EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012SC0065
COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT EXECUTIVE SUMMARY OF THE IMPACT ASSESSMENT
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA
/* SWD/2012/0065 - COD 2012/0066 */
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA /* SWD/2012/0065 - COD 2012/0066 */
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja
ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi paristoista ja akuista sekä
käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY muuttamisesta
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi tarkoitettujen kadmiumia sisältävien
paristojen ja akkujen markkinoille saattamisen osalta
1. Ongelman määrittely Ongelman määrittelyssä on tärkeä ottaa
huomioon poliittinen ja oikeudellinen konteksti. Paristodirektiivillä[1] pyritään siihen, että
paristojen ja akkujen käyttö olisi vähemmän haitallista ympäristölle kaikkien
niiden elinkaaren eri vaiheissa mukana olevien toimijoiden toimintojen osalta.
Direktiivissä vahvistetaan erityissäännöt, jotka koskevat paristojen ja akkujen
markkinoille saattamista sekä kadmiumia, elohopeaa ja lyijyä sisältävien
käytettyjen paristojen ja akkujen keräämistä, käsittelyä, kierrätystä ja
hävittämistä[2]. Huolestuminen kadmiumin myrkyllisyydestä sai
Euroopan parlamentin ja neuvoston rajoittamaan kadmiumin pitoisuuden
kannettavissa paristoissa 0,002 painoprosenttiin, vaikkei tämä rajoitus ei
sisältynytkään komission ehdotukseen. Komissiota
pyydettiin tarkastelemaan johdottomia työkaluja koskevaa poikkeusta uudelleen
ja antamaan viimeistään 26. syyskuuta 2010 Euroopan parlamentille ja
neuvostolle kertomus ja tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia, joiden
tarkoituksena on kieltää kadmiumin käyttö (kannettavissa) paristoissa ja
akuissa (direktiivin 4 artiklan 4 kohta, kursiivi lisätty tätä asiakirjaa
varten). Poikkeus lisättiin direktiiviin sen hyväksymisen yhteydessä, koska ei
ollut varmaa tietoa siitä, onko tätä tarkoitusta varten käytettävissä korvaavia
tekniikoita. Direktiivin 4 artiklan 4 kohdassa ei edellytetä, että komissio tarkastelee
mainitun kohdan a ja b[3]
alakohdassa säädettyjä poikkeuksia uudelleen. Tarkastelussa osoitettiin, että
turvallisuussyistä ei ole varmuutta siitä, onko soveltuvia korvaavia
tekniikoita olemassa hätävalaistussovelluksiin. Lisäksi osoitettiin, ettei soveltuvia
korvaavia tekniikoita ole yksilöity lainkaan lääkinnällisiä laitteita varten[4]. Tämän vaikutustenarvioinnin
soveltamisala on siis rajattu ainoastaan paristodirektiivin 4 artiklan 3 kohdan
c alakohdan uudelleen tarkasteluun, eikä tässä asiakirjassa käsitellä kadmiumin
käytön yleiseen rajoittamiseen liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Nyt ei
myöskään käsitellä sitä, millaisia vaikutuksia kadmiumin käytön yleisellä
kieltämisellä kannettavissa paristoissa ja akuissa olisi. Tuoreimmat
tutkimukset osoittavat, että markkinoilla on kaupallisesti saatavilla
asianmukaisia korvaavia tekniikoita ja että niitä käytetään jo laajalti
johdottomissa työkaluissa käytettävissä paristoissa. Johdottomien työkalujen
myynnin arvo EU:ssa oli vuonna 2010 3,2 miljardia euroa (myytyjen työkalujen
arvo) ja nikkelikadmium-, nikkelimetallihybridi- ja litiumioniteknologioiden
osuus näiden työkalujen paristoissa oli: –
NiCd: 34%; –
NiMH: 6%; –
Li-ion: 60%. Näiden johdottomissa työkaluissa käytettävien
vaihtoehtoisten paristoteknologioiden myynnin luonnollisena suuntauksena on,
