EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 15.12.2015
COM(2015) 669 final
2015/0308(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä yli 300 siviili- ja sotilasviranomaista, jotka vastaavat rannikkovartiotoimintojen suorittamisesta monilla eri aloilla, kuten meriturvallisuus, merenkulun turvatoimet, rajavalvonta, etsintä- ja pelastustoimet, kalastuksen valvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Useat EU:n virastot, erityisesti Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, tukevat kansallisia viranomaisia näiden tehtävien suorittamisessa.
Komissio sai vuonna 2014 päätökseen toteutettavuustutkimuksen, jossa tarkastellaan tarvetta parantaa rannikkovartiotoimintoja suorittavien kansallisten elinten ja virastojen välistä yhteistyötä ja koordinointia. Tutkimuksessa yksilöidään useita aloja, joilla yhteistyötä voitaisiin tiivistää. Niitä ovat erityisesti operatiivinen valvonta ja tietojen jakaminen, jotka luovat pohjan kaikille muille toiminnoille.
Tarve lisätä rannikkovartiotoimintoja suorittavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia on sittemmin tunnustettu unionin merenkulkualan lainsäädännössä, neuvoston vuonna 2014 hyväksymässä Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian toimintasuunnitelmassa ja komission vuonna 2015 hyväksymässä Euroopan muuttoliikeagendassa.
Tämän eurooppalaista yhteistyötä rannikkovartiotoiminnoissa lujittavan lainsäädäntöehdotuksen tarkoituksena on parantaa asianomaisten EU:n virastojen välistä yhteistyötä ja koordinointia niiden toimintojen välisten synergioiden lisäämiseksi, jotta ne voisivat tarjota tehokkaampia ja taloudellisempia monialaisia palveluja rannikkovartioston tehtäviä suorittaville kansallisille viranomaisille.
Tämä lainsäädäntöehdotus on osa komission ehdottamaa toimenpidekokonaisuutta EU:n ulkorajojen suojelun tehostamiseksi, mihin kuuluu rannikkovartiotoimintojen eurooppalaisen yhteistyö. Paketti sisältää myös ehdotuksen Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamiseksi ja ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston perustamisesta. Tässä ehdotuksessa olevat sisältöä koskevat tarkistukset ovat samat kuin Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) perustamisesta annettuun asetukseen ehdotetut tarkistukset ja Euroopan rannikkovartiostojen yhteistyötä koskevat ehdotetut säännökset Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston perustamista koskevassa asetusehdotuksessa.
•Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin
Tämä ehdotus on johdonmukainen suhteessa kalastuksen valvontaa koskevaan politiikkaan, jonka tavoitteena on edistää yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa tehostamalla laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjuntaa ja tehokkaalla unionin kalastuksenvalvontajärjestelmällä. Se on johdonmukainen myös suhteessa unionin yhdennetyn meripolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon yhteistä kalastuspolitiikkaa täydentäen. Lisäksi se on johdonmukainen suhteessa viraston toimivaltuuksiin, joihin kuuluu EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpano ja LIS-kalastuksen torjuminen.
•Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan
Tämän aloitteen tavoitteena on parantaa rannikkovartiotoimintaa suorittavien asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten, EU:n virastojen ja muiden elinten välistä yhteistyötä ja koordinointia tarkoituksena pyrkiä eurooppalaiseen rannikkovartiovalmiuteen/järjestelmään. Taustaongelma on, että rannikkovartioston tehtäviä, kuten rajavalvontaa, etsintä- ja pelastustoimia, kalastuksen valvontaa, saastumisen torjuntaa jne., suorittaa tällä hetkellä yli 300 jäsenvaltioiden viranomaista, joiden toiminta ei ole aina hyvin koordinoitua edes kansallisella tasolla. Tällä ehdotuksella edistetään rannikkovartiotoimintaa suorittavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia, joten se on täysin johdonmukainen suhteessa unionin maahanmuuttoa sekä liikennettä ja liikkuvuutta koskeviin politiikkoihin.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohtaan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavien säännösten vahvistamisesta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus koskee rannikkovartiotoimintoja kansallisella ja unionin tasolla ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla suorittaville kansallisille viranomaisille annettavaa tukea. Ehdotus on näin ollen osa valvontapolitiikkaa, jolla pyritään panemaan täytäntöön tehokas valvontajärjestelmä unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan YKP:n kaikkien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Toissijaisuusperiaatetta ei siis sovelleta tässä yhteydessä.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n rannikkovartioston valmiuksia vastata merenkulun alan uhkiin ja riskeihin muun muassa parantamalla yhteistyötä kaikkien asianomaisten siviili- ja sotilaspuolen toimijoiden välillä. Näin vältetään toimien päällekkäisyys ja varmistetaan, että keskeiset toimijat (eritoten EU:n virastot) toimivat johdonmukaisesti ja tehokkaasti ja luovat yhdessä synergioita. Ehdotuksessa otetaan huomioon tarve lisätä valvontaa merialueilla ja samalla rajoittaa jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten työtaakkaa.
