4.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/45

1.1

Biolääketieteellinen teknologia ei ole pelkkä nykyaikaisen lääketieteen alakategoria. Nykyaikaisessa lääketieteessä kyetään ottamaan merkittäviä edistysaskeleita ennen kaikkea biolääketieteellisen teknologian tuotteita hyödyntämällä (1).

1.2

Biolääketieteellisen teknologian alan merkitys kasvaa teknologisen kehityksen johdosta sekä siitä syystä, että uusien tekniikoiden ansiosta hoitoa ja kuntoutusta on mahdollista parantaa, mikä merkitsee huomattavaa edistysaskelta terveydenhuoltoa ja elämänlaatua ajatellen. Biolääketieteellinen teknologia ei tietenkään ole ainoa ala, joka on keskeinen tältä osin, mutta se on ala, josta on tulossa yhä tärkeämpi.

1.3

EU:lla on edessään tilanne, jossa laadukkaiden, kohtuuhintaisten, turvallisten ja pitkällä aikavälillä luotettavien terveyspalvelujen kysyntä kasvaa aikana, jolloin julkisiin menoihin kohdistuu paineita. Ikääntyvien väestönosuuden kasvaessa ja veropohjan kutistuessa Euroopan unionin on aika pohtia uudelleen terveydenhuoltojärjestelmiään, jotta ne olisivat kaikkien ulottuvilla, tehokkaita ja kestäväpohjaisia, huolehtimalla riittävistä resursseista.

1.4

Väestön hyvän terveyden ja asianmukaisen hoidon varmistamiseksi 2000-luvulla tarvitaan järjestelmätekniikkaan perustuvia lähestymistapoja, jotka muokkaavat hoitokäytännöt uudelleen, muuttuvien tarpeiden mukaisiksi, ja integroivat terveyteen liittyvät paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset ja globaalit tietotekniikkaverkot.

1.5

Terveydenhuolto- ja hoivapalvelujen saatavuutta on pidettävä perusoikeutena. ETSK korostaa, että on tärkeää ottaa biolääketieteellisen teknologian tuotteiden potentiaaliset käyttäjät – erityisesti potilaat ja heidän perheensä, mutta myös sairaanhoito- ja hoiva-alan henkilöstö – tiiviisti mukaan päätöksentekoprosesseihin, jotta biolääketieteellisen teknologian asiantuntijoiden kanssa voidaan yhdessä päättää biolääketieteellisen teknologian tutkimuksen suunnasta ja vastaisuudessa suunniteltavista tuotteista ja palveluista, jotta ne ovat todellisten tarpeiden ja mieltymysten mukaisia ja helposti hallinnoitavissa ja täyttävät näin ollen paremmin tarkoituksensa. Kysymykset saatavuudesta, turvallisuudesta, mahdollisesta riippuvuudesta ja tietosuojasta on niin ikään otettava huomioon.

1.6

Biolääketieteellisten tekniikoiden ja niihin liittyvien palvelujen saatavuutta tulisi edistää etenkin maissa, missä on huomattavia puutteita tällä alalla. Vaikka jonkin verran rahoitusta on jo myönnetty terveysalan toimiin, jotka liittyvät ikääntymiseen, sähköiseen terveydenhuoltoon, terveyden edistämiseen ja terveyskoulutukseen, komitea suosittaa painokkaasti, että rakennerahastojen käyttöä lisätään terveyteen liittyvän hyvinvoinnin alalla.

1.7

Biolääketieteellisen teknologian ja sairaanhoito- ja hoivapalvelualan yhdistävien yhtenäismarkkinoiden luomisella, jossa yhdistyvät tieto- ja viestintäteknologia sekä järjestelmälliset lähestymistavat terveysinformatiikkaan, mukaan lukien terveyttä koskevien tietojen hankinta, hallinta ja käyttö sekä etälääketiede, on suunnattomia etuja Euroopan unionille ja sen myötä edistetään merkittävästi sairaanhoidon laatua ja tehokkuutta kaikkien kannalta.