että nikkelikadmiumparistoja korvataan edelleen nykyisillä NiMH- ja
Li-ion-teknologioilla. Arvioiden mukaan johdottomien työkalujen markkinat
kasvavat EU:ssa vuosina 2010–2020 viisi prosenttia vuodessa. Kannettavien
nikkelikadmiumparistojen markkinaosuuden odotetaan alenevan 50 prosentilla
vuosina 2008–2020, minkä johdosta nikkelikadmiumin luonnollinen vuosivähenemä
on viisi prosenttia. On odotettavissa, että edellä mainitut suuntaukset
jatkuvat johdottomien työkalujen markkinoilla. Nyt on tarkasteltava sitä, voidaanko
poikkeuksesta luopumista perustella taloudellisten, sosiaalisten ja
ympäristövaikutusten perusteella. 2. Tavoitteet Yleisenä tavoitteena on edistää paristodirektiivin tavoitteiden saavuttamista, erityisesti
direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä tavoitetta siitä, että kehitetään
ja markkinoidaan sellaisia paristoja, jotka sisältävät pienempiä määriä
vaarallisia aineita tai jotka sisältävät vähemmän pilaavia aineita. Erityisesti
tavoitteena on korvata kadmium. Erityistavoitteet: –
Erityistavoite 1: johdottomissa työkaluissa
käytettäviksi tarkoitettujen kannettavien paristojen ympäristövaikutusten
minimointi; –
Erityistavoite 2: johdottomien työkalujen
käyttäjien taloudellisten kustannusten minimointi, esimerkiksi varmistamalla,
että teknisesti kestäviä ratkaisuja on saatavilla. Toiminnalliset tavoitteet: –
kadmiumin määrän vähentäminen EU:ssa käytettävissä
johdottomien työkalujen kannettavissa paristoissa; –
johdottomissa työkaluissa käytettävien paristojen
kadmiumpäästöjen vähentäminen EU:ssa; –
johdottomissa työkaluissa käytettävien paristojen
ympäristövaikutusten vähentäminen EU:ssa. 3. Toimintavaihtoehdot Ensimmäisessä vaihtoehdossa (ei uusia toimia)
voimassa olevaan lainsäädäntöön (paristodirektiivi) ei tehtäisi muutoksia. Tämä
tarkoittaisi erityisesti sitä, että johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitettuja kadmiumia sisältäviä paristoa tarjottaisiin edelleen kuluttajille
ja ammattikäyttöön, mutta ne korvattaisiin vaiheittain olemassa olevilla vaihtoehdoilla,
eli nikkelimetallihybridi- (NiMH) ja litiumioni- (Li-ion) työkaluilla ja
paristoyksiköillä. Toisessa vaihtoehdossa (vaihtoehto 2:
poikkeuksesta luovutaan välittömästi vuonna 2013) poikkeuksen soveltaminen
päättyisi välittömästi vuonna 2013, joten johdottomissa työkaluissa
käytettäväksi tarkoitettujen paristojen kadmiumpitoisuus rajoitetaan 0,002
painoprosenttiin. Ensimmäiseen vaihtoehtoon verrattuna toisessa
vaihtoehdossa vuodesta 2013 alkaen johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitetut kadmiumparistot korvataan Li-ion- ja NiMH-paristoilla. Vuosina 2013–2025 ja verrattuna vaihtoehtoon
1: –
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitettujen EU:n markkinoille saatettujen Li-ion-paristoyksiköiden määrä
nousee 610,70 miljoonasta yksiköstä (vaihtoehto1) 696,79 miljoonaan yksikköön,
eli niiden määrä kasvaa 14 prosenttia; –
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitettujen NiMH-paristoyksiköiden kokonaismäärä kasvaa 157,45 miljoonasta
paristoyksiköstä (vaihtoehto 1) 178,97 miljoonaan yksikköön, eli niiden määrä
kasvaa 13,6 prosenttia; –
107,61 miljoonaa kadmiumparistoa jää saattamatta
markkinoille, mikä tarkoittaa 100 prosentin vähennystä. Kolmannessa vaihtoehdossa (vaihtoehto 3:
poikkeuksen soveltaminen päättyisi vuonna 2016) poikkeuksen soveltaminen
päättyisi vuonna 2016, jolloin johdottomissa työkaluissa käytettäväksi
tarkoitetuissa paristoissa saa olla enintään 0,002 painoprosenttia kadmiumia.