•Sääntelytavan valinta
Koska ehdotuksella on tarkoitus muuttaa yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annettua asetusta, on välttämätöntä antaa asetusehdotus.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta (tämän aloitteen tavoitteena on panna täytäntöön Euroopan muuttoliikeagendan sisältämät sitoumukset, joissa viitataan rannikkovartioston tehtäviin).
•Sidosryhmien kuuleminen
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
•Vaikutustenarviointi
Ei sovelleta: rannikkovartioston valmiuksia koskevaa erityistointa ei ole aiemmin toteutettu EU:n tasolla. Sen vuoksi ei ole olemassa arvioitavaa politiikkaa.
Vuonna 2014 tehtiin kuitenkin liikenteen ja liikkumisen pääosaston tilaama toteutettavuustutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että jäsenvaltioissa on noin 316 siviili- ja sotilasalan viranomaista, jotka ovat vastuussa rannikkovartioston tehtävistä ja jotka tekevät yhteistyötä 70:n erilaisen rakenteen kautta. Tutkimuksessa nostettiin esiin nykyisen yhteistyön keskeisiä puutteita, joita ovat toisten viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa ja valmiuksia koskevien tietojen puute, operatiivisten voimavarojen rajallinen määrä, järjestelmien, prosessien ja voimavarojen yhteentoimivuuden puute, yhteisen suunnittelun ja yhteisten toimien vähäisyys.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Aloite ei ole osa REFIT-ohjelmaa, mutta ohjelman tärkeimpiä periaatteita olisi sovellettava.
•Perusoikeudet
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Tämä aloite kasvattaisi EU:n rahoitusta EFCAlle noin 7,5 miljoonalla eurolla vuodessa (eli 30,148 miljoonalla eurolla kaudella 2017–2020) ja edellyttäisi 13 väliaikaisen toimihenkilön palvelukseenottoa (katso liitteenä oleva rahoitusselvitys).
5.MUUT ASIAT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Koska tämän toimenpiteen panee täytäntöön EFCA, toimenpiteen arviointi sisällytetään viraston viisivuotisarviointiin, jonka päätelmät ja suositukset komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkaistaan.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
EFCA on tällä hetkellä vastuussa LIS-kalastuksen torjumisesta. EFCAn kokemus LIS-kalastuksen torjumisesta kansainvälisellä tasolla on keskeisen tärkeää Euroopan rannikkovartioston valmiuksien ja rajavalvonnan kannalta, koska LIS-kalastukseen liittyy usein muutakin rikollista toimintaa. EFCA on kehittänyt asiantuntemusta, joka liittyy riskinhallintastrategioihin, mahdollisten LIS-intressien tunnistamiseen analysoimalla tuhansia saalistodistuksia, operatiiviseen koordinointiin ja tarkastuksiin, mukaan lukien kansainvälinen ulottuvuus. Tältä osin virasto avustaa aktiivisesti kolmansia maita antamalla koulutusta ja toteuttamalla toimintavalmiuksien kehittämistä koskevia toimia. Kansainvälisten toimivaltuuksiensa ansiosta EFCA on tähän mennessä kehittänyt vankan asiantuntemuksen yhteisten tarkastustasanteiden käytössä ja pitää yllä erityistä verkostoa EU:n ja kolmansien maiden kanssa. EFCA on viime aikoina vaihtanut tarkastajia Turkin kanssa Välimerellä ja järjestää säännöllisesti koulutustilaisuuksia, joihin osallistuu tarkastajia EU:sta, Albaniasta, Turkista, Libanonista, Israelista, Egyptistä, Tunisiasta, Algeriasta ja Marokosta.