1.8

ETSK kannattaa sitä, että EU:n roolia vahvistetaan terveyden alalla seuraavilla neljällä keskeisellä osa-alueella:

1.9

ETSK kannattaa ja suosittaa seuraavaa:

1.10

EU:n tulisi seurata Yhdysvaltojen esimerkkiä ja tunnustaa tämä erityisala omaksi tieteenalakseen. Näin myös osaltaan edistettäisiin eurooppalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

1.11

ETSK kannattaa EU:n tavoitteita

1.12

Biolääketieteen ja biomolekyylitekniikan osaajien koulutus ja työllistettävyys ovat strategisia tekijöitä edistyneen yhteiskunnan kehittämisessä, sillä tuotannollisen toiminnan ja ihmisten terveyden välinen tiivis yhteys on yhä keskeisemmässä asemassa yhteiskunnallisen organisaation ja näin ollen laitteita valmistavien teollisuudenalojen ja palvelualojen kannalta.

1.13

Keskeiset toiminnot, joissa tarvitaan nykyisin biolääketieteellisen teknologian alan asiantuntijoita, ovat seuraavat:

1.14

EU:n ja jäsenvaltioiden sääntelykehys ei ole onnistunut pysymään mukana etenkään pikavalmistusteknologian nopean kehityksen vauhdissa, ja sen vuoksi sääntelyn tarve on kahtalainen: ensinnäkin tarvitaan erityistä lainsäädäntöä, jossa säädetään ensisijaisesti standardeista ja sertifikaateista, ja toisaalta nykyistä lainsäädäntöä on arvioitava uudelleen pikavalmistuksen näkökulmasta.

1.15

Yksi merkittävä huolenaihe on se, että lääkinnällisiä laitteita pidetään teollisuustuotteina, joten yksityiset tahot voivat näin ollen sertifioida ne. Tästä syystä laatusertifiointia varten on luotava nykyistä yksityiskohtaisemmat ja tarkoituksenmukaisemmat takeet. ETSK kannattaa Euroopan parlamentin 2. huhtikuuta 2014 antamaa päätöslauselmaa lääkinnällisistä laitteista.

1.16

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää avaruustutkimusohjelmien rooliin, sillä myös ne voivat johtaa keskeisiin innovaatioihin lääketieteen alalla.

1.17

ETSK suosittaa, että komissio käynnistää biolääketieteellistä teknologiaa EU:ssa koskevan tutkimuksen, jossa analysoidaan sen hyötyjä teollisuuden ja terveydenhuoltopalvelujen kannalta. On ratkaisevan tärkeää analysoida terveysalan markkinoihin vaikuttavien politiikkojen ja biolääketieteellisen teknologian alaa koskevien toimintapolitiikkojen keskinäistä suhdetta.

1.18

Vie vähintään kymmenen vuotta toteuttaa sellainen johdonmukainen terveydenhuolto-ohjelma, jossa tavoitteena on soveltaa tehokkaasti terveydenhuollon uusia tekniikoita. Tämä ei ole sopusoinnussa Euroopan komission toimikauden kanssa, joka kestää vain viisi vuotta, mikä merkitsee, että visiot ja strategiat muuttuvat alinomaa. Vakaa näkemys ja vahvistetut tavoitteet ovat suuresti tarpeen kulmakivenä tulevaisuuden tehokasta terveydenhuoltoa silmällä pitäen. Terveydenhuolto on turvattava kaikille, ja on varmistettava terveydenhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus tuote- ja palveluinnovaatioin sekä sellaisten kauaskantoisten ja johdonmukaisten toimintapolitiikkojen ja strategioiden avulla, joissa tähdätään tavoitteiden saavuttamiseen.

2.1

”Yhteisenä tavoitteenamme tulisi olla, että voimme varmistaa, että kaikilla EU:n kansalaisilla on digitaaliset taidot, verkkoyhteys ja hyvä terveys, ja että EU tarttuu tähän tilaisuuteen ja ottaa johtoaseman näillä kasvavilla ja erittäin innovatiivisilla markkinoilla.” Näin totesi Euroopan komission silloinen varapuheenjohtaja Neelie Kroes.