Tämä vaihtoehto mahdollistaisi sen, että paristoteollisuus voi mukauttaa
kyseessä olevia teknologioita edelleen vastaamaan uusia vaatimuksia, jos
kadmiumia sisältävien paristojen käyttöä johdottomissa työkaluissa koskevan
nykyisen poikkeuksen soveltamisesta luovutaan. Ensimmäiseen vaihtoehtoon verrattuna
kolmannessa vaihtoehdossa johdottomissa työkaluissa käytettäviksi tarkoitetut
kadmiumparistot korvataan Li-ion- ja NiMH-paristoilla vuodesta 2016. Vuosina 2013–2025 ja verrattuna vaihtoehtoon
1: –
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitettujen EU:n markkinoille saatettujen Li-ion-paristoyksiköiden määrä
nousee 610,70 miljoonasta yksiköstä (vaihtoehto 1) 670,85 miljoonaan yksikköön,
eli niiden määrä kasvaa 9,8 prosenttia; –
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitettujen NiMH-paristoyksiköiden kokonaismäärä kasvaa 157,45 miljoonasta
paristoyksiköstä (vaihtoehto 1) 172,49 miljoonaan yksikköön, eli niiden määrä
kasvaa 9 prosenttia; –
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi
tarkoitettujen NiCd-paristoyksiköiden kokonaismäärä kasvaa 107,61 miljoonasta
paristoyksiköstä (vaihtoehto 1) 32,42 miljoonaan yksikköön, eli niiden määrä
vähenee 70 prosenttia. 4. Vaikutusten arviointi Kuten vaikutustenarviointien ohjeissa
suositellaan, tässä arvioinnissa on keskitytty ainoastaan niihin
lisävaikutuksiin, joita muista vaihtoehdoista saadaan siihen verrattuna, että
uusia toimia ei toteuteta. Käytettävissä olevien tietojen mukaan
NiCd-paristojen aiheuttamat päästöt olisivat pienet verrattuna öljyn tai kaasun
palamisesta, raudan tai teräksen tuotannosta tai fosfaatteja sisältävistä
lannoitteista aiheutuvat päästöt. NiCd-paristot aiheuttaisivat näin ollen
ainoastaan 1,35 prosenttia ilmaan pääsevistä kadmiumpäästöistä, 1,41 prosenttia
vesiin pääsevistä kadmiumpäästöistä ja 0,65 prosenttia kokonaispäästöistä.
EU:ssa johdottomissa työkaluissa käytettävissä nikkelikadmiumparistoissa on
10,5 prosenttia talouden kiertokulkuun tarkoituksellisesti otettavasta
kadmiumista. Näiden kolmen vaihtoehdon ympäristövaikutukset
arvioidaan kahta eri lähestymistapaa käyttäen. Ensiksi ne arvioidaan
johdottomissa työkaluissa käytettävien paristojen välityksellä EU:n talouden
kiertokulkuun joutuvan kadmiumin määrän perusteella. Tämä lähestymistapa
valittiin, koska pääsyy siihen, että lainsäätäjät päättivät kieltää kadmiumin
käytön paristoissa, oli rajoittaa tarkoituksellisesti talouden kiertokulkuun
joutuvaa kadmiumin määrää. Lisäksi ympäristövaikutukset arvioidaan myös niiden
kokonaisympäristövaikutusten perusteella, jotka perustuvat johdottomissa
työkaluissa käytettävien kolmen paristotyypin (NiCd, NiMH, Li-ion) vertaileviin
elinkaarianalyyseihin. Tätä menetelmää käytettiin, jotta olisi mahdollista
verrata merkityksellisesti elinkaarianalyysissa arvioituja
ympäristövaikutuksia. Kunkin vaihtoehdon arvo kunkin ympäristömuuttujan osalta
yhdenmukaistettiin sen asukasvastineluvun kanssa. Kunkin toimintapoliittisen
vaihtoehdon kokonaisympäristövaikutukset laskettiin yhdistämällä kunkin
muuttujan arvot. Vaihtoehdossa 1 noin 30 550 tonnia
kadmiumia joutuu EU:n talouden kiertokulkuun vuosina 2010–2025 johdottomissa
työkaluissa käytettävien kannettavien nikkelikadmiumien käytön vuoksi.