1.Asetuksen piiriin kuuluu alusten ilmoitusjärjestelmissä ja muissa virastojen ylläpitämissä tai niiden käytössä olevissa tietojärjestelmissä saatavilla olevia tietoja yhdistämällä ja analysoimalla tuotettujen tietojen jakaminen. Tämä edistää tiedustelutietojen jakamista virastojen kesken. Tämän ansiosta EFCA voi toteuttaa järjestelmiä virastojen välistä vaihtoa varten, käynnistää kaikki asiaan liittyvät toteutettavuustutkimukset sekä perustaa pysyvän tietopalvelun ja EU:n datasolmun. Hyödyntämällä yhteiskäyttösuunnitelmien ja unionin tarkastajien käsitteiden avulla toteutetuista kalastusalan seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimista saamaansa kokemusta sekä laajentamalla yhteisten toimien soveltamisalaa ja järjestämällä yhteisiä toimia tarkastajien kanssa, joilla on toimivaltuudet eri politiikkojen alalla (ihmiskauppa, maahanmuuttajien salakuljetus, kalastus, rajavartiolaitos, ympäristö, huumausaineiden laiton kauppa, aseiden salakuljetus, aluksen turvallisuus jne.) EFCA pystyy paremmin helpottamaan niiden tietojen vaihtoa, joka on kerätty EFCAn valvonta- ja tarkastustoimien yhteydessä, joihin kuuluvat muun muassa alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) ja sähköiset ilmoitusjärjestelmät (ERS). VMS-tietoja käytetään satelliittiperusteisissa valvontajärjestelmissä. Niiden avulla on mahdollista selvittää minkä tahansa aluksen reaaliaikainen asema milloin tahansa ja alusten aikaisemmat liikkeet merellä. Nämä tiedot ovat erittäin hyödyllisiä maahanmuuton valvonnassa, koska ne helpottavat sekä rajavalvonta että etsintä- ja pelastusoperaatioita. Niiden avulla voidaan havaita kalastusalus, joka pysähtyy satamaan ottamaan kyytiin siirtolaisia. Koska tiedossa on myös aluksen nopeus, on mahdollista havaita esimerkiksi alus, joka liikkuu hitaammin siksi, että sillä on raskas kuorma siirtolaisia tai että se vetää toista alusta. ERS-järjestelmiä käyttävät kalastajat, jotka kirjaavat ja raportoivat sen avulla sähköisesti kalastustietojaan. Näiden tietojen avulla voidaan näin ollen havaita epätavallinen tai laiton toiminta vertaamalla niitä vastaavaan toimintaan liittyviin vastaaviin tietoihin tietyllä alueella. Koska tietoihin sisältyy myös lastin purkamisilmoitus, niiden avulla on mahdollista tietää, missä alus on käynyt maissa ja saattanut ottaa kyytiin laittomia siirtolaisia.
2.Asetus kattaa valvonta- ja viestintäpalvelut, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, mukaan lukien avaruus- ja maainfrastruktuuriin ja mille tahansa alustalle asennettuihin antureihin. Tämän ansiosta virasto voi vakiinnuttaa yhteistyön kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Virastolla on näin ollen valmiudet kehittää seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimille korkean tason riskikehys, joka kuvaa tällä hetkellä käytössä olevia kansallisia ja alueellisia kehyksiä. Erityisesti sen avulla voidaan toteuttaa toimia, joilla pyritään havaitsemaan sääntöjenvastaiset toimet koordinoidusti muiden virastojen kanssa. Viime vuosina EFCA on hankkinut huomattavaa kokemusta merialan tietojen korreloinnissa, analysoinnissa ja tulkinnassa osallistumalla asiaan liittyviin tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin ja tekemällä yhteistyötä EMSAn kanssa EFCAn MARSURV-yksikön IMDatE-hankkeen kehittämisessä. EFCAlla on nykyään erittäin hyvät valmiudet suorittaa yksityiskohtaista käyttäytymisen seurantaa, mikä puolestaan johtaa käytettävissä olevien partiointikeinojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Koska EFCA on Copernicus-ohjelman turvallisuuspalvelujen tuleva loppukäyttäjä, se aikoo edelleen kehittää ja jakaa näitä valmiuksia ja niiden tuloksia muiden virastojen kanssa.
