissa toimintapoliittisissa keskusteluissa ja tapahtumissa tietoisuuden lisäämiseksi ja sellaisten konkreettisempien keinojen selvittämiseksi, joilla urheilussa ja urheilun avulla voidaan hankkia monialaisia taitoja.

30.

Jatkamaan, myös EU:n urheilualan työsuunnitelman mukaisesti perustettujen asiantuntijaryhmien toimivallan puitteissa, tietojen ja parhaiden käytäntöjen keräämistä ja sen analysoimista, millainen on urheilun sosiaalinen ja taloudellinen merkitys ja miten ruohonjuuritason urheilu vaikuttaa työllisyyden ja koulutuksen kaltaisiin aloihin, kiinnittäen huomiota myös henkilökohtaisten ja monialaisten taitojen kehittämiseen.

31.

Helpottamaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamista, tehokasta vertaisoppimista ja verkostoitumista jäsenvaltioiden kesken, etenkin kun kyse on ruohonjuuritason urheilun saatavuuden, houkuttelevuuden ja monipuolisuuden lisäämisestä erityisesti nuorten kannalta.

KEHOTTAVAT URHEILULIIKETTÄ HARKITSEMAAN SEURAAVAA:

32.

Lisätään etenkin nuorten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta siitä, että urheilussa ja urheilun avulla hankitut taidoilla voi olla erityistä arvoa, jota voi hyödyntää muilla aloilla.

33.

Panostetaan pätevään henkilöstöön, joka käyttää työssään ajantasaisimpia menetelmiä, joiden ansiosta se voi hyödyntää kokonaisuudessaan urheilun tuoman lisäarvon, myös taitojen hankkimisen osalta.

34.

Lisätään urheilualan henkilöstön tietoisuutta epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen avulla urheilutoiminnassa hankittujen monialaisten taitojen myönteisistä vaikutuksista ja ruohonjuuritason urheilun yleisestä sosiaalisesta ja taloudellisesta lisäarvosta.

35.

Selvitetään nuorisojärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vaihdon mahdollisuuksia erityisesti kun kyse on epävirallisten oppimismenetelmien ja -välineiden soveltamisesta urheilualalla.

36.

Vaihdetaan parhaita käytäntöjä ruohonjuuritason urheiluliikkeen edistämiseksi ja monipuolistamiseksi ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä uudenlaisten ruohonjuuritason urheilulajien, esimerkiksi muiden kuin perinteisten urheilulajien kehittämisessä.


(1)  Asiak. 16559/14.

(2)  EUVL C 183, 14.6.2014, s. 12.

(3)  EUVL C 168, 20.7.2006, s. 1.

(4)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(5)  ”Ruohonjuuritason urheilulla” tarkoitetaan järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa. Lähde: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(6)  Eri virastot ja järjestöt ovat nimittäneet näitä taitoja eri tavoin, kuten ”avaintaidot”, ”pehmeät taidot”, ”siirrettävissä olevat taidot”, ”olennaiset taidot”, ”keskeiset ammattitaidot” tai ”työllistyvyyden kannalta keskeiset taidot”. Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen politiikkaverkoston sanaston mukaan monialaiset taidot ovat taitoja, joita henkilö tarvitsee muissa työpaikoissa tai ammateissa kuin niissä, joissa hän parhaillaan työskentelee tai joissa hän on äskettäin työskennellyt. Nämä taidot on voitu hankkia myös työn ulkopuolisessa tai vapaa-ajan toiminnassa tai osallistumalla koulutukseen. Yleisesti ottaen nämä ovat taitoja, jotka on opittu tietyssä kontekstissa tai tietyn tilanteen tai ongelman ratkaisemiseksi ja jotka ovat siirrettävissä toisenlaiseen kontekstiin.

(7)  COM(2012) 669 final.

(8)  Määritelmä: ”epävirallisella oppimisella” tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu (oppimistavoitteiden ja oppimiseen käytettävän ajan osalta) suunniteltujen toimintojen avulla ja johon sisältyy jonkintyyppistä oppimisen tukea (esimerkiksi oppilas-opettajasuhde) mutta joka ei ole osa virallista koulutusjärjestelmää. Lähde: EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50

(9)  Määritelmä: ”arkioppimisella” tarkoitetaan oppimista arkipäivän toimissa, jotka liittyvät työhön, perhe-elämään tai vapaa-aikaan, joka ei ole tavoitteidensa, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua tai jäsenneltyä; se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tarkoituksellista. Lähde: EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50

(10)  On näyttöä siitä, että virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittavien taitojen osalta 52 prosenttia eurooppalaisista pitää mahdollisena oppia taitoja, joita voi myöhemmin käyttää muilla aloilla (esim. ongelmanratkaisu, työskentely muiden kanssa). Lähde: Eurobarometri-erityistutkimus 417 (2014) ”European area of skills and qualifications”, s. 12.