Sellaisista johdottomissa työkaluissa käytetyistä paristoista, joita ei ole
kerätty erikseen kierrätystä varten, saattaa aiheutua noin 945 tonnin
kadmiumpäästöt vesiin valumisen vuoksi. Tästä aiheutuu mahdollisesti syöpä- ja
muita sairauksia noin 405 henkilölle. Vaihtoehdossa 2 noin 8 060 tonnia kadmiumia
joutuu EU:n talouden kiertokulkuun vuosina 2010–2025 johdottomissa työkaluissa
käytettävien kannettavien nikkelikadmiumien käytön vuoksi. Sellaisista
johdottomissa työkaluissa käytetyistä paristoista, joita ei ole kerätty
erikseen kierrätystä varten, saattaa aiheutua noin 300 tonnin kadmiumpäästöt
vesiin valumisen vuoksi. Tästä aiheutuu mahdollisesti syöpä- ja muita
sairauksia noin 128 henkilölle. Tämä on 68 prosenttia vähemmän kuin
vaihtoehdossa 1 (uusia toimia ei toteuteta). Vaihtoehdossa 3 noin 14 830 tonnia kadmiumia
joutuu EU:n talouden kiertokulkuun vuosina 2010–2025 johdottomissa työkaluissa
käytettävien kannettavien nikkelikadmiumien käytön vuoksi. Sellaisista
johdottomissa työkaluissa käytetyistä paristoista, joita ei ole kerätty
erikseen kierrätystä varten, saattaa aiheutua noin 520 tonnin kadmiumpäästöt
vesiin valumisen vuoksi. Tästä aiheutuu mahdollisesti syöpä- ja muita
sairauksia noin 222 henkilölle. Tämä on 45 prosenttia vähemmän kuin
vaihtoehdossa 1 (uusia toimia ei toteuteta). Kokonaisympäristövaikutukset arvioitiin
seuraavien ympäristömuuttujien avulla: lämmitysvaikutus (GWP); valokemiallinen
oksidanttien muodostuskyky (POFP); maaperän happamoitumisvaikutus (TAP);
abioottisen resurssin vähenemisvaikutus (ARDP); hiukkasten muodostumisvaikutus
(PMFP) ja makean veden rehevöitymisvaikutus (FEP). Nämä ympäristömuuttujat
arvioitiin kahdessa skenaariossa, eli 25 prosentin ja 45 prosentin keräysasteen
skenaariossa (paristodirektiivissä edellytetään, että paristoista kerätään
vuonna 2012 25 prosenttia ja vuonna 2016 45 prosenttia – skenaario 1) sekä 10
prosentin keräysasteen skenaariossa, joka vastaa johdottomien työkalujen
nykyistä keräysastetta EU:ssa, siten kuin siitä on raportoitu WEEE-direktiivin
mukaisesti (direktiivi 2002/95/EY sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta –
skenaario 2). Johdottomien työkalujen käyttöön liittyvät
vuotuisten ympäristövaikutusten asukasvastineluvut EU:ssa ovat ensimmäisessä
vaihtoehdossa 559 831 (skenaario 1) – 597 896 (skenaario 2) ja toisessa
vaihtoehdossa 530 581 (skenaario 1) – 552 781 (skenaario 2). Näin ollen
vaihtoehdon 2 kokonaisympäristövaikutukset ovat 5–8 prosenttia alhaisemmat kuin
vaihtoehdon 1. Vaihtoehdon 3 yhteenlaskettujen ympäristövaikutusten painotettu
asukasvastineluku on ensimmäisessä vaihtoehdossa 540 460 ja toisessa
vaihtoehdossa 566 374 (skenaario 2). Vaihtoehdossa 3 johdottomissa
työkaluissa käytettävien kadmiumpattereiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat
keräysasteesta riippuen 3–5 prosenttia alhaisemmat kuin vaihtoehdossa 1. Taloudelliset vaikutukset arvioitiin
seuraavien sidosryhmien osalta: kaivosyhtiöt, raaka-aineiden tuottajat,
paristokennojen valmistajat, paristoyksiköiden kokoajat, johdottomien
työkalujen valmistajat, vähittäismyyjät, kuluttajat, kierrättäjät ja
jäsenvaltiot. Vaihtoehdossa 1 ei
useimpien sidosryhmien osalta voitu yksilöidä tai määritellä taloudellisia
vaikutuksia. Kierrätyskustannukset ja kierrätyksestä saatavat hyödyt riippuvat
erilaisista muuttujista, kuten käytetystä kierrätysteknologiasta,
talteenotettujen materiaalien tyypeistä, talteenotettujen metallien arvosta ja
mittakaavaeduista. Tällä hetkellä Li-ion-paristojen kierrätys on tappiollista.