3.Asetuksen piiriin kuuluu valmiuksien kehittäminen kansallisella ja unionin tasolla siten, että laaditaan ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä sekä tuetaan henkilöstön koulutusta ja vaihtoa tarkoituksena tehostaa rannikkovartioston tehtäviä koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä. Tämän ansiosta EFCA voi lisätä tietoisuutta merenkulun turvallisuudesta, turvatoimista, etsintä- ja pelastuspalvelusta sekä rajavalvonnasta ja kalastuksen valvonnasta. Virasto voi lisätä asiantuntemusta laatimalla ja levittämällä koulutusmateriaalia ja käsikirjoja. EFCA voi myös antaa asiantuntijasuosituksia seuranta- ja valvontasäädöksiin liittyvistä tehokkaista täytäntöönpanon valvontamenetelmistä.
4.Asetus kattaa kapasiteetin jakamisen, johon kuuluu monialaisten operaatioiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä voimavarojen ja muiden valmiuksien jakaminen eri alojen ja maiden välillä. Näin EFCA voi lisätä valvonta- ja tarkastustoimintaansa ja toteuttaa uudentyyppisiä operaatioita, joilla pyritään havaitsemaan rikollista toimintaa, tukkia laittoman huumausainekaupan reittejä ja varmistaa unionin ja kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta. Valvonta-aluksen vuokraaminen mahdollistaa tehokkaan monitavoitteisen lähestymistavan, jolla voidaan havaita laittoman kalastuksen lisäksi muutakin rikollista toimintaa ja yleisesti ottaen tehostaa EU:n ulkorajojen hallinnointia.
2015/0308 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Rannikkovartiotoimintoja suorittavat kansalliset viranomaiset ovat vastuussa monenlaisista tehtävistä, mukaan lukien mutta ei yksinomaan meriturvallisuudesta, merenkulun turvatoimista, rajavalvonnasta, etsintä- ja pelastustoimista, kalastuksen valvonnasta, tullivalvonnasta, yleisestä lainvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta.
(2)Asetuksella XX/XX perustettu Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 perustetut Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ja Euroopan meriturvallisuusvirasto tukevat kansallisia viranomaisia useimpien näiden toimintojen hoitamisessa.
(3)Näiden virastojen olisi sen vuoksi vahvistettava yhteistyötä sekä toistensa että rannikkovartiotoimintoja suorittavien kansallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan parantaa meritilannetietoisuutta ja edistää johdonmukaisia ja kustannustehokkaita toimia.
(4)Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 768/2005 olisi muutettava,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutokset
Muutetaan asetus (EY) N:o 768/2005 seuraavasti:
1) Lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:
(j) tehdä yhteistyötä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa rannikkovartiotoimintoja suorittavien kansallisten viranomaisten tukemiseksi tarjoamalla palveluja, tietoa, välineitä ja koulutusta sekä koordinoimalla monitavoitteisia operaatioita.
2) Lisätään 7 a artikla seuraavasti:
7 a artikla
Eurooppalainen yhteistyö rannikkovartioston alalla
1)Virasto auttaa yhteistyössä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa kansallisia viranomaisia hoitamaan rannikkovartiostoon liittyviä tehtäviä kansallisella ja unionin tasolla ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla
a)jakamalla tietoa, jota on saatu yhdistämällä ja analysoimalla alusten ilmoitusjärjestelmistä ja muista virastojen ylläpitämistä tai niiden saatavilla olevista tietojärjestelmistä niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti ja rajoittamatta jäsenvaltioiden omistusoikeutta tietoihin;
b)tarjoamalla valvonta- ja viestintäpalveluja, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, mukaan lukien avaruus- ja maainfrastruktuuriin ja mille tahansa alustalle asennettuihin antureihin, esimerkiksi kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmiin;
c)kehittämällä valmiuksia muun muassa laatimalla suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita toimintatapoja sekä tukemalla henkilöstön koulutusta ja vaihtoa, jotta voidaan parantaa rannikkovartioston tehtäviin liittyvää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä;
d)jakamalla kapasiteettia, mukaan lukien suunnittelemalla ja toteuttamalla monialaisia operaatioita sekä jakamalla voimavaroja ja muita valmiuksia eri alojen ja maiden välillä.