2.2

”Biolääketieteellinen teknologia on monitieteinen tieteenala, joka perustuu lääketieteeseen, biologiaan ja insinööritieteisiin. Sillä on keskeinen merkitys terveydenhuoltoalan monien hyvin innovatiivisten teknologioiden ja tuotteiden sekä prosessien kannalta. Biolääketieteellinen teknologia tulisi nähdä erilliseksi tieteenalaksi, jotta resurssit hyödynnettäisiin paremmin ja siihen liittyvät mahdollisuudet käytettäisiin täysimääräisesti hyväksi. Siksi on tärkeää, että EU tunnustaa biolääketieteellisen teknologian koko potentiaalin ja näin ollen edistää tutkimusyhteistyötä tällä alalla.” Näin biolääketieteellinen teknologia määriteltiin alaa käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa, joka järjestettiin Euroopan parlamentissa 27. maaliskuuta 2012.

2.3

Biolääketieteellisen teknologian – tai lääketieteellisen teknologian ja biotekniikan – käsittämistä aloista voidaan mainita muun muassa biolääketieteellinen elektroniikka, biomekatroniikka, bioinstrumentointi, biomateriaalit, biomekaniikka, bioniikka, solu-, kudos- ja geenitekniikka, kliininen teknologia, neurotieteiden alan teknologia, diagnostiikka ja lääketieteellinen kuvantaminen, ortopedinen biotekniikka, kuntoutusteknologia, järjestelmäfysiologia, bionanoteknologia ja neuroteknologia.

2.4

Biolääketieteellinen teknologia on erityisen tärkeä ala EU:n kilpailukyvyn kannalta. Seuraavassa esitetään muutamia alaa koskevia tietoja (3):

2.5

Yhteiskunnan ikääntymisestä, yhä vakavammista kroonisista sairauksista ja terveydenhuollon kasvavista kustannuksista on tulossa maailmanlaajuisia haasteita. Koska teknologialla on keskeinen rooli terveydenhuolto- ja hoivapalvelualalla, ovat tutkimus, innovointi ja turvallisuuskysymykset sekä kehitystoiminta sairaanhoito- ja hoivapalveluihin liittyvällä biolääketieteellisen teknologian alalla huomattavia haasteita, joilla on nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi sosioekonominen merkitys.

2.6

Hyvä terveys on hyvinvoinnin, taloudellisen vaurauden ja kestävän kehityksen edellytys. Terveysalaa vie eteenpäin tieteellinen ja teknologinen kehitys, joka vaikuttaa työllisyyteen, innovointiin, kestävään kehitykseen ja kasvuun. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan terveysteknologialla on tärkeä rooli terveydenhuolto- ja hoivapalvelujen laadun parantamisessa sekä terveysongelmien ratkaisemisessa ja ihmisten elämänlaadun parantamisessa.

2.7

Merkittäviä haasteita ovat muun muassa seuraavat:

2.8

Uudella täsmälääketieteen (5) alalla voidaan ottaa huomioon seuraavat näkökohdat:

2.9

Vaikka biolääketieteellinen teknologia tunnustettiin neljännessä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa vuonna 1998, EU:n nykyinen politiikka tällä alalla on hajanaista. Yhdysvalloissa biolääketieteelliseen teknologiaan suhtaudutaan erillisenä tieteenalana, jossa käytetään erillisiä menetelmä- ja analysointitekniikoita.

2.10

OECD:n mukaan vuonna 2012 terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 9,3 prosenttia bkt:stä kaikissa OECD-maissa, ja vastaavasti Yhdysvalloissa niiden osuus bkt:stä oli 16,9 prosenttia, joka on korkein osuus OECD-maissa (6). EU:ssa terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin 10,4 prosenttia bkt:stä. Tästä osuudesta noin 7,5 prosenttia osoitetaan lääketieteellisiin teknologioihin. EU:n jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Lisäksi lääketieteellisiin teknologioihin liittyvät kustannukset ovat EU:ssa noin 195 euroa asukasta kohti (painotettu keskiarvo), kun vastaavasti Yhdysvalloissa ne ovat 380 euroa (7).