Tämä johtuu siitä, että paristojen kierrätys on edelleen kehitysvaiheessa. Kun
teknologia kehittyy ja kierrätyksessä voidaan hyödyntää mittakaavaetuja,
voidaan olettaa, että Li-ion-paristojen kierrätyskustannukset alenevat. Vaihtoehdon 2 osalta arvioidaan, että vuosina
2013–2025 ei kaivosyhtiöille, raaka-aineiden tuottajille tai paristoyksiköiden
kokoajille aiheudu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tällä hetkellä millään yrityksellä ei ole
EU:ssa tuotantolaitoksia, joissa valmistettaisiin johdottomissa työkaluissa
käytettäväksi tarkoitettujen kannettavien paristojen NiCd-, Li-ion- tai
NiMH-kennoja. Kaikki johdottomissa työkaluissa käytettävät kannettavat paristot
tuodaan EU:hun, pääasiassa Aasiasta. Tärkeimmät NiCd-paristojen valmistajat
sijaitsevat Japanissa ja tärkeimmät Li-ion-paristojen valmistajat Kiinassa.
Vaikka useimmat paristojen valmistajat tuottavatkin useampaa kuin yhtä
paristotyyppiä, vaihtoehdon 2 toteuttaminen saattaisi siirtää johdottomissa
työkaluissa käytettäväksi tarkoitettujen paristojen valmistuksen johtoaseman
Japanista Kiinaan. Jotkut paristojen kierrättäjät väittivät, että
vaihtoehto 2 nostaisi kierrätyskustannuksia, koska kierrätettävien
Li-ion-paristojen määrä kasvaisi vaihtoehtoon 1 verrattuna (arviolta 13–20
miljoonaa euroa vuosina 2011–2025). EPTAn (johdottomien työkalujen valmistajien
järjestön) mukaan tämä vaihtoehto aiheuttaisi kertaluontoisia teknisiä
kustannuksia, jotka liittyisivät tutkimukseen ja kehitykseen sekä
tuotantolinjojen kehittämiseen, ja toimintakustannuksia (yhteensä 40–60
miljoonaa euroa). Ei ole kuitenkaan selvää, voidaanko nämä kaikki kustannukset
laskea liittyviksi vaihtoehtoon 2. koska jopa vaihtoehdossa 1 johdottomissa
työkaluissa käytettäviksi tarkoitettujen nikkelikadmiumparistojen määrä laskee
vuosina 2013–2025 50 prosentilla. Kuluttajille voi aiheutua lisäkustannuksia,
koska vaihtoehtoisilla paristoteknologioilla varustettujen johdottomien
työkalujen valmistuskustannukset ovat korkeammat. Vuosina 2013–2025
NiMH-paristoja käyttävä johdoton työkalu maksaa kuluttajalle keskimäärin 0,80
euroa enemmän ja Li-ion-paristoja käyttävä johdoton työkalu 2,10 euroa enemmän
kuin keskimääräinen NiCd-paristoja käyttävä johdoton työkalu. EPTAn mukaan itse
johdottoman työkalun (joka sisältää kaksi paristoyksikköä ja laturin) hinta
vuonna 2013 olisi NiMH-paristoja käytettäessä keskimäärin 66,90 euroa,
Li-ion-paristoja käytettäessä 76 euroa ja NiCd-paristoja käytettäessä 60, 80
euroa. Vaihtoehdon 3
osalta arvioidaan, että vuosina 2013–2025 ei kaivosyhtiöille, raaka-aineiden
tuottajille tai paristoyksiköiden kokoajille aiheudu merkittäviä taloudellisia
vaikutuksia. Kuten vaihtoehdossa 2, myös vaihtoehdossa 3
johdottomissa työkaluissa käytettäviksi tarkoitettujen paristojen
tuotantojohtajuus siirtyisi Japanilta Kiinalle. Jotkut paristojen kierrättäjät väittävät, että
kierrätyskustannukset nousisivat vaihtoehdossa 3, koska kierrätettäväksi
tulevien Li-ion-paristojen määrä olisi suurempi kuin vaihtoehdossa 1. Nämä