2)
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston välistä rannikkovartioston alalla tehtävää yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään työjärjestelyssä virastoihin sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti.
3)
Komissio voi hyväksyä suosituksen muodossa rannikkovartioston alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä koskevan käsikirjan, jossa esitetään suuntaviivat, suositukset ja parhaat käytänteet tietojenvaihtoa ja yhteistyötä varten kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla.
2 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
2.HALLINNOINTI
2,1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamisesta
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
ABB-toiminto 06, PO MARE: Kestävän kalastuksen sekä kalan ja äyriäisten vakaan saatavuuden turvaaminen, meritalouden kehittäminen ja rannikkoyhteisöjen elinvoimaisuuden varmistaminen.
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
Komissio vahvistaa Euroopan unionin operatiivisia valmiuksia suojella EU:n rajoja soveltamalla ja panemalla päättäväisesti täytäntöön yhteisiä eurooppalaisia sääntöjä ihmiskauppiaiden rankaisemiseksi.
Komissio ottaa EU:n tasolla käyttöön yhteisen lähestymistavan, joka koskee tulevaa tointa rannikkovartiotoimintaa suorittavien asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten, EU:n virastojen ja muiden elinten välistä yhteistyön ja koordinoinnin parantamiseksi tarkoituksena pyrkiä kohti eurooppalaista rannikkovartiostokapasiteettia/järjestelmää.
Euroopan kalastuksenvalvontavirastoa kehotetaan yhteistyössä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa tukemaan kansallisia viranomaisia rannikkovartiostoon liittyvien tehtävien hoitamisessa kansallisella ja unionin tasolla ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla.
1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro
Hyödyntää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kokemusta ja osaamista valvontapolitiikan operatiivisessa koordinoinnissa ja valmiuksien kehittämisessä, mukaan lukien yhteisen kalastuspolitiikan kansainvälinen ulottuvuus, tarkoituksena auttaa kansallisia viranomaisia hoitamaan rannikkovartiostoon liittyviä tehtäviä kansallisella ja unionin tasolla ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla.
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
11.06
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Saavuttaa tehokas tilannetietoisuus ja tiedonhankinta laatimalla EU:n yhteinen tunnustettu operationaalinen meritilannekuva (SAR-SURPIC), jonka EU:n virastot ja jäsenvaltiot jakavat;
Päästä tilanteeseen, jossa EU:n vesille ja vesillä liikkuvat alukset ja niiden toiminta voidaan suurella todennäköisyydellä havaita, tunnistaa, luokitella ja jäljittää;
Saavuttaa monikäyttöisyys, herkkyys, tehokkuus ja vaikuttavuus operatiivisten valmiuksien käytössä, mukaan lukien kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmät (RPAS) monialaisessa lähestymistavassa;
Saavuttaa tasapuoliset toimintaedellytykset sen varmistamisessa, että rannikkovartiotoimintoihin osallistuva jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja tarvittaessa kolmansien maiden operatiivinen henkilöstö tekee työtä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, toimii yhteistyössä, vaihtaa tietoja ja tiedustelutietoja ja noudattaa yhteisiä menetelmiä kehittämällä yhteisiä ohjeita, koulutusta parhaiden käytänteiden opissa ja muita valmiuksien kehittämistoimia.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan
Tehokas tilannetietoisuus: Prosenttiosuus rannikkovartiotoimintoihin osallistuvista EU:n virastoista ja jäsenvaltioista, jotka käyttävät EU:n yhteisesti tunnustettua operationaalista meritilannekuvaa ja syöttävät siihen tietoja;
Havaitsemisen suuri todennäköisyys: Yhteistyöjärjestelmien avulla havaittujen jälkien prosenttiosuus verrattuna satunnaisesti järjestelmiin, jotka eivät osallistu yhteistyöhön;
Havaitsemisen, tunnistamisen, luokittelemisen ja jäljittämisen suuri todennäköisyys: jokaisen niistä prosenttiosuus verrattuna havaittujen jälkien määrään;
Operationaalisten valmiuksien käyttö: käytettyjen toimintavalmiuksien prosenttiosuus verrattuna suunniteltuihin valmiuksiin;
Tasapuoliset toimintaedellytykset: monialaiseen koulutukseen osallistuvan rannikkovartiotoimintoja suorittavan jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja tapauksen mukaan kolmansien maiden operatiivisen henkilöstön prosenttiosuus.