(11)  EU-28-alueella oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä yli viisi miljoonaa nuorta (alle 25-vuotiasta) työtöntä. Työttömyysaste oli näin ollen 21,7 prosenttia, ja NEET-nuorten (nuoret, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella) osuus oli 13 prosenttia. Lähde: Eurostat

(12)  Nuorten suosiossa olevat uudet urheilumuodot, esimerkiksi katujalkapallo, parkour, rullalautailu/mäkirullalautailu, ”stunt blading”, katukoripallo ja ”urban street dance”.


LIITE

PALAUTTAVAT MIELEEN ASIAN POLIITTISEN TAUSTAN

1.

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (1) todetaan, että sosiaaliset taidot liittyvät henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, joka edellyttää, että yksilöt ymmärtävät, kuinka he voivat pitää yllä mahdollisimman hyvää fyysistä terveydentilaa ja mielenterveyttä, myös omien ja perheensä sekä välittömän lähipiirinsä voimavarojen perustana, ja tietävät terveiden elämäntapojen edistävän terveyttä. Jotta yksilö voi onnistua ihmissuhteissa ja osallistua yhteiskuntaelämään, on olennaisen tärkeää, että hän ymmärtää eri yhteisöissä ja ympäristöissä (esimerkiksi työelämässä) yleisesti hyväksyttävät käyttäytymissäännöt ja tavat. Keskeisiä tässä avaintaidossa ovat seuraavat taidot: taito kommunikoida rakentavasti eri ympäristöissä ja olla suvaitsevainen, taito ilmaista ja ymmärtää eri näkökantoja, taito neuvotella luottamusta herättäen ja kyky tuntea empatiaa. Yksilöiden olisi kyettävä käsittelemään stressiä ja turhautumista, ilmaisemaan näitä tunteita rakentavalla tavalla sekä erottamaan toisistaan henkilökohtaiset ja ammatilliset osa-alueet.

2.

Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevissa eurooppalaisissa suuntaviivoissa (2) korostetaan, että epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia pidetään yhä suuremmassa määrin keinona parantaa elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista. Monet Euroopan maat korostavat, että on tärkeää tuoda esiin ja arvostaa oppimista, joka tapahtuu virallisten koulutuslaitosten ulkopuolella, esimerkiksi työpaikalla, vapaa-ajan toiminnan yhteydessä tai kotona.

3.

Urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä 18. marraskuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä (3) painotetaan, että liikunnan eri muotojen saavutettavuudella ja niihin osallistumisella on suurta merkitystä yksilön henkilökohtaisen kehityksen, identiteetin ja yhteisöön kuulumisen tunteen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin, omanarvontunnon, sosiaalisten taitojen ja verkostojen, kulttuurien välisen viestinnän ja työllistyvyyden kannalta.

4.

Urheiluun liittyvän vapaaehtoistoiminnan merkityksestä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä 29. marraskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä (4) korostetaan, että urheiluun liittyvää vapaaehtoistoimintaa on edistettävä merkittävänä välineenä pätevyyksien ja taitojen lisäämisessä, myös epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen muotona.

5.

Helmikuun 15 päivänä 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä koulutukseen investoimisesta – vastaus komission tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013” (5) kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kehitetään monialaisia taitoja ja monialaista osaamista elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuonna 2006 annetussa suosituksessa kuvatulla tavalla.

6.

Urheilun vaikutuksesta EU:n talouteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen 26. marraskuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä (6) todetaan, että urheilu auttaa nuoria hankkimaan henkilökohtaisia ja ammatillisia erityistaitoja ja -osaamista, jotka edistävät työllistyvyyttä. Tällaisia taitoja ovat muun muassa oppimaan oppiminen, sosiaaliset ja kansalaistaidot, johtajuus, viestintä, ryhmätyö, kurinalaisuus, luovuus ja yritteliäisyys.


(1)  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(2)  Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevat eurooppalaiset suuntaviivat. Cedefop (2009).

(3)  EUVL C 326, 3.12.2010, s. 5.

(4)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 24.

(5)  EUVL C 64, 5.3.2013, s. 5.

(6)  EUVL C 32, 4.2.2014, s. 2.


Top