kustannukset olisivat alhaisemmat kuin vaihtoehdossa 2 (alle 13 miljoonaa euroa
vuosina 2011–2025). EPTAn mukaan tämä vaihtoehto aiheuttaisi
kertaluontoisia teknisiä kustannuksia, jotka liittyisivät tutkimukseen ja
kehitykseen sekä tuotantolinjojen kehittämiseen, ja toimintakustannuksia
(yhteensä noin 33 miljoonaa euroa). On kuitenkin epäselvää, voidaanko nämä
kaikki kustannukset laskea liittyviksi vaihtoehtoon 3. Teollisuus kannatti
kierrätysasteen nostamista. Sitä ei kuitenkaan pidetty asianmukaisena, koska
paristodirektiivin mukaisesti kaikki kerätyt paristot on kierrätettävä. Lisäksi
direktiivissä säädetään kierrätystehokkuuksien vähimmäistasot, jotka paristojen
kierrätysprosessien on saavutettava vuoden 2011 syyskuuhun mennessä[5]. Kuluttajille voi aiheutua lisäkustannuksia,
koska vaihtoehtoisilla paristoteknologioilla varustettujen johdottomien
työkalujen valmistuskustannukset ovat korkeammat. Vuosina 2013–2025
NiMH-paristoja käyttävä johdoton työkalu maksaa kuluttajalle keskimäärin 0,40
euroa enemmän ja Li-ion-paristoja käyttävä johdoton työkalu 0,90 euroa enemmän
kuin keskimääräinen NiCd-paristoja käyttävä johdoton työkalu. EPTAn mukaan itse
johdottoman työkalun (joka sisältää kaksi paristoyksikköä ja laturin) hinta
vuonna 2016 olisi NiMH-paristoja käytettäessä 64,10 euroa, Li-ion-paristoja
käytettäessä 69,20 euroa ja NiCd-paristoja käytettäessä 60,80 euroa. Kaikkien vaihtoehtojen sosiaaliset ja
hallinnolliset vaikutukset ovat rajalliset, eikä niistä pitäisi aiheutua
säännösten noudattamiseen liittyviä ongelmia. Yksikään vaihtoehdoista ei
vaikuta suoraan unionin talousarvioon. Sosiaalisten vaikutusten osalta voidaan todeta, että vaihtoehdolla 2 saattaa olla lievästi
kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia, koska tietyt sidosryhmät ilmoittivat
työpaikkojen menetyksistä nikkelikadmiumparistojen kierrätystoiminnoissa. Ne
voidaan kuitenkin korvata NiMH- ja Li-ion-paristojen kierrätystoimintoihin
syntyvillä uusilla työpaikoilla. Vaihtoehdolla 3 olisi neutraalimpia
vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vaihtoehdon 3 ympäristöhyödyt olisivat siis
hieman alhaisemmat kuin vaihtoehdon 2, mutta kustannukset puolestaan paljon
alhaisemmat. 5. Vaihtoehtojen vertailu Toimintavaihtoehtojen arvioinnissa on käytetty
kriteereinä tehokkuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta. Tehokkuusnäkökulmasta vaihtoehto 2 vaikuttaisi parhaalta. Se antaisikin parhaat
mahdollisuudet saavuttaa erityistavoite 1 lyhyellä aikavälillä, kun taas
vaihtoehto 3 olisi erittäin tehokas ainoastaan toiminnallisten tavoitteiden 1
ja 2 saavuttamiseksi. Tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta vaihtoehto 3 olisi tehokkaampi kuin vaihtoehto 2. Taloudelliset
kustannukset olisivat hieman suuremmat johdottomien työkalujen valmistajille,
kuluttajille ja kierrättäjille vähintään lyhyellä aikavälillä, mutta
marginaalisia tai neutraaleja muille sidosryhmille. Vaihtoehdot 2 ja 3 ovat johdonmukaisia