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston välistä rannikkovartiotoimintojen alalla tehtävää yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään työjärjestelyssä näihin virastoihin sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti.
Komissio voi antaa täytäntöönpanosääntöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 110 artiklan mukaisesti.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
EU:n osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, koska politiikan tavoitteita ei voida saavuttaa jäsenvaltioiden toimin:
Vastuu rannikkovartiotoimintojen suorittamisesta on jakautunut 316 viranomaisen kesken EU:n rannikkojäsenvaltioissa.
Vaikka ne tekevätkin jo yhteistyötä ja luovat synergioita, EU:n virastoissa ilmenee edelleen jonkin verran siiloutumista.
Rannikkovartioviranomaisten ja EU:n virastojen paremmalla kapasiteetin jakamisella voidaan saavuttaa monikäyttöisyys, herkkyys, tehokkuus ja vaikuttavuus.
1.5.3.Vastaavista aikaisemmista toimista saadut kokemukset
Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavaan valvontajärjestelmään yhteiskäyttösuunnitelmien periaatteella osallistuneiden jäsenvaltioiden toiminnan koordinointi oli merkityksellistä, tehokasta ja tuloksellista joidenkin kalakantojen, kuten tonnikala, turska jne., kestävyyden parantamisessa.
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Jäsenvaltiot voivat saada määrärahoja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR).
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
◻Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
–◻
Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
–◻
Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.
☑Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2016 ja päättyy vuonna 2017,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
◻Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–◻osastojaan, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–◻
toimeenpanovirastoja
◻Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
☑Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:
–◻kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle
–☑varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa on annettava lisätietoja.
Huomautukset:
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Tämä toimi noudattaa EFCAn seuranta- ja raportointisääntöjä (erityisesti sisällyttäminen EFCAn työohjelmaan ja vuosikertomukseen, joista keskustellaan hallintoneuvostossa).
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
Jäsenvaltioiden ja muiden EU:n virastojen haluttomuus tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa
2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä
Tätä tointa seurataan EFCAn sisäisen valvonnan järjestelmän puitteissa
2.2.3.Arvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta
EFCAn olennaisuusraja on 4 500 euroa ja arvioitu virheriskin taso on alhaisempi;
Ulkoisten jälkitarkastusten ja sisäisen valvonnan järjestelmän täytäntöönpanokustannukset ovat alle prosentti EFCAn nykyisestä talousarviosta (jos liiketoimintojen jatkuvuuteen tehtyjä investointeja ja näihin toimiin osallistuvan henkilöstön palkkoja ei oteta huomioon);
Hyödyt imagon ja luottamuksen osalta ovat hyvin suuret.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet
Tämä toiminta edellyttää EFCAlta petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vastaisia toimenpiteitä. EFCAa auditoivat Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sisäisen tarkastuksen yksikkö.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Määrä-rahalaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero
[Otsake………………………...……………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
Ehdokasmailta
|
Kolmansilta mailta
|
Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
11 06 64 momentti – Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
|
EI-JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei sovelleta
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Määrä-rahalaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero
[Otsake………………………...……………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
Ehdokasmailta
|
Kolmansilta mailta
|
Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
[XX.YY.YY.YY]
|
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake
|
Numero 2
|
11 06 64 momentti – Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
|
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
YHTEENSÄ
|
|
2017
|
2018
|
2019
|
2020
|
|
Osasto 1: Henkilöstömenot
|
Sitoumukset
|
-1
|
1,800
|
1,550
|
1,450
|
1,464
|
6,264
|
|
Maksut
|
-2
|
1,800
|
1,550
|
1,450
|
1,464
|
6,264
|
Osasto 2: Rakennus ja muut hallintomenot
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0,166
|
0,166
|
0,166
|
0,166
|
0,664
|
|
Maksut
|
(2a)
|
0,166
|
0,166
|
0,166
|
0,166
|
0,664
|
Osasto 3: Toimintamenot
|
Sitoumukset
|
(3a)
|
5,930
|
5,880
|
5,730
|
5,680
|
23,220
|
|
Maksut
|
(3b)
|
5,930
|
5,880
|
5,730
|
5,680
|
23,220
|
EFCAn määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1+1a+3a
|
7,896
|
7,596
|
7,346
|
7,310
|
30,148
|
|
Maksut
|
=2+2a
|
7,896
|
7,596
|
7,346
|
7,310
|
30,148
|
|
|
+3b
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake
|
5
|
”Hallintomenot”
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
Vuosi2017
|
Vuosi2018
|
Vuosi2019
|
Vuosi2020
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
Pääosasto: MARE
|
• Henkilöresurssit
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
0
|
• Muut hallintomenot
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
0
|
MARE-pääosasto YHTEENSÄ
|
Määrärahat
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
0
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
0
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
Vuosi2017
|
Vuosi2018
|
Vuosi2019
|
Vuosi2020
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
7,896
|
7,596
|
7,346
|
7,310
|
|
|
|
30,148
|
|
Maksut
|
7,896
|
7,596
|
7,346
|
7,310
|
|
|
|
30,148
|
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin (OSASTO III)
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–☑
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tavoitteet ja tuotokset
|
|
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
2017
|
2018
|
2019
|
2020
|
|
|
TUOTOKSET
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tyyppi[1]
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
ERITYISTAVOITE 3
Edistää yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa tehostamalla laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjuntaa, tehokkaalla unionin kalastuksenvalvontajärjestelmällä ja tarkoituksenmukaisella tiedonjakosolmulla]
|
Seuranta- ja viestintäpalvelujen tarjoaminen (sisältää henkilöstö- ja hallintokustannukset)
*Toteutettavuustutkimus
* Keskitetyn datasolmun perustaminen tietojenvaihtoa varten
|
Virastojen välisen tietojenvaihdon järjestelmät (hankkeiden lkm)
|
0,025
|
2
|
0,050
|
2
|
0,050
|
2
|
0,050
|
2
|
0,050
|
8
|
0,200
|
|
Toteutettavuustutkimus
|
0,100
|
1
|
0,100
|
|
|
|
|
|
|
1
|
0,100
|
|
EU:n datasolmu tietojenvaihtoa varten (hankkeiden lkm)
|
0,040
|
1
|
0,050
|
3
|
0,200
|
3
|
0,100
|
3
|
0,050
|
10
|
0,400
|
EU:n datasolmu (sisältää henkilöstö- ja hallintokustannukset)
*Tietojen hankkiminen, jakaminen ja analysointi (CISE, MARSURV,..)
|
Maanhavainnointi- ja satelliittitietojen saatavuus (tietokokonaisuuksien lkm)
|
0,100
|
5
|
0,500
|
5
|
0,500
|
5
|
0,500
|
5
|
0,500
|
20
|
2,000
|
|
Pysyvän tiedonvaihto- ja analyysipalvelun tarjoaminen asianosaisille sidosryhmille
|
0,488
|
1
|
0,550
|
1
|
0,500
|
1
|
0,450
|
1
|
0,450
|
4
|
1,950
|
Resurssien ja muiden valmiuksien yhteinen käyttö (sisältää henkilöstö- ja hallintokustannukset)
*Tarkastusalustojen vuokraus
*Muiden valmiuksien jakaminen
*Virkamatkat ja kokoukset
|
Lisätarkastusresurssien saatavuus (vuokrauspäiviä)
|
0,015
|
275
|
4,000
|
275
|
4,000
|
275
|
4,000
|
275
|
4,000
|
1 100
|
16,000
|
|
Lisääntynyt tarkastuskapasiteetti (tarkastusmatkojen lkm)
|
0,008
|
15
|
0,120
|
15
|
0,120
|
15
|
0,120
|
15
|
0,120
|
60
|
0,480
|
|
Tietokantojen luominen (laitteistot, ohjelmistot, jaettu kapasiteetti...)