2.11

Lähivuosina työmarkkinoiden odotetaan kasvavan Yhdysvalloissa nopeimmin biolääketieteellisen teknologian alalla. Yhdysvaltojen tilastoviranomaisen (US Bureau of Labor Statistics) mukaan biolääketieteen osaajien työllisyyden ennustetaan kasvavan 27 prosenttia vuosina 2012–2022 (8).

2.12

Vuosina 2012 ja 2013 biolääketieteen asiantuntijan ammatti oli ensimmäisellä sijalla eri ammattialoja koskevassa Best Jobs in America -luokituksessa (9).

2.13

EU:ssa ala työllistää suoraan noin 5 75  000 ihmistä, joista monet ovat vahvaa ammattitaitoa vaativissa korkean lisäarvon innovatiivisissa tehtävissä. Lääketieteellisen teknologian alan yrityksiä on EU:ssa lähes 25  000. Niistä 95 prosenttia on pk-yrityksiä, jotka myös pyrkivät investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen. Markkinoiden volyymiksi arvioidaan nykyisin karkeasti 100 miljardia euroa. Tuottajahinnoilla mitattuna EU:n lääketieteellisen teknologian markkinoiden osuus maailmanmarkkinoista on arviolta noin 30 prosenttia, ja Yhdysvaltojen (jonka markkinoiden osuus maailmanmarkkinoista on noin 40 prosenttia) jälkeen ne ovat alan toiseksi suurimmat markkinat (10).

2.14

Euroopan komissio tarkistaa parhaillaan aktiivisesti laitteita ja diagnostiikkaa koskevia säädöksiä ja teknisiä vaatimuksia sekä osallistuu suoratoistona verkossa tapahtuvaan tietämyksen ja osaamisen levittämiseen.

2.15

Lääketieteellisen teknologian ala edistää merkittävällä tavalla Euroopan taloutta ja kilpailukykyä luomalla suuren määrän korkeatasoisia työpaikkoja, houkuttelemalla huomattavia ulkomaisia investointeja ja luomalla innovointikeskittymiä. Ala tarjoaa eurooppalaiselle teollisuudelle valtavia mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla. Nämä mahdollisuudet on hyödynnettävä.

2.16

Nanoteknologioilla on erittäin merkittävä rooli (11). Nykyisin voidaan nano- ja biomateriaaleja käyttämällä soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja seuraavilla aloilla:

2.17

Erittäin hyvä esimerkki tällä alalla välttämättömästä yhteistyöstä on ”MedTech Flanders” -hanke Flanderissa Belgiassa (13). Siinä otetaan kattavasti huomioon kaikki tarpeet, jotka ovat välttämättömiä, jotta voidaan edistyä biolääketieteellisen alan innovaatioiden toteuttamisessa – monialaisesta yhteistyöstä menettelyjen optimointiin, henkilöresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen, rahoitusnäkökohtiin jne.

Hankkeessa tuetaan lääketieteellisen teknologian alan yrityksiä seuraavin tavoin:

3.1

Mahdollisuudet, jotka liittyvät yhä yksilöllisempään hoitoon ja räätälöityjen lääkkeiden, laitteiden, hoitomenetelmien, ohjelmistojen yms. hyvin pitkälle kehittyneeseen suunnitteluun, synnyttävät Euroopan teollisuudelle ja pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia. Lisäksi iäkkäiden, vammaisten ja kroonisesti sairaiden yleissairaanhoitoa koskevan alan ja erityisesti kotihoidon lohkon huomattavan ja edelleen nopean kasvun johdosta tietotekniikka-avusteinen asuminen on tärkeä näkökohta, joka on syytä ottaa huomioon, sillä se parantaa elämänlaatua ja turvallisuutta kotona erityisesti, kun kyse on ihmisistä, joilla ei ole varaa hoitolaitoksiin. Uusien teknologioiden avulla olisi parannettava työterveyttä ja -turvallisuutta ja mahdollistettava se, että henkilöstöllä on enemmän aikaa henkilökohtaisen avun antamiseen lapsille, iäkkäille, vammaisille ja kroonisesti sairaille.

3.2

Huhtikuun 2 päivänä 2014 Euroopan parlamentti antoi lainsäädäntöpäätöslauselman Euroopan komission ehdotuksesta lääkinnällisiä laitteita koskevaksi asetukseksi. Yksi siihen sisältyvistä erityisen merkittävistä toimenpiteistä koskee Euroopan lääkeviraston (EMA) osallistumista lääkinnällisiä laitteita koskevaan sääntelyyn, toisin sanoen ilmoitettujen laitosten hyväksyntään ja valvontaan. Toinen toimenpide koskee muiden elinten roolin vahvistamista, mukaan lukien lääkinnällisten laitteiden uusi koordinointiryhmä, joka koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten edustajista, sekä lääkinnällisten laitteiden arviointikomitea, joka on lääkinnällisten laitteiden koordinointiryhmää avustava tieteellisten asiantuntijoiden ryhmä. Tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman myötä lisättäisiin näin ollen ilmoitettujen laitosten sekä erityisten ilmoitettujen laitosten pätevyyttä koskevia vaatimuksia tiettyjen laiteluokkien osalta.

3.3

Vuonna 2008 käynnistetty innovatiiviset lääkkeet -aloite on EU:n merkittävin julkisen ja yksityisen sektorin hanke. Siinä on tavoitteena vauhdittaa entistä parempien ja turvallisempien lääkkeiden kehittämistä potilaille tukemalla tutkimusyhteistyöhankkeita ja luomalla teollisuuden ja tutkimusalan asiantuntijaverkostoja lääkealan innovoinnin edistämiseksi EU:ssa.

3.4

Terveys- ja terveydenhuoltojärjestelmiin sovellettava tieto- ja viestintäteknologia voi lisätä niiden tehokkuutta, parantaa elämänlaatua ja vapauttaa innovointipotentiaalin terveysalan markkinoilla. Uudessa sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelmassa pyritään puuttumaan olemassa oleviin esteisiin ja poistamaan ne, jotta voidaan luoda täysin kehittynyt ja yhteentoimiva sähköisen terveydenhuollon järjestelmä EU:hun Eurooppa 2020 -strategian ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden mukaisesti. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin – jolla perustetaan sähköisen terveydenhuollon verkosto – 14 artikla on seuraava askel kohti jäsenvaltioiden välistä virallista yhteistyötä sähköisen terveydenhuollon alalla.

3.5

Tässä yhteydessä tulisi erityisesti painottaa sähköisiä lääkemääräyksiä. Kreikka on esitellyt sähköisiin lääkemääräyksiin liittyviä parhaita käytänteitä ja osoittanut, että sähköinen terveydenhuolto ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys. Sähköisiä lääkemääräyksiä koskevien EU:n suuntaviivojen ensimmäisessä luonnoksessa, joka oli tarkoitus hyväksyä marraskuussa 2014, tavoitteena on edistää sähköisten lääkemääräysten rajat ylittävää yhteentoimivuutta, jotta sähköisiä lääkemääräyksiä voidaan käsitellä vaivattomasti missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

3.6

Euroopan komission osarahoittaman yhteistyöpohjaisen Future internet Challenge eHealth (FICHe) -koordinointi- ja tukihankkeen puitteissa on saatavilla rahoitusta eurooppalaisille sähköisen terveydenhuollon alan pienille ja keskisuurille yrityksille ja aloitteleville yrityksille, jotka pyrkivät kehittämään sähköisen terveydenhuollon alan innovatiivisia sovelluksia FIWARE-teknologian pohjalta.

3.7

Edistyneessä lääketieteessä tulisi

3.8

Yhä innovatiivisemmat laitteet, materiaalit ja menetelmät sekä nopeat muutokset bioteknologian kaltaisilla aloilla edellyttävät joustavaa lainsäädäntöä ilman ylimääräistä byrokratiaa, joka viivästyttää potilaiden mahdollisuuksia hyödyntää innovatiivisia teknologioita. Tältä osin delegoitujen säädösten käyttö vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, mikäli ne koskevat teknisiä vaatimuksia.

4.1

Lääketieteellisen teknologian ja biotekniikan kansainvälisen liiton (International Federation for Medical and Biological Engineering, IFMBE) mukaan biolääketieteellisen teknologian haasteet ja mahdollisuudet ovat seuraavilla aloilla:

4.2

Lääkinnällisten laitteiden yhä tehokkaamman käytön sekä lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden yhdistetyn (eli elektrokemoterapian) käytön ansiosta syövästä on tullut krooniseksi mielletty sairaus ja kymmenen viime vuoden aikana elinajanodote on käytännössä kolminkertaistunut ja elämänlaatu parantunut.

4.3

Innovatiivinen lääketieteellinen teknologia tarjoaa äärimmäisen merkittäviä etuja EU:n kansalaisille, sillä sen ansiosta he voivat elää terveempänä pidempään. Monet aiemmin kroonisesti sairaat, vammaiset tai kroonisista kivuista kärsineet ihmiset voivat nykyisin viettää tavallista tai lähestulkoon tavallista elämää. Seuraavassa joitakin esimerkkejä:

4.4

Innovatiivisella 3D-tulostuksen alalla on keskeinen rooli lisättäessä tulevaisuudessa lääkärien, tutkijoiden ja lääkinnällisten laitteiden valmistajien vaikutusmahdollisuuksia. 3D-tulostusteknologioiden avulla on mahdollista räätälöidä laaja kirjo lääketieteen alan sovelluksia ja aikaansaada laitteita, jotka soveltuvat täydellisesti tietyille henkilöille. 3D-tulostusta voidaan soveltaa jo monilla aloilla, joilla käytetään erityismateriaaleja, joiden on täytettävä selkeät ja tiukat bioyhteensopivuutta koskevat vaatimukset (bioyhteensopivat materiaalit, lääkkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit jne.). Lisäksi suunnitteilla on lainsäädäntöä 3D-tulostimilla valmistettujen tuotteiden käsittelystä sekä näiden tuotteiden käytöstä lääketieteen alalla.

5.1

Maaliskuun 20 ja 21 päivänä 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita ”käsittelemään ensi tilassa tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-taidot) alalla havaittuja puutteita ja tuomaan teollisuuden tähän entistä laajemmin mukaan”.

5.2

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaiset jatkotoimet tämän Eurooppa-neuvoston kehotuksen osalta sekä unioni-, jäsenvaltio- että paikallistasolla.

5.3

Tulevaan Eurooppa 2020 -strategiaan tulisi sisällyttää toimenpiteitä, joilla edistetään tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alan osaamisen laatua ja saatavuutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

5.4

Biolääketieteellisellä teknologialla voi olla sairaanhoito- ja hoivapalvelualalla merkittävä rooli vastattaessa yleisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestörakenteen muutokseen, veropohjan kutistumiseen ja terveydenhuoltopalvelujen kysynnän kasvuun.

5.5

Tässä yhteydessä Maailman terveysjärjestö toteaa, että biolääketieteellisen teknologian asiantuntijoita tarvitaan nykyistä enemmän suunnittelemaan, arvioimaan, säätelemään, ylläpitämään ja hallinnoimaan lääkinnällisiä laitteita sekä kouluttamaan niiden turvalliseen käyttöön kaikissa maailman terveydenhuoltojärjestelmissä (14).

5.6

Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia terveydenhuollon ohjelmia ja toimintasuunnitelmia innovatiivisen tutkimuksen, uusien teknologioiden ja korkeatasoisen koulutuksen edistämiseksi biolääketieteessä ja muilla keskeisillä teknologia-aloilla.

5.7

EU:n tulisi edistää eurooppalaisen lääketieteellisen teknologian alan yhtenäismarkkinoiden luomista muun muassa asianmukaisin standardoinnein biolääketieteellisen teknologian alalla yhdessä hoitopalvelualan, tieto- ja viestintäteknologian ja terveysinformatiikan kanssa. Tämä voisi tarjota valtavia etuja Euroopan teollisuudelle ja parantaa sairaanhoidon laatua.

5.8

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pk-yrityksiin, kun kyse on esimerkiksi niiden saatavilla olevasta rahoituksesta yritystoiminnan alkuvaiheessa, innovatiivisten yhteistyömallien edistämisestä pk-yritysten ja asiaankuuluvien tutkimuslaitosten välillä sekä toimista niiden innovaatioiden markkinoille saattamisen helpottamiseksi.

5.9

Biolääketieteellinen teknologia on nopeimmin kasvava teknologia-ala, ja sitä pidetään nykyisin yhtenä lupaavimmista urapoluista. Se yhdistää lääketieteen/biolääketieteen ja insinööritieteiden alat ja parantaa ja lisää terveydenhuollon tehokkuutta yleisesti. Biolääketieteen osaajat suunnittelevat ja valmistavat innovatiivisia laitteita, kuten keinoniveliä ja -elimiä, kuvauslaitteiden uutta sukupolvea ja kehittyneitä proteeseja, ja he kehittävät geneettisten testien menetelmiä sekä lääkkeiden valmistus- ja annostusmenetelmiä.

5.10

Samalla kun Yhdysvallat on edistynyt biolääketieteellisen teknologian alan perus- ja jatkokoulutusmahdollisuuksien kehittämisessä, EU:lla on ollut vaikeuksia luoda yhdenmukaisia standardeja sitkeiden, jäsenvaltioiden lainkäyttöalueisiin liittyvien esteiden johdosta siitä huolimatta, että sillä on merkittävä lääketieteellisen teknologian ja biotekniikan bioteknologia-ala ja erinomaiset koulutusjärjestelmät. Vuonna 2004 käynnistetyssä BIOMEDEA-aloitteessa pyritään kehittämään ja määrittämään koulutuksellisia ja ammatillisia vaatimuksia tällä alalla.

5.11

Biolääketieteellinen teknologia olisi tunnustettava ammattipätevyyksiä koskevassa EU:n direktiivissä (15).

5.12

Terveydenhuolto- ja hoivapalveluita sekä korkeakouluissa harjoitettavaa tutkimusta koskevien eurooppalaisten ja kansallisten strategioiden tulisi täydentää toisiaan, jotta varmistetaan laaja tieto- ja osaamisperusta, jonka pohjalta on helppo tehdä yhteistyötä teollisuuden (erityisesti pk-yritysten) kanssa, perustaa uusia yrityksiä ja käynnistää kansainvälistä yhteistyötä. Olisi kehotettava uusien kehittyvien teknologioiden sekä lääketieteen ja biologian integroimiseen, jotta EU:sta voi tulla lääketieteellisen teknologian alalla maailmanlaajuinen johtaja (joka vastaa lääketieteen alan todellisiin haasteisiin).

5.13

Tempus-ohjelman CRH-BME-hankkeen puitteissa 150 korkeakoulua eri puolilta Eurooppaa tarjoaa yhteensä 309 biolääketieteellisen teknologian alan koulutusohjelmaa luonnontieteiden kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintojen yhteydessä. Euroopan komission vuosien 2009–2013 Erasmus Mundus -ohjelman yhteydessä perustetussa eurooppalaisessa CEMACUBE-maisterikoulutusohjelmassa tavoitteena on edistää yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten ja akateemisen henkilöstön välillä Euroopassa ja EU:n ulkopuolisissa maissa. Erasmus Mundus ei enää jatku kurssimuotoisena ohjelmana, minkä johdosta CEMACUBE-apurahoja ei ole enää saatavilla.