EU:n politiikan keskeisten tavoitteiden kanssa. Ne vastaavat myös muissa
direktiiveissä, kuten romuajoneuvoja (ELV) ja tiettyjen vaarallisten aineiden
käytön kieltämistä sähkö- ja elektronisissa laitteissa (RoHS) koskevissa
direktiiveissä säädettyjen kadmiumin käytön kieltämistä koskevia vastaavia
vaatimuksia. Poliittinen ja oikeudellinen konteksti
huomioiden voidaan päätellä, että vaikka näyttää siltä, ettei mikään
vaihtoehdoista ole selkeästi paras ympäristöhyötyjen kannalta, vaihtoehdolla 3
saavutetaan lähes samaa tehokkuustaso tarkoituksenmukaisemmin. Vaihtoehto 3 on
näin ollen hyvä ehdokas parhaaksi vaihtoehdoksi. 6. Seuranta ja arviointi Jos nykyisen kadmiumin käyttökieltoa
johdottomissa työkaluissa käytettävissä paristoissa koskevan poikkeuksen
soveltaminen lopetettaisiin, olisi täytäntöönpanon seuranta varsin
suoraviivaista, koska paristodirektiivissä säädetään jo yleisestä kadmiumin
käyttökiellosta paristoissa. Edistymistä voitaisiin tältä osin seurata
erityisesti seuraavien muuttujien avulla: –
johdottomissa työkaluissa käytettäviä
NiCd-paristoja korvaavien teknologioiden markkinasuuntaukset; –
uusien kierrätys- ja käsittelytekniikoiden
suuntaukset. Paristodirektiivin 22 artiklan mukaisesti
jäsenvaltioiden on toimitettava kansallinen täytäntöönpanokertomus komissiolle
joka kolmas vuosi. Paristodirektiiviä tarkastellaan uudelleen toisen
raportointikauden (vuonna 2016 toimitettavat jäsenvaltioiden kansalliset
täytäntöönpanokertomukset) jälkeen. Kertomusten arvioinnin yhteydessä komissio
tarkastelee uusien riskinhallintatoimenpiteiden, keräystavoitteiden
vähimmäistasojen ja kierrätysvelvoitteiden vähimmäistasojen asianmukaisuutta ja
ehdottaa tarvittaessa muutoksia direktiiviin. Tämän uudelleentarkastelun aikana
voidaan myös arvioida seurantaindikaattoreita varten kerätyt tiedot ehdotetun
toimen panosten ja tulosten sekä täytäntöönpanoprosessin arvioimiseksi. Jos säännösten noudattamisessa esiintyy
ongelmia, voidaan EU:n tasolla toteuttaa paristodirektiivin mukaisia
lisätoimia. [1] Paristoista
ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 157/266/ETY
kumoamisesta annettu direktiivi 2006/66/EY (EUVL L 266, 26.09.2006). [2] Tässä
kertomuksessa termiä ’paristot’ käytetään sekä kannettavista paristoista että
akuista. [3] (a)
hätä- tai hälytysjärjestelmissä, hätävalaistus mukaan lukien; (b)
lääkinnällisissä laitteissa. [4] Komission yksiköiden laatima laajennettu
vaikutustenarviointi paristodirektiivin (2006/66/EY), [KOM(2003)723,
lopullinen] valmistelun yhteydessä. Ks. s. 27 ja liite V. [5] Paristodirektiivin liitteessä III olevassa B osassa
yksilöidyt kierrätystehokkuuden vähimmäistasot ovat seuraavat: (i)
nikkelikadmiumparistot: kadmium kierrätetään niin pitkälle kuin se on
teknisesti mahdollista; vähintään 75 prosenttia painoprosenttia kierrätetään,
(ii) lyijyparistot: lyijy kierrätetään niin pitkälle kuin se on teknisesti
mahdollista; vähintään 65 painoprosenttia kierrätetään, (iii) muut paristot: kierrätetään
vähintään 50 painoprosenttia.