|
0,063
|
1
|
0,100
|
1
|
0,050
|
1
|
0,050
|
1
|
0,050
|
4
|
0,250
|
Valmiuksien kehittämistoimet (sisältää henkilöstö- ja hallintokustannukset)
*Käsikirja ja koulutusmateriaali
*Henkilöstövaihdot muiden virastojen ja kolmansien maiden kanssa
|
Ohjeiden, käsikirjan ja suositusten laatiminen rannikkovartioston sidosryhmille
|
0,100
|
1
|
0,100
|
1
|
0,100
|
1
|
0,100
|
1
|
0,100
|
4
|
0,400
|
|
EFCAn, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden henkilöstövaihdot (virkamatkojen lkm)
|
0,012
|
30
|
0,360
|
30
|
0,360
|
30
|
0,360
|
30
|
0,360
|
120
|
1,440
|
Välisumma, erityistavoite 1
|
|
|
332
|
5,930
|
333
|
5,880
|
333
|
5,730
|
333
|
5,680
|
1 331
|
23,220
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
|
|
|
332
|
5,930
|
333
|
5,880
|
333
|
5,730
|
333
|
5,680
|
1 331
|
23,220
|
3.2.3.Arvioidut vaikutukset EFCAn henkilöresursseihin
3.2.3.1.Yhteenveto
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–☑
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
YHTEENSÄ
|
|
2017
|
2018
|
2019
|
2020
|
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-ura-alue)
|
1,260
|
1,085
|
1,015
|
1,025
|
4,385
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-ura-alue)
|
0,540
|
0,465
|
0,435
|
0,439
|
1,879
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
|
|
|
|
0
|
Väliaikaiset toimihenkilöt
|
1,800
|
1,550
|
1,450
|
1,464
|
6,264
|
Työkomennuksella olevat kansalliset asiantuntijat
|
|
|
|
|
-
|
YHTEENSÄ
|
1,800
|
1,550
|
1,450
|
1,464
|
6,264
|
Ilmoitetaan palvelukseenottopäivä ja tehdään sen perusteella tarvittavat mukautukset määrään (jos henkilö on tarkoitus ottaa palvelukseen heinäkuussa, keskimääräisistä kustannuksista otetaan huomioon vain 50 prosenttia). Tarkemmat tiedot on annettava liitteessä.
Viraston käytettävissä tällä hetkellä olevan varallaololuettelon ja sen perusteella, kuinka kauan kestäisi järjestää uusi palvelukseenottomenettely, EFCA on arvioinut seuraavat aloituspäivät:
•
12 väliaikaista toimihenkilöä (9 AD ja 3 AST) aloittaa tammikuussa 2017.
1 väliaikainen toimihenkilö (AST) aloittaa tammikuussa 2018.
Vuoden 2017 henkilöstökustannukset on mukautettu arvioidut sijoittautumiskustannukset huomioon ottaen (muutto, asettautumiskorvaus jne.)
Seuraavassa taulukossa kuvataan nykyisen ehdotuksen vaikutukset viraston koko henkilöstötaulukon virkoihin/toimiin.
|
2016
|
2017
|
2018
|
2019
|
2020
|
Perusskenaario – COM(2013)519
|
51
|
49
|
48
|
48
|
48
|
Lisävirkoja/-toimia
|
-
|
12
|
13
|
13
|
13
|
Yhteensä
|
51
|
61
|
61
|
61
|
61
|
3.2.3.2.Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa
–☑
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 04 yy
|
- päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä)
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
|
|
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
|
Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteen 3 kohdassa.
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–☑
Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet: Ei sovelleta
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–☑
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
–◻
vaikutukset omiin varoihin
–◻
vaikutukset sekalaisiin tuloihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tulopuolen budjettikohta
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
Vuosi N
|
VuosiN+1
|
VuosiN+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Momentti …..........
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:
